Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
31. maaliskuuta 2010
Windowsit auki Eurooppaan
Joku ystävällinen kommentoija moitti, että pitäisi tehdä töitä eikä leikkiä tietokoneilla. Toinen opastaa jatkuvasti, että on syytä jättää vehkeitten sorkkiminen vähemmälle.
Kiitos vain tästäkin vähästä. Olen saanut yli 10 vuotta kuukausipalkkani asioista, jotka liittyvät hyvin läheisesti tietokoneisiin, kannettaviin päätelaitteisiin ja ohjelmistoihin, ja niitten sorkkimisesta.
Professuurin jätettyäni olin tänäänkin duunissa – olen työsuhteinen etätyöntekijä, luultavasti nimikkeellä ”principal scientist”. Nimikkeestä en ole varma.
Viime aikoina on ollut paljon vääntöä tietokoneohjelman patentoinnista, sillä U.S. Patent Office näyttää muuttaneen käytäntöään, ja myös Euroopan patenttivirasto näyttää horjahtelevan tulkinnoissaan entistä enemmän.
Meillä on tämä teknologiasidonta eli oppilause, jonka mukaan tietokoneohjelmaa ei voi patentoida ”as such” eli sellaisenaan, vaan teknologiana tai jonkin teknisen laitteen tai menetelmän yhteydessä.
Työni on yrittää ymmärtää etenkin IT-alan uutuuksia ja niiden tuotteistettuja versioita markkinoilla. Olen alakynnessä. Amerikkalaiset kollegat ovat usein sekä oikeustieteen että tekniikan tohtoreita. Suomalaisten tekijänoikeuden ja patenttialan asiantuntijajuristien tekninen ja matemaattinen ymmärrys on melkein poikkeuksetta seitinohutta.
Eräitä onnistumisia on esiintynyt, koska tunnen tekniikan historiaa, kulttuurihistoriaa. Eräistä uutuuksista olen aidosti onnistunut. Lääketieteen teknologiaa menee rahaa sata kertaa enemmän kuin sähköiseen viestintään. Uutiskynnyksiä ei yleensä ylitetä. Diagnostiikka ja esimerkiksi kirurgia ovat aivan toisella tasolla nyt kuin kymmenen vuotta sitten.
Jotkut asiat edellyttävät monien alojen ymmärtämistä. ”Tieteidenvälisyys” oli fraasi tai huonosti peitelty nimitys huonolle tieteelle. Enää se ei ole sitä. Aloin selvitellä joitakin molekyylibiologian perusteita, kun Leena Palotie selitti minulle Kaliforniassa 90-luvulla, miten biologinen tietokone voisi olla tehokkaampi kuin Feynmanin kvanttikone. Syötävä tietokone...
Alan taloudelliset lähtökohdat ovat vaikeita. En vakavissani usko, että esimerkiksi Offixe 2007:ssa ja sen betana olevassa seuraajassa olisi kymmenen tuhannen patentin tai väitetyn tekijönoikeuden viidakossa paljonkaan aidosti uutta tai omaperäistä.
Juuri tietotekniikassa on oltu kauan siinä lainvastaisessa tilassa, että ideat ovat muualta – pikkupajoista, yksittäisiltä neropateilta – ja kaupallistajan kehitystyö sitten johtaa tekijänoikeuteen tai patenttiin. Ja nimenomaan kehitystyö ei tuota yksinoikeuksia, ei vaikka virittely olisi miten työlästä.
Tilanne on auttamaton, koska näiden alojen oikeusriidat ovat liian kalliita. Jopa Suomessa iso patenttiriita voi maksaa lähes miljoona euroa, Yhdysvalloissa enemmän. Seuraus on tietenkin selvä. Todella suuret yhtiöt eivät pahemmin perusta toisten oikeuksista.
Algoritmiikan perusteet tietäen ymmärtää, että tehokkaita tapoja toteuttaa finiittinen sarja käskyjä on usein monia. Esimerkki: jakolasku jakokulmassa paperilla on algoritmi. Jokainen osaa tehdä saman myös toisin, esimerkiksi haarukoimalla tuloksen kertolaskulla, kuten keskiajalla tehtiin. Netissä on japanilaisen helmitaulun käytön alkeet ja kehittynyt tekniikka mm. jakoklaskuun, (Abacus tutorial) ja intialaisen veda-aritmetikkan kohdittain hämmästyttäviä laskutapoja löytää helposti.
Perustukset järkkyvät. Tapasin Linus Torvaldsin ja Manuel Castellsin ensi kertaa joskus vuonna 2 000. Melkein kiinnostavampia olivat tapaamiset Berkeleyn vähemmän tunnettujen opettajien kanssa – he olivat olleet Jobsin ja Wozniakin opettajia ja olleet toteuttamassa ensimmäisiä internetyhteyksiä. Eräs kaveri oli rakentanut Apollo 11:n viestintäjärjestelmän.
Kirjoitan jälleen pari perusasiaa jatkossa. Niiltä ei nimittäin saa rauhaa. Windows 7 tuntuu sopivalta otsikolta blogiin. Perimmältään ikkuna on väylä johonkin. Window of opportunity.
Oma kehu haisee ja kukas se kissan hännän nostaa ellei kissa itse.
VastaaPoistaIhan kun tässä päivän avauksessa olisi kyse hyvästä ja pahasta. Ja siitä, että mistä ja miten se vastaus siihen löytyisi. Ehkä tarkennettuna - ajankohtaisesta hyvästä ja pahasta.
VastaaPoistaArvojen tietäminen ja oikeiden tekojen tietäminen eivät ole sama asia kaiketi sen Windows seiskankaan kanssa leikkiessä. Siis jos kyse on siitä, että mitä pidetään sinä oikeana käyttöjärjestelmänä - siis vaikka siitä oikeasta empiirisesti tiedettäisiin kaikki mahdollinen, niin ratkeaisiko ko kysymys sen jälkeen.
Eikö se tässäkin mene niin, että määritelmät eivät ole tosia tai epätosia - ja että sen oikean käyttöjärjestelmän löytämisen ilo jää sille tietokoneilijalle - eikä tieteellä ole asiaan nokan koputtamista.
Keskustelu tietysti voi vaikuttaa arvostuksiin, vaikka yksimielisyyttä ei löytyisikään.
Asiaa voi selventää vaikkapa seuraavalla esimerkillä. Vieressäni olevassa masiinassa sattuu olemaan Final Cut Studio - se on siis hyväksi todettu ohjelma - ja sillä sitten voi vaikka tehdä terveyssidemainoksia, tai automainoksia, tai mainoksia - ja tietenkin jotakin muuta. Josta mieleen tulee, että mitäköhän sillä eniten tehdään.... varmasti tarpeellista ainakin jollekin, sanoihan Lutherkin, että "jumalallisillakin laeilla on poikkeustapauksensa".
Siis Luther tarkoitti, että varastaminen on luvallista "jos hätä siihen pakottaa". Joten kai sillä Final Cut Studiolla voi sitten kaikessa rauhassa suoltaa sitä paskaa, kun ruokaa pitää saada ja laskutkin pitää maksaa - ja vaikka minkä takia.
Joten se ydinasia - siis se mikä näitä masiinoita oikeasti pyörittää, ei olekaan se Intel Core i5 (siis esimerkiksi) - vaan se on rakkaus. (Vai mitä?)
Vaikeutena on se, että luomakunta on turmeltunut sen syntiinlankeemuksen seurauksena melko pahoin. On siis hyvä muistaa, että ihminen on vain tietään taivaltava historiallinen olento, joka korkeintaan voi lähetä päämääräänsä, mutta ei voi ikinä sitä saavuttaa ajallisessa maailmassaan.
Arthur Koestler parka - http://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Koestler - sanoi joskus, että: " Antautuminen epäitsekkäästi ja koko sielustaan työhön on tehokkain keino omantuntonsa paaduttamiseksi."
http://www.youtube.com/user/JeepersMedia#p/u/16/NYuxvh2bYDw
Kemppinen: ..."Jopa Suomessa iso patenttiriita voi maksaa lähes miljoona euroa, Yhdysvalloissa enemmän. Seuraus on tietenkin selvä. Todella suuret yhtiöt eivät pahemmin perusta toisten oikeuksista"...
VastaaPoistaNiin kurjaa kuin se voi ollakin keksintöjen avulla tienaamisen kannalta, niin eipähän patentit ole kehityksen esteenä, kun niitä häikäilemättömästi kopioidaan.
Tässä minä istun ikivanhan Mac-läppärin edessä ja ällistyksekseni luen ensin miljoonien puhalluksista (Kemppinen) ja sitten anonyymin kommentin joka kertoo että ne ikkunat tarkoittavat rakkautta. Tai mikä se tuo Final Cut nyt sitten onkin.
VastaaPoistaPääasia on tottakai se, että tämmöisellä vehkeellä voi tehdä sen mikä pitää tehdä, ei sen kummempaa.
En minä siihen sano vastaan, ihmisten tarpeilla kuten työnteon tarpeella, tietysti rahastetaan koko ajan. Mutta olen sitä mieltä että siitä ei pitäisi rakennella filosofiaa. Edes kotikutoista. Se on epäeettistä vielä enemmän kuin kauppiaiden valehtelu.
JK:
VastaaPoista"Eräs kaveri oli rakentanut Apollo 11:n viestintäjärjestelmän."
Älä, oliks se ihan oikeesti?
Entä kuka teki Colin Powellille PowerPoint-esityksen 2003.
Window:in haukkuminen on trendikästä. Siitä innostuvat aina kaikki, jotka eivät tiedä kuinka kalliita ja harvinaisia tietokoneet olivat 70-luvun alussa. Piti olla ATK-alan miehiä, jotta pääsi koskemaan sähkö-aivoon!
VastaaPoistaMinä pääsin ja vieläpä sähkökolvilla korjaamaan niitä.
Sitten tuli IBM ja laittoi PC:n tarjolle. Se räjäytti kaiken ATK:ssa. MS-DOS ja halpa PC mahdollisti sen, että 12 vuotiaat "äitien pojat" saatoivat rassata omaa konetta. Määrätä, komentaa ja taikoa sitä mielin määrin! Tämä oli uuden ajan alku.
Linux on tämän kehityksen tuloksia. Se on Suomalainen Talkoo-työn-tulos. Se on ainut varteenotettava Windows-hoputtaja parhaasta päästä ja vieläpä elinkelpoinen.
Linux on valta-järjestelmä,90% maailman HPC laitteistoista, tieteislaskennasta. Ilman vapaata ohjelmistoa ei voisi Googlettaa emmekä me olisi täällä Kemppistelemässä.
Kyllä Windows on ihan hyvä. Minäkin olen ollut onnellinen nykyisen XP kanssa. Sama kone ja XP asennus ovat jo seitsemän vuotta antaneet minulle elämänriemua.
PUOLUSTAN JUKKAA...
VastaaPoistaOlen aivan tavallinen, yksinkertainen verkon kayttaja. En ymmarra kovin paljoa noitteen specialistien kirjoituksista, mutta minusta on kiva nahda, missa ammattimiehet menee. --Tama
sama koskee valokuvausta, johon Jukka on koukussa.
Kiva nahda silloin talloin blogi valokuvauksen nippeleista!
Yleensakin kannatan blogin monipuolisuutta, enka halua antaa kielteisia ohjeita alkuunkaan. Toki hyppaan yli Homo Carr.. vuodatusten ja aika
usein "osa 1 ja osa 2" kirjoittajan hopinoitten.
Se minulle suotakoon! Kiitos!
MUTTA ylimalkaan taman blogin kommentit ovat vallan fiksuja ja mielenkiintoisia. Ja isanta itse (jukka) on kirjoittajakyky! Nasevaa ja tarperen mukaan akkivaaraakin! Kiitos!
Voi kun hurrrjaaa...ajatella että patenttiriita voi maksaa miljoona euroa, tosi hurrrjaa!
VastaaPoistaKyllä Kemppinen on tärkeä mies tärkeällä paikalla!
Ja tuntee kulttuurihistoriaakin! Onhan hän väitellyt fil. tohtoriksi kulttuurihistorian alalta: KKO:n jäsenistöstä, eikö vain?
En minä sinua, JK, tarkoittanut, vaan osoittelin niitä nörttejä, jotka hengästyvät tietokonetietämyksensä määrästä, ja jotka kokevat W-sanan f-sanaksi, ja haluavat käännyttää muutkin samaan uskoon.
VastaaPoistaSiis niitä, joille välineet ovat tarkoitusta merkittävämmät, tai matka päämäärää tärkeämpi.
Kai se on samaa, kun tietyssä iässä itse tiesin kaiken ja enemmänkin 1. Maailmansodan lentäjäsankareista.
Mutta kun ei ollut blogeja eikä chatteja eikä näitä muita naputtelun päässä olevia kommunikointikeinoja, niin ei Udeteista, Punaisista Parooneista eikä tiiliskivien heittelyistä voinut laajemmalle väkijoukolle ilosanomaa levittää. Sai pakahtua yksin oman tietonsa mahtavaan määrään ja laatuun.
Ennen oli kaikki niin paljon vaikeampaa. Onneksi meillä on nyt edes tämä W-sana, joka sentään toimii, kun sitä ei turhia rassaile.
Windouksessa on varmaan hyvät puolensa, sitä ei kai käy kiistäminen. On kuitenkin perin rasittavaa, kun lähes koko tietokonekalusto pitää uusia jos haluaa asentaa tuetun windouksen, jossa tietoturpaa yritetään edes pitää yllä. Muistin käsittely on edelleen naurettavaa ja ns. tauhkaa tulee jokaisen asennjuksen mukana, koska valinnaisia osia on niin vähän. Käyttöjärjestelmän ydintä ei voi kääntää pomminvarmaksi eli poistamalla siitä ne osat, joita ei ikinä tarvitse. Lista on loputon.
VastaaPoistaOikeissa töissä eli palvelinympäristössä on tieteysti oikeat työkalut eikä windowsksella sinne ole pahemmin asiaa. Risc on edelleen kova sana rasittavissa ympäristöissä ja keski-ikäinen unix- tai unix-tyyppinen alusta ei ole edes vaihtoehto vaan pakollinen jos tulosta meinaa saada.
Kirjoittamiseen käy digitaalinen remingtoinin vastine eli tekstieditori ja asiahan tuntijalla on valmiina aivoissa. Typografian alkeet tulisi kuitenkin hallita ja laittaa merkit valmiiksi.
Olen windowsin haukkumisen muodikkuudesta eri mieltä, sillä jos se olisi vain muotia, se olisi jo mennyt ohi.
VastaaPoistaEtenkin jos henkilön argumentti on, että "haluan vain käyttää tietokonetta" (eli tarkoittaa, että haluaa käyttää kohtuullisen pientä joukkoa perussovelluksia ja ehkä yhtä spesiaalimpaa), niin windowsiin jääminen ei ole perusteltua muutoin kuin, että se oli valmiiksi asennettuna...
Tuore, kuluttajalle suunnattu linux-jakelu ei ole sitä mitä se oli viitisen vuotta sitten, vaan se on oikeasti valmis ja asiallinen kuluttajakäyttämisen ratkaisu. Kyllä, erillinen asennus vaaditaan, mutta asennusohjelmat ovat yksinkertaisia ja saatavilla suomeksi.
Etu windowsiin, myös seiskaan, on se, että toimintavarmuus on parempi ja itsediagnostiikka ei ole harhaanjohtavaa. Win7 on kokemukseltaan kuten Vista: messukeskus, jossa tapahtuu paljon, vaikka käyttäjä ei tee mitään. Eli hämmentää an sich. Eikö käyttäjän tarve ollutkin työpöytä viihdekeskuksen asemesta?
Applen olemassaolon ja filosofian palauttaa iPhone mukavasti mieleen. Kyse on ihmisen tarpeesta, ei käyttöjärjestelmän näyttävyydestä. Apple onnistuu tuottamaan kivaa ulkonäköä, kuitenkaan koskaan uhraamatta käytettävyyttä.
Minä käytän työssä ja kotona XP:tä, koska se on saatu varmaksi (oman tarpeen ulkopuolinen uudelleenkäynnistys vaaditaan vain joka toinen viikko) ja toiminnot ovat tasapainossa vaadittujen resurssien kanssa. Vista ja Win7 ovat epäekologisia valintoja, väärinymmärryksiä tietokoneen käyttöjärjestelmän tarkoituksesta.
Huomaan, että JK on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja: hän on saanut ikioman blogiryssijän!
VastaaPoista