Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
15. syyskuuta 2010
Kalvaa syy
Kirjoittaminen rankaisemisesta, syyllistämisestä ja aggressiivisuudesta tuo mieleen Die Hard III:n. Siinä Bruce Willisin esittämä, jo deekikselle joutunut poliisi kutsuttiin tekemään hullun murhamiehen vaatimia temppuja uhalla että muuan koulu räjäytetään oppilaineen. Ja ensimmäinen temppu oli kantaa kelteisillään New Yorkin Harlemissa mainostaulua varustettuna tekstillä ”Vihaan nekruja”.
Eräät korkean profiilin naispuoliset professorit näyttävät aiheuttavan vastalauseryöppyjä. Se johtuu siitä, että he ovat yleensä oikeassa ja esitettävät käsitettäviä ja järkeviä mielipiteitä tukeutuen tutkimuksiin. Mieleeni tulevat heti Elina Haavio-Mannila, Riitta Jallinoja ja Liisa Keltikangas-Järvinen. Ehkä ensimmäinene virkamiehille ja suurelle yleisölle mielipahaa aiheuttanut uranuurtajaäiti oli Inkeri Anttila, rikosoikeuden professori, jonka tutkimukset pohjautuivat ammattikunnan järkytykseksi tosiasioihin.
Panemme kevyesti ”rikollisten paapomisen” Inkeri Anttilan nimiin. Hän väitteli 1946 (ja elää edelleen). Hänen rikosoikeudellisen ajattelunsa yksi julkilausumaton lähtökohta oli ajatus, ettei ihminen, ei edes rikollinen, ole välttämättä läpikotaisin paha. Rikolliselle on tapahtunut jotain. Hän on suistunut raiteiltaan. Tehokas keino vähentää rikollisuuden haittoja on tarttua rikollisiin mahdollisimman varhain.
Luulen että tämä ajattelutapa on latteuteen asti tuttu vielä toimivalle juristipolvelle.
Se on kuitenkin väärä.
Tuon, varmaankin suurelta osin psykoanalyysiin perustuvan ajatuksen seuraukset ovat olleet laajankantoisia. Maa on täynnä onnettomia lapsia ja toimettomia nuoria. Kun olen itse taipuvainen herjaamaan lähes viattomia ihmisiä, nimitän tätä Summerhill-ajatteluksi, koska tuo kirja, eräiden muiden (Konrad Lorentz jne.) ohella tärveli usean sukupolven terveen järjen.
Välituntien kingi lupasi päästää ala-asteen oppilaan vähällä, jos hän tiputtaa housunsa kinttuun koulun pihalla. Onneton teki näin ja menetti maineensa ja motivaationsa käydä koulua. Psykologi kuittasi asian kingiä kiitellen, että vekarahan oli laskenut housunsa itse. ”Ei anna aihetta enempään.”
Osa ammattilaisitakin rientää ymmärtämään tekijää, ei uhria, ja sekoittaa ymmärtämisen ja hyväksymisen. Opettajilta on viety ja vanhemmat ovat luopuneet moraalisista vaatimuksista: noin ei saa tehdä; se on väärin. Lapselle monikaan asia ei ole käsitettävästi väärin, ellei siitä seuraa mitään.
Aggressioi on vallan käyttöä eli alistamista. Lapsi oppii vielä nopeammin kuin aikuinen, miten hauskaa ja tehokasta se on. Etenkin kun vahemmat ovat voipouneita ja opettajat, poliisit ja tuomarit voimattomia.
Koulukiusaajista tulee työpaikkakiusaajia ja lopulta Nokian johtokunnan jäseniä. Viimeksi mainittu tarkoittaa, että he menestyvät elämässä suurenmoisesti. Koulukiusaajan esimerkkitapaus on U.K. Kekkonen. Siitä on Kajaanin lyseosta merkinnätkin, ja jopa Juhani Suomi on joutunut kirjaamaan sen. C.G.E. Mannerheim oli koulukiusattu (keskenkasvuisena kadettina). Kekkosesta tuli kersantti, Mannerheimista ei.
(Älkää tiukatko minulta Mannerheim-lähteitä. Niitä on niin valtavasti, ja M:n varhaisvuosista on kirjoitettu niin ”hienotunteisesti”, ettei väitteeni tueksi löydy todisteita. Se on päätelmä.)
Aggressiivisuuden tehokkain muoto on ystävällisyys, kuten koulunpiha-esimerkissä. Nyrkkeihin ja pultereihin turvautuva löytää ennen pitkää edestään omiaan isommat nyrkit ja kivet.
Hiukan toisin kuin Keltikangas-Järvinen kirjoittaa, ihminen on minusta sekä hyvä että paha syntymästään. Hän ei ole kirjoittamaton taulu, tabula rasa. Sen mitkä taipumukst alkavat hallita, ratkaisee esimerkki eli teot. Puhe ei ratkaise, paitsi jos lapsi oppii jo pienenä kulkemaan haavilla ja elämään kiitoksella kuin kissa.
Tämä kirjoitus oli lisäkommenttini Joensuun uuteen ”Harjunpää” –romaaniin.
Hieno kirjoitus. Kulissielämä, jota psykologit inhoavat on silti heidän paras tae pysyä leivissä. Kunhan siis pysyvät vallan kahvassa ja ulospäin sitten paheksuvat, juuri niin paljon, että luottamusta syntyy. -Siinä on oikea järjen ihminen, sanotaan. Ei tajuta, että ääni muuttuu heti kellossa kun näitä vallanpitäjiä saa korvasta kiinni ja on viemässä heitä putkaan. Silloin nämä samat ns. psykologiplantut keksivät suojata omaa Masteriaan joka syöttää ja näin kehä on yhtenäinen: ne, jotka oppivat siitä ,miten asiat tehdään ja miten asiat toimivat pysyvät siis leivissä niin kauan, että roistot saavat jyllätä. Jos ei kansa voisi huonosti ei tarvitsisi olla niin paljon pyskologeja. Mutta kun pelko ja huono-vointisuus on kaikille nähtävästi enemmän fyrkkaa:
VastaaPoista- lohtukäyttäytyminen toimii eli ihminen lohduttaa itsensä mm syömällä, juomalla, ostamalla uutta vaatetta, showing around ja f-n around kunhan saavat bordellit kunnon käyntiin jonkun muun fernissatoiminnan avulla..(eiköhän tämä ole vain ajan kysymys että joku keksii mitä nimeä käytetään jotta miesparka- buubuu - saa mitä tarvitsee: naisista viis; hiton ämmät, paksut ja vaativat)
- psykologia ja sen perverssit seuralaiset eli elämästä oppivat saavat lisää tietoa ihmisten alushousuista, intimiteeteistä ja tavoista. Slurp, miten herkullista on sadisteille jotka elävät tätä varten vaikka työkseen ovat Väestöliitolla tekemässä n.s. tutkimuksia, slurp, saisipa tiiristellä ja nauraa toisten elämälle, hihii fniss, korkeissa akateemisuuden nimikkeillä siis
- kirkon pikkumunaiset ällynlällyn jotka ovat saaneet työpaikkansa koska aivot ovat yhtä pienet kuin munatkin; valkoiset, kutistuneet ja surkastuneet molemmilta päiltä ja siksi he saavat tulevaisuudessakin suuret johtopaikat koska eivät vaaranna mitään oikeasti
- näitä kuuluu sitten sääliä, muistakaa se. On sääli, että näille nauretaan; ovathan oikein virassa.
ja kaiken takana on suuri (tai suuret) todella inhottavat liigat, joille elämän meno on silkkaa big brotheria koska omistavat jo tätä nykyä pari lentokonetta, laivaa, helikopteria, maatiloja ja linnoja sieltä täältä: mitä heitä siis enää liikuttaa kuin se, että saavat tirkistellä toisten elämää ja toivon mukaan pilata vähän koska aina se vähän tuntuu: jotain siis tuntuu.
hg
En antaisi noin ankaraa tuomiota Summerhillille. Järjen kanssa käytettynä siitä sai hyviä ideoita tavalliseen perheeseenkin.
VastaaPoistaEhkä se auttoi minua kestämään muutaman vuoden vaikeiden oppilaiden opettajana. Keskittyminen tärkeisiin asioihin lienee paras ohje kasvattajalle. Siis tärkeää ei ole se, mitä vaatteita ja mitä kampausta, meikkiä ym teini-ikäinen suosii, vaan se että hän oppii että toista ihmistä ei saa vahingoittaa, ei henkisesti eikä fyysisesti. Että tulee suvaita erilaisuutta, joka ei vahingoita ketään.
Kiusaamista on aikuisten kulttuuripiireissäkin, ilkeät karkottavat kiltit pois ja menestyvät itse. Siitä ei vain puhuta - vielä.
"Opettajilta on viety ja vanhemmat ovat luopuneet moraalisista vaatimuksista: noin ei saa tehdä; se on väärin." Onkohan tämän syynä puolestaan 1960-luvun vasemistolaisuuden ja 1990-luvun jälkeisen liberalismin ja monikultuurisuuden luoma arvorelativismi, etten sanoisi -nihilismi. Sen seurauksista blogisti iski suoraan ytimeen.
VastaaPoistaKielteiset seuraamukset vähentävät "hyvinkin" aggressiivista käytöstä.
VastaaPoistaKuinka asia korreloituu kun liikemies "höynäyttää" hädänalaista tai liberalistisesti orientoituneempi ohittaa pätevämmän viranhaussa – tai poliittinen "gloria" viihtyy paremmin suppeamman näkemyksen omaavan yllä?
JR50
Kissojen palvelijana vuosikymmenet toimineena esitän vastalauseen.
VastaaPoistaKissa ei elä kiitoksella. Jos se pyytää jotain, eikä ihminen siitä paikasta olen avaamassa jääkaapin ovea tai siivoamassa kissanhiekkalaatikkoa, se esittää kuuluvamman vaatimuksen ja lopulta puraisee nenään.
Näin etenkin silloin kun ihminen on tehnyt töitä yömyöhään ja kissan mielestä on aika tehdä muutakin kuin nukkua. Lähteeksi esitän Doris Lessingin kirjaa nimeltä Kissoista (On Cats), joka käsittääkseni vaikutti voimallisesti siihen että kirjailija sai Nobel-palkinnon.
Ymmärrystä maailmassa on. Urhealla Sven Dufvalla sitä kuului olleen rajallisesti, hänen vihollisellaan suomalaisella kenraalilla Göran M. Sprengtportenilla vähän enemmän, ja lähes kaikilla jonkin verran.
VastaaPoistaYmmärTÄmys näyttää olevan enemmän olosuhderiippuvaista. Se on kuin Pielisen tai Inarin vastaranta; joskus näkyy, joskus ei, ja usein epätarkasti.
Luin Tarzanin lepikkoseikkailuja, kunnes Tarzan tapasi laumansa jäsenen lontoolaisesta häkistä. Siihen se ymmärtämys hiipui. Aloin lukea Dickensiä, ymmärtämättä että sekin oli samaa metritavaraa.
Tarzan oli nero apinamiehekseen, ja yritti ymmärtää sekä vangittua että vangitsijoita, mutta ilman kunnon tulosta. Ei ymmärTÄmys ole helppo laji. Simpanssius = tausta taisi sillä kertaa voittaa.
Niin päin se usein kääntyykin, jos olen saanut oikeita tietoja.
.
Käsittääkseni lordi Greystoke oli formatiivisina vuosinaan apinakiusattu erilaisuutensa tähden (karvattomuus ja hintelyys). Tästä johtuen hänen myöhempi toimintansa saa ymmärryksemme taustakseen, vaikkakaan emme sitä useinkaan voi hyväksyä (esim. papitar Lan lähentymisyritysten torjunta). Mutta ajatelkaamme häntä ymmärtämyksellä kuten hänen kohtalo- ja aatelistoveriaan ei-kersantti C.G.E. Mannerheimia.
VastaaPoistaKoulukiusaajista tulee usein perhekiusaajia ja alistujista perhekiusattuja.
VastaaPoistaAinoa mahdollisuus selviytyä on nousta mahdollisimman varhain vastarintaan. Se yllättää alistajan ja alistajan ali-alistajat.
Joskus on surkeaa seurata koulualistujien elämäntietä. Se on täynnä katkeruutta, kertyen koulusta, kodista ja työelämästä. Itsetunto on näiltä mennyt, eikä se koskaan palaudu.
Kuuluisin koulukiusaaja on ehkä Cai-Göran Alexander Stubb ja sen se on näköinenkin.
Cai-Göran!!!
Monarkia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Libanon
VastaaPoistaMonarkia: sverige
Monarkia: ?
http://abkhaziatoday.blogspot.com/2010/07/if-yes-to-kosovo-why-not-karabakh.html
VastaaPoistakatso lippuja, eikö näytä EU:n lipulta tuo Kosovon lippu?
Miltä näyttä Libanonin lippu, taitaa olla puu keskellä..
Eräänlaista koulukiusaamista on tämäkin silmiini sattunut uutinen läntisestä naapuristamme, Peppi Pitkätossun kaupungista:
VastaaPoista"När gymnasieeleverna i småländska Vimmerby röstade i skolvalet den 8 september fick Nationaldemokraterna 7 procent av rösterna och Sverigedemokraterna 23 procent. Nu ska skolan se över undervisningen för att förbättra elevernas åsikter."
Tuo loppu on loistava: koska oppilaat äänestivät väärin, koulu haluaa "parantaa oppilaiden mielipiteitä"!!!
Ei paha ole kenkään ihminen, toisella on vaan huonommat mielipiteet.