Kuten otsikko osoittaa, tätä kirjoitusta ei ole tarkoitettu luettavaksi. Tämä onkin muistilappu Sitralle sievemmin kirjoitettua paperia varten.
Insentiivi eli kannustin eli kiihoke on perinteinen tapa perustella tekijän- ja patenttioikeutta sekä monenlaisia valtiollisia toimenpiteitä, joiden väitetään tähtäävän toimeentulon parantamiseen tai elinkeinojen elvyttämiseen.
Sitran tarkoitus on lain mukaan edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Näitä sanotaan insentiiveiksi ja toimintaa insentivoinniksi.
Väitän että käsite ”insentiivi” on lähes tarpeeton ja joka tapauksessa karkean väärinkäytetty.
Tulen siis väittäneeksi, että muiden ohella Sitra, jolta itse asiassa tahdon rahaa tutkimusryhmälle, on joron jäljillä. Viisaamminkin voisi rahastoa lähestyä.
Paras kannustin on hätä. Kun haetaan vastausta Needhamin kysymykseen, jota mekin sivusimme tässä blogissa joitakin päiviä sitten, eli miksi Kiinassa ei tullut teollista vallankumousta samaan aikaan tai edes myöhemmin kuin Lännessä, yksi osavastaus on yhteiskunnan kohtalainen tasapainoisuus ja työvoiman halpuus. Miksi ryhtyä rakentelemaan jotain ihmeellisiä höyrykoneita, kun työt saatiin tehtyä klassisten kirjoittajien neuvojen mukaan, tukeutumalla menneisyyteen?
Kun kiinalaisten kysymykseen tuli vastaus, oli jo myöhäistä. Brittien metallirunkoiset sotalaivat ampuivat päreiksi kaiken ja kulkivat vastatuuleen ja vastavirtaan höyryn voimalla. Silloin ei auttanut, että Kiinalla oli ollut 1500-luvulla ainakin kolme kertaa suurempia aluksia, joilla olisi purjehtinut maapallon ympäri, jos olisi sattunut tekemään mieli. Intiassa ja Afrikassa, joissa tuli käydyksi, ei ilmennyt mitään kiinnostavaa.
(Niitä kirjoja kiinalaisten kartoista ja maailmanpurjehduksista ei muuten ole syytä ottaa vakavasti – todisteita ei ole.)
Toisin kuin väitetään, raha ei ole yksiselitteinen kannuste. Melkein koko luonnontiede on todiste tästä. Vaikka tyytyisimme 1900-luvun fyysikkoihin, kaikille huipuille olisi järjestynyt rahakkaampia tehtäviä kuin professuurit ja tutkimuslaitosten työt. Vastakkaisista väitteistä huolimatta en oikein usko, että romaaneja tai sinfonioita olisi todella tehty rahasta, ainakaan uran alkuvaiheessa. Jos ihminen on niin jumalattoman taitava, että saa aikaan kelvollisen romaanin tai sinfonian, leipä lähtisi leveämpänä, kun tinkisi tasosta ja laveudesta.
Sitä vastoin kauppa toimii pitkälle kysynnän ja tarjonnan voimalla eli kannustimin. Sitä tuotetaan, mikä menee kaupaksi. Informaatiobisneksen nykyinen vika on kauppiaat – tietokonepelit, elokuvat, televisio, tietokoneohjelmat – jotka sitkeästi yrittävät määrätä, mitä ihmisten on haluttava. Push, ei pull. Rumasti kärjistäen: yrittääkö Nokia tehdä hyviä puhelimia, kun olisi tehtävä haluttavia puhelimia, joista ollaan valmiita maksamaan hiukan liikaakin (iPhone, Samsung)?
Tämä on ainainen ongelma. Eivät kuluttajat osanneet kysyä vähäpäästöisiä, turvallisempia autoja, kun ei sellaisia ollut. Nyt yhtäkkiä polttoaineen kulutuksesta on kadonnut puolet ja liikenneturvallisuus paranee jatkuvasti.
Väitteeni: insentiivit toimivat kauppiaiden eli esimerkiksi tekijänoikeuden ja patenttien ostajien joukossa. Ihmisten (tekijöiden, keksijöiden) joukossa motiivit ovat kirjavia. Tulee mieleen urheilu. Niin kauan suksi kulki ja lensi kun hiihtolatu oli ainoa tie peräkulmien sulkeutuneisuudesta väljempään elämään. Nyt hiipii mieleen epäily, että kun tyydyttävä tulotaso on saavutettu, himo harjoitella hiipuu. Taiteessa saattaa olla enemmän fanaatikkoja, jotka jaksavat harjoitella, vaikka mainitaan mestariksikin.
Yhteenveto: kaivattu insentiivi löytyy markkinoiden imusta, ei valmistajien työnnöstä. Siksi jalkauttaisin myös Sitran väkeä hakemaan vastausta P. Saarikosken kirjan nimessä esitettyyn kysymykseen: mitä tapahtuu todella.
Tapahtuu todella, että ihmisen idea toteutuu paremmin kuin ennen: ihmisen halu kokea maailmaa sekä Kaliforniassa että muualla; nähdä miten muut elävät; olla ajassa aktiivisesti kiinni.
VastaaPoistaHuippu-urheilija Jauhojärvi, joka on rehennellyt auttaneensa Italian naishiihtäjiä mäessä, jäi viikoksi leireilemään Itävaltaan Suomen Lapin sijaan.
Raha on vahvin voitehista, mutta ei päämäärä, paitsi ehkä Suomessa. Sen kieltä ymmärtävät kaikki ja sen avulla on helppo luoda yhteyksiä ympäri maailmaa.
Edelleenkin näyttää siltä, että Kiinasta ei ole tullut viime vuosikymmeninä yhtään merkittävää innovaatiota radikaalista innovaatiosta puhumattakaan.
VastaaPoistaVika kulttuurissa? Kyseenalaistaminen rangaistuksen uhalla kielletty. Innovaatiot ja luovuus yleensä lähtevät useimmiten jonkin vanha käsityksen kyseenalaistamisesta.
Ad Omnia: - olen samaa mieltä L. Gröhnin kanssa.
VastaaPoistaVarmaan liioitelluln väitteen mukaan Otaniemen "montussa" tehtiin kaljan ja seurustelun merkeissä merkittäviä innovaatioita enemmän kuin seminaarisaleissa (80-90-luvulla). N. Torvaldsin kahden opettajan yhtäpitävän kertomuksen mukaan miehelle haluttiin antaa potkut, koska hän näperteli jotain todistettavasti toisarvoista, nimittäin omaa käyttöjärjestelmää...
Viimeksi lukemani (Patry) mukaan myös Googlen kehittäjät poistettiin kiinteistöstä käkättämästä, kun he, Brin ja Bate, kaupittelivat 1997 ajatustaan Excitelle, Yahoolle ja Infoseekille. Hintapyyntö oli 750 00 dollaria.
Jos sillä, johon samaistutaan, on enemmän tai parempaa jotakin, mitä itsellä ei ole, on se kannustin omaan toimintaan samalla saralla. Jos arvostaa rahaa, arvostaa niitä, joilla on rahaa ja haluaa itsekin sitä.
VastaaPoistaKateus tekee siis muutakin kuin vie kalat vedestä.
Mistäs ne kirahvit Kiinaan tulivat elleivät valtamerimatkoilta?
VastaaPoistaad Lauri Gröhn
VastaaPoistaKiinassa kyseenalaistaminen rangaistuksen uhalla kielletty??
Missäs päin Kiinaa Lauri poika on kulkenut?
Niin kauan kun ei kyseenalaisteta poliittista järjestelmää tai Kansan Vap. Armeijan touhuja, kaikki on vapaata Kiinassa. -- Olen asunut yli
10 vuotta Kiinassa.
Vaittaiisin jopa, etta Nokian innovaatioista (jos sellaisia oli) tuntuva osa johtaa kiinalaiseen puurtamiseen (Grater China m.l.
Taiwan). Touhu alihankkijoiden kanssa oli tiivistä ja tuloksekasta, kai?
Hätä keinon keksii, sano.
VastaaPoistaHiihtohommista, noin yleisellä tasolla varmaan tuo väite insentiivistä pitää suht hyvin paikkansa. Oliko sitten erään 70-luvun nelinkertaisen kestävyysjuoksun olympiavoittajamme ensisijainen motiivi harjoitteluun elintason kohottaminen, en ole ihan varma. Siitä tosin olen varma, että erään 70-luvun olympiakultamitalistihiihtäjämme ensisijainen motiivi harjoitella ja kilpailla ei ollut päästä peräkyliltä avoimeen maailmaan, vaan pikemminkin se oli kans.väl. tason kilvanhiihdon ikävä kylkiäinen. Mutta onhan näitä, erilaisia ihmisiä olympiavoittajissakin.
Eikö insentiivi tarkoita tieteessä syitä tai motivaatiota tehdä jotain? Se ei ole synonyymi sanalle kannustin silloin.
VastaaPoistaKiinan talous ei lähtenyt lentoon siitä samasta syystä kuin muidenkin talouksien kohdalla ennen Länsi-Euroopan 1700-lukua: epävarmuus. Hayekin mukaan epävarmuus liittyi erityisesti hallitsijoiden mielivaltaan. Jos vaurastumisen mahdollisuus on edes jotensakin varmistettu, vaurastumista tapahtuu. Ei kuitenkaan siksi, että "ihminen on ahne", vaan siksi, että jotkut ovat. Kulttuurievoluutioon tapainen mekanismi pitää huolen lopusta.
VastaaPoistaKannustin siis selittää ehkä kaiken ja kapitalistiteorioiden mukaan se kannustin oli nimenomaan raha. Raha päämääränä, ei välineenä. Tätä selitystä ei siis kuitenkaan pidä sekoittaa väitteeseen "ihmisiä kannustaa vain raha" (jota tuskin kukaan toisaalta väittääkään). Riittää kun on tilaa niille muutamille, joita raha kannustaa -- ja joille käy sitten tuuri.
Tämän varmuuden ja siitä seuraavan kapitalistisen evoluution rinnalle tarvitaan teknistä kehitystä. Muuten pelataan nollasumapeliä. Yksinään tekninen kehitys ei kuitenkaan riitä, kuten kävi ilmi esimerkiksi Kiinassa.
Miksi sitten tekninen kehitys alkoi kumuloitua rahan rinnalla muutamassa Pohjois-Atlantin rannikon maassa? Osittain mekanismi tiedon kartuttamisessa oli sama kuin mammonan keräämisessä. Keksintöjä ei kannata tehdä, jos joku varastaa ne tai niiden hedelmät. Varmuutta antoi omistusoikeuden ulottaminen ideoihin patenttilainsäädännön varmistamana. (Muista syistä tulee mieleen perinteisen energian hupenemisen uhka ja intialaisten kankaiden tulo markkinoille, mutta enpä halua poiketa nyt suuresta linjasta.)
Vasta myöhemmin tiede alkoi vaikuttaa tekniikan kehitykseen. Tapahtui erilaisten tiedonintressien ristisiitos. Lopputulos osoittautui erittäin hedelmälliseksi.
PS. Miksihän muuten näkee usein käytettävän sanaa insentiivi vaikka sillä on vakiintunut ja täsmällinen suomalainen vastine eli mainittu kannustin, kannuste? Kai kyse on suomen kielen vähittäisestä uupumisesta kilpailussa englannin kanssa. Pari sukupolvea ja jälkeläisemme puhuvat englantia paitsi isomummin kanssa lapsuudenkodissa piipahtaessaan.
Ad Omnia: - keksintöjä kannattaa tehdä, vaikka joku varastaa niiden hedelmät. Sekä Saksa että Japani kohosivat olennaisesti kopioimalla ja kouluttamalla. Sitten kävi monella alalla niin että kopioista alkoi tulla malleja parempia ja halvempia.
VastaaPoistaIndustrialismin alkuvaiheessa keksijä oli melkein poikkeuksetta joku köyhänä kuollut henkilö, ja ensimmäinen hyötyjä yrittäjä, joka osti sen keksinnön shillingillä.
Nähdäkseni on perusteita uskoa, että toimiva oikeusjärjestelmä - ei siis patentti- tai tekijänoikeusjärjestelmä - on innovatiivisen teololisuuden ja kaupan välttämätön ehto.
Esimerkkejä ovat Kiinan lisäksi Neuvostoliitto ja USA alk. n. v. 2000 (oikeudenkäynnit menivät sekaisin ja tulivat liian kalliiksi, kuten Suomessa on nyt tapahtumassa).
En tarkoita mitään ihmeitä. Jos kundi jättää laskunsa maksamatta, pitää olla perintä ja nopea menettely saada ulosottomies liikkeelle. Jos joku myy melkein terveitä porsaita joilla on vain hiukan sikainfluenssaa, täytyy olla viranomainen, joka lyö lukot oville, ja toinen joka raastaa farmarin tukasta sakotettavaksi.
Mulle iPhonessa on jo kauan sitten käynyt toissijaiseksi se… soittaminen, siis se puhelinyhteys - täällä minä ja pälä pälä. No äidin kanssa tulee vielä jutusteltua ja onhan niitä muitakin… mutta silti. Niin ja se muotoilu yms - so what? Angry Byrds - ostin vasta App Storesta - pelaan tällä läppärillä kun olen tarpeeksi kännissä - ei mulla siihen päivällä ole aikaa…
VastaaPoistaWikipediassa lukee - Maslow'n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkinen järjestys on:
1. Fysiologiset tarpeet
2. Turvallisuuden tarpeet
3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
4. Arvonannon tarpeet
5. Itsensä toteuttamisen tarpeet
Näistä ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve.
Paras auto noin kokemuksen puitteissa on edelleen Tippa-Rellu. Kuluttajat - se on varmaan se porukka joita näkee Stockmannilla, osta Toyota se on vitun hyvä auto… jne, mutta on aika paljon ihmisiä joille riittää vähempikin…
Mendacity on parempi sana.
Jos Veikko Hakulinen olisi nyt 18-v, niin tulisiko hänestä hiihtäjä? Ja jos Veikko Huovinen olisi… niin tulisiko hänestä vielä…
Saarikoskesta epäilemättä tulisi jotakin...
Jos edelleen olet sinä, kun sinua siitä syytetään
ja silloinkin kun luotat itseesi,
Ja silloin kun sinua epäillään.
Ja kun annat syytä siihen, etkä itseäsi epäile.
Ja jos osaat odottaa kyllästymättä, valheisiin uskomatta - osallistumatta.
Ja kun sinua vihataan, et vihaa lisää, koska osaat välttää pahaa,
etkä liian viisaalta halua näyttää.
Ja kun unelmoit ilman mestareita ja ajattelet ilman tavoitteita,
tavatessasi kurjuuden tai kunnian,
kohtelet niitä kuin itseäsi.
Ja kun uskallat kuulla totuuden, sen selkään puukotetun,
johon hullut uskovat - ja sinä silloin kun
annoit rikottavaksi sen mihin itse uskoit,
ja ennen kuin yritit rakentaa sen uudelleen.
Ja jos et tehnyt kasaa voitoistasi.
Etkä edes lyönyt niistä vetoa.
Ja kun hävisit, ja aloitit saman uudestaan,
siitä puhumatta.
Ja jos pakotit siihen sydämesi,
sanasi, ja sen mitä olit - olet,
sen jälkeen kun olit mennyt - menet,
pitääksesi kiinni siitä, mitä sinussa ei enää ollut,
ja sanoit - hyväksy.
Ja jos vielä senkin jälkeen uskoit oikeaan,
ja kättelit sitä jolla oli valtaa - menettämättä kosketusta itseesi,
haluamatta loukata niitä jotka sinuun luottivat.
Yksikään, kuten tiedät, ei ole liikaa.
Ja osasit antaa anteeksi sen ohimenevän hetken,
jolloin muutama sekuntikin oli paljon
- niin sinun on Taivas ja Maa.
Ja mikä vielä enemmän - se minkä joskus kadotit.
N. Torvaldsin kahden opettajan yhtäpitävän kertomuksen mukaan miehelle haluttiin antaa potkut, koska hän näperteli jotain todistettavasti toisarvoista, nimittäin omaa käyttöjärjestelmää...
VastaaPoistaOlisikohan kuitenkin kysymys hänen pojastaan L. Torvaldsista?
HG otti yllä esille tärkeän asian. Tavallisella terveellä ihmisellä on luonnostaan voimakas halu, tarve tai ”insentiivi” elää ja tehdä mitä osaa, kirjoittaa, rakentaa, soittaa, leipoa, tutkia, hoitaa lapsia, keksiä tai potkia palloa. Ei siihen mitään muuta tarvita kuin mahdollisuus siihen.
VastaaPoistaSe insentiivi, mistä taloustieteilijät ja poliitikot puhuvat, on aivan toinen asia. Sen perusta on ideologinen. Yhteiskunnalla on jokin päämäärä, jota kohti se haluaa jokaisen pyrkivän, ja siksi se säätelee ihmisten toimintaa asettamalla tähän suuntaan ohjaavia insentiivejä.
Tänään, kun ideologisena tavoitteena on talouden kasvattaminen, insentiivit rakennetaan taloutta kasvattamaan. Mutta se ei ole ainoa mahdollisuus. Entisessä Neuvostoliitossa insentiivit asetettiin puoluetta vomistamaan.
Voidaankin ajatella, että yhteiskunta toimii sitä paremmin, mitä heikompia ja mitä vähemmän ideologisia insentiivejä on. Useinhan ne pyrkivät saamaan ihmiset toimimaan aivan eri tavalla kuin mihin heidän omat halunsa ja taitonsa osoittavat. Silloin kaikki toiminta heikkenee.
Minusta feodalismi oli tärkeä tekijä eurooppalaisten menestyksessä.
VastaaPoistaKare Eskola puhui 4.12. Yle Radio 1:n Välilevyissä kiinnostavasti rahaa vuolevienkin elokuvasäveltäjien sitkeästä tarpeesta tehdä myös työlästä ja rahallisesti vähäarvoista taidemusiikkia. Aihe oli ajankohtainen Krongoldin vuoksi, joka tosin oli - kuten paljonpuhuvasti muistetaan korostaa - taidesäveltäjä, joka sävelsi myös elokuvamusiikkia eikä toisinpäin.
VastaaPoistaMinusta insentiivi on käypä sana kuvaamaan monimutkaisempia tilanteita, joissa pyritään hallitsemaan useammansuuntaisesti, kuin sivupotkureilla Ruotsin-lauttaa laituriin. Pääpotkun osalta kannustin on paras sana. Itse asiassa päivän kuva, jota/jollaista olen itsekin käyttänyt palkitsemisesityksissäni, näyttää hyvin, miten hassua olisi korvata pääpotkuri usealla samaan suuntaan sojottavalla jutulla.
"keksintöjä kannattaa tehdä, vaikka joku varastaa niiden hedelmät. Sekä Saksa että Japani kohosivat olennaisesti kopioimalla ja kouluttamalla."
VastaaPoistaYlipäätään melkein kaikki inhimillinen innovaatio perustuu olemassaolevien asioiden yhdistelemiseen ja muokkaamiseen. Tyhjästä on paha nyhjästä. Liian tiukoilla immateriaalisuojilla on luovuutta tukahduttava vaikutus.
Matti H tuntuu olettavan, että talouden kasvattaminen on nimenomaan yhteiskunnan tavoite, ei yksilön. Adam Smithin "näkymätön käsi" taasen perustuu juuri siihen, että nimenomaan yksilön tavoite on oman taloutensa kasvattaminen.
VastaaPoistaEikä tämä ole uusi asia ("Tänään, kun ideologisena tavoitteena on talouden kasvattaminen") vaan nimenomaan vanha. Aina on pyritty parempaan. Nyt vain yltäkylläisyyden aikana tätä vihdoin kyseenalaistetaan (esim. downshifting).
Väitän, että itäblokin kommunismin tuho johtui juuri siitä, että sen toimintamalli ei ollut yhtenevä tämän ihmisten peruspsykologian kanssa.
Filologit osaavat kertoa sanojen ja käsitteiden taustasta ja se on hyvin luovaa työtä kuunnella heitä: saa heti täsmennyksiä mistä on kyse.
VastaaPoistaKiitos Matti H:lle ja anonyymille, jonka sanat toistan:
"Ja osasit antaa anteeksi sen ohimenevän hetken,
jolloin muutama sekuntikin oli paljon
- niin sinun on Taivas ja Maa.
Ja mikä vielä enemmän - se minkä joskus kadotit." Jos olet Hän eli mies jota joskus pohdin (tämä ei ole suunnattu rakkaus tai rakkaudenosoitus mutta dedication eli uskomuksen vahvistuksen ylistys silti) niin voin sanoa, että olen.
Olen antanut kaiken anteeksi, olen itkenyt itseni sekä juovuksiin kuin Saarikoski ja sylkenyt lattioillenne kuin Huovisen Konsta.
Olen ollut suomalainen sydämessäni eli kokenut tarvetta yhteenkuuluvuuteen ja sympatiaan mutta sieluani en ole myynyt milloinkaan sillä sen minulle opetti oma isä.
Olen seissyt kuin sotilas vaikka sota oli korvieni välissä, sade ropisi korvissani ja sumu täytti silmäni, aivot kaatuivat kuin tietokone ja sormet vapisivat kuin krapulassa.
Olen uskonut elämään, lapsiin, meihin ja heihin, suomen- ja ruotsinkielisiin, maahan ja veteen, Jumalaan ja Häneen ja Muumeihin.
Olen yrittänyt ja alkanut uudelleen ja luonut hulluutta, taluttanut sen kotiin, peittänyt sen tunnelmalla ja antanut sille jälleen vapautta rientää ulos.
Kemppisen kättä pidellen ohitin mafian, huijasin poliisia ja sytytin kynttilöitä. Räsäsen filosofialla join itseni uuvuksiin, karkasin peiton alta ja uneksin rakkaudesta.
Mieheni rinnalla uskalsin nousta poterosta jota hän yritti peittää suojellakseen minua kunnes huomasin mitä teimme:
Venettä yleensä joko soudetaan tai huovataan mutta ei sekä-että. Tässä oli Aristoteleella ongelma jota pitää itse kokea. Samalla vene ei liiku pelkästään käsillä vaan myös selän, reisien ja horisontin avulla. Siihen odotan Häntä ja Teitä - enkä siksi ole hukkunut tai palanut aurinkoon.
Selailin just huipputiedelehteä Science:ä, jossa oli PISA-tulokset, Suomi ja Shangaiko se oli keikkui kärjessä, peräpäässä USA ja Sweden. Silti jälkimmäisistä taitaa tulla ne patentit ja menestyvimmät ideat.
VastaaPoistaKiusallista hiukan on, että apukoulun käynyt saattaa perustaa yrityksen (Jukka-talot) tai kauppakeskuksen ja ideat, joita tekevät enemmän koulukeskeyttäjät kuin yliopistoväki, joista taas ei tahdo millään saada innovatiivisia yrittäjiä. On toki poikkeusproffiakin kuten Säynäjäkangas ja se urheilijan pulssimittari.
Ehkä niissä se on se Kemppisen insentiivi nro 1: hätä ja pakko, kun ei muualle kelpaa kouluttamattomana. Sylvester "Pottusuussa" Stallone kun ei mihinkään kelvannut(synnynnäinen puhevika), niin hänpä teki itselleen kässärin ja itselleen elokuvan johon näytellä.(Nostan hattua). Ja hyvin meni ja nousi tähdeksi.
MrrKAT
Ad Omnia: - on muuten totta viimeisimmän anonyymin maininta, että Ruotsissa on ollut iät ajat sellaisia "innovaattoreita" kuin L.M. Ericson, kouluja käymätön maalaispoika alkujaan, tämä kamala Kamprad (IKEA) ja vaikkapa Stikkan Anderson, jonka työn jälki (ABBA ja kaikki muut) tuottaa kai tätä nykyä liikevaihtoa enemmän kuin metalliteollisuus.
VastaaPoistaAd Omnia: - sana "insentiivi" on minustakin hienostelua, mutta ei "motiivi" liioin ole alkuperäinen suomen kielen sana. Joskus näitä joutuu käyttämään rinnan. Motiivi löytyy pään sisäpuolelta, insentiivi ulkopuolelta.
VastaaPoistainsentiivi aiheuttaa siis motivoituneisuutta pään sisällä.
VastaaPoistaaasille riittää porkkana. huikeimmat askeleet ovat ne, joihin kukaan ei osaa antaa insentiiviä :)
Maslowin hierarkia perustuu hänen tuttavapiiristään tekemistä havainnoista, joten höpöä.
VastaaPoistaNiitä voi kouluttaa. How to do it on kompetenssikysymys. Kukkahattutädit etenkin osaavat.
VastaaPoistaL. M. Ericssonilla oli kyllä hyviä taustavoimia.
VastaaPoistaSuomessahan patentoidaan enemmän per pää kuin Ruotsissa ja todella paljon enemmän kuin Yhdysvalloissa.
VastaaPoistaRadiossa eilen yöllä radiohistioitsija Josper Knutas mainitsi, että 1967-1972 Valio möikin maitoa pusseissa. Mutta sitten ne vuosivat.
VastaaPoistaSitä hän ei maininnut että Valio joutui (kait?) alentumaan ruotsalaiseen oliko se Purepak vai mikä seoli patenttiin jolla maito pysyi kätevästi pahvipurkeissa ja sekin keksintö teki ruotsalaisesta miljardöörin, koska sitä käytti koko mualima.
MrrKAT
Anonyymille, joka väitti että itäblokin kommunismin tuho johtui juuri siitä, että sen toimintamalli ei ollut yhtenevä ihmisten peruspsykologian kanssa, vastaan että juuri tätä tarkoitin. Sen lisäksi tarkoitin sitä, että tämä nykyinen kapitalismi on tekemässä saman virheen.
VastaaPoistaAdam Smithin ajatuksen pohjalta voidaan kuvitella ideaali markkinatalous, joka ohjautuu vain yksilöiden vapaiden ja painostamattomien vaihdantojen ohjaamana, kun kaikki tietävät mitä markkinoilla tapahtuu. Huomattakoon, että tämä ehto ei sisällä sopimusvapautta, sillä se kieltää sellaiset sopimukset, joilla joitakin toimijoita painostetaan tai heiltä salataan tietoja. Valtiovallan tehtävänä on ainoastaan valvoa, että vaihdannanvapaus säilyy.
Kapitalismissa valtiovalta säätää kuitenkin lakeja, joiden tarkoituksena on luoda insentiivejä kansan talouden kasvattamiseksi. Osaksi siitä syystä, että sellaistenkin kansalaisten elinoloja voitaisiin parantaa, jotka eivät itse tule toimeen. Osaksi siitä syystä, että kansakunta pärjäisi muita vastaan kilpailussa maailman taloudellisista resursseista.
Kapitalismin kasvukiihokkeet eivät ole vain joitain kasvua suosivia vero- tai yritystukiratkaisuja, joista tänään kiistellään, vaan tärkeimmät niistä ovat rakenteellisia, koko talouden toimintaa sääteleviä. Esimerkiksi osakeyhtiöjärjestelmän tarkoituksena on osakkeenomistajan henkilökohtaista vastuuta rajoittamalla tehostaa kapitaalin kasautumista tuotannon kasvattamiseksi. Myös immateriaalioikeuksia perustellaan sillä, että ne kannustavat tekijöitä tuottamaan enemmän tutkimista, taidetta ja keksintöjä kuin tuotettaisiin ilman tällaista lainsäädäntöä, puhtaan markkinaehtoisesti. ”Kapitalistisia” ovat myös säädökset liikesalaisuuksista. Ne antavat lain suojan salassapitosopimuksille, jotka eivät kuulu aitoon markkinatalouteen.
Jos katsotaan talouden kriisejä, vaikkapa tätä nykyistä, kaikissa on yhtenä tekijänä ollut joidenkin toimijoiden ylisuuri riskinotto, johon on edesauttanut mahdollisuus henkilökohtaisen vastuun välttämiseen ja tietojen salaamiseen. Nämä ovat olleet nimenomaan kapitalismin kriisejä, eivät markkinatalouden.
Downshifting on mainio asia, mutta vain jos sillä tarkoitetaan kapitalismin alasajoa kohti aitoa markkinataloutta.