Syrjäntaka

Suomen 1900-luvun historian suurimpiin kuuluvan murhenäytelmän tapahtumapaikka on tuntematon. Nimi ”Syrjäntaka” ei kuulu yleissivistykseen.

Tämän kirjoituksen kuvassa on Syrjäntaan taistelun muistomerkki. Paikka on Tuuloksessa, entisellä Hämeenlinnan – Viipurin valtatiellä, nykyisin pienen poikkeaman päässä valtateiden 12 ja 10 risteyksestä. Paikannimi löytyy karttahaulla. Kävin siellä.

Kansalaissodassa ja sen seurauksena kuoli enemmän suomalaisia kuin Talvisodassa. Tällä hetkellä käytetään lukua 36 000. Taisteluissa kaatui luultavasti hiukan alle 10 000. Taistelujen ulkopuolella surmattiin aseettomina tai puolustuskyvyttöminä noin 1 650 valkoista ja 10 000 punaisiin luettavissa olevaa. Huhti-toukokuun vaihteessa 1918 vankileireissä oli lähes 100 000 henkeä. Heistä menehtyi syksyyn mennessä 12 500. Ampumisen ja nälän lisäksi syynä oli espanjantauti, joka puhkesi kesäkuun lopussa.

On vaikea sanoa, mikä oli kansalaissodan suurin taistelu – luultavasti Messukylä – Tampere. Viipurin operaatiossa valkoisia oli lähes 20 000 miestä. Mutta Viipurin valtatiellä oli liikkeellä toivein Venäjälle pääsemisestä ainakin nuo 100 000 henkeä, jotka kulkivat Syrjäntaan kautta, antautuivat Koskella ja päätyivät suurelta osin Lahteen, aluksi pellolle, sitten Hennalaan.

Tässä kohdin täytyy muistuttaa, että mitään kommunismia ei ollut vielä olemassa ja että Lenin-sedän suhtautuminen sosialismista puhuviin suomalaisiin oli juuri sama kuin Hitler-veitikan Talvisodan aikana – eivät olleet tiettäkseenkään. Turha puhua panssarijunasta ja muutamasta aselähetyksestä. Ne eivät löytäneet perille tai jäivät vaille merkitystä.

Punaisten tai valkoisten leimaaminen terroristeiksi (”Punainen terrori” – ”Valkoinen terrori”) on helppo torjua. Kummallakaan osapuolella ei ollut otetta omistaan eikä liioin uskottavia tietoja tapahtumista. Siksi oli punaisia ja valkoisia terroristeja, jotka kävivät yksityistä sotaansa. Joissakin tapauksissa tekijät olivat selvästi psykopaatteja – punaisten Heikki Kaljunen, Valdemar Niemström, Hjalmar Kaipiainen (Kouvola, Toijala, Viipuri), valkoisten Rummin Jussi (Johan From), Saaren Jallu ja Sippolan Veikko.

Suomalainen oikeusvaltio saattaa olla nyt viimein syntymässä. En tiedä. Kansalaissodan kestäessä joka suhteessa laittomat ja kielletyt kenttäoikeudet jakelivat kuolemantuomioita oikealle ja vasemmalle, jäseninään juristeja ja muuta herrasväkeä.

Joku on kirjoittanut kirjan ”laillisuuden haaksirikko”. Nimi ei oikein osu. Taistelujen jälkeen virallisiin ja laillisiin valtiorikosoikeuksiin käskettiin kaikki maan lakimiehet, opiskelijat mukaan luettuna. Valkoisia ei erityislain mukaan voinut panna syytteeseen mistään – ei edes vanhojen vihojen provosoimista murhista rintamien takana.

Jotkut harvat häpesivät näitä toimiaan lopun ikänsä. Suurin osa keksi erilaisia verukkeita toiminnalle, joka oli laillisuuden irvikuva. Noin 70 vuotta salaisena pidetty valtiorikosoikeuksien tilasto osoittaa muun muassa rangaistuksen toivottoman heittelehtimisen – joku teloitettiin ”ryöstöstä” eli esimerkiksi heinien viemisestä väkisin kaartin hevosille, toinen sai kymmenen vuotta kuritushuonetta, kolmas kolme kuukautta vankeutta ja neljännen hakivat valkoiset isännät kotiin kesken oikeudenkäynnin.

Suomalaisen oikeuslaitoksen ja lakimiesten historiaa on turha kirjoittaa, ellei ota huomioon, että esimerkiksi minun opiskeluaikojeni professoreista vielä ainakin kolmannes oli toiminut näissä ”tuomioistuimissa” vuonna 1918. Hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden presidentit olivat ahkerasti työssä mukana, kuten KKO:n F. Pehkonen, jonka muotokuva täysistuntosalin seinällä tuo aina mieleen luonnehdinnan: kivisen ulkomuodon alle kätkeytyi jäinen sydän.

En muista nähneeni edes mainintoja lääkäreiden ja lääkäriksi opiskelevien täysin epäeettisestä toiminnasta vankileireillä. Olen tavannut lääkäreitä, jotka kertoivat etenkin naisvangeilla Helsingin edustan saarilla tehdyistä ”mielenkiintoisista kokeista”.

Ja miten se saatiin loppumaan? Saksa hävisi sodan, jolloin ensin Ruotsi ja sitten Englanti hermostuivat ja nostivat metelin etnisistä puhdistuksista, jotka olivat Suomessa niin suosittuja. Armahduslinja alkoi päästä voitolle.