Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
12. elokuuta 2010
Korkeasta iästä
Ystäväni professori Niklas Bruun kuuluu täyttäneen 60 vuotta. Tässä yhteydessä ”ystäväni” tarkoitta henkilöä, jonka kanssa on ystävällisissä väleissä. Tämä puolestaan tarkoittaa, että asianomaiset pitävät parempana olla ihmisiksi ja välttää harmillisia puheenaiheita.
Esimerkiksi erittäin suuri osa tuosta lakimiesten sukupolvesta taittoi peistä marxismin merkeissä. Lupasin arvostella Niken kirjan työntekijän keksijänoikeudesta alan lehteen, mutta kirjoitus jäi tekemättä. Kirjan luin. Painotus oli sama kuin hänen ensimmäisessä kirjassaa, jonka koski työehtosopimuksia ja ideologiaa.
Bruun on Helsingin yliopiston professori. Hänellä on paljon tehtäviä immateriaalioikeuden piirissä ja hän johtaa IPR University Centeriä. Hän on ollut hyvin kauan tekijänoikeusneuvoston puheenjohtaja ja siis sorvaamassa lausuntoja. Hän on ottanut osaa lainsäädäntötyöhön.
Tilanne on silti ennallaan – meillä on alalla kolme professoria, Bruun, Oesch ja Turussa Mähönen, jota eivät ole julkaisseet mitään varsin mainittavaa immaterialioikeudesta. Mähönen ilmoittaa pyytämättä, että hän ei tunne alaa lähemmin. Itse asiassa hän tuntee sen erinomaisesti.
Hätä ei ole tämän näköinen. Alalta on kuitenkin julkaistu yllättävän monta hyvää, keksinkertaista tai välttävää uutta tutkimusta, joukossa useita väitöskirjoja. Viimeksi sai kunniaa Tuomas Myly (joka ei ole minun oppilaitani). Bruunin aisapari Marcus Norrgård puolestaan julkaisi kirjan Patentin loukkaus, joka on niin huono, etten voi käsittää sitä. Sama mies on julkaissut aikaisemmin erittäin hyviä tutkimuksia, toisen niistä immateriaalioikeuden väliaikaiskielloista.
Julkisuus tuntee Jukka Liedeksen, joka oli niin kauan opetusministeriön tekijänoikeusasioista vastaava virkamies. Bruunia ei tunneta. Hän ei pidä korkeaa profiilia. Se onkin hyvä, koska tekijänoikeuden ympärillä liikkuu paljon järjestöjen ja yritysten lakimiehiä, jotka ovat usein vihaista väkeä. Patenttioikeudessa taas liikkuu erittäin suuria rahoja.
Bruunin profiili onkin vaikea hahmottaa. Voi olla, että hänen työnsä tärkein osa on kansainvälinen toiminta, joka on myös yleisessä sopimusoikeudessa vaikeaa, vativaa ja aikaa vievää. Hän on jatkuvasti mukana toisen rakkautensa, työoikeuden kehittämisessä. Luultavasti nuo kansainväliset tehtävät ovat entistä kuluttavampia nyt kun toinen niiden osaaja – hänkin ruotsinkielinen ja demokraattinen lakimies – Thomas Wilhelmson on Helsingin yliopiston rehtori.
Bruunin akateeminen tausta on ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu eli Hanken. Siellä on ennenkin ollut korkean tason tutkijoita, kuuluisimpana rehtorina toiminut Curt Olson, josta tuli korkeimman oikeuden presidentti ja aikaansaannoksilla mitaten vuosisadan merkittävin henkilö tuossa tehtävässä. Laki muutettiin, saatiin runsaasti uusia tiloja, järjestelmä muuttui.
Tunnustan, että tässä voi olla hitunen ilkeyttä mukana – panen Bruunin ja Olsonin samaan lauseeseen. Muistelen kuulleeni jälkimmäisen mielipiteen edellisestä, eikä se ollut mairittelea. Mutta kysymyksessä oli myös ”episteeminen ruptuura” eli historiallinen sauma, jota ei ole kaikeksi onneksi erityisemmin noteerattu. Usein ylimalkaisella leimalla ”demokraattiset lakimiehet” tai ”Demla” stemplattu yhdistys ei ollut mikään kommunistien peitejärjestö eikä stalinistien salaseura. Näkyviä nimiä olivat Olavi Heinonen, Aulis Aarnio, Paavo Nikula, Bruun ja – Tarja Halonen.
En muista kuuluneeni joukkoon, mutta esiintymässä kävin kesäseminaareissa. Niitä pidettiin Lahdessa. Monilla tuon polven juristeilla – ja tutkijoilla – taitaa olla esiintymisiä ja muistoja, joita he eivät palauttele huvikseen mieleen.
Se on kadehdittavaa. Niin suuri osa ihmisistä on ollut aina oikeassa, omasta mielestään. Tai ellei nyt aivan, kysymyksessä on ollut täysin ymmärrettävä pikku erehdys. He vain tavoittelevat valtaa, ja jos sen teee joku toinen, se on niin väärin.
Näitä terveisiä Bruunin merkkipäivän johdosta. Immateriaalioikeuden alue on laajentunut. Nyt on mietittävä myös sananvapautta.
Sananvapaus ulotuu myös menneisyyteen.
Suomen historian surkein oikeusministeri Brax on myös delmalainen. Demlalaisuus oikeuttaa myös toimimaan syyttäjänä ns. julkisen vihamiehen ollessa syytettynä.
VastaaPoistaNo tilanne muuttuu ensi eduskuntavaalien jälkeen ja nyt on tilaisuus kaikilla kyvykkäillä lainoppineilla syytä ottaa etäisyyttä demlalaisuuteen, koska tulevan ns. suuren puhdistuksen jälkeen delmalaisveteraaneja on vain kortistossa tai fattan asiakkaina.
Ihan irtonaisia asioita yhdistellen tuli mieleeni simppeli kysymys. Semmoinen, että kun sananvapaus ulottuu myös menneisyyteen, niin tarkoittaako se, että se kassakaappipaperi pitäisi ottaa esille - vaikka tuolla yhdellä Demlan jäsenellä alkaisikin alahuuli väpättää.
VastaaPoistaOnnea Nikelle. Nyt on muuten myös Demlan kesäseminaari tänä viikonloppuna!
VastaaPoistaAd Lörtsy: Selvästi ei. Sananvapaus ei voi ulottua asiakirjoihin, joilla on voitu tehdä rikos, esimerkiksi suunnitelma jonkun murhaamiseksi.
VastaaPoistaLaki tuntee nimenomaan asiat ja siis asiakirjat, jotka on pidettävä salaisina. Tyypillisesti niitä ovat sairaskertomuksest. Niihin luetaan myös maan turvallisuuden kannalta arkaluonteiset asiakirjat.
Viittaat varmaan Supon hallussa oleviin papereihin. Eikös niistä annettu KHO:n päätös?
Ad Omnia: - tiivistän kirjoitukseni: ei ole olemassa mitään "demlalaisuutta". Eri aikoina ammattikunnan sisäinen valtataistelu on saanut eri muotoja ja aiheuttanut erilaisia yhteenliittymiä. Vahvoja yhteenliittymiä ovata Lakimiesliitto ja Juridiska Föreningen i Finland.
VastaaPoistaTietooni ei ole tullut, että Demlan lähellä toimiminen olisi aiheuttanut velvollisuuksia. Sanoisin että se on ollut joskus aika tyypillinen hyvä veli -verkosto. Voi olla nytkin, en tiedä. Ja vaikka tuo nimitys on haukkumasana, en ole koskaan kuullut yhteisöstä / yhteiskunnastsa, jossa kuppikuntaisuus ei toimisi.
Etteikö muka demalaisessa Suomessa vallitsekaan virallinen, muuttumaton kulttuurikäsitys?
VastaaPoistaMitä se voisi olla? Ehkä Paavo Väyrysen ruotsinkielisessä Åbo Akademissa hyväksytyn väitöskirjan lopputulema Neuvostoliiton pysyvyydestä, tai "suurinta on rakkaus ruotsinkieltä kohtaan" mikä on oikeastaan melkein sama asia.
Ihmisiä ne on juristitkin!
VastaaPoistaEn ole demlalainen enkä edes heitä sympatiseeraa, mutta onhan se hyva, etta kaikki kukkaset saavat kukkia.
Aivan omaa luokkaansa maailman avartamisessa ovat nama Kemppisen ja Virolaisen blogit. Oikein hyviä ja avartavia tekstejä.
Vaikka ihmisiä nämä Kemppiset ja Virolaisetkin ovat! Virolainenkin sortui eilen kyselemään kommentoijan järjen perään. Mielestäni professorilta aivan alatyylinen kommentti, mutta sinänsä sallittua kamaa-- ei vaan istu professorin tyyliin. Mutta
kaipa se kommentoijan viaton ajatus jotenkin loukkas arvon proffaa?
Niin! Taas JK:n ansiokas kirjoitus ja viimeinen kappale sitoi "kaiken huomion"? Tällä Lailla..
VastaaPoistaRadikaalivasemmistolaisten lakimiesten hv-verkosto on tiivis ja se on vienyt jäseniään huippuvirkoihin Suomessa, jossa kuitenkin on vankka porvarillinen enemmistö.
VastaaPoistaYksi "demlalainen" on Hgin yliopiston rehtori, yksi TP, yksi on ollut oikeuskansleri, toinen pääministeri, pari toveria on ollut KKO:n presidenttinä, puhumattakaan nyt OM:n ja sen alaisten laitosten huippuviroista.
...taitaa olla esiintymisiä ja muistoja, joita he eivät palauttele huvikseen mieleen.
VastaaPoistaYllättävän paljon, aivan turhaan.
Täällä kauppakamarin puheenjohtajan tausta sinipaitana, sen vetäminen esiin, aiheutti pienen vesilasimyrskyn; se vanha kunnalliskirjoittaja sai kenkää (muodollisesti tietysti jokin muu peruste) ynnä muuta sellaista pientä. Vaikka kaikkihan sen näki, silloin.
"No tilanne muuttuu ensi eduskuntavaalien jälkeen ja nyt on tilaisuus kaikilla kyvykkäillä lainoppineilla syytä ottaa etäisyyttä demlalaisuuteen, koska tulevan ns. suuren puhdistuksen jälkeen delmalaisveteraaneja on vain kortistossa tai fattan asiakkaina."
VastaaPoistaKannattaisi ottaa lääkkeet jo ennen kuin avaa tietokoneensa että pysyisi kostofantasiat edes hieman kurissa.
Vaikea uskoa Braxia Luhtasta huonommaksi.
VastaaPoistaPunaisia kukkia muuten sinivalkoisessa asetelmassa = kuva Demlasta?
VastaaPoistaKirjoitin jotain pientä itselleni läheisestä aiheesta. Demlalainen oikeustieteilijä arvioi luonnosta, olin aivan yllättynyt. Meillä oli varmaan kummallakin silmäkulmassa lappu näkökulmaa rajaamassa, mutta eri puolella. Tuntui, että vasen ja oikea maisema erosivat lähes kuin pohjoinen ja eteläinen tähtikartta.
VastaaPoistaonko siis 60 korkee ikä....
VastaaPoistaKirjoitusta lukiessani - vaikka se oli kirjoitettu silkkihansikkain - mieleeni tuli vanha anekdootti Konrad Lorenzista. Joskus kevätlukukauden lopuilla joku hänen kollegansa kysyi, mitä Lorenz aikoi tehdä kesällä. Tämä kertoi lähtevänsä Afrikkaan tutkimaan gorillojen agressiivisuutta. Kolleega oli tosi hämmästynyt ja kysyi, miksi Afrikkaan, miksette tutki täällä professoreiden agressiivisuutta.
VastaaPoistaOn varmasti helpompi tutkia gorilloja kuin esim. jonkin P. Riekkisen aivotapahtumia.
VastaaPoistaKyllä niistä annettiin päätös, mutta ratkaisujen uskottavuus ja ymmärrettävyys vaatii uskottavaa ja ymmärrettävää perustelemista.
VastaaPoistaOnko nyt olettavissa, että paperissa/papereissa on selkeät suunnitelmat rikoksesta, josta tuomareilla on varma tieto päätöksen tueksi.
Olin luullut, että siellä on vain nimilista, jota ei ole otettu kassakaapista ulos vuosikausiin.
Mitäs Kari Suomalainen aikoinaan sanoi/kirjoitti taistolaisesta ja nykykommunistisesta Demlasta:
VastaaPoista"Nyt Suurin ja Kaunein [Hesari] ei enää ole puolueeton. Linja löydettiin sen jälkeen kun ruotsalaiset tiukensivat otettaan lehdestä. kaikki alkoi pakolaisista. Odotin päätoimittajien päivittäisen pääkirjoituskokouksen päättymistä, jossa oli päätetty tukea pakolaisten tuloa. Pian joukko saapuikin hanhenmarssia huoneesta, ja päätoimittaja sanoi, että sinä tietysti vastustat ja sanot, että pakolaiset levittävät AIDSia. Oli muodostettu salaliitto kansan selän takana perustamalla jengi, johon kuuluivat Suurin ja Kaunein [Hesari] propagandamestarina, yliopisto -jota edusti Paavo Koskinen, joka oli uhkaillut minua pykälillä -ja demokraattiset lakimiehet.
Muistan kun sanomalehti julkaisi puffiartikkelin näiden lakimiesten järjestöstä, siinä puhuttiin jotain Suomen lakimaailman omastatunnosta. Myös yleisöosasto valjastettiin mukaan, tämän jälkeen julkaistiin vain pakolaismyönteisiä mielipiteitä.
Suurimmassa ja Kauneimmassa alkoi vähitellen ilmetä, etten ole pakolaispolitiikassa samoilla linjoilla käskyläisten kanssa, ja niin tultiin taivuttelemaan minua. Se oli jo alun pitäen erehdys. Taivuttelija sanoi, joku somaleista voi nostaa syytteen, ja meidän lehtemme lakimiehet sanoivat, etteivät he voi silloin tehdä asialle mitään. Hän siis antoi ymmärtää, että joku luvatta maahan tullut somali päihittäisi Suurimman ja Kauneimman viisaat lakimiehet. No way! -Ainoastaan siksi, että olimme monikymmenvuotiset tutut, en heittänyt häntä pää edellä ulos."
Lainaus loppui.
Itse en ymmärrä, kuinka tuollainen taistolainen maanpetturiporukka, kuin Demla, saa jatkaa toimintaansa. Demlalla on edelleenkin paljon yhteyksiä eri maailman kommunistisiin puolueisiin ja niiden alajärjestöihin.
Unohtui:
VastaaPoistahttp://i43.tinypic.com/dxxpnb.gif
Tässä on se kuva, jonka johdosta Kari Suomalainen erosi ja jota kuvaa HS ei suostunut julkaisemaan.
Yhtäläisyyksiä nykypäivään?
On sanontoja, jotka aiheuttavat särinää kielikorvassani. Korkea ikä on eräs sellainen.
VastaaPoistaJos vanhana on korkeassa iässä, nuorena oli siis matalassa tai syvässä iässä?
Korkean lämpötilan hyväksyn, koska se viittaa elohopeamittariin.
(Otsikko lienee ironinen (syytä siihen en tosin arvaa), aivan kuin Hannele paratiisistaan huomauttaakin.)
Ad Tapsa - kielikorvasi on nuori. Useampikin Vanhan testamentin patriarkka kuoli (vanhan käännöksen mukaan) "korkeassa iässä omiensa keskellä". Pentti Haanpää oli mieltynyt näihin hivenen vanhahtaviin muotoihin. Eräs hänen parhaista jutuistaan on "Heta Rahko korkeassa iässä". Sepä onkin huijaritarina, jossa asianomainen hankkii katteetonta arvonantoa valehtelemalla itsensä vanhemmaksi kuin onkaan.
VastaaPoistaRetoriikan antiikin klassikko, ns. Pseudolonginuksen "Peri hypsos" on suomennettu oivallisesti nimellä "Korkeasta tyylistä".
Jumaliste, kun mua sitten huvittaa nämä kaiken maailman keskustelupalstoilla esiintyvät demarifoobikot, jotka normaalioloissa ovat usein ihan fiksuja ja rauhallisia ihmisiä, kunnes iso hihna lyö tyhjää. Sitten kirjoitellaan netin täydeltä, että kaikki muut paitsi kokoomuslaiset ovat kommunisteja, jotka haluavat panna pystyyn vallankumouksen ja sulkea suomalaiset tehtaisiin tuottamaan Ladoja ja sinkkiämpäreitä.
VastaaPoistaItse ihmettelen, että tuolllainen maanpetoksellinen porukka kun eduskunta saa edelleen jatkaa toimintaansa, vaikka se vastoin valtiosääntöä otti haltuunsa korkeimman vallan...
VastaaPoistaHauska kommentti Henryltä. Olihan tuo Suomalaisen kuva aika mauton.
VastaaPoistaHenrylle:
VastaaPoistaTänään voit hyvin kirjoittaa "demarifoobikoista", homofobiasta ja niin edelleen, mutta tuolloin 70-80 -luvuilla "demokratian" vastapuolta nimitettiin fasisteiksi.
Jos tuo "demokraattinen" popula oli päässyt tuolloin valtaan, olisi jälki ollut demokratian kannalta kamalaa.
Nykyisin muotisana "vastapuolelle" on rasisti, ehkä seuraavaksi basisti tai fagotti.
Mikähän auktoriteetti Kari Suomalainen (?) on yhtään missään asiassa? Ei nyt ainakaan totuuskomissiota Demlaa vastaan pystytettäessä.
VastaaPoistaJoillekin näyttää maanpetturuudeksi riittävän, kun on eri mieltä asioista. En ole tiennytkään, että kommunismi on edelleen kiellettyä Suomessa.
Kemppisen mainitsemat lakimiehet ovat tunnettuja siitä, että he pilkkasivat kaikkia muita fasisteiksi, niinkö?
Taitaa riittää arvioksi, että kommentin kirjoittaja ei ole natsi, fasisti tai basisti vaan tuiki tavallinen "mamukriitikko".
Nyymiö:
VastaaPoistaKaikki ne mamut, joita tunnen, ovat työteliäitä, ystävällisiä ja tiedonhaluisia ihmisiä. Kyllä Suomeen heitä mahtuu. Tervetuloa.
Kaikilla meillä on saman värinen peräaukko.
Nyymiölle Kari Suomalaisesta:
VastaaPoistaAsiaan kuuluu osana tuon ajan keskustelu somaleista. Siis ko. pilapiirroksesta.
Ymmärtääkseni KS myös tiesi noiden Moskovasta tulleiden somalialaisten olleen suurelta osin Siad Barren salaisen poliisin jäseniä, murhaajia, kiduttajia ja sen sellaisia.
Ihmetystä herättää, miksi Porvoossa tuomitaan yksi mustaihoinen, mutta näiden muiden melskaajien toimia ei edes tutkita.