Joskus olen näissä blogiin kirjoittamissani jutuissa niin vakavissani kuin vain. Joskus harvoin kysymys on pelkästä härnäämisestä. Joskus, ehkä useimmiten, teksti on ajatus, ei hiottu mielipide.
Lukija voi kysyä asialliseen tapaan, mitä helvettiä. Ei sen kummempaa kuin kirjeitä kirjoittaessa. Joskus onnitellaan, joskus pyydetään tai tarjotaan rahaa, joskus kerrotaan sattumuksia.
Kuntajuttu on ajatus. En tiedä, antaako se aineksia kehittelemiseen. Pari seikkaa jäi varmaan epäselviksi.
Suomesta hävitettiin valtion väliportaan hallinto eli lääninhallitukset. Ratkaisu oli luultvasti hyvä. Tarkoitus oli säästää rahaa ja perustelu oli suunnilleen sama kuin nyt kunnista esittämäni: maantiede eli sijainti ei ole enää niin oleellinen asia kuin ennen.
Esimerkkini, osaamattomien auttaminen kirjastonhoitajien tai opettajien tuella, on saman ajatuksen osa. En osaa nähdä, että ihmisten ja toimintojen kannalta olisi olennaista, onko ihmisen lähtöruutu Konnevesi vai Saarijärvi, Taivalkoski vai Ranua. Tai Kirkkonummi.
Kysyn siksi, eikö nykyisten yli 300 kartalta löydettävän kunnan sijaan voisi perustaa noin 30 tai 100 ”osuuskuntaa”, joita ei löytyisi kartalta. Ne menisivät päällekkäin. Niistä ei saisi palapeliä, koska ne eivät rajoittuisi toisiin samanlaisiin ”kuntiin”.
Kohtalokas askel otettiin puoli vuosisataa sitten, kun perustettiin kuntainliiitot. Kunnat tinkivät itsenäisyydestään, koska keskussairaalaverkko ei olisi kyetty kustantamaan. Aatteellisista (ja käytännöllisistä) syistä kaikille haluttiin taata periaatteessa sama terveydenhoito. Normaalitapauksille perustettiin terveyskeksukset, erikoistapauksille keskussairaalat. Valtio maksoi suurimman osan, mutta kunnat hallinnoivat kimpassa.
Selvä virhe tehtiin, kun peustettiin erilaisia yliopistoja ja sitten ammattikorkeakouluja eri puolille maata vain siksi, että ne olisivat eri puolila maata. Kaikella ystävyydellä – entä jos Lappeenranta olisi keskittynyt vain puunjalostusteollisuuteen liittyvään tekniikkaan ja Kuopio kalakukkoteollisuuteen?
Nyt oltiin siinä hilkulla ettei perustettu kukkopillikokrkeakouluja.
Kehumani aluekirjastolaitos toimii jo näin. Ellen saa haluamaani romaania omasta kirjastosta, tilaan sen kaukolainana naapurikunnasta. Ellei sitä ole siellä, näillä on keskusvarasto jossain maan korvessa. Kirja tulee muutamassa päivässä. Olen tilannut Kirkkonummelle kirjoja mm. Milanon kaupunginkirjastosta. Se todistaa, ettei Kirkkkonummella tarvita milanonkielisiä kirjoja – ne voidaan lainata tänne tarvittaessa.
Kun olin neuvoksena Helsingin hovioikeudessa, ehdotin että perustettaisiin Rauman hovioikeus. Tiesin että Raumalla olisi hauska asua. Hanke ei edennyt. Hovioikeus on esimerkki laitoksesta, jollaisia ei tarvita joka puskan juureen.
Koulu, sairaala, sossu, kaavoitus, rakentaminen, teiden ylläpito. Kannattaisi muuten sosialisoida tietoverkot tai ainakin operaattorit – tuskin talliset jäppiset (en tarkoita Petjaa) voisivat toimia tehottomammin ja kalliimmin kuin nämä nykyiset.
Televisiouutiset kertovat julkisen sektorin tietojärjestelmän remontintarpeesta. Oikein – mutta ei vain julkisen sektorin. Ajatelkaa nyt – lasteni isoisä pisteli Pielisjärven kunnanlääkärinä pitkospuita synnytyksiin ja tuli joskus aian liian myöhään. Tietoverkkoja metsäautoteitä käyttäen rekkakuski tai taksinkuljettaja voi koota ne tiedot, joita synnyttäjän – kieltämättä huono esimerkki syrjäseuduilta – vai kroonisesti sairaan vanhuksen tilan seuraaminen – parempi esimerkki syrjäseudulta - edellyttää. Aivan, esimerkiksi yksityisen metsäfirman rekkakuski. Jopa käsin koskematta – ohi ajaessa.
Meillä on kuntia vain näennäisesti. Todellisuudessa on varakkaampia ja riutuvia alueita. Viimeksi mainittuja pitää valtio pystyssä tekohengityksellä. Miksi?
Kunnat jotka voitaisiin lopettaa perjantaihin mennessä
VastaaPoistahttp://www.uusi.ihmiskunta.org/index.php?option=com_content&view=article&id=3416:kunnista&catid=65:kunta&Itemid=55
Kaikki kunnat lakkautetaan, koska ns. mafiaklikki hallitsee niitä. Tilalle yksiportainen valtionhallinto, jossa perustana esim . kihlakuntajako. Palvelut sovitaan yhtenäisiksi valtiotasolla. Kukaan todellinen suomalainen ei kaipaa korruptoitunutta kuntahallintoa.
VastaaPoistaKunta on korruptoitunut ja vieras kuin kuolemaa henkivä vanha katkera akka - ei tuota päiväsotalla jaksa ajatella että mitenhän se nyt.
VastaaPoistaSanot että alueita pidetään pystyssä. Jos kyse on maantieteestä, ei alue voi kaatua, koska se on ohut. Ei pannukakkukaan kaadu kaatamallakaan, vaan se pitää heittää ympäri tai kääntää.
VastaaPoistaMutta asiaan, miksi ei mennä Amerikan piirikuntasysteemiin, joka jättää kaupungit entiselleen maantieteellisesti ja identiteetiltään. Piirikunta olisi siis valtion aluehallintoyksikkö, jonka tehtävät siis nykyisen kuntalain mukaan kunnalle (kaupungille) kuuluu. Demokratian, eli paikallisten asukkaiden päätäntävallan tasosta pitäisi päättää sitten uudelleen. Nykyinen kaupungin ja kunnan määrittely pitäisi muuttaa niin, että kunnassa voisi olla useita kaupunkeja.
Kunnallisdemokratian voisi vaikka lopettaakkin, eihän siinä mitenkään kävisi. Kunnallinen demokratia saa vain kunnat kaavoittamaan vetovoimaisia rikkaiden asuma-alueita, paisuttamaan vapaaa-ajan- ja kulttuuripalveluita yms. Kuntien välinen kilpailu asukkaista ja yrityksistäkin jäisi pois.
Mutta väittämääsi "alueiden pystyssä pitämiseen", tyhjenevät reuna-alueet ovat tuottaneet asukaat kasvukeskuksiin. Näiden asukkaiden vanhemmat esimerkisi jäävät kotikulmilleen, joten heidänkin on saatava peruspalvelut, koska eduskunta on ne kuntien järjestettäväksi määrännyt. Pieni, laaja ja harvaanasuttu kunta ei muutu tehokaaksi, jos se vaikka liitetään johonkin kaukaiseen kuntaan. Jos kuntien tehoja tutkitaan, monet pikkukunnat lyövät kirkkaasti laudalta vaikkapa Helsingin. Kuntarakenteen muokkaus on lumetoimi, jolla yritetään välttää vastuun kantaminen kriisiytyneestä hyvinvointiyhteiskunnasta. Hyvinvointipalvelut ovat siis koko maassa rahoituskriisissä, ei rakennekriisissä.
" .. tuskin tavalliset jäppiset (en tarkoita Petjaa) "
VastaaPoistaAikanaan mustan tornin ylläpitämässä (maksamassa) palvelussa se oli yhtä kaikki ei-suositeltavaa, tarkoitti tai ei.
Kuntakentän pilkkomista pohjustetaan kiihtyvällä propagandalla aivan kuin valmistauduttaisiin tykistötulella isänmaalliseen puolustukseen.
VastaaPoistaViime talven aikana parisataa vaikuttajaa etsi Sitran seminaarissa Suomen elinvoimaa. Mukana "henkisen maanpuolustuksen kurssille" oli kutsuttuina mm. piispoja, kenraaleita, Ylen ja HS:n päätoimittajia, poliitikkoja ja työmarkkinajohtajia sekä yliopistoväkeä.
Kuntasektorin täysremonttiin heidänkin sormensa syyhysivät. Joku tyhmempi ei huomaisi että sivumennen halutaan turvata vähemmistön "vieminen laman läpi ehyenä", kuten uuspoliittinen termi kuuluu.
Kemppis olisi tyytyväinen, jos Suomessa olisi vain yksi kunta eli Kirkkonummi (pöheikkö Hesan länsipuolella)
VastaaPoistaKauhavalta siirrettiin juuri Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintoja keskuspaikkaan Seinäjoelle. Vaasa ottaisi mielellään koko Seinäjoen ammattikorkeakoulun. Mutta Tampere voisi hyvin hoitaa koko vanhan Vaasan läänin koulutuksen, tai Helsinki/Aalto-yliopisto koko eteläisen Suomen. Toisaalta pohjoismainen kilpailyky kasvaisi huomattavasti keskittämällä kaikki korkeakoulutus Tukholmaan.
VastaaPoistaJonnekin näitä keskittämisen patoja ja kehityksen keitaita kuitenkin kannattaa rakentaa, aivan ihmisiä varten. Kauhava on aina vain hieno paikka elää, puhumattakaan Seinäjoesta, jonka Hesarikin huomasi eilen maan kasvavimmaksi kaupungiksi.
Ehdotan, että pakkoliitetään Kauniainen Vantaaseen ihan vaan vittuilun vuoksi.
VastaaPoistaTiedän ainakin yhden pienen jo lopetetun kunnan, joka oli läpeensä korruptoitunut. Kumma kyllä kuntalaisille asiaintila on täysin normaali olotila. Ehkäpä siksi, että kuvioissa vallitsi pitkät perinteet.
VastaaPoistaKunnassa vallitsi säästöpankkipuolue ja osuuspankkipuolue ohi ja yli varsinaisen puoluejaon. Myöskin kuntalaisen pärstäkerroin oli merkittävä vaikutin päätöksenteossa.
Jos jostain käsittämättömästä syystä jonkun pärstä ei miellyttänyt, niin säästöpankkipuolue ja osuuspankkipuolue yhdistivät voimansa tätä henkilöä vastaan ja mitkään tämän huonopärstäisen hankkeet eivät edenneet kunnassa, jos ne vaativat kunnalta myötämielistä päätöksentekoa.
Mista me maksamme?
VastaaPoistaEhdotan uudelleen mukaan kytkettavaksi maksujen valinnan, mielella laajennettuna koko julkiselle sektorille. En haluaisin maksaa pienen pienta osuuttani "Lahialueyhteistyota", ja on niita vahan isompiakin juttuja. Joihinkin asioihin olisin valmis anta,maan lisaa paukkuja!
JK: "Selvä virhe tehtiin, kun peustettiin erilaisia yliopistoja ja sitten ammattikorkeakouluja eri puolille maata vain siksi, että ne olisivat eri puolila maata."
VastaaPoistaYliopistot ja korkeakoulut keräävät ympärilleen teollisuutta ja työpaikkoja ja sitä kautta myös asutusta. Turha selittää että siitä valuu riittävästi myös maan toiselle puolelle. Ei valu.
Keskittäminen myös klikkiyttää ajattelua. Hallinnolliset ja maantieteelliset erot samoilla aloilla (ei mahdollisesti päde lakitieteeseen) innostuvat eriasteisesti eri asioista (ja jossain määrin myös pyrkivät erottautumaan toisistaan). Siten syntyy erilailla painottunutta tutkimusta ja opetusta, joka parantaa kaiken koulutuksen laatua, kun toisten kokemuksista samalla opitaan.
PJ: "Kunnat jotka voitaisiin lopettaa perjantaihin mennessä"
Missäs näistä Petja itse asuu?
Pitää kysyä kuten Lipponen väitti aina tehneensä tämänkaltaisten esitysten kanssa: "Miten tämä edistäisi köyhän asiaa?"
VastaaPoistaMielestäni valtaosa kuntien tehtävistä tulisi siirtää valtion hoidettavaksi. Terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipuolen hommista tulisi näin paikasta riippumatta edes jotkin kriteerit täyttävää, lähes tasa-arvoista.
VastaaPoistaValitettavasti tämä luonnollisesti vähentäisi luottamusmiesten määrää. Missä sitten kasvaisi uusia poliitikkoja, jos kunnat lakkautettaisiin. En toivoisi heitä korvattavan julkkiksilla.
IsmoK
Esitit hyvän kysymyksen, johon pari kommenttia. Tanskassa luovuttiin valtion väliportaan hallinnosta ja tehtiin muistaakseni joku 50-70 kuntaa. Suomessahan ei luovuttu valtion väliportaan hallinnosta, vaan kasvollisten maaherrojen johtamien maantieteellisten läänien sijaan tehtiin sotkuinen täysin kasvoton ELYJEN ja ALLUJEN sekamelska.
VastaaPoistaMinusta Tanskan malli sopisi Suomeenkin hyvin ja se, että todella poistettaisiin valtion väliporras ja tehtävät annettaisiin uusille suurkunnille.
Anonyymi tuossa ylempänä kehaisi Kauhavaa ja Seinäjokea hienona paikkana elää. Kummatkin ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä kunnallisen itsemääräämisoikeuden seurauksista; Kauhava tyypillinen rumaksi eheroontaharoon rakennettu maalaiskylä ja Seinäjoki vielä rumempi Pikkukaupunki, joilla kummallakaan ei ole edes sijaintinsa puolesta mitään "viihtyisyyden" illuusiota ylläpitävää maisemallista etua.
VastaaPoistaOvathan kunnat tehottomia ja korruptoituneita ja pienten, tietämättömien ja vääriä päätöksiä tekevien klikkien hallinnoimia.
VastaaPoistaMutta edustuksellinen demokratia on niissä kuitenkin paljon lähempänä ihmistä kuin eduskunnassa.
Rauno Räsänen alkaa tervehtymään ja tulee ulos sössömössöhaaveistaan joita hän naurellen ivaa mm noissa tangoissaan (ks. blogi ja nauru toisten rakkaudenhuumalle). Mies rakastuu tuolla lailla päättömästi kun ei enää jaksaisi katsoa eteensä ja olla mies. Näin uskon. Silloin haikaillaan naisen rintaan ja se kun on niin suloinen, pehmeä ja äidinomainen - ettäs.
VastaaPoistaMutta me naiset, joilla siis on täysi työ olla olemassa, elossa, töissäkin ne jotkut...kaipaamme miehiä eli ei romanttisia hoopoja vaan miehiä.
Niitä ei vaan tänä päivänä enää näy ja kun koulusta tuli leikkipaikka, työstä luovaa hössöä, maailmankuva kadotettiin ja muutenkin piti keskittyä sisustamiseen...niin siinä meni lähes tajunta kokonaiselle sukupolvelle ja RR kuvaa omaa traumaansa aika hyvin.
Piti nousta nainen sanomaan ja silti yrittävät vieläkin vimmatusti selittää asiat aivan jollain toisella tavalla. Joku miesplanttu ei siis anna periksi joka on sairasta, s-a-i-r-a-s-t-a ja silti tämä itseään ihaileva porukka pitää mm minua sairaana koska sen heille ilmoitan.
Äsch, miksi ei voisi olla vain realisteja ja nauraa kaikelle hörhöilylle?
Ad Omnia: - tuli mieleen Kauhavasta, josta olen kuullutkin, että muuan kunnallisen demokratian piirre on klaaniutuminen. Se on ehkä menneisyyttä. Kun tuossa on hyllyssä pitäjän historiateos (valitettavasti ei kovin hyvä), niin keskeisissä luottamustehtävissä näyttää olleen joku Virrankoski, Orrenmaa, Passi, Pernaa, Sippola tai Niemi 150 vuoden ajan.
VastaaPoistaÄlkää ymmärtäkö pohjalaiset väärin, vaikka se tapanne onkin - samaisissa luottamustehtävissä noidenkin nimien kantajia kaatui paljon 1918 ja 1939-1944.
Minä siirtäisin lisää valtaa kuntiin, mutta samalla myllertäisin koko kunta rakenteen täysin.
VastaaPoistaOlen leikkinyt ajatuksella että:
Olen aikaisemmin puhunut näistä rauhantuomareista.
Loisin rauhantuomarikunnan, joka olisi pienin hallinnollinen yksikkö.
180 asuinyhteisöä, sanotaan nyt sitten perhettä, alue olisi alue, joka valitsisi itselleen rauhantuomarin.
Kunnassa olisi sitten 180 rauhantuomaria ja 14 valtuutettua.
Joka kunta olisi vaalipiiri, josta valittaisiin yksi kansanedustaja.
Ja 20 edustajaa kokomaan kattavasta vaalipiiristä.
Arvoisa professori, jälleen aivan mainiota pohdintaa. Viihdyttävää, mutta on tuossa jujukin!
VastaaPoistaSuomessa on tehottomasti toimiva paikallinen demokratia. Ja useasti se on juuri demokratian irvikuva. Kansainvälinen valuuttaarahasti (IFM) tulee ilmeisesti tulevassa Suomea käsittelevässä maaraportissaan moittimaan Suomea juuri tehottomasti toimivasta kuntajärjestelmästä, joka tuhlaa rahoja ilman vastaavaa vasinetta.
VastaaPoistaKuntajärjestelmä vaatisi erittäin suurta remonttia. Sen voisi kokonaan lopettaa. Meitä asuu täällä suunnilleen yhtä paljon kuin Pietarin kokoisessa kaupungissa on asukkaita.
VastaaPoistaKunnallinen itsehallinto myös eriarvoistaa ihmiset, joiden edustuksellisessa demokratiassa tulisi olla tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta.
Kunnilla on erilainen kunnallisveroaste, sosiaalitoimi tekee päätöksiä kunnan ohjeistuksen mukaisesti, koska laki antaa laajat liikkumavarat...
.Pulu.
Kuntien itsemääräämisoikeuden (joka yleisen harhaluulon mukaan on demokratiaa) lisäämisen seurauksena päätäntävalta ja asioiden hoitaminen on jäänyt merkonomien ja maanmittareiden haltuun muun sivistyneemmän väen paettua sinne, missä sivistyksellä on käyttöarvoa. Siitä onkin sitten lyhyt matka kuntien häviämiseen ihan itsekseen ilman mitään parashankkeitakin.
VastaaPoistaPikkukuntia ei voida lakkauttaa. poista eikä vähentää, koska niiden kaikkien valtuustoissa ja virkamiehistöissä on kepulainen enemmistö. Se on sitä itsehallintoa ja demokratiaa.
VastaaPoistaKunnat ja kaupungithan on hienoja rakennelmia. Nämä kansallisvaltion perkeleet ne on mitkä pitäis hävittää!!!
VastaaPoistaSuomeen saataisiin yksi kaupunki kun kaikki n.6 miljoonaa suomalaista muuttaisivat Vironniemelle...ai niin , mutta sitten täytyisi alkaa miettiä että mistä ne puuttuvat toiset 6 miljoonaa saadaan.
VastaaPoistaveijo on oikeassa! Päätöksenteon täytyy olla lähellä ihmisiä, ja kunnissahan ne arkipäiväämme vaikuttavat päätökset tehdään. Valtakunnan taso on nykyaikana turha: kyllä EU mahtavine koneistoineen riittää hoitelemaan tämänkokoisen maan asiat, pois poikkeensa niinkuin savolaiset sanovat!
VastaaPoistaMinusta on outoa se että koko maa pitää olla kunnilla päällystetty. Ei niin tarvitsisi olla. Parikymmentä kaupunkia riittäisi. Ja kaikki harvaan asuttu alue saisi olla mihinkään kuntaan kuulumatonta, siis pelkkää valtiota jossa saa omalla vastuulla retkeillä ja mutta jonne ei kunnallistekniikkaa eikä palveluita tule.
VastaaPoista