17. marraskuuta 2011

Diivailua


Jutun kuvassa on lamppu. Ajatus on käytännöllinen. Työskentelyni on vuoroon kirjoittamista, vuoroon lukemista. Kun katkaisee napista painamalla näytöistä virran, myös näppäimistö siirtyy lepoon niin että kirjan voi laskea sen päälle. Valitettavan moni kirjoistani sisältää tolkuttoman määrän pienellä präntättyjä alaviitteitä, pykälän numeroita ja muuta hankalaa. Hyvä valaistus on tarpeen.

Kuten luullakseni noin 97 % aikuisista miehistä, hihkaisen innosta, jos ilmenee tarve mennä rautakauppaan tai tutkimaan tavaratalon sähkötarvikkeita. Totesin että nyt LED-hehkulamput eli tavallisen lampun kantaan istuvat lamput ovat jo nyt hinnaltaan siedettäviä. Tässä palaa normaalin värinen valo teholla, joka vastaa 75 wattia. Mittasin kameralla: valoa on.

Kirjoituspöydän lamppuja näyttää oleva kahta lajia, koululaisille tarkoitettuja ja mielettömän kalliita.

Katselin verkosta ja kävin parissa myymälässä ja ryhdyin haikeaksi muistaessani, että minulla oli vuosikymmeniä kaksi kunnon lamppua. En muistanut nimeä enkä merkkiä. Merkki oli Aris. Tyyppi on tiettävästi vuodelta 1935 ja oli myynnissä noin 50 vuotta. Nyt löytämistäni puuttuvat nuo hyvät ruuvit, joiden avulla valaisimen voi ankkuroida jämerästi sopivaan asentoon.

Luultavasti nämä ovat niin arvottomia tavaroita, ettei kukaan ole keksinyt panna niitä edes verkkohuutokauppaan.

Itse satun olemaan sitä mieltä, että juuri tämä valaisin on täydellinen, todellinen tekniikan ihmetuote. Sovitaan niin, että silmäni ovat jääneet funkikseen. Olen sitä sukupolvea, jolle eräät Artekin tuotteet olivat haaveiden täyttymys. Vielä hienompia ovat jotkut Arne Jacobsenin käyttöesineet.

Tätä valaisinta ei tarvinnut etsiä kaukaa. Se löytyi isäni työhuoneesta, jossa se on ollut käyttämättömänä siitä alkaen, kun isän jalka meni kuolioon ja hänestä tuli sen takia pysyvästi sairaalan asukki.

Olen läkähtyä ylpeydestä. Tämän vehkeen rinnalla kaikkialla näkyvät Livsalin lamput mutkalle väännettyine loisteputkineen ovat toispuolisen oloisia. Tämä on symmetrinen, sopusuhtainen, tasapainoinen ja havaintoesimerkki mekaanisesta yksikertaisuudesta. Materiaali ja muodot sopivat yhteen.

Tuli myös tenkkapoo. Pistotulppa eli töpseli oli maadoittamaton, 70-luvun alun tyyppiä. Huoneessani ei ole ainuttakaan pistorasiaa, joka ei olisi maadoitettu. En ole varma, onko sellaisia koko huushollissa.

Tutkin Tukesin sivustoa, jossa oli yllätyksekseni pätevät ohjeet euroliittymän kytkemisestä kattovalaisemeen ”sokeripalan” tilalle ja muuta mielenkiintoista. Soitin tutulle sähkömiehelle. Esimerkiksi tähän lamppuun saa vaihtaa maadoitetun suko-pistokkeen. Ei muuta kuin rautakauppaan.

Maajohdolle varattu kohta jää tietenkin tyhjäksi. Kohtuullisen ruuvailun jälkeen uusi pistoke oli paikallaan ja toimii.

Varoitus: toisin päin ei saa tehdä. Se on hengenvaarallista – siis vaihtaa suojamaadoitettu töpseli maadoittamattomaan.

Halusin tässä prikata retro-toiminnan, jossa tulos ei taatusti ole huonompi kuin kaupasta uutta ostaen. Tekisi mieli väittää, että valaisin on paras, mitä tältä seudulta rahalla saa. Kokonaiskustannukset olivat, ottaen huomioon pesänkavalluksen, johon syyllistyin viemällä isäparkani lampun, 2 euroa 20 senttiä siitä töpselistä.

Päivän harjoitus herättää huolestuttavia ajatuksia. Kuinka paljon tässä törsäämisen ja kuormituksen maailmassamme on entistä huonompaa tavaraa, joka on aikaisempaa kalliimpaa?

Tämä ei ole vanhoillisuutta. En tunnusta, että jokin olisi arvokasta vain siksi että se on vanhaa. En keräile. Mutta vanha voi olla hyvää tai vielä ihan hyvää. Kuten yhden lapseni äitiyspakkauksesta peräisin oleva froteepyyhe, joka on ollut nyt 40 vuotta käytössä.

19 kommenttia:

  1. Ensinnäkin. Kertoisitko sen LED-lampun merkin, jotta voisin tuolla suosituksella ostaa itselleni samanlaisen, siis lähes-luonnollista valoa säteilevän. LEDit ovat olleet tähän mennessä valitettavan cool, vähän kuten "energiansäästölamput" ideologisesti vihreitä.

    Toiseksi, pro secundo, miksi et laittanut johdon päähän litteää europistoketta? Siinä ei ole noita maadoitus ("kevi", eli schuko jne) kytkentöjä, ja myös sellaisia saa irtopainohintaan. Se ei myöskää harhauta käyttäjää luulemaan liikoja maadoitusturvasta. Ja se menee joka pistukkaan.

    Kolmanneksi, pro tertio, annan ääneni tuolle anglepoise-konstruktiolle (ja sen lisäksi valaisimeen laitetulle lampulle joka säteilee edes välttävästi oikeanspektristä valoa, josta hehkulamppu on paras esimerkki ja energianpäästölamppu huonoin). Ikeasta saa jeesuksen halvalla anglepoise-tyyppisiä virityksiä.

    VastaaPoista
  2. Olen itse kytkennästä kohtuullisen eri mieltä.
    Maadoittaa olisi pitänyt. Eli maakarva valaisimen metallirunkoon. Tässä tapauksessa lampun kannan ja valaisimen ylimmän nivelen väliselle osastolle.
    "Laittomalla" kikkailulla olisin mennyt yli siitä, missä aita on matalin. Valmistusajankohdasta päätellen alkuperäinen pistotulppa on mustaa kertamuovia. Sanotaan nyt vaikka bakellittiä. Pistotulpan muodosta johtuen, sen alalaipasta on helppo poistaa joko sahaamalla tai hiomalla haittaavat kalotit pois jotta se mahtuisi maadoitettuun pistorasiaan.
    Valaisimen merkki "Aris" juontaa juurensa valmistajasta Arisuo Oy:stä.

    VastaaPoista
  3. Saapa sita jutun lampusta ja lampunvarresta!

    VastaaPoista
  4. Ad Omnia: - Osram Uluxstar Mini twist 11W/825 220-240v 100mA-50/60Hz U988.

    Muodoltaan kierukka. Ostopaikka Anttila. Hinta oli alle 20 eur.

    http://www.osram.com/osram_com/Consumer/Home_Lighting/LED_lamps/Product_overview/2in1_lamps/DULED/index.html

    VastaaPoista
  5. Niin.

    Minullakin on käsitys että vanhoja maadoittamattomia metallirunkoisia valaisimia ei saisi muuttaa siten että niitä voi käyttää maadoitetuissa pistorasioissa.

    Johtohan kulkee nivelin läpi metallirungon sisällä ja johto/nivelet saattavat olla ei kaksoiseristettyjä. Näin alunperin kaksoiseristetyiksi suunnitellut uudemmat tuotteet tunnistaa litteästä pistokkeesta. -voihan niihinkin tosin tulla vikoja

    Nythän tuon sinun lamppusi voisi laittaa vaikka tiskipöydän kulmalle ja sähköt ottaa siitä pesualtaan yläpuolella olevasta pistorasiasta.

    Pahempi homma jos virtajohto olisikin nirhaantunut saranan kohdalta ja metallivarsi tulisi jänniteiseksi.

    Tuttavani sai tälläisen sähköiskun isoäidin jalkalampusta laittaessaan siihen valoa ja kurottaessaan jääkaapista ruokaa. Pistoke tosin oli oikea mutta virta oli otettu olohuoneen puolelta.

    VastaaPoista
  6. Hauska sattuma. Juuri männäviikolla löysin työnantajani romuvarastosta kolme kertomasi kaltaista valaisinta. Olivat vielä vanhempaa mallia, kiristettävin siipimutterein. Yksi valkoinen, oranssi ja hopeainen vaihtoivat omistajaa.

    Erinomaisia valaisimia ovat.

    VastaaPoista
  7. Tuossa ei nyt kyllä kaikki täsmää. Duluxstar on kyllä ihan energiasäästölamppu eli loisteputki kiemuralla. LEDivalaisimet ovat ihan toisen näköisiä. Tuo jälkimmäinen linkkisi ohjaa Osramin DULED-tuotteiden pariin. Niissä on kirkastilassa loisteputki ja sitten erikseen yö-/taustavalomoodi, joka on toteutettu LEDeillä, mutta jossa valo ei ole riittävän kirkas mihinkään olennaiseen eikä ainakaan lukemisee tai sellaiseen.

    VastaaPoista
  8. 1. >>miksi et laittanut johdon päähän litteää europistoketta<<

    2. >>Maadoittaa olisi pitänyt. Eli maakarva valaisimen metallirunkoon.<<

    3. >>metallirunkoisia valaisimia ei saisi muuttaa<<

    Taas on "sähkön jättiläiset" olleet kommentoimassa "omatoimi"-Kemppistä

    Nyt on ihan pakko aloittaa näin: Silloin kun isä lampun osti...

    Silloin ei tainnut olla montaakaan suojamaaadoitettua pistorasiaa per talous. Kaikki oli ns. tavallisia pistorasioita. Tuonko takia kaikki vanhat kamppeet pitäisi romuttaa? Kaikki vanhat radiot, lamput jne. Kaikki laitteet, jotka eivät käy maadoitettuihin pistorasioihin. ÄLY hoi!

    1. Onko joku nähnyt jossain ruuvattavan litteän europistokkeen, jonka voi itse vaihtaa johtoon? Mikä siinä muuttuisi verrattuna shuko-pistokkeeseen?

    2. Tuollaisissa lampuissa, yms. yleensä kaksoissuojaeristetyissä laitteissa, virtajohdossa on vain 2 johdinta. Milläs maadoitat ja jos vaihdat johdon, se on rakenteellinen muutos ja yleensä käytännössäkin täysin mahdoton johtimen paksuuden huomioiden jne. Äly hoi!

    3. Tuolla logiikalla siihen ei paranisi laittaa sitä energiansäästölamppua (lue täyttä roskaa, rahastusta ja humpuukia) tai LED- lamppua.

    Sähkömiesten paratiisi? Kaikkea antennin ja maan väliltä. Nyt myös Suomessakin.

    https://www.elfaelektroniikka.fi

    VastaaPoista
  9. Sellaisia pieniä paristolla toimivia LED-lamppuja voi hyvin käyttää tauluvalaisimina - ei johtoja!

    VastaaPoista
  10. Niin. En peru kommenttiani jos lamppu on tehtaalla alunperin valmistettu shuko pistorasiaan sopimattomalla pistokkeella. ns. O-luokan laite. Tulppien veisteleminen on kiellettyä ellei lampusta löydy merkkiä (kaksi neliötä sisäkkäin)

    Viite Wikipedia:

    Luokka 0

    Luokkaan 0 kuuluvat sähkölaitteet ovat ns. peruseristettyjä. Ne kytketään pistorasiaan maadoittamattomalla (tavallisella) pistokkeella. Peruseristys suojaa käyttäjää laitteen jännitteisiltä osilta. Suojaus perustuu eristyksen ja koteloinnin lisäksi siihen, että käyttöympäristön materiaalit ovat sähköisesti eristäviä eikä maapotentiaalia ole. Juuri tämän takia ei neljää metriä lähemmäs 0-luokan pistorasiaa saa asentaa I-luokan pistorasiaa. Tällöin ei voi saada sähköiskua, vaikka rungossa olisikin vikatilanteessa jännite. Koska suojaus perustuu maapotentiaalin puuttumiseen, ei 0-luokan pistotulpaa saa muokata niin, että se sopisi I-luokan pistorasiaan. 0-luokan pistotulppaa ei saa myöskään vaihtaa I-luokan pistotulppaan. Tällöin maapotentiaali on olemassa ja käyttö vikatilanteessa on vaarallista. Vanhemmissa asunnoissa on vielä runsaasti maadoittamattomia pistorasioita ja vain niihin sopivia peruseristettyjä sähkölaitteita (esimerkiksi pöytä-, seinä- ja jalkalamppuja). Uusiin asennuksiin ei saa enää laittaa 0-luokan pistorasiaa.

    Katselin itse työmaallani vastaavia lamppuja ja niissä oli valmiina litteä pistoke. Saranakohdissa johtojen läpiviennit olivat muoviholkkien sisällä ja lampun heijatinkupua ei voi kiertää 360 astetta jolloin johdot irtoaisivat.

    Jos Kemppisen lamppu on tälläinen ja siihen on joku vaihtanut 0-luokan stöpselin niin asia on tietenkin reilassa.

    VastaaPoista
  11. Kunnolla valoa antava kirjoituspöytävalaisin, jämäkkä, siirtelyyn painottomasti reagoiva, kuin 200.000 e:n magneettilukolla varustettu leikkausmikroskooppi, on luksusta. Kun mikroskooppi on vähän painavampi ja valaisin massatuote, niin luulisi saavan halvemmalla. Kattokiinnitys olisi yksi vaihtoehto.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: - oikaisu: lamppu valaisemassani on kallis Philips MyAmbiance 806lm warm white. Annoin aamulla väärästä kotelosta energiansästölampun tiedot.

    Ostopaikka Prisma.

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia: - olin taas epärehellinen, tahallani. Maadoitettu / maadoittamaton - asiasta on selvät viranomaisohjeet. Verkossa
    http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/1_6.html

    Kertomani menettely on sallittu. Lamppu on työhuoneessa, ei vaivattomasti siirrettävissä. Keittiössä ei kävisi.

    Luonnollisesti olin tutkinut johtimet ja käyttänyt ahkerasti kosketuskynää.

    Ilman blogiin haluamaani esimerkkiä vanhasta laitteesta olisin varmaan antanut urakoitsijan tehdä työn.

    VastaaPoista
  14. Vanhaan valaisimeen voi vaihtaa kaksoissuojaeristetyn valaisinkalusteen. Jos setissä ei ole mukana kaikkiin nivelkohtiin ylimääräisiä suojasukkia, ne voi hankkia erikseen vaikka Yleiselektroniikasta (Olarinluoma). Kun valaisimen on sitten kasannut, on käytössä uusi, turvallinen europistotulpalla varustettu valaisin.

    Sopivan valaisinkalusteen voi löytää Clas Ohlsonilta tai sähköliikkeestä. Jos ei osaa itse asentaa, sähkömies voi auttaa.

    VastaaPoista
  15. "Tuossa ei nyt kyllä kaikki täsmää", sanottiin edellä.

    Täsmääkö näissä K:n jutuissa enää oikein mikään?

    VastaaPoista
  16. "1. Onko joku nähnyt jossain ruuvattavan litteän europistokkeen, jonka voi itse vaihtaa johtoon? Mikä siinä muuttuisi verrattuna shuko-pistokkeeseen?"

    Minä, ja asentanutkin vielä. Ensinnäkin, se vastaa ko. laitteen, tässä tapauksessa lampun, pistokevaatimuksia eli menee sekä maadoittamattomaan että maadoitettuun pistorasiaan. Kun maadoittamattomia nykytaloissa ei oikein tahdo ollakaan.

    Modattu Schuko antaa vaarallisen kuvan siitä että laite on suojamaadoitettu.

    Pistokkeen masentamisen lisäksi älykäs masentaja tarkistaa aina koko johdon liitoksineen kulumien varalta.

    VastaaPoista
  17. "Kuinka paljon tässä törsäämisen ja kuormituksen maailmassamme on entistä huonompaa tavaraa, joka on aikaisempaa kalliimpaa?"
    JK tietänee, että asialla on nimikin tuotteen varhennuttu vanhentaminen, jolla saadaan uutta tavaraa myyntiin. Paras esimerkki on EU:n pienkonedirektiivi (?), jonka mukaan tavaroiden yleinen takuuaika on 2 vuotta. Seuraus: tuon ajan jälkeen on syytä alkaa pelätä pahinta. Hyvä käytännön esimerkki on elämäni TV:t. Ensimmäiset kestivät yli 10 vuotta, seuraavat 5-10 ja viimeisin hajosi 5:n vuoden jälkeen.

    VastaaPoista
  18. "Planned obsolescence" eli "suunniteltu vanhentaminen" on kaiken läpäisevä toimintatapa postmodernissa kulutuskulttuurissa ja pakonomaiselle talouskasvulle rakentuvissa markkinointijärjestelmissä. Termi esiteltiin esimerkiksi markkinoinnin oppikirjoissa vielä 1980-luvulla. Sittemmin termiä ei ole markkinoinnin oppikirjoissa näkynytkään: nyt niissä puhutaan vain "asiakaslähtöisyydestä" ja "ylivoimaisesta asiakasarvosta" yms. Hyvä niinkin: asiakaslähtöisyyden tulisi olla kai pyrkimys ja oppikirjat tehtävänsä mukaan normatiivisessa hengessä kertovat, millaista hyvän markkinoinnin pitäisi olla. Mutta voisihan niissä vähän sitäkin kuvata, millaisia asioita - esim. suunniteltu vanhentaminen - globaaliin markkinointijärjestelmään oikeasti sisältyy.

    Kannattaa katsoa "Hehkulamppuhuijaus". Löytyy YouTubesta.

    VastaaPoista