Olin poistanut muististani Karjalan evakot. Kauhavalle heitä tuli ainakin Viipurin läänin Pyhäjärveltä ja Suistamolta.
Jo kansakoulussa samalla luokalla oli paljon evakkoperheiden lapsia. En totisesti muista, kiusattiinko heitä. Sen olen muistavinani, että ikätoverini poistivat vieraan murteen puheestaan hyvin nopeasti. Toisaalta korvani on tässä huono, koska olin tottunut murteeseen. Isänpuolinen sukuni on Kannnakselta, enimmäkseen ei evakkoja, Kemppiset 30-luvulla jo Helsinkiin asettuneita. Isäni aloitti kansakoulun Kaisaniemessä, ja se oli siis vuosi 1928.
Monissa televisiosarjoissa, myös nyt pyörivissä, ikätoverini muistelevat, miten heitä huudeltiin ryssiksi ja käskettiin painumaan helvettiin tai joka tapauksessa takaisin sinne Karjalaan.
Vielä opiskeluaikoinani, äärioikeistolaisissa lakimiespiireissä kun liikuin, käsitin että karjalaisuus on samanlainen häpeällinen vamma kuin savolaisuus, joka on kaikin mokomin kätkettävä.
Mummu sanoi veljelleni, joka kiskoi mononsa nauhaa hampaillaan:” Elähän sie poika syö kenkäjäis.” Veljeni vastasi: ”Sin’et osaa eres puhua.”
Olen poiminut Karjalan evakoihin kohdistetut moitteet laiskuudesta ja työpaikkojen viemisestä kunnon ihmisiltä. Luettelo on 1 : 1 sama kuin nyt maahanmuuttajiin, etenkin somaleihin kohdistettu.
Tämä on tietenkin salattua historiaa. Tiedossani ei ole uskottavaa, kohtuullisen tieteellistä selvitystä asiasta. Se on ymmärrettävää. Ajankohta oli kaamea. Kaikki olivat kokeneet menetyksiä. Kaikki pelkäsivät. Aika oli toinen. Ainakin Pohjanmaalla suhtauduttiin epäluuloisesti ja kaunaisesti kaikkiin vieraisiin, myös naapuripitäjästä kotoisin oleviin. Vieraat maat olivat pelottavia, paitsi Ameriikka ja Kanaata. Kukaan ei ollut nähnyt luonnossa neekeriä. Vanhat miehet olivat nähneet kiinalaisia patteritöissä Helsingissä 1916 ja kertoivat heistä hurjia juttuja. Kävivät kuulemma hautausmaalla varkaissa ja käyttivät seppelenauhoja kaulaliinoina.
Olen itse juossut mustalaiskaravaanin perässä lällättämässä kimeällä lapsen äänellä: ”Mustalainen mulliturpa, osta pala voita.”
Sekin oli toista, että evakoilla oli vahva poliittinen tuki, maalaisliitto. Urho Kekkonen ja Johannes Virolainen olivat Viipurin läntisestä vaalipiiristä, jälkimmäinen syntyjään Viipurin maalaiskunnasta. Karjalainen oli Vennamokin, asutustoiminnan napamies. Muistelen että Helsingin pitäjän valtuuston vahva mies oli piankin nimeltään Jussi Pyy, samoja viipurilaisia. Viipurin virkamieseliitistä tuli Helsingin virkamieseliittiä; hyvin tuntemani neljä viipurilaista korkeimman oikeuden jäsentä olivat kirjoittaneet ylioppilaaksi Norssista, johon nähtävästi siirrettiin Viipurin klassillisen lyseon pojat.
Puheet suomalaisten rasismista tai rasismin vähyydestä ovat yhtä tyhjän kanssa. Karjalaisuutta olen nyt taas opiskellut, kun Karjalan historia –sarja on saatavana.
Kai olin tyhmä, ja olen edelleen. Lapsena muutin perheeni mukana varmaan kymmenen kertaa paikasta toiseen. Tosin koko ajan keskisessä suomessa, mutta kaverit vaihtuivat, joskaan ei välttämättä murre. Vähän kiusattiinkin aina uudessa koulussa, mutta juoksin nopeana perään ja kysyin että haluatko kuonoon. Olin pieni, mutta ärhäkkä. Ja aika hyvä urheilussa, varsinkin juoksussa ja jaliksessa. Oppiaineissa sopivan huono, etteivät ihan pinkona pitäneet. En tietääkseni kiusannut ketään, vaan sain ihan oikeita kavereita.
VastaaPoistaPitäisikö mennä terapiaan? Kun ei ole traumoja kouluajalta. Rasittaahan semmoinen poikkeava muistijälki.
iisi
JK: "Luettelo on 1 : 1 sama kuin nyt maahanmuuttajiin, etenkin somaleihin kohdistettu."
VastaaPoistaEläs nyt Kemppinen rinnasta Karjalan evakkoja ja somaleja tai siis somalialaisia. Karjalan pakolaiset pakenivat omaan maahan siirtyen junalla, autolla tai jalan n. 300-700 kilometriä.
Somalian pakolaiset siirtyivät yllättäen , jostakin sanomattomasta syystä, n. 7000 kilometriä pohjoiseen ja monet tulevat nykyään lentokoneella ja Suomen valtion laskuun.
Karjalaiset pärjäsivät oma-aloitteisina uudessa asuinpaikassaan hyvin ja loivat omalla työllään itselleen uuden kodin.
Somalian pakolaiset tulevat valmiiksi katettuun pöytään ja asuntoon ja kaikki on heille luksusta verrattuna aikaisempaan kotiinsa. työttömyysaste somalialaisilla taitaa olla reippaasti yli 60 prosenttia. Vai olenko väärässä?
Leevi runoili tästä päiväntasaajalta pohjoisnavalle siirtyneestä kansasta hienon biisin. Lainaan sitä toivoen että tämä on mielipide, eikä sitä kuulua vihapuhetta:
"Avoin jaloin halki Afrikan
meidän kylä piti jättää
kun imi kuivuus vedet kaivosta
nääntyneenä raivosta
päätin heimon johdattaa
sinne missä oli vettä
missä järvet jäätyy talvella
nyt on muiden aika palvella
meitä vuorostaan
Pohjoisen taivaan alla
kituutteli köyhä kansa
rikkailta lainaamalla
toteutti toiveitansa"
ja tämä vielä anonyyminä!! Valvooko Erkki tai Eeva tätä blogia??? Joku tarkkailee nyt. Siltä ainakin tuntuu.....
Ad Anonyymi: _ katsohan uudelleen. Rinnastin valtaväestön asenteet a) Karjalan evakkoihin 1944 ja b) erinäisiin maahanmuutajiin nyt.
VastaaPoistaHajontaa oli, mutta asenteet karjalaisiin olivat aluksi monin paikoin erittäin ikävät ja perusteet siis hämmentävän samat kuin nyt.
Minua jotenkin järkyttää, että jos suomalainen perhe oli Kurkijoelta tai Hiitolasta tms., Hämeessä ja Pohjanmaalla heitä nimiteltiin laiskoiksi ryssiksi ja käskettiin palaamaan - Neuvostoliittoon.
Lisänä oli tietenkin maanluovutusvelvollisuus eli asutus.
Lapsuuden kotikunnassani pidettiin kauppalanjohdon merkittävänä ansiona sitä, että se ei päästänyt evakoita pysähtymään kunnan alueelle.
VastaaPoistaHe jatkoivat naapurikaupunkiin, joka oli pitkään Suomen vitaalein.
Kotikauppalani ei ollut kovin vitaali, se oli helteisen unelias ja tuhosi puukeskustansa siltä osin kun venäläisten pommitukset eivät asiassa onnistuneet.
Vaikka on sielläkin "Karjalaiskylä"-niminen kauppalanosa.
Somaleiden ja karjalaisten vertaaminen ei ole viisasta, mutta heihin suhtaumisen vertaileminen on.
Uskallan väittää, että Karjalan evakoita ainakin syrjittiin enemmän kuin esim. somaleita, Inkerin paluumuuttajia tai mamuja ylipäätään tänäpäivänä.
VastaaPoistaEdesmenneet isovanhempani ja vaarivainaa lapsena kertoi mm. miten evakoista moni joutui "piiaksi tai rengiksi" ja työnsaanti oli kivenalla. Kohtelu oli kaikinpuolin kovaa!
Tässä mielessä kyllä Somalit ja mamut saapuvat suomeen ikäänkuin "valmiiksi katettuun pöytään", kuten anonyymi asian ilmaisi.
Taisipa silloin taustalta pilkottaa kansallisten sosialistiemme tanner-fagerholmilainen linja pitää ruotsinkieliset rantaseudut puhtaista puhtaimpina.
VastaaPoistaSuuri lanttuhuijaus, kirjoittavaisi nuorempi älykkö, jos lanttu leikkaisi tai menisi kaalin.
Jukka, on se vaan muistona kansakoulusta, kun ekaluokkalainen karjalaislapsi erehtyi sanomaan mie tai sie, niin eikäs aunen karttakeppi läjähtänyt rajusti pulepettiin ja siten kuului armoton huuto "täällä ei ryssän kieltä puhuta!"
VastaaPoistaNiin ja vieläkin, ja uuden sukupolvet täällä Hämeen syramessä nääs sanoo, että "kun ne nyt on tulleet ja viäneet meirän maat". Ja ketä maanryöstäjiä tuolla tarkoitetaan?
Olen evakon poika. Nuorena oli monta mustalaiskaveria. Myöhemmin toimin vapaaehtoistyössä arabien parissa. Nykyään toimin paljolti turvapaikanhakijoiden parissa. Pari juutalaista nukkuu parastaikaa vierashuoneessani.
VastaaPoistaEvakot kohtasivat rasismia, siis erottelua syntyperänsä vuoksi sodan jälkeen ja erityisesti ruotsalaisten suunnalta. Taisipa siinä siinä olla RKP:kin mukana.
Nykyään RKP:n suomalaisvastainen rasistinen politiikka jatkuu, mutta nykyään sitä kutsutaan suvaitsevaisuudeksi, positiiviseksi erotteluksi, tai monikulttuurisuudeksi ja minua rasistiksi, joka en tuollaista erottelua hyväksy.
Syntyperästä, tai rodusta johtuva erottelu, tai kahdenlaisten punnusten käyttö, on aina rasismia, oli se sitten positiivista, tai negatiivista etumerkiltään.
Ei kai pidä yleistää. Olen v. 1942 yntynyt länsisuomalainen. En ole kertaakaan kuullut karjalaisia 'ryssitellyn', en koulussa enkä muualla. En tosin ollut niistä paremmista piireista, mutta olihan koulussa niidenkin lapsia.
VastaaPoistaKuitenkin rohkenen epäillä, että kyseessä on ollut joku parempien piirien sairaus?
"..ikätoverini poistivat vieraan murteen puheestaan melko nopeasti."
VastaaPoistaKarjalan kieli sai vasta viime vuonna vähemmistökielen statuksen. Mielenkiintoista on, että Tverin alueelle 1600 -luvun puolivälissä paenneet karjalaiset ovat sosialismissakin säilyttäneet kielensä näihin päiviin. Olisiko sitten pitänyt perustaa oma alue kuten koltille, joiden osa blogistin tarkoittamassa kontekstissa on ollut karjalaisiakin kehnompi.
Pidänöy mustoittua što suuri vuitti, selvy enimistö evakkolois, paistih suomen kieldy, muga sanottuu kaakkoissuomen murrehtu. Kannaksel da Viipurin linnan alovehel kai naroda taratettih suomekse. Raja-Karjalan voulostiloin (Salmi, Suojärvi, Suistamo da muga ielleh) rahvas pagizi karjalan kieldy. Heidy puaksuh ryssikse čakattih, gu hyö vie kaiken lizäkse oldih pravoslaunoih prihodah kuulujat ristikanzat. Sikse hyö huijusteltih paista omal kielel konzu "ruoččiloi" oli keral. Školas da ruadopaikoil pidi käyttiä - tiettäväine - vai suomie.
PoistaVoinan jälgeh Suomen valdivo ei tunnustanuh sidä što on olemas nečenmoinegi vähembistö kui karjalankielizet - virguniekat da načalniekat duumaittih (i erähät viksi duumaijah nygöigi?) ku neče pagin on vaiku suomen murrehtu, ven'alazil laihinsanoil revustettuu...
Ozakse vuonnu 2009 karjal sai ei-alovehellizen vähembistökielen stuatussan Suomes, ihan zakonan mugah. Dielot ollah tänäpäi pikoivähän parembat migu egläi...
Näillekin aukeille tuli karjalaisia ja rakentivat omat tsasounatkin vai mitä ne ovat, ortodoksikappeleiksi niitä täällä sanotaan. Siis uskontokin oli eri. Täällä vaikuttaa vahvana Lestadiolaisuus ja Herännäisyys. Siksi toisenuskoiset varmaan on hyväksytty paremmin. Koskaan en ole kuullut puhuttavan pahaa täkäläisistä siirtolaisista. Kerran kuulin jonkun puhuvan heistä, kuinka Karjalaiset saivat ilmaiseksi talon ja pienen navetan rakentamisen varat valtiolta.
VastaaPoistaEli suorituksena ja ponnistuksena siirtolaisten asuttaminen tynkä-Suomeen oli aivan kiitettävä. Elokuvat ja tv-sarjat vääristelevät usein tosiasioita, koska haetaan kärjekkyyttä ja halutaan tehdä vaikutus katsojaan.
"Näillekin aukeille tuli karjalaisia ja rakentivat omat tsasounatkin vai mitä ne ovat, ortodoksikappeleiksi niitä täällä sanotaan. Siis uskontokin oli eri."
PoistaValtaosa karjalaisista evakoista oli luterilaisia kuin muutkin suomalaiset. Herätysliikkeiden jäseniäkin oli. Ainoastaan Raja-Karjalan pitäjien ns. karjalankielinen väestö oli ortodokseja.
Ukkini oli läheltä nykyistä rajaa, mutta valitettavasti sen väärältä puolelta, ja hän oli ihan suomenkielinen ortodoksi. Samalla seudulla asui paljon ortodokseja muutenkin, joten ei heitä todellakaan ollut vain Raja-Karjalan väestä.
PoistaRinnastus sota-ajan Pohjanmaalle tai Hämeeseen yhtäkkiä ilmaantuneiden siirtokarjalaisten ja nyky-Suomeen pikkuhiljaa saapuvien somalien kesken ei oikein toimi. Ei edes siinä, miten näihin ryhmiin kantaväestö suhtautuu ja miksi.
VastaaPoistaAika on nyt toinen. Monet ovat nähneet neekerin jo aiemminkin ja olleet jopa puheissa. Käydään kouluja, matkustetaan ja katsotaan telkkaria.
Karjalainen sai käteensä kuokan ja eteensä ns. kylmää korpea: Kuoki tuosta. Nyt tulijoille ei kuokkaa tarjota, vaan toimeentulo on automaattinen ja tukijärjestelmä ympärillä pyörii.
Tulijoiden syyhän tämä ei ole, mutta selittää kyllä osin asenteita maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Miksi jatkaa sellaista tyyliä, joka ei toimi? Helposti tällä tilanteella on heijastuksia myös suhtautumiseen itse maahanmuuttajia kohtaan - varsinkin niitä ryhmiä kohtaan, joiden kotoutumistulokset ovat jo kertyneen kokemuksen mukaan heikoimmat.
puhumattakaan miten mustalaisii kohdeltiin
VastaaPoistaHiitolan pitäjäjuhlan päiväksi sattuva aihe.
VastaaPoistaRyssäntaustan häivyttämiseksi monet Kannaksen
alkujaan savolaissukujen jälkeläiset laiminlyövät tietojensa antamisen matrikkeleihin. Nytkin 2.puhujalle matrikkeli antaa vain valmistumissuunnan TKK F.
Sitten näitä kellokkaita pestailtiin arkoja länsiosia itään trokaaviin teollisuuksiin, kun olivat kuka hajulla ryssistä. Saattoivat eräät silti ollakin.
Kemppinen tuo nyt julki asioita, joista todella on puhuttu vähän.
VastaaPoistaOn jotenkin surkuhupaisaa, että Pohjanmaalla - seudulla, josta lähdettiin innokkaasti vapauttamaan karjalaisia heimoveljiä vuonna 1919 - suhtauduttiin heihin kovin nuivasti, kun tulivat kotinurkille sotien jälkeen ihan livenä.
Hupaisaa sensijaan on, että Vaasa oli ainoa kaupunki, joka Venäjän vallan aikana muutti nimensä hallitsijaa nuoleksivaksi "Nikolainkaupungiksi." Vaasassa oli myös Suomen ainoa maa-alue, joka oli Venäjän hallitsijaperheen henkilökohtaisessa omistuksessa.
Vuonna 1918 Vaasa oli sitten taas "Valkoinen Vaasa", kaiken ryssävastaisuuden symboli
Juuri Pohjanmaalla oltiin eniten vastaan jääkäriliikettä. Saksaan pyrkiviä nuorukaisia annettiin ilmi tsaarin poliisille. Myöhemmin ilmiantajia sitten ammuttiin, kun tuuli oli kääntynyt.
Juuri Pohjanmaalla tehtiin ensimmäiset suunnitelmat Mannerheimin murhaamiseksi. Historioitsija Lackman sanoo, että murhaa todennäköisesti yritettiin Seinäjoella.
Nyt Pohjanmaalle (varsinkin Närpöön) toivotetaan tervetulleeksi jokainen ahkera maahanmuuttaja
(miel. Thaimaasta, Virosta tai Filippiineiltä) poimimaan tomaatteja kasvihuoneissa. Somaleja lienee Pohjanmaalla kaksi tai kolme.
Pohjalaiset ovat takinkääntäjinä vailla vertaa. Siitä huolimatta tai sen takia he asuvat komeammin kuin muu Suomi. Myös autokanta on omaa luokkaansa. Amerikanrauta on yhä kunniassa. Kannattaa ajella lakeuksilla, hämmästytte!
"Sotakamreeri"
Nyymiölle:
VastaaPoistaValvooko Erkki tai Eeva tätä blogia??? Joku tarkkailee nyt.
Huumorilla kirjoitettu varmaankin, mutta uskon tuon hieman vainoharhaisen asenteen vain lisääntyvän nettifoorumeilla.
Valvonta lisääntyy koko ajan. Kuka sitä valvoo?
Poliisi aloittaa äänirekisterin ylläpidon, jolloin ääni tallennetaan parametrein, eli pieninä numeroarvoina rekisteriin.
Pankit tallentavat puhelut, operaattorit tallentavat puhelut kuten moni muukin toimija. Milloin nämä "äänet" vaaditaan luovutettaviksi poliisin äänirekisteriin. Mikä laki suojaa äänirekisterin käyttöä?
Kaikki muu on jo viranomaisilla tallennettuna, paitsi persoonan ominaishaju, joka kansalaisilta Itä-Saksassakin tallennettiin purkkeihin.
Monia asia ja ongelma ratkeaisi HST-kortin (sähköisen henkilöllisyyden) avulla. Tämän osasi Suomessa tunaroida pieleen Ritva Viljanen osaamattomuudellaan.
Uskon että 5 vuoden sisällä HST-kortti on pakollinen Internetin käyttäjille. Ilman sitä ei pääse verkkoon.
Samalla hoituisi kirjautuminen nettikeskusteluihin automaattisesti. Esimerkiksi mediatalot eivät saisi käyttäjän henkilötietoja itselleen, vaan heille jäisi rekisteriin pelkästään numeroarvo käyttäjästä, jonka vain viranomainen pystyisi tarvittaessa avaamaan.
Tietovuodot vähenisivät kun käyttäjän henkilötiedot, tunnukset ja salasanat pysyisivät "varmemmassa tallessa".
Henkilötietoja ei myöskään voisi tällöin käyttää markkinointiin.
Mutta kuka silloin vartioisi Erkkiä ja Eevaa?
Karjalaisten kohtelu heti sodan jälkeen rinnastuu ehkä enemmän kiusaamiseen kuin rasismiin. Kun asuin lapsena kaivoskylässä, pidimme kunnan alkuasukkaita navetalta haisevina maalaisina. (Jota he olivatkin, mutta silti.)
VastaaPoistaToki karjalaisten kohtelu ja nimittely oli törkeää, mutta inhimillistä. Ihminen on sellainen joka puolella maailmaa. Ei voi mitään. Se on geeneissä.
Mitä muuten asiaan tulee, niin karjalaiset joutuivat lähtemään kotiseuduiltaan, koska heidän kimppuunsa hyökkäsi vieras kansa, mutta somalit pakenevat omiaan.
Tuoreessa SK:ssa on lohduton kertomus afrikkalaisen monikulttuurisuuden konkurssista ja eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien kyvyttömyydestä elää sovussa keskenään.
Kun se ei onnistu Afrikassa, Balkanilla, Irlannissa, Kiinassa, Intiassa etc - niin kuinka se voisi onnistua Suomessa?
Kysyn vaan.
"Halveksunta ja ryssittely oli arkipäivää Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan ortodoksisen siirtolaisväen elämässä sotienjälkeisessä Ylä-Savossa.
VastaaPoistaFilosofian maisteri Heli Kanasen väitöskirja todistaa, ettei ”maahanmuuttajakriittisyys” suinkaan ole 2000-luvun keksintöä Suomessa. Lauantaina 27. marraskuuta Jyväskylän yliopistossa tarkastettavan tutkimuksen mukaan siirtolaisväen sopeutuminen ei sujunut läheskään niin mutkattomasti kuin tähän asti on kansallisessa historiankuvassa uskoteltu. .."
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2397571/%E2%80%9Dvaikka-oli-lotta-niin-silti-oli-ryssa%E2%80%9D
Valitettavasti JYX eli Jyväskylän yliopiston tietokanta tuohon julkaisuun näyttää olevan kesälomalla.
Jaan Kemppisen käsityksen ja vertauksen suhtautumisestamme outoon. Julia Kristevalla on asiassa ollut muutama puheenvuoro.
Tästä tuli mieleen, kun itseki olen evakkokarjalaisten jälkeläisiä, kertoili pappa ettvarsinki suomenruotsalaiset rannikolla olivat hyvin nuivia karjalaisia kohtaan, savolaiset ja ja monet muut suhtautuivat paljon paremmin..
VastaaPoistaÄlä Sie Jukka yleistä! Jos teillä siellä pohjanmaalla ollaankin (kai) vähän kaikkia vieraita kohtaan häjyjä, niin kyllä meitä jaakkimalaisia pakolaisia pidettiin Torniossa ja vähän muuallakin kuin piispaa pappilassa.
VastaaPoistaEn muista törmänneeni koskaan ryssittelyyn. Mites autenttisia nää TV-sarjat on! En ole vuosiin jonkun suomalaisen sarjan vuoksi konetta avannut.
Haluan tällä vuodatuksella valottaa sitä, miten kohtuutonta suomalaisilla on rinnastaa karjalaisten pako varsinaisiin pakolaisiin tms.
-------
Anonyymi tuossa sanoi tarkkaan sen, mitä olin aikeissa itse - evakkona - sanoa. Hyvä kun Jukka korjasi. Kun ajattelen mitä tahansa tuntemaani karjalaisperhettä - ei sieltä ole valitusta kuulunut. Uurastuksella rakennettiin yhdessä muiden kanssa uutta Suomea.
Mutta karjalaiset kotoutuivat - ja antoivat varmasti positiivisia vaikutteita myös muulle osalle kansaa.
Ja oppineisuuttakin piisasi. Viipuri ei ollut mikäänmogadishu. Niin ei myöskään pieni Lahdenpohjan kauppala. Mummoni oli sisäkkönä Fenanderilla - ja syötti kai Veikon hyvään kuntoon ennen evakkoreissua. Isänsä KOP:n konttorin johtaja - ja Veikosta tuli ASOn - jälleenrakennustoimiston päällikkö ja toinen valtionvarainministeri.
Vennamon toteuttama maaomistuksen uusjako oli ja on yhä Suomen historian suurin maareformi. Ei siis ihme, että jotkut napisivat.
Veikko - karjalaisena - sitten vielä loi pohjaa "perusteellisille" suomalaisille. Hänet kannettiin ainakin kerran ulos Eduskunnan täysistunnosta - ja joutui sieltä kerran kahdeksi viikoksi karanteeniin.
Sentimentaalisuus ei ole meidän karjalaisten vahvimpia puolia!
Uudeltakirkolta evakkoon lähtenyt isoäitini on perustellut oman maahanmuuttajakantansa nimenomaan sillä, että "kaikki otettiin mukaan", joten joukossa todella olivat myös ne vähemmän kunnolliset. Kaikkia karjalaisia kuitenkin syytettiin muutamien ongelmista.
VastaaPoistaRinnastus ei siis ole mitenkään ennenkuulumaton vaan suullinen tiedonanto allekirjoittaneelle joskus 1990-luvun puolimaissa. Samoihin aikoihin havaitsin itse, miten omassa lapsuudessani 1970-luvulla romanit laiskottelivat, nostivat sosiaalitukia ja ajoivat Mersulla. 1990-luvulla somalit laiskottelivat, nostivat sosiaalitukia ja ajoivat Mersulla. Paneehan tällainen hieman miettimään asioita, jos siihen on halua ja kykyä.
Näinhän se keskustelu menee: Kemppinen kertoo valtaväestön asenteista vieraisiin (olkoon sitten karjalaisia tai somaleita), Anonyymi käsitteleekin näitä vieraita. Alkuun on voinut olla Pohjanmaalla samaa asennetta sekä evakoihin että somaleihin, mutta karjalaisen ja valtakulttuurin samankaltaisuuden takia (mm. kieli) sulautuminen oli 60 vuotta sitten helpompaa.
VastaaPoistaAnonyymi sanoo paljastavasti, että "Somalian pakolaiset tulevat valmiiksi katettuun pöytään ja asuntoon ja kaikki on heille luksusta verrattuna aikaisempaan kotiinsa. .." Uskoisin, että juuri samaa asennetta oli karjalaisiinkin nähden, heillehän annettiin maata ja muutenkin varmaan tuettiin!
Se ero Karjalan evakoilla on "ulkomaalaisiin" verrattuna, etteivät evakot riehuneet.
VastaaPoistaEvakoista ulkomailla Suomen media vaikenee lähes täysin, kuten:
Sunday, Aug 07 2011 North London in flames as police cars, bus and shops burn over police shooting of 'gangster'
www.dailymail.co.uk/news/article-2023254/Tottenham-riots-Double-decker-bus-set-ablaze-mob-violence-hits-London.html
Kannattaa katsoa kuvat paikallisten "evakoiden" touhuista. Samaa on jo Ruotsissa laajassa mitassa, milloin meillä Suomessa? Pelottaako?
Kyllä irrationaalinen suvaitsemattomuus on ikuista. Aina aika ajoin nostaa päätään. Edellisestä ei koskaan tietoisena.
VastaaPoistaJos olet kiinnostunut Kauhavan laatokankarjalaisten sopeutumisesta, voin varmaan auttaa Sinua
VastaaPoistaQuottaan tänne sattuneesta syystä (en ollut @ aiemmin):
VastaaPoistaVastasin Erkille näin:
”H.V.: huomioni kiintyi seuraavaan kappaleeseesi: "Lähtökohtana pitää olla, että mielipide esitetään avoimesti omalla nimellä ja että oikean nimen tulee olla julkaisijan tiedossa siinäkin tapauksessa, että kirjoittajalla on perusteltu ja hyväksyttävä syy esittää mielipiteensä anonyymiä nimimerkkiä käyttäen. Tämä mahdollisuus pitää tietenkin olla, jos kirjoittajalla on syytä pelätä työpaikalla tai muutoin itselleen kohdistuvia seurauksia tai oman intimiteettisuojansa puolesta. Hyväksyttävä syy ei ole se, että raukkamaisten on nimimerkin takaa helpompi ampua ja halventaa muita ihmisiä."
- - - Kuten kirjoitin, tuon toteuttaminen vaatisi tekijänoikeuslain muuttamista. Se ei vähällä onnistune.
Tarkemmin, se ei onnistune mitenkään, että esimerkiksi suomalaisilla bloggerin käyttäjillä olisi joku laissa määrätty erillisvelvoite bloggerin optioiden suhteen; ja esimerkiksi juuri tämä kommentoinnin moodi, joka Kemppisellä on päällä, on juuri sellainen että se suojaa aika hyvin anonyymin ip:n.
En tosin tiedä, onko pakkokeinon, siis pakkokeinolain voimalla yritetty, tai jopa saatu, noita identifiointitietoja Bloggerilta.
Mutta perusajatusvirhe - bugi korvien välissä - on yhä se, että jollain suomalais-lailla voitaisiin peukaloida ja suitsia maailmanlaajuista verkkoa.
Ad Omnia: - tästähän tulee hieno keskustelu.
VastaaPoistaVarmuuden vuoksi: tässä asiassa minulla ei ole paljon omia kokemuksia, ja Kauhava oli epätyypillinen Pohjanmaan kunta varuskunnan vuoksi. Vieraita ja erilaisia ihmisiä oli totuttu näkemään. Isäni oli yksi heistä, siis varuskunnan kautta tullut. Tätini mies oli toinen, mutta evakkotaustainen Impilahden mies.
Yleisenä ajatelmana korostaisin, että karjalaisten kulttuurinen tausta ("kansanluonne", joka on mielestäni epäilyttävä termi) teki sopeutumisen ja kotoutumisen helpoksi.
Vielä yksi näkökohta: maalaiskunnissa aseveljeys lienee vaikuttanut vahvasti. Kuntien napamiehistä moni oli tutustunut karjalaisiin hyvin. Moni talvisodan evakko lähti jatkosotaan läntisen sijoituskuntansa joukoissa.
Ad Omnia: samanhenkisiä asioita pohditaan Saksassa. Väitetään että entisen DDR:n alueelta kotoisin olevien on ollut hyvinkin vaikea löytää sijaa uudessa Saksassa. "Ossi" on ent. DDR:n kansalainen. Muutamia vuosia sitten heistä vain viidennes piti itseään täysiarvoisina Saksan kansalaisina ja yli 60 % välitilassa eläjinä. Entisen Länsi-Saksan asukkaista 25 % pahoitteli mielipidetutkimuksessa DDR:n liittymistä muuhun Saksaan.
VastaaPoistaSukulaisteni kanssa kävin tätä evakkokeskustelua läpi aikoja sitten.
VastaaPoistaYleensä tehtaanomistajat, kanpunginvaltuustojen jäsenet, kaupunginjohtajat, työnjohtajat... olivat paikalla evakkojunien asemilla, huudellen ja pyytäen evakkoja jäämään paikkakunnalle, koska työtä löytyy ja asuntoja rakennetaan.
Ymmärtääkseni evakoista eräillä teollisuuspaikkakunnilla kilpailtiin rajusti.
Mitä tuo nyt on murteesta moittiminen. Jos Jyrki Katainen puhuisi julkisuudessa savoa, eikä opittua kirjakieltä, olisivat pilkkakirveet valmiina. Minuakin naurattaisi.
Isoon joukkoon suomalaisia mahtuu mätämunia ja huutelijoita joukkoon. Ei sillä ole mitään merkitystä jos tämä pienen pieni mutta äänekäs joukko ryssitteli ja haistatteli.
Lähes koko kansakunta, PAITSI POLIITIKOT Paasikiveksestä lähtien, halusi auttaa evakkoja.
Poliitikot olisivat mielellään, joo Ryti kanssa, jättäneet evakot suuren Neuvostoliitonm huomaan, jonkinlaiseen outoon välitilaan paikoillensa asumaan. Kansa oli tätä vastaan.
Rytin saama vankeustuomio oli liian pieni, jos asiaa ajatellaan hänen suhtautumisestaan karjalaisiin ja muihin evakoihin. Evakoita tuli muualtakin kuin Karjalasta.
Karjalaisten kohtelusta tämä masentava ja sydämetön Ryti-ihminen olisi ansainnut kuolemantuomion ja suomalaisten halveksunnan.
Ad Sirkka Nurmi: - kyllä kiinnostaa. Juuri hetki sitten mietin, että keneltä kysyisi. Sähköpostiosoite on blogin otsikossa.
VastaaPoistaHeli Kanasen väitöskirjan PDF:n löytää täältä:
VastaaPoistahttp://www.ortodoksi.net/index.php/Kantav%C3%A4est%C3%B6n_kontrolli_mukautti_siirtov%C3%A4en_uusille_asuinsijoille_%28v%C3%A4it%C3%B6s%29
Sitaatti: "Esimerkiksi Urho Kekkonen piti
häpeällisenä sitä käytöstä, jota kotiseutunsa ja kotinsa menettänyt siirtoväki sai
jäljelle jääneessä Suomessa ottaa vastaan.
Kekkonen summasi ongelmia: ”…Ei
ole oikein, että siirtoväkeä saadaan majoitetuksi pappilaan vasta poliisin avulla;… ei ole
oikein, että salmilainen vaimo, joka pyytää kansanhuoltolautakunnan jäseneltä paran-
nusta lapsivuoteessa makaavan osasisarensa oloihin, saa kielteisen vastauksen vahvis-
tuksena sinuttelun (ja)... herjausnimen ryssän akka;… ei ole oikein, että eräässä kylä-
kunnassa on seisovana sanapartena: ovatko nuo ihmisiä vai evakkoja;… Suurten talojen
piharakennukset seisovat tyhjillään, kun samaan aikaan siirtoväki sullotaan kylmiin…
rakennuksiin…”. ..."
S. 47. Ja:
"Kunnaltako sait?
Kun lehdistössä maanlaajuisesti toisteltiin epäilyä milloin viranomaisten rehel-
lisyydestä, milloin maansaajien joukossa olevista keinottelijoista,335 löytyy epäi-
lys myös paikallistason todellisuudesta. Esimerkiksi Kiuruvedellä toistui kysy-
mys siirtoväkeen kuuluvien pyrkimyksestä hyötyä huoltoavuista ilman perus-
teltua syytä ja yli sen rajan, jota pidettiin sopivana.
”…näkyy olevan täkäläisessä siirtoväessä sellaisiakin, joille raha kelpaisi vaikka ei
todellisia edellytyksiä ole olemassakaan…”.336
Kiuruvetiset kyselivät siirtoväeltä, mistä nämä saivat rahaa ja tavaroita. Erikoi-
sia eivät olleet myöskään epäilyt, että siirtoväelle maksettiin tyhjästä. Siirtoväes-
tä tuntui, ettei paikallisväestö lainkaan käsittänyt, mitä he olivat sotien johdosta
menettäneet ja mitä Karjalaan oli jäänyt. ..."
S. 98
Pyydän tutustumaan ja ajattelemaan.
Tähän liittyen: "Monissa televisiosarjoissa, myös nyt pyörivissä, ikätoverini muistelevat, miten heitä huudeltiin ryssiksi ja käskettiin painumaan helvettiin tai joka tapauksessa takaisin sinne Karjalaan."
VastaaPoistaEn tietenkään itse ole tämmöisiä kokenut, mutta äidin puolelta sukua olen kyllä kuullut, ettei evakkona Hämeeseen muuttaminen ihan helppoa ollut, eikä "piireihin" pääsemistä helpottanut maatilatilkun lohkaiseminen paikallisilta. Se että perhe joutui ilman omaa syytä lähtemään evakkoon ja jättämään hienosti hoidetun maatilan Karjalaan, se oli kova paikka.
Pitäisi näinäkin päivinä muistaa, että mahdotonta ei ole että ihmiselämässä tulee eteen tilanne, jossa ilman omaa syytä, sattuman oikusta, tulee pahasti takkiin, jopa niin että kaikki menee.
Vähän mietityttää, miten evakkokokemuksen elänyt kansa ei enää muista millaista kaiken menettäminen on. Olemmeko kadottaneet solidaarisuuden?
Tuon tähän keskusteluun hieman toista näkökulmaa, kun syrjinnästä on kyse ja blogistikin ehkä sen suvaitsee, kun "läheltä liippaa".
VastaaPoistaSyrjintä ja (rasismi) ylipäätään, olkoonkin kansallista, etnistä tai nyt (mamu-puheet), niin sen kokeneena voin sanoa, että on yhtä helvettiä elää ja yrittää elää jatkuvan syrjinnän- ja painostuksen keskipisteenä!
Itse olen joutunut räpeltämään yli 20 vuotta (pakkotyöttömänä), vain ja ainoastaan sen johdosta, et notorisesti on tiedetty syntyperä. Alkuun 80 - luvun lopuilla ja 90 - luvun al
ussa, jouduin vaihtamaan työpaikkaa kuin "paitaa". Parhaimmillaan itselläni oli 9 työsuhdetta ½ vuoden aikana. Paitaa vaihdoin siis 3 viikon välein?
Alkuun aina kaikki meni hyvin ja kehujakin tuli työnantajalta, et "meillä tulee jatkossakin menemään hyvin ja erkki teet työsi hyvin". No, joo. Sitten jätettiinkin palkat maksamatta tai tehtiin työilmapiiri (muut työntekijät), niin vittumaiseksi, et savustettiin ulos. Keinovalikoima oli runsas.
Siinä meinasi todellakin väsyä ja nyt yli 20 v. aikaa kuluneena, voi todellakin todeta, että olen hyvin kulutettu!
Suvaitsevaisuus on kestoteema ja jokin "päivän sana". Paskat sanon minä. Itsekkyys ja itsekeskeisyys, ahneus, omahyväisyys on pinnalla ja jos joku "maassa makaavaa potkii, niin potkin minäkin" - ajattelumalli on vallalla. Mistään ei piitata yksilötasolla ja valtiotaholla yhtikäs mitään. Tämän todisti jo Jokelan ja Kauhajoen ikävät tapahtumat! Mitä teki sisäministeri? Silmät pyörivät infotilaisuudessa kuin hullulla päässä ja ei puhettakaan, että olisi osoittanut ryhdikkyyttä ja eronnut tehtävästään edes "pahoittelunaan ja myötätunnosta uhrien omaisille"! Hommat on hoidettu huonosti ja vielä huonompaan suuntaan näemmä olemme matkalla.
Pelkään, että joku kohtalotoveri loppuunpalaa ja seuraukset voivat olla vakavat. Kokemuksesta tiedän, että tämä ei ole mikään yhden miehen puhe ja mielen ilmaisu, vaan (syrjäytettyjä) maassamme on tuhansia!
Hieno huomata, että JK viitsii ja jaksaa pitää palstallansa todellista arvokeskustelua, kun kollegansa sensijaan viljelee omia vihapuheitaan yhtä henkilöä ja yhtä puoluetta vastaa. Objktiivisuutta pliis!
"Vähän mietityttää, miten evakkokokemuksen elänyt kansa ei enää muista millaista kaiken menettäminen on. Olemmeko kadottaneet solidaarisuuden?" / Jukka Haataja
VastaaPoistaKäsittääkseni evakkotapauksessa puhutaan menneisyydestä.
Ihmisistä, jotka joutuivat syyttään Molotov-Ribbentrob-sopimuksen uhreiksi. Salainen lisäpöytäkirja muuten alkaa, neljä balttian maata, Suomi, Viro.... Joten suomalaisten tarina Skandinavian suunnasta, on tarina suomalaisille yleisölle, ei todellisille vallankäyttäjille.
Jos ihminen joutuu syyttään rikoksen uhriksi, niin tietenkin pitää auttaa laupiaan samarialainen esimerkkiä noudattaen.
Minua kiinnostaisi tietää, miksi minun pitäisi olla solidaarinen ihmiselle, jonka ojentaa kätensä, ja vaatii rahojani tarjoamatta vastasuoritusta eikä ole rikoksen tai onnettomuuden uhri?
Onko todella olemassa jokin universaalinen yhteisvastuuperiaate, joka velvoittaa jokaista maapallon asukasta maantieteellisesti, sekä orjalaivojen tervan takia historiallisesti?
Eli hieman kommunismin sanomaa koodaten, "Kaikki on yhteistä", on sosialistipresidentin päivän sanoma?!
Maanhankintalaki oli Suomen historian suurin maareformi, ja se lopetti suurtilat suomenkielisillä alueilla. Samalla maaseudun tilaton väestökin, monta sataatuhatta ihmistä, sai omat pientilansa. Syntyi unohdettu kansa.
VastaaPoistaMuistelen, että lain mukaan maatiloista lohkaistiin tiloja progressiivisesti - 25 hentaarista 10 % ja tuhennen hehtaarin kartanosta 80 %. Ei ihme, että jupinaa ja ryssittelyä syntyi.
Mitä murteeseen tulee, niin ainakin kannaksen murre ja karjalan kieli ovat ihan eri asioita. Lisäksi suurin osa oli luterilaisia. Murrekin sai varmaan synninpäästön ja täyden hyväksynnän jo 1955, kun Rokan Antti astui näyttämölle.
Minulla on omakohtaista kokemusta karjalaisista aika paljon, tunnen niitä tuhottomasti. Mutkan kautta jopa kytkyä Kekkosen kainuulaisen maatilan ostajiin - tietääkseni he ostivat tilan ihan rahalla, vaikka evakoita olivatkin, Hyrsylän mutkasta.
Presidenteistähän Ahtisaari oli karjalainen, tosin norjalaista sukua.
Olen ylpeä Karjalaisesta perimästäni mutta murheellinen aikaisempien sukulaisteni mahdollisista huonoista kokemuksista.
VastaaPoista"Stiff upper lip" ja "näistä ei puhuta" oli ehkä vallitseva asenne noin 70 luvun alussa erityisesti meidän perheen keskuudessa.
Tai ehkä siitä ei vain puhuttu meidän lasten kuullen ja nyt meistä on tullut yltiö ylpeitä Karjalaisia mikä on hienoa minun mielestäni.
Olen Inkerin pakolaisen tytär. Sieltä paettiin henkensä edestä vallankumouksen jälkeen. 40-luvulla minua haukuttiin ryssäksi, kiviä paiskottiin ja nokkosilla hakattiin. Oli se kovaa aikaa. Jonkinmoinen trauma siitä jäi. Lapualainen isoäitini( äidin puolelta) ei suvainnut ikinä isääni: ryssähän se on, vaikka voissa paistettaisiin. Sellaisissa olosuhteissa on parasta salata taustansa. Mutta mitenkäs taustan salaa, jos on somalipakolainen, kun tausta näkyy ihonväristä.
VastaaPoistaAd Anita Konkaa: - olemme kai ennenkin todenneet, että kovin on samanlaista. Isäni Kullervon isä Juho s. 1896 oli Pargalasta eli Haapakankaalta ja osallistuttuaan maailmansotaan Venäjän armeijassa onnistui livahtamaan rajan yli 1918. Muu suku jäi sinne. Ensimmäinen erä meni vainoissa 1931 ja muita myöhemmin, aina Kolymassa ja Vorkutassa asti.
VastaaPoistaisoisä Jussi oli ilkeä mies ja kova juoppo. Hän ei suostunut hankkimaan perheensä kipeästi tarvitsemaa elatusta käyttämällä venäjän taitoaan. Hän häivytti inkeriläistaustansa (inkerin suomalaisen) käymällä kaikki 1919-1924 heimoretken ja Viron vapaussodat niin että talvisodassa hänelle lyötiin vääpelin arvo. Jatkosodassa hän oli JR 200:n heimopataljoonassa, koska osasi kielet ja murteet.
Sitä on nykyisten suomalaisten vaikea hahmottaa, että raja Kannaksella oli tekninen kysymys ja että varsinaisella Venäjällä oli enemmän suomalaisia "siirtolaisia" kuin Amerikassa.
Mitä nykyiset suomalaiset tietävät Inkerinmaasta? Vain harva osaa tökätä sormensa oikeaan kohtaan karttapalloa.
VastaaPoistaNykyisten suomalaisten on vaikea hahmottaa, että meidän serkkuja on Venäjällä ihan kohtuullinen määrä. Yhteenlaskettu määrä on yli miljoona, eli enemmän kuin Virossa virolaisia.
P.S. Linkissä vinkki peukalolle.
http://etv2.err.ee/videod/kultuur/296410d0-cb2a-4bc2-a097-8f1d718e4591
Vertailujen tekeminen ontuu, jos verrataan evakkoa ja turvapaikanhakijaa. Evakot sopeutuivat suomalaisina Suomeen. Turvapaikanhakijoiden sopeutumisessa on luonnollisesti runsaasti ongelmia. On myös erotettava pakolainen ja turvapaikanhakija. Ovat täysin eri asialla. Suuri osa turvapaikkahakemuksista on perusteettomia. Kysymys on usein nykyajan kulkureista, jotka lähtevät paremman elintason perässä liikkeelle.Heidän on pakko tehdä se turvapaikkaprosessia väärinkäyttäen, koska se on köyhälle ja kouluttamattomalle lähes ainoa maahanmuuton keino.
VastaaPoistaPakolainen on pakolaisleiriltä "vesilätäköstä" haettu hädänalainen ihminen. Hänellä ei ole mahdollisuutta matkustaa toiselle puolelle maapalloa hakemaan turvapaikkaa haluamastaan valtiosta.Vertailujen tekeminen ontuu, jos verrataan evakkoa ja turvapaikanhakijaa. Evakot sopeutuivat suomalaisina Suomeen. Turvapaikanhakijoiden sopeutumisessa on luonnollisesti runsaasti ongelmia. On myös erotettava pakolainen ja turvapaikanhakija. Ovat täysin eri asialla. Suuri osa turvapaikkahakemuksista on perusteettomia. Kysymys on usein nykyajan kulkureista, jotka lähtevät paremman elintason perässä liikkeelle.Heidän on pakko tehdä se turvapaikkaprosessia väärinkäyttäen, koska se on köyhälle ja kouluttamattomalle lähes ainoa maahanmuuton keino.
Pakolainen on pakolaisleiriltä "vesilätäköstä" haettu hädänalainen ihminen. Hänellä ei ole mahdollisuutta matkustaa toiselle puolelle maapalloa hakemaan turvapaikkaa haluamastaan valtiosta.
Anita: "Mutta mitenkäs taustan salaa -- kun tausta näkyy ihonväristä."
VastaaPoistaSe voi olla ankaraa, armotonta. Tulee mieleen erään amerikkalaisen romaanin lapsi, joka sanoi: Äiti, miksi teit minusta mustan?
Muut sisarukset olivat valkoisia.
Vaikeaa on meidänkin perheen kokemuksen mukaan ja ystäviemme mukaan myös paluumuuttajilla, nimenomaan lapsilla ja nuorilla, jotka näyttävät "suomalaisilta", heillä on suomalainen nimi, mutta he ovat kulttuuriltaan jotain muuta tai ehkä kahden kulttuurin ihmisiä, joita ymmärretään Suomessa monesti vielä huonommin kuin maahanmuuttajia.
Jos osaa kahta kieltä, ja siirtyy niissä vaivattomasti, jotkut kuulijat kokevat olonsa hankalaksi, ajattelevat että toinen teeskentee, näyttelee.
Sitten taas se, että on suomalainen nimi, on monesti työeste. Ei uskota, että paluumuuttaja on täysin englannin- tai ranskankielinen, elänyt vieraskielisessä kulttuurissa täysivaltaisena ehkä erinomaisesta kielitaidostaan kehuttuna "syntyperäisenä" henkilönä. Vaikkapa käännöstehtävä annetaan Suomessa jollekin, jolla on vieraskielinen nimi.:)
Suomessa ollaan edelleen hyvin tottumattomia siirtolaisiin, paluumuuttajin ja monen kulttuurin ihmisiin.
Ihmettelen sitä, miten hyvin jotkut venäläiset emigrantit selvisivät. Oltiinko siihen aikaan tottuneempia monikielisyyteen?
Kuka lohduttaisi Erkki-rukkaa?
VastaaPoistaBlogistiko?
"Puheet suomalaisten rasismista tai rasismin vähyydestä ovat yhtä tyhjän kanssa."
VastaaPoistaNo mutta! Ovatko Halosenkin puheet rasismista yhtä tyhjän kanssa? Vai epäiletkö samaa, kuin viisi miljoonaa muutakin suomalaista?
"Sotakamreeri"
Ad Omnia: - rasismi ei ole ominaisuus tai vakaumus, vaan joka reaktio syntyneeseen tilanteeseen tai sitten lähipiiristä peritty käyttäytymismalli.
VastaaPoistaLuulen että Halosenkin on vaikea vaikuttaa näkemäänsä rasismiin vaikuttamatta sen syihin.
Jotkut ruotsinkieliset maanmiehemme olivat ennen sotia vakuuttuneita siitä, että me suomenkieöliset olemme epäonnistunutta väkeä heihin verrattuna. Tuo rasismi lienee hiutunut ennakkoluuloiksi, joista olen kyllä saanut itsekin osani, vaikka lievässä muodossa, koska puhun kieltä ja tunnen asioita, jotka ovat heille läheisiä.
Minun lapsuuden kokemuksiin, niihin ikävimpiin, kuului syrjintä, panettelu ja halveksunta perheemme neljän kehitysvammaisen pojan vuoksi; "Tylsämielisiä koko porukka!".
VastaaPoistaElossa olevia sisaruksia oli 9, ja ollaan hengissä kaikki edelleen tahoillamme.
Että ei tämä kansa sen kummempaa syytä leimaamiseen ja ilkkumiseen tarvitse kuin että joku perheestä syntyy vammaisena.
Nyt se ei ymmärrä, että näiden "sisäpiirisiitosten", eli pienten kylien syndroomien jälkien parantamiseksi tarvitaankin maailmanlaajuista kansojen sekoittumnista. Ja tässä rasismille tai muille ihmisten kotkotuksielle sokea evoluutio siellä taustalla vain tekee työtään.
Nykyään kehitysvammaiset saavat elää ja olla kai aikalailla syrjintää kokematta. Heidät on vain laitettu pois tavallisista kouluista, omiin jaostoihinsa, kerhoihin, päiväkeksuksiin ja palvelutaloihin "valmiiden ruokapöytien" ääreen: Poissa silmistä, poissa mielistä.
Haluaisin jostain saada selville, onko eräänlainen rodunjalostus eli miltei pakollinen neuvolatoiminta ja raskauden aikainen sikiön tarkkailu niskapoimututkimuksineen ja ultraäänineen vähentänyt länsimaisissa yhteiskunnissa kehitysvammaisina syntyneiden lasten määrää.
Sitten tuosta asutustoiminnasta tulee mieleen nuo kymmenettuhannet (sadattuhannet?) autiot, ränsistyneet talot, paketoidut, vesakoituneet ja uudelleen metsittyneetkin, käsin raivatut peltohehtaarit isänmaamme kupeilla. Eikö ketään missään hävetä?
Mitä nämä nykyiset "maahanmuuttokriitikot" oikein kritisoivat?
VastaaPoistaEi Suomeen ole tapahtunut merkittävää maahanmuuttoa.
???
Ad:-anonyymi, mikäli tarkoitit "kuka lohduttaisi Erkki rukkaa" minua, niin en todellakaan kaipaa lohduttajaa ja sääli on sairautta!
VastaaPoistaSaatoithan tarkoittaa Tuomiojan Erkkiäkin, mene ja tiedä?
Tuosta asutustoiminnasta voi todeta, että sen tulokset vaihtelevat kovin paljon kunnasta toiseen. Täällä etelän rintamailla asia näkyy erityisen hyvin:
VastaaPoistaKunnassa A siirtoväki sai valmista peltoa (savi- ja hiesumaata) suuren kartanon mailta sekä tätä vastaavasti metsää. Teollisuusväestön dominoimassa, demarijohtoisessa kunnassa pienemmätkin maanviljelijät saivat luopua pelloistaan. Tämän seurauksena syntyi mm. kokonaan uusi kylä, joka sai jopa kannaslaisen nimen. Kunnassa on edelleen eläviä maataloja, joissa siirtoväen jälkeläiset viljelevät peltojaan. Osa on menestynyt, osa jäänyt kylmiksi.
Kunnassa B, parin peninkulman päässä edellisestä, siirtoväki asutettiin suuryhtiön omistamaan metsään kylmille tiloille. Maalaisliittolainen kunnanjohto piti huolen, ettei yksityisten peltoa mennyt juuri lainkaan, kun maanluovutusvelvollisuus saatiin kanavoitua yhtiölle. Erään tien varrella oli kolmisenkymmentä uudistaloa. Hiekkamoreenimaalle raivatut pellot eivät elättäneet viljelijöitään. Nyt talot ovat – poikkeuksetta – kylmillään ja suurin osa pelloista metsänä.
Oliko talojen asujissa eroa? Ei. Asutuspolitiikassa ja maaperässä oli. Toisessa kunnassa luotiin tiloja, jotka olivat elinkelpoisia. Toisessa sellaisia, ettei niistä ollut kuin sivutulonlähteeksi.
Kokonaan eri juttu on sitten rintamamiesten asutus. Siinä syntyi selkeästi siirtoväen tiloja pienempiä maatiloja, joista tuskin yksikään on selvinnyt kolmanteen sukupolveen.
Mitähän pahaa Suomi ja suomalaiset ovat A. Amnellille tehneet, kun mikään ei kelpaa ja kaikki on sanomattoman huonosti.
VastaaPoista"Suomessa ollaan edelleen hyvin tottumattomia siirtolaisiin, paluumuuttajin ja monen kulttuurin ihmisiin."
Todellako?
Suomesta on lähtenyt yli puoli miljoonaa siirtolaista, tänne on tullut 400 000 evakkoa, ennen sitä 30 000 venäläistä emigranttia. Yhtä monta punaista pakeni sisällissodan jälkeen Venäjälle. Ruotsista on palannut ja palaa koko ajan väkeä, paluumuuttajia. Inkeristä ja Karjalasta tuli meille aikamoinen määrä suomensukuista väkeä. Joka pitäjässä alkaa olla turkkilaisten omistamia kebabeja, venäläisiä ja virolaisia lääkäreitä, thaimaalaisia, venäläisiä, virolaisia vaimoja, saksalaisia, englantilaisia, turkkilaisia aviomiehiä. Ei muka mitään kokemusta maahanmuutosta tai maasta muuttajista!
Lisäksi Suomi on lain mukaan kaksikielinen maa, mutta Amnell uskoo, että kaksikielisiä katsotaan pahasti.
Totta kai, jos maailmaa katselee kuljettajan ohjaaman pitkän Mersun tummennettujen ikkunoiden läpi saattaa uskoa, että siellä jossain ulkona on rahvasta, joka ei ymmärrä kansainvälisyydestä, sivistyksestä ja kirjallisuudesta mitään. Ne vain kahisevat tuulipuvuissaan Ikeassa ja haukkuvat kaksikielistä älymystöä. Ja äänestävät persuja, fyi fan! Taitavat vielä haistakin?
"Sotakamreeri"
JK: "Luulen että Halosenkin on vaikea vaikuttaa näkemäänsä rasismiin vaikuttamatta sen syihin."
VastaaPoistaNimenomaan.
Kommenteista näkee, että se mikä nyt ilmenee "rasismina", on todellakin ihmisellä geeneissä (kuten jo sanoinkin) ja siitä samasta ominaisuudesta kumpuaa kiusaus, syrjintä, väheksyntä ja kieroonkatsonta, joka sitten kohdistuu johokin - evakoihin, inkeriläisiin, suomalaisnimisiin paluumuuttajiin Amerikasta, köyhiin, kehitysvammaisiin, vieraspaikkakuntalaisiin, suomalaisiin, lutkiin jne.
Eikä se todellakaan ole tämän maan tai tämän kansan vika tai geenivirhe, vaan yleisinhimillinen ominaisuus. Se on kaikissa, somaleissakin. (Ja juuri heissä se onkin erityisen vahva.)
Miksi tätä on niin vaikea käsittää, sitä ihmettelen. Miksi mieluummin haetaan aina syyllinen jostakin - herroista, naapureista, ruotsalaisista, demareista, opettajista jne?
Siksi, että syrjintä ja syyllisten hakeminen ovat sama asia. Joka toista syyttää, itse on.
Kun Halonen siis syyttää meitä rasisteiksi, hän on itse samanlainen syrjijä. Aamen, ja perkele.
"Mitä nämä nykyiset "maahanmuuttokriitikot" oikein kritisoivat?
VastaaPoistaEi Suomeen ole tapahtunut merkittävää maahanmuuttoa."
Asioitako ei saa kritosoida ennenkuin on ns. löysät housuissa?
Toivottavasti et ole päättävässä asemassa missään!
(Totuuden nimissä tuo kuulostaa erään Matti Vanhasen ajatukselta poliittisesta keskustelusta suomalaisessa yhteiskunnassa..)
"Olen poiminut Karjalan evakoihin kohdistetut moitteet laiskuudesta ja työpaikkojen viemisestä kunnon ihmisiltä. Luettelo on 1 : 1 sama kuin nyt maahanmuuttajiin, etenkin somaleihin kohdistettu."
VastaaPoistaTapasivatko ne karjalaisetkin "hengailla" työpäivien aikana Helsingin rautatieasemalla?
"Sitten tuosta asutustoiminnasta tulee mieleen nuo kymmenettuhannet (sadattuhannet?) autiot, ränsistyneet talot, paketoidut, vesakoituneet ja uudelleen metsittyneetkin, käsin raivatut peltohehtaarit isänmaamme kupeilla. Eikö ketään missään hävetä?"
VastaaPoistaEiköhän tuo asutustoiminta ollut viisasta politiikkaa, jolla puolelle miljoonale annettiin työ ja toimeentulo sekä mielekäs elämä sukupolven ajaksi. Kun talous 1960-70 salli, tuo väen lapset siirrettiin Ruotsiin tai kaupunkeihin teollisuuden palvelukseen. Ajatella sopii, mitä olisi tapahtunut, jos oli valittu Lähi-Idän tie: pantu siirtoväki pakoisleireihin suremaan menettettyjä alueita ja haaveilemaan niiden palauttamisesta. Esimerkki käy luonnollisesti myös toisinpäin (Mitä jos Lähi-idässä olisi valittu meidän tie?)
Jonkin blogin aiheena olisi mielenkiintoinen laajennus vieraan/tuntemattoman pelko, onko siihen jokin geneettinen tai sosiaalinen perusta, esimerkiksi tuntemattomien ruoka-aineiden välttämiseen.
Suomessa olisi hyvä maahanmuuttokeskustelussa pitää käsitteet selvänä: siirtolaiset ts työperusteiset maahanmuuttajat - joita meillä ei toistaiseksi ole paljon ollut - sekä turvapaikanhakijat (esim. somalit), joista osa on oikeita pakolaisia. On luonnollista, että pakolaisilta ei voida edellyttää työperäistä sijoittumista edellyttäviä valmiuksia. Ongelma on pakolaisina esiintyvät parempaa taloudellista asemaa etsivät henkilöitä, joita on maailmassa paljon ja kasvihuoneilmiön lisääntyessä yhä entistä enemmän.
Anna Amnell:
VastaaPoista.. jotain muuta tai ehkä kahden kulttuurin ihmisiä, joita ymmärretään Suomessa monesti vielä huonommin kuin maahanmuuttajia.
On tässä mun mielestä tapahtunut muutos, vaikka nyt yksi poliittinen liike yrittää hehkuttaa vanhoja vihoja sinne tänne.
Se lopulta kääntyy itseään vastaan, kuten kaikki vihamielisyys: ennakkoasenteista nouseva, sisääpäinkääntyvä epäluulo ja ksenofobia.
"Asiaton oleskelu" Helsingin rautatieasemalla on ollut puheenaiheena niin pitkään kuin Helsingissä on rautatieasema ollut. Oleskelijat lienevät aina olleet sitä ryhmää, joka kulloinkin on yhteiskunnassa ollut "pohjalla", siis mikseipä siirtokarjalaisiakin. Heillä tosin taisi olla usein asiaakin, liikkeellä kun olivat. Euroopassa oli sodan jälkeen aivan hirmuinen "displaced persons"-ongelma, josta hyviä yleistajuisia esityksiä on nähty vasta viime aikoina.
VastaaPoistaMun nuoruuteeni, joka tapahtui 60-luvulla eikä varmaan täydessä ymmärryksessä ja vakain tuumin, kuului myötämieli kärsimykselle ja yritys ymmärtää. Tätä kehitysvammaa kannan edelleen.
VastaaPoistaJosta syystä en ymmärrä kovia puheita ja ankaria, yleistäviä asenteita. Niillä tehdään "meistä" meitä ja samalla noista yksistä "noita yksiä".
Juuri lukemistani kirjoista voisin tähän asiaan suositella Terry Pratchettin "I Shall Wear Midnight", jossa hyvä noita saa niskaansa silmättömänä hengittävän vainon.
Rh.
VastaaPoistaNäinhän tuo on. Vihapuhetta ja ksenofobiaa. Sellaisia ne suomalaiset ovat.
Mutta mikä ihme tuota Britannian Nuorisoa vaivaa?? Riehutaan ja poltetaan autoja ja särjetään paikkoja.
Toisaalta samanlaista näyttää olevan Pariisin ja Malmön Nuoriso. Oireet ovat samanlaiset.
Milloinkahan meidän NUOriso alkaa poltella paikkoja ja autoja Helsingissä tai TUrussa?
Ehkä ei vielä kuitenkaan, koska meillä Suomessa on Nuorisoa vielä liian vähän.
rh,
VastaaPoistakiitos asiallisuudesta.
Hyvä "sotakamreeri",
en kirjoita vain siitä, mitä minulle on tapahtunut, vaan mitä muillekin on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Vertaan Suomea todelliseen monikulttuuriseen maahan ja maanosaan, jossa olen asunut kymmenen vuotta. Olen kirjoittanut jo ennen Norjan tragediaa, että myös perussuomalaisia pitää kuunnella eikä pilkata heitä. Heillä on jotain sanottavaa kuten meillä kaikilla.
Keneksi Sinä, Sotakamreeri muuten minua luulet, kun kirjoitit:
"Totta kai, jos maailmaa katselee kuljettajan ohjaaman pitkän Mersun tummennettujen ikkunoiden läpi saattaa uskoa, että siellä jossain ulkona on rahvasta, joka ei ymmärrä kansainvälisyydestä, sivistyksestä ja kirjallisuudesta mitään. Ne vain kahisevat tuulipuvuissaan Ikeassa ja haukkuvat kaksikielistä älymystöä. Ja äänestävät persuja, fyi fan! Taitavat vielä haistakin?"
Meidän perheellä on hauskaa, kun luen tuon heille. Meillä ei ole ollut koskaan Suomessa asuessamme autoa saati sitten autonkuljettajaa. Minulla ei ole ollut koskaan edes polkupyörää. Käytämme raitsikkaa ja joskus taksia. Kanadassa meillä oli yhdeksän vuotta sama auto. Kerrothan nyt omista autoistasi. Odotan kiinnostuksella.:)
Hyvä Anna,
VastaaPoistajos maahantulijat valittaisiin meillä yhtä tiheällä kammalla kuin Kanadassa, ei täällä olisi minkään valtakunnan maahanmuuttokritiikkiä. Tohtori Halla-Ahokin esittelisi lempeästi hymyillen kirjoittamaansa Eiran kaupunginosan historiikkia.
Itse olen elänyt koko elämäni kansainvälisessä ilmapiirissä. Sisaruksistani (6) neljä asuu nytkin vakituisesti ulkomailla, siellä ovat myös kaikki lapseni ja lastenlapseni. Siitä(kin) syystä olen kovin usein matkoilla. Suomi on kuitenkin kotimaani ja tänne lapsetkin ovat ilmoittaneet jossain vaiheessa palaavansa.
Puhun neljää kieltä, lapseni vielä useampia. Koskaan ei ketään meistä ole vieroksuttu siksi, että vaihdamme kieltä luontevasti monikulttuurisessa keskustelussa. Työnsaannissa ei meitä ole vieroksuttu, päinvastoin.
Siksi ihmettelen, millaisista ihmisistä sinä oikein kirjoitat kun kerrot kansainvälisten tuttaviesi täällä kohtaamasta hirveästä ilmapiiristä.
Pitkä mersu nyt oli vain vertauskuva, sinä pikku höppänä! Pitäisi kirjailijan nyt sellainen huomata. Tarkoitin sitä, että kirjoitat ja ilmeisesti myös elät kuin panssarimersuun eristäytynyt, sivistynyt miljonääri, joka karttaa viimeiseen asti kosketusta tavallisiin ihmisiin ja heidän todellisuuteensa.
Voi tietysti olla, että joku suomalainen on joskus katsonut sinua vinosti ja ehkä sanonut jotain epämiellyttävää ja sinä herkkänä ihmisenä et ole voinut sitä unohtaa ja antaa anteeksi. Toki tunnustan saman piirteen itsessäni; sen jälkeen kun minut ryöstettiin ja pahoinpideltiin Brasiliassa en ole siellä käynyt.
"Sotakamreeri"
Sotakamreeri taitaa olla itse etuoikeutettua rikasta eliittiä. Sellainen ihminen ei ymmärrä tavallisten paluumuuttajien ja siirtolaisten vaikeuksia.
VastaaPoista"Mutta mikä ihme tuota Britannian Nuorisoa vaivaa??"
VastaaPoistaTottenhamista poliisi ampui miehen, ja "normaalisti näistä asioista kuullaan taustoja varsin nopeasti, mutta tässä tapauksessa jostain syystä ei. Kun tietoa ei tihkunut, alkoi rauhallinen mielenosoitus, jonka ilmeisesti kaappasi joku joukko ammattirähisijöitä ja sai sen muuttumaan väkivaltaiseksi. Sen jälkeen riehunta levisi nopeasti joka paikkaan."
http://www.hannuvisti.com/blog/files/dde7673b74f178c73677762fe430a4ad-1219.php
Nimimerkki "Sotakamreeri",
VastaaPoistaolen kirjoittanut tähänkin blogiin äskettäin Kanadan siirtolaispolitiikasta. Tunnen sen hyvin. Luin äsken myös tätä vuotta koskevista päätöksistä.
Viihdyin Kanadassa, sillä ihmiset olivat siellä ystävällisiä ja kohteliaita. Machomaista käytöstä ja naisia halventavia ilmaisuja pidettiin sopimattomina.
Kommenttini on linkissä luettavissa.
Anna Amnell
" Asioitako ei saa kritisoida..."
VastaaPoistaSaa.
Tänne vain ei ole ketään edes tulossa.
Tilaa on.
Anonyymi on oikeassa. Rahaa on, ettei tiedä mihin sitä laittaisi ja etuoikeutettu olen ollut aina. Tänäänkin etuilin apteekin jonossa. Ja totta on, etten ymmärrä rahvaan ruikutusta. Jos niillä ei ole leipää, söisivät saatana leivoksia!
VastaaPoista"Sotakamreeri"
HannuVistille.
VastaaPoistaOireet Lontoossa ovat samanlaiset kuin Pariisissa jokunen vuosi sitten. Pari huligaania ja rikollista lähti poliisia pakoon ja juoksivat piiloon muuntajapylvääseen.
Fysiikan oppitunnit olivat unohtuneet ja näin nuoret miehet kuolivat sähköiskuun. Lähiöporukan "nuorison" ts. etnisen vähemmistön mielestä syyllinen oli poliisi ja niin rähinät alkoivat ja jatkuivat pitkään.
Oireet Lontoossa ovat smanalaiset ja Hesarin artikkelista lukien myös Lontoossa näyttää poliisi olevan syyllinen kaikkeen.
Ampumiskohtaus ei oikeuta rähinään , särkemiseen, mellakointiin ja anarkiaan. Oikeusvaltiossa myös poliisin toimet tutkitaan ja tarpeen vaatiessa ne viedään tuoimioistuimeen tarkasteltaviksi.
Britannia taitaa olla kansallisuus-, rotu-, uskonto- ja politiikkakysymysten erikoistapaus siksi, että se on entisen brittiläisen imperiumin, nykyisen kansainyhteisön pääpaikka. Jotenkin uskon, että rasismi ja syrjintä on välttämätöntä yhteiskunnan vakauden ylläpitämiseksi ja liiallisen muutospaineiden patoamiseksi.
VastaaPoistaSuomessa tämä kastiton väki ovat pitkäaikaistyöttömät, joihin suhtaudutaan hieman samalla tavalla kuin englantilainen aatelisto rahvaaseen tai irlantilaisiin, Axel Freudenthal suomalaisiin.
Minusta kannattaisi halla-aholaisen rasismiepäilyn lisäksi miettiä, mitä on filatovilainen rasismi "white trashia" kohtaan. Varmaankin oppien kehittäjät löytyvät Hakaniemestä: sieltä kovasta ytimestä.
Suomensomalit eivät ole mitä tahansa maalaista rupusakkia, vaan Afrikan sarven herrakansaa ja päämies Siad Barren Moskovaan opiskelemaan valikoitua eliittiä. Tosin Neuvostoliiton purkautuminen vei koko opiskeluprojektilta pohjan ja heistä tuli aivan oikeasti poliittisia pakolaisia niin kuin karjalaisista maapoliittisia pakolaisia 1940/1944 pohjan sorruttua.
Viipurilaisen eliitin menestymisestä Lahdessa ja Helsingissä olen professori Kemppisen kanssa samaa mieltä. Lahden heikoin lukio piti säilyttää, koska se jatkoi kannakselaisen yhteiskoulun perinteitä. Jonkun toisen kouluyhteisön oli väistyttävä. Johannes Virolainenkin taisi kirjoitella, että Ylä-Sommeessa oli erilaista kuin Viipurissa.
Vaikka pidän Mauno Koivistoa J. V. Snellamnin jälkeen Suomen tuhoisimpana kansantalouspoliitikkona sosiologin papereilla, silti arvostan sitä, että hän pakotti yhdellä radiopuheella koko sosialibyrokraattisen koneiston ulkoparlamentaarisesti hyväksymään neuvostoliittolaisten maahantulon inkeriläisinä. Tällä tavalla paikattiin se puute, ettei Suomessa ole venäjänkielentaitoisia. Nyt on - 40 000! Da, da.