Kysymys ja toinen kysymys

Haluaisin Virallisen tilaston niteet tänne, mutta ei tähän huoneeseen enää mahdu. Niitä on yli sata, myös 1800-luvun ensimmäiset, tapailevat taulukot ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneet loisteliaat oikeustilastot, joita lukemalla ratkaisi eräät historian, sosiologian ja sosiaalipolitiikan ongelmat. Siellä on mm. rikoksista rangaistut taulukoitu tekotyypeittäin 11 parametrin mukaan. Lukija saa tietää, että 1911 tuomittiin väärän rahan vaihettamisesta yksi 30-34 -vuotias nainen, jonka varallisuusolot olivat heikot koulutus ”olematon”.

Tuomituista punakaartilaisista on muuten tilasto, joka osoittaa, että kysymyksessä oli Suomen ensimmäinen nuorisokulttuurin kukoistus. Kaikkien tuomittujen mediaani-ikä oli karvan yli 18.

Sellaista tilastoa ei ole, josta saisi apua kysymykseeni: säilyikö Suomi länsimaistyyppisenä demokratiana evakkojen ansiosta?

Selvien lähdetietojen mukaan Risto Ryti teki huomautuksia siitä, että evakoille maksettiin rahakorvauksia Karjalaan jääneestä omaisuudesta. Paasikivi sooloili tavalliseen tapaansa. Jos karjalaiset olisivat jääneet 1940 paikoilleen, nämä herrat ja muutamat muut poliitikot olisivat tuskin asiaa kummastelleet. Kukaties heille olisi sopinut sekin, että he olisivat ryhtyneet Neuvostoliiton alamaisiksi syksyllä 1944.

Käytännössä Raivolaan jäi yksi mummo, joka kieltäytyi kyydistä, koska häneltä oli kissa kadonnut.

Evakkoja oli yli 400 000. He äänestivät eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945. He osallistuivat kunnallisvaaleihin, vaikka esimerkiksi Harlun kunnantoimisto oli Kauhavalla, josta se siirrettiin Hankasalmelle tai Konnevedelle.

Vaaleissa on merkillistä, että mitään ei tapahtunut. SKDL:n vahva nousu 1945 oli ainakin jälkiviisauden valossa täysin odotettavissa. Liiton luonteesta ei ollut mitään käsitystä. Maailmansota jatkui. Berliinissä hallitsi Hitler. Neuvostoliiton jo valloittamien alueiden tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Stalin oli puhunut jotain vapaista vaaleista.

Niissä vaaleissa maalaisliitto hävisi vain 1,5 % ja kokoomus voitti saman määrän. Kaikista äänistä SKDL sai 23 % ja demarit 25. Seuraavissa vaaleissa 1948 SKDL menetti 3,5 % ja 11 paikkaa. Maalaisliitto ja demarit saivat yhdessä yli 100 paikkaa.

Eduskuntapaikkaan tarvittiin karkeasti yleistäen 10 000 ääntä. Evakkoäänestäjiä oli ainakin 100 000. Ellei heidän asioitaan olisi hoidettu jollain tavalla ja elleivät he olisi vihanneet Neuvostoliittoa ja istuttaneet vihaa jälkeläisiinsäkin, olisimme ehkä talsineet Tshekkoslovakian tietä.

Tietäen jotain neuvostoeliitin realismista luulen että tuo ilmiö yhdistettynä osoitettuun kykyyn maksaa sotakorvauksia ja tuottaa teollisuustuotteita määräsivät pelin hengen vuosikymmeniksi. Ryti ja Paasikivi muuten olivat todistelleet, että niitä sotakorvauksia on mahdoton maksaa. Sääli ettei Saksan talousihmeen rinnalla puhuta Suomen talousihmeestä, täystyöllisyydestä, jalostusasteen noususta ja inflaation autuaaksi tekevästä vaikutuksesta.

Nyt meidän pitäisi hoitaa vielä suurempi osa omasta väestöstämme, väliin pudonneet. Heitä lienee puoli miljoonaa, jättäen pikkulapset ja vanhukset laskuista. Suuri ryhmä on alikoulutetut miehet. Toinen suuri ryhmä on pitkäaikaistyöttömät.

Tilanne ja sen syyt ovat samat kuin Pohjois-Afrikan valtioissa, ja seuraus on luultavasti sama, kapina. Perussuomalaisten esiintyminen ei ole syy vaan seuraus.

Yhdellä sanalla kuvailtuna ongelma on näköalattomuus. Odotettavissa ei ole mitään hyvää. Toisen maailmansodan jälkeen oli, ja se näkyi syntyvyydessä.

En usko Soinia. Maailman suurimman talousalueen EU:n epäonnistuminen, joka taitaa olla nyt tosiasia, ei ollut poliittinen, vaan taloudellinen, ei rahapoliittinen (euro), vaan finanssipoliittinen (velka).i

Haluaisin Virallisen tilaston niteet tänne, mutta ei tähän huoneeseen enää mahdu. Niitä on yli sata, myös 1800-luvun ensimmäiset, tapailevat taulukot ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneet loisteliaat oikeustilastot, joita lukemalla ratkaisi eräät historian, sosiologian ja sosiaalipolitiikan ongelmat. Siellä on mm. rikoksista rangaistut taulukoitu tekotyypeittäin 11 parametrin mukaan. Lukija saa tietää, että 1911 tuomittiin väärän rahan vaihettamisesta yksi 30-34 -vuotias nainen, jonka varallisuusolot olivat heikot koulutus ”olematon”.

Tuomituista punakaartilaisista on muuten tilasto, joka osoittaa, että kysymyksessä oli Suomen ensimmäinen nuorisokulttuurin kukoistus. Kaikkien tuomittujen mediaani-ikä oli karvan yli 18.

Sellaista tilastoa ei ole, josta saisi apua kysymykseeni: säilyikö Suomi länsimaistyyppisenä demokratiana evakkojen ansiosta?

Selvien lähdetietojen mukaan Risto Ryti teki huomautuksia siitä, että evakoille maksettiin rahakorvauksia Karjalaan jääneestä omaisuudesta. Paasikivi sooloili tavalliseen tapaansa. Jos karjalaiset olisivat jääneet 1940 paikoilleen, nämä herrat ja muutamat muut poliitikot olisivat tuskin asiaa kummastelleet. Kukaties heille olisi sopinut sekin, että he olisivat ryhtyneet Neuvostoliiton alamaisiksi syksyllä 1944.

Käytännössä Raivolaan jäi yksi mummo, joka kieltäytyi kyydistä, koska häneltä oli kissa kadonnut.

Evakkoja oli yli 400 000. He äänestivät eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945. He osallistuivat kunnallisvaaleihin, vaikka esimerkiksi Harlun kunnantoimisto oli Kauhavalla, josta se siirrettiin Hankasalmelle tai Konnevedelle.

Vaaleissa on merkillistä, että mitään ei tapahtunut. SKDL:n vahva nousu 1945 oli ainakin jälkiviisauden valossa täysin odotettavissa. Liiton luonteesta ei ollut mitään käsitystä. Maailmansota jatkui. Berliinissä hallitsi Hitler. Neuvostoliiton jo valloittamien alueiden tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Stalin oli puhunut jotain vapaista vaaleista.

Niissä vaaleissa maalaisliitto hävisi vain 1,5 % ja kokoomus voitti saman määrän. Kaikista äänistä SKDL sai 23 % ja demarit 25. Seuraavissa vaaleissa 1948 SKDL menetti 3,5 % ja 11 paikkaa. Maalaisliitto ja demarit saivat yhdessä yli 100 paikkaa.

Eduskuntapaikkaan tarvittiin karkeasti yleistäen 10 000 ääntä. Evakkoäänestäjiä oli ainakin 100 000. Ellei heidän asioitaan olisi hoidettu jollain tavalla ja elleivät he olisi vihanneet Neuvostoliittoa ja istuttaneet vihaa jälkeläisiinsäkin, olisimme ehkä talsineet Tshekkoslovakian tietä.

Tietäen jotain neuvostoeliitin realismista luulen että tuo ilmiö yhdistettynä osoitettuun kykyyn maksaa sotakorvauksia ja tuottaa teollisuustuotteita määräsivät pelin hengen vuosikymmeniksi. Ryti ja Paasikivi muuten olivat todistelleet, että niitä sotakorvauksia on mahdoton maksaa. Sääli ettei Saksan talousihmeen rinnalla puhuta Suomen talousihmeestä, täystyöllisyydestä, jalostusasteen noususta ja inflaation autuaaksi tekevästä vaikutuksesta.

Nyt meidän pitäisi hoitaa vielä suurempi osa omasta väestöstämme, väliin pudonneet. Heitä lienee puoli miljoonaa, jättäen pikkulapset ja vanhukset laskuista. Suuri ryhmä on alikoulutetut miehet. Toinen suuri ryhmä on pitkäaikaistyöttömät.

Tilanne ja sen syyt ovat samat kuin Pohjois-Afrikan valtioissa, ja seuraus on luultavasti sama, kapina. Perussuomalaisten esiintyminen ei ole syy vaan seuraus.

Yhdellä sanalla kuvailtuna ongelma on näköalattomuus. Odotettavissa ei ole mitään hyvää. Toisen maailmansodan jälkeen oli, ja se näkyi syntyvyydessä.

En usko Soinia. Maailman suurimman talousalueen EU:n epäonnistuminen, joka taitaa olla nyt tosiasia, ei ollut poliittinen, vaan taloudellinen, ei rahapoliittinen (euro), vaan finanssipoliittinen (velka).