Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
12. syyskuuta 2010
Sporalogian jatkokurssi
Saatujen tietojen mukaan vihreä puolue ehdottaa, että siirtyisimme kaikki höpsismiin (josta katso lähemmin Aku Ankka, 1950-luku). Muitakin ikäviä yhteiskunnallisia asioita kuin eräiden vaalien voittajat voitaisiin kuulemma ratkaista heittämällä kolikkoa. Siirry sinäkin höpsismiin! Jos tulee klaava, käännyt vasemmalla, jos tulee kruunu, loikkaat oikeistoon.
Pitkään on arveltu, että taivaankappaleiden keskinäinen asento syntymähetkellämme määrää kohtalomme. Vaikka horoskoopin ja allakantekijät keksivät geometrian ja pallogeometria sekä meillä että mayojen keskuudessa, tiedemiehet pitävät heidän toimintansa huuhaana eli pseudo- tai kvasitieteenä.
Horoskooppi on vanha ja kunniallinen asia. On arveltu (Veikko Litzen), että jopa ns. Kristus-monogrammi, jonka tunnemme virsikirjan kannesta, p ja x päällekkäin eli kreikan khi ja ro, kuten sanassa ”khristos” (voideltu), olisikin taikamerkki sanasta ”khronos”, aika. Roomalaiset olivat tarkkoja noista taivaan merkeistä, ja tuo monogrammi esiintyy kuulemma raaputuksissa (inscripta) jo ennen Jeesusta.
Päätoimisten epälijöiden kielikuva on ”sporalogia” – Helsingin raitiotievaunujen keskinäinen asento eli sijainti syntymähetkelläsi määräsi tulevaisuutesi. Skeptikot haluavat tällä vertauksella osoittaa, miten olemattomalla pohjalla erinäiset tieteisuskovaiset liikkuvat.
Pyrkiessäni tämän johdosta kehittämään sporalogian teoriaa olin melkoisissa vaikeuksissa, kunnes löysin vuosisadan alun raitiotiekartan (Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto, Helsingin kaupunki. Tietokeskus, 2009), josta kuva.
Alan harrastajien seuran verkkosivuilta www.raitio.org käy ilmi sekin, että ”oma” linajani kymppi, jossa opin matkustamaan kaupunkilaisten tavoin, molemmin käsin tangosta kiinni pitämättä., alkoi kulkea etenkin iltaisin mielenkiintoista Toista linjaa alkaen 1.7.1959. ”Linjat – Ruskeasuo.”
Muistan OTK:n pirteät pikkuviirit raitsikan katolla, muistan vaunumallin, jota ohjattiin kammella, vasemmalla kädellä, ja muistan rahastajat ja kupletin, jossa lauletaan totuudenmukaisetsi, että ”se akka se kelloa kalakutti ja ruotsiks mua haukkua nalakutti...” (Yksi yö on mulla muistossa – sen vietin Kaivopuistossa.)
Luultavasti sporat olisi liitettävä eläinrataan eli keskustan kortteleihin. Eikö olisi hyvä elämäkerran alku: ”Kun X syntyi, 3 T oli juuri ohittanut Kamelin merkin.” ”Kun sankarimme päästi ensimmäisen parkaisunsa, 1 A kirskahteli pelottavasti Leijonan korttelin kohdalla...”
Suosittu latteus, jonka kuulemisestä yleisö nauttii, on maininta etenkin tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta. Taloustieteilijät ja poliitikot – nuo taivaalliset kaksoset – suosivat sanontaa suuresti.
Menneisyyden ennustaminen on oikeasti työlästä. Tulevaisuuden ennustaminen onnistuu usein, ellei muuten niin tuurilla.
”Menneisyyden ennustaminen” voisi sopia nimeksi historiallisten liikuntasaumojen etsimiselle. Vanha iskulause (L. Ranke), jonka mukaan historia kertoo, miten kaikki todella tapahtui, on hylättävä. Virtuaalihistoria, miten kaikki olisi voinut tapahtua, on science fictionia eli useimmiten viatonta viihdettä ja joskus varteenotettavaa kirjallisuutta.
Tuollainen vaikea liikuntasauma on Suomen eduskuntavaalit 1945 – uusi SKDL ei saanutkaan kehuttavaa valtaa, eikä vasemmiston yhteistyötä syntynyt. Toinen esimerkki on 40-luvun ”vaaran vuodet”. Kolmas esimerkki on Prahan kevään vuosi 1968 ja sitä seurannut yhteiskunnallinen kuohunta. Miksi Suomen stalinistit eivät käyttäneet väkivaltaa vastustajiensa listimiseen 1970-luvulla, kun heillä oli todella vaikutusta?
Menneisyyden ennustaminen on vaikeaa, koska kuvio on kompleksinen - mielialat, toimeentulon ja perustarpeiden kytkeytyminen toisiinsa on niin oikullista. Ja kehitys on joskus kontrafaktuaalista. Miten paljon Suomen putoaminen halvan työvoiman maaksi 1991-1993, kun BKT laski reaalisesti 11,5 prosenttia, vaikutti Nokian ja elektroniikkainfran täysin odottamattomaan nousuun? Kas kun ohjelmistoteollisuutta ei oikeastaan syntynyt rinnalle mutta toinen suuri nousija oli rautaa ja softaa yhdistävä Kone Oyj.
Yksi eniten harmittavista vuosien saatossa hukkaan joutuneista esineistä on Omnibus-pelin/Omnibus-spelet pelilauta, joka on Helsingin kartta (hevos-)raitiovaunureitteineen. Painettu varmaan ennen v. 1900...
VastaaPoistaViite höpsismiin, jota olen henkilökohtaisesti kokeillut kävelyretkilläni syksyllä 1978 tutustuessani uuteen asuinpaikkaani Helsinkiin. Toimi, mutta jalat väsyivät.
VastaaPoistaCarl Barks: ”Flip Decision”, Walt Disney Comics & Stories 149, Vol. 13, 1953, No. 5. Suomeksi julkaistu alun perin: Aku Ankka 6/1954 (1954), viimeksi Carl Barksin kootut 11, 2006.
70-luvullakin stalinisteja oli oikeasti aika vähän, vaikka he olivatkin äänekäs ja näkyvä joukko ja mediahegemonia oli heidän hyppysissään.
VastaaPoistaSen sijaan ja etupäässä siksi (mediahegemonin takia) heidän myötäsukijoitaan oli hyvin paljon ja eriasteisia - ja osa heistä on entisen asentein yhä keskuudessamme. (He ovat niitä, joiden mielestä Sibelius oli natsi eli mm. Hesarin toimittajia.)
Olen aika varma, että yksikin stalinistien tekemä poliittinen murha olisi lopettanut liikkeen nopeammin kuin se sitten tapahtui luonnollista tietä.
"Virtuaalihistoria, miten kaikki olisi voinut tapahtua, on science fictionia"
VastaaPoistaEi riitä.
Antoisasti höpsismiä käsittelee myös Rabelais teoksessaan Le Tiers Livre. Sehän oli kovasti muotia 1500-luvun alkupuolella, ja kalvinistithan sitä harrastivat. En tiedä, miten paljon puritaanit, enkä tiedä sitäkään, navigoiko Mayflower sillä Uuteen maailmaan.
VastaaPoistaEikö yksi kaksiulotteinen tapa nähdä asia ole käyttää tieteellisen jargonin käsitteitä reliabiliteetti (löysästi muotoillen: miten hyvin selvitän mitä selvitän) ja validiteetti (onko selvityksellä selitysvoimaa). Esimerkiksi astrologit, kansantaloustieteilijät tai ("me") oikeustieteilijät ovat olleet mainioita ensinmainitussa, ja synnyttäneet aherruksellaan hienoa astronomiaa, ekokometriaa (sitä menneen ennustamisen karttaa) ja lainoppia; mutta kohtalosta (edes huomisen sattumuksista), hyödykkeiden arvosta (edes huomisen hinnoista) tai oikeudenmukaisuudesta (edes huomisen tuomioista) on turha lausua mitään varmaa.
VastaaPoistaEn ymmärrä, miten kehitys vi olla kontrafaktuaalista. Puhe voi olla mutta ei todellisuus kuten vaikka kehitys.
VastaaPoistaJos lamaa ei olisi tullut, Suomi olisi ollut edelleen 90-maailman rikkain maa. Tämä on kontrafaktuaalinen väite. Suomen BKT per capita nimittäin oli 90-luvun alussa maailman suurin. Tosin joku saattaa muistaa, että BKT ei ollut noissa vertailussa ostovoimakorjattu.
Järkevän oloinen teoria talouskasvusta sanoo, että vapaan talouden BKT liikkuu pitkällä tähtäimellä kohti tasapainoa, jonka määrää työvoiman osaamistaso. Noin tapahtuu siis jonkun Nokian tai Koneen kanssa tai ilman. Lamoja tule ja menee, mutta talous tuppaa pukkaan takaisin osaamistasolle.
Suomen erityispiirre on, että kansainvälisen laman sattuessa investoijat menettävät uskonsa periferiseen Suomeen enemmän kuin keskeisempiin alueisiin. Siksi Suomen talous sukeltaa syvemmälle mutta nousee myös nopeammin. Kohta Suomen talous taas kasvaa selvästi nopeammin kuin kuin muiden rikkaiden maiden keskimäärin.
Taloudessa tuollaisen ei pitäisi olla mahdollista samasta syystä kuin satasen seteliä ei voi löytää kadulta, mutta niin vain on toistunut tuo kuvio viime lamoissa.
Mielenkiintoinen ajatus tuo menneisyyden ennustaminen. En tainnut ihan ymmärtää, mutta tulkintaa menneisyydestä tehdään koko ajan ja sillä tavalla mennesyys on elävä ja muuttuva ja voimme vain ennustella millainen se lopulta on. Viime vuosikymmenen ennustelu jatkunee ainakin muutamia tuhansia vuosia, kunnes se on vain pienen pieni piste menneisyyden kartalla.
VastaaPoistaKännykkäfirma Nokia lienee elänyt parhaat päivänsä ja voidaan alkaa jo miettimään uutta käyttöä lasipalatseille. Toivottavasti jotain muuta kuin se tavallisin eli kirpputorin avaaminen.
Hube
Ad Omnia: - viimeisin anonyymi toistaa sen mitä tarkoitin. Luulisi että riittävän luotettava eli lopullinen totuus olisi löydettävissä, mutta ei se aina ole.
VastaaPoistaMikä on lopullinen totuus ihmisestä X tai ihmisryhmästä Y? Viisas vastaa, että riippuu näkökulmasta ja painotuksista. A sanoo että paha ihminen mutta ihmissyöjä B sanoo että hyvältä maistui.
Muista JK yhdestoista käsky: Älä opeta.
VastaaPoistaIhmissyöjän aforismi: Sillä ihminen on sitä mitä hän syö.
70-luvullakin stalinisteja oli oikeasti aika vähän, vaikka he olivatkin äänekäs ja näkyvä joukko ja mediahegemonia oli heidän hyppysissään." Lisäys: ja yhteiskunnan väkivaltakoneisto (poliisi ja armeija) ei ollut. Lisäksi taistolainen stalinismimme oli opintopiiri-leninismiä, missä luettiin klassikoita ja haaveiltiin sen sijaan, että olisi harjoiteltu vallankumouksen tekemistä. Ja pahuksen hyvä niin!
VastaaPoistaNimenomaan.
VastaaPoistaStalinistit olivat kuin koulukiusaajat: kauhean ikäviä ja kiusallisia, mutta ei heistä mitään todellista uhkaa tervejärkiselle ihmiselle ollut.