Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
6. maaliskuuta 2010
Pärstäkerroin
Oikeusvaltion kannattajana luulen, että Alpo Rusin jokseenkin kaamea, mutta onneksi viimein suurlähettilään virkaan johtanut kohtalo, johtui viranomaisten vihaisuudesta ja sen lisäksi huonosta pärstäkertoimesta.
Poliisi ja suojelupoliisi varmaan ajattelivat, että tuon näköinen tyyppi on varmasti rikkonut lakia. Hänhän muistuttaa olemukseltaan ja eleiltään 1940-luvun elokuvien ja sarjakuvien luihuliineja. Hän muistuttaa myös sarjakuvataiteilija Robert Crumbia, jonka omakuva on ylhäällä.
Sain aiheen mainita tästä luettuani Jyrki Virolaisen kirjoittaman, joka koski Johannes Koskisen lausumia ja syyttömyysolettamaa.
Edelle kirjoitettu on ivamukaelma maailmasta, jossa syyttömyysolettama ei toimi. ”Se on sen näköinen, että varmasti se on tehnyt jotain, joten annetaan varmuuden vuoksi piiskaa.”
Kafkan ”Oikeusjutun” alusta ilmenee Itävallan ja Saksan rikoslakien ero 1910-luvulla. Päähenkilö vangitaan, ”vaikka hän ei ollut tehnyt mitään pahaa”.
Saksa oli Franz Kafkan väitellessä oikeustieteen tohtoriksi jo siirtynyt niin sanottuun tekosyyllisyyteen. Ketään ei voinut vangita eikä edes pidättää, ellei häntä epäilty todennäköisin syin nimetystä rikoksesta. (Siitä ei ole tänään puhe, missä määrin tämä sitten vaikutti todellisuuteen Saksan eri vaiheissa, mutta natseilla oli harmeja eräistä tuomareista.) Itävallassa oli vielä voimassa vanhanaikainen rikoslaki, kuten muuten meillä Suomessa vielä taannoin. Poliisi ei ollut selkeästi tilivelvollinen toimenpiteistään, ei edes kiinni ottamisesta, pidättämisestä tai vangitsemisesta. Joskus puhutaan tekijänsyyllisyydestä.
Siksi esimerkiksi Valtiollinen poliisi, myöhempi suojelupoliisi, piti asekätkennästä epäiltyjä vuosikausia vapautensa menettäneinä. Monia vapautettiin sitten aikanaan syytteitä nostamatta.
Tämä on Guantamo-ilmiö.
Tämä ei ole juristien saivartelua, vaan laillisen menon kulmakivi.
En kajoa Rusin asiaan, josta on kirjoitettu paljon. En tunne asiaa riittävästi.
Kajoan otsikon kertomaan asiaan, joka on ihmeellinen. Tunnen ihmisiä, joille tipahtaa turpaan kerran kuukaudessa Helsingin rautatieasemalla, ja taas toisia saman ikäisiä ja näköisiä, joilla ei ole koskaan eikä mihinkään vuorokauden aikaan vastaavia ongelmia.
Puhe ei ole ärsyttävästä käyttäytymisestä eikä katsekontaktista. Lisäksi huono tuuri eli joutuminen väärällä hetkellä väärään paikkaan on voimallinen luonnonlaki, jolle ei mahda mitään.
Simputus, koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen ovat hylättäviä asioita. Kun olemme juuri käsitelleeet yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia, haluaisin ilmoittaa tässä uteliaisuuteni. Olisiko mahdollista tutkia, miten paljon huono pärstäkerroin vaikuttaa rikoksen uhriksi valikoituiseen?
Tämä ilmiö selvisi minulle vuonna 1970. Istuin käräjiä. Myös muut poliisit ja apulaisnimismiehet vahvistivat, että virkamiehen (poliisin) väkivaltaista vastustamista koskevissa jutuissa neljässä jutussa viidestä oli aina kysymys samasta konstaapelista.
Muistan kotiseudulta yhden ylikonstaapelin, jolla oli taipumus saada turpaansa, ja toisen, joka oli lihava ja vanha mutta rauhoitti tappelut tansseissa kävelemällä sekaan ja sanomalla että no no, pojat.
Monella miehellä on muistoja ”rykmentin murheenkryyneistä”. Enimmäkseen he olivat aivan tavallisia alokkaita tai sotamiehiä, joilla oli outo taito kiinnittää itseensä huonojen esimiesten huomio. Ilkeissä tapauksissa asianomainen jännitti, ja huono kouluttaja luuli että nyt hänelle irvistellään.
Olisiko tässä jopa biologiaa? Pelkoreaktio näyttäytyy eläinkunnassa hyvin usein hyökkääväksi tulkittuna pöyhistelynä. Tunnetuin on kai kiisan sähinä ja selän köyristäminen.
Jos tälllainen vaistomaista torjuntaa aiheuttama ”pärstäkerroin” on olemassa, kai siihen olisi lääkkeetkin. Tiedän ainakin tapauksia...
Rusi kertoi, kuinka Lipposen sukulainen vei häneltä hyökkäyksen aikana työpaikan ja ylennyksen nenän edestä.
VastaaPoistaEikö siinä ole tarpeksi oikeaa poliittista syytä manipulaatioon? Potkitaan apoliittinen ammattivirkamies tieltä.
SUPO on aina ollut poliittinen väline.
Suojeluskunnan pimeiden töiden suorittamiseen ja mahdollistamiseen synnytetty organisaatio.
Pohjois-pohjalaisen Hiiri-säätiön asioita ja mahdollisia asiattomuuksia on puitu vuosia eri oikeusasteissa ja syystäkin. Ainakin pääsyytetyn naama antaa aihetta vaikka mistä syyttämiseen. On siinä niin gangsterin näköinen heppu, että Kemppiselläkin yöunet menisi jos nukkumaanmennessä näkisi ko. henkilön.
VastaaPoistaEikö Ylen toimittajat valikoida niin, että rumat on radiossa?
t. Maajussi
Katsokaas YouTubelta Marko Sihvosen poliittisten toimintavapauksien sujumista. Jos hänen tilallaan olisi " pärstäkertoimeltaan " joku Mannerheimin tapainen, niin olisiko vähintään sisäministeri tullut juttusille.
VastaaPoistaOudointa Rusin jutussa oli sille järjestetty valtaisa julkisuus. Mutta eikö poliittisen ihmisen pudottaminen jalustaltaan olekin lehtimiehen suurin kunnia? Ainakin Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen niin tv:n Pressiklubissa väitti.
VastaaPoistaHS:n päätoimittajaksi Sanoman toimitusjohtajan pallilta "alennuksen" saanut Mikael Pentikäinen tunsi palaavansa uutismiehen ihanneammattiin. Aikaisemmilta vuosiltaan hän muisti kohokohdakseen osallisuutensa Ulf Sundqvistin pudottamiseen.
Joka itsensä alentaa se ylennetään, kuten näille lapsenuskoisille sanotaan.
Minusta Rusille ei pitäisi antaa edes luuta sopasta.
VastaaPoistaYritän vimmatusti lihottaa itseni koska laihana (ja kauniina) ei kukaan uskonut mitään ja viha näkyi sadistisen kulttuurin sisällä jo toiselta puolelta jalkakäytävää. Näin miten tulivat iva silmissä ja kiusaamisen tarve huulissa kohti minua. Muistin miten äiti oli kiusannut minua suhteessa hänen omaan hienostelutarpeeseen; älä ole pyrkyri sanoi (ja silti juuri äiti halusi minut helsinkilaiseen yksityiskouluun missä jouduin olemaan vapaaoppilaana) koska se oli äidin oma haave; kuulua johonkin piiriin.
VastaaPoistaHänetkin oli kiusattu ehkä samoista syistä; en tiedä. Isä, joka halusi korostaa ei-pyrkyrimäisyyttä olemalla intellektuelli jäi vasemmistokoukkuun ja parjasi jo ruotsinkielisiäkin ihan kieliryhmänä ja piti heitä yksinkertaisimpina tai valehtelijoina. Jotain sinnepäin ja kun silti koin olevani pääasiassa ruotsinkielinen koska sitä puhuttiin kotona minun identiteetti oli alusta alkaen erittäin sekava. Tästä johtui varmaan myös epävarma pärstäkerroin ja yli-vilkkaus jota silti hillitsin kun itse tulin vanhemmaksi. Sillä ei olut mitään väliä, eivät nähneet mitään mitä todella sanoin, mitä todella tein ja mitä todella arvostin sillä jokainen näki sitä mitä olivat oppineet näkemään tai mihin olivat itsensä kiinnittäneet suhteessa minuun.
Rupesi tuntumaan, ettei mikään auta. Nyt lihoan, ja katsotaan jospa saan lihavana uuden outlookin sen suhteen. Jospa joku kuuntelisi kun kerran ei näytäkään samalta enää.
Urk. öff, nöff, röh, ubh smash flösh - onpa hauskaa tämä elämä kun joutuu olemaan jokaiselle tyypille joku roskis, joku sylkykuppi ja frotteepyyhe, jota käyttävät negativisessa mielessä eli sottaavat.
Mökillä illanistujaisissa, kun useampi porukka on ollut paikalla, olen esitellyt vanhoja luokkakuvia. Kahdessa kuvassa osa henkilöistä (12) on numeroitu.
VastaaPoistaSitten arvuuttelen muilta, kuinka kuvan henkilöt ovat elämässään menestyneet.
Lähes aina vastaukset osuvat nappiin. Pelottavan outoa.
Mieleeni on tullut karisman, mikä se lopulta sitten onkaan, välittyminen jopa valokuvista ja karisman vaikutus tulevaisuuteen.
Karisma ja karma.
Kirveellä veistettykin voi olla kaunis ja karismaattinen - niin kuin usein onkin (kauniimpi kuin symmetrinen). Tarvitsee vain katsoa silmiä, näkyykö pohja - niin helppoa se on. Koskee kaikkia.
VastaaPoistaRolf Nordström osaa puhua tästä pitkästikin. Kauniit ihmiset saavat parempia numeroita koulussa ja pienempiä tuomioita tuomioistuimissa. Isoleukaisista tehdään West Pointissa kenraaleja ja niin edelleen.
VastaaPoistaAd onania
VastaaPoistaMaajussi:
"Ainakin pääsyytetyn naama antaa aihetta vaikka mistä syyttämiseen. "
Voi olla, minuun teki taas vaikutuksen Nordean merenneito-konseptin myyntipuheista ym. vastaava heebo: talvimarkkinoilla luulin ostaneeni siltä rukkaset vakuuttavan tuote-esittelyn perusteella.
Logiikka ontuu?
VastaaPoistaKun Rusi kävi taisteluaan valtiota vastaan, niin eihän "vastapuoli palkitse tai pitäisikään palkita" suurlähettilään viralla!
Kirjoitus yleensä kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin kohteesta.
VastaaPoistaVai että oikein Rusin pärstä oli syynä. Ja tälläistä lausuu jopa tuomarinakin tuominut haloslandian intellektuelli.
Ja mädätköön ne mielummin siellä Guantanamossa kuin että vapaana ovat. Kemppinen kun ei vastaa heidän tekosten seurauksista pätkääkään.
Maajussi puhuu kummia. Kommentoimatta Ylen TV-kasvoja totean, että jo pelkästään Ylen Radio 1:n kirjallisuustoimitus, jotka kulttuurihahmoina ovat monille naamatuttuja (jos eivät: KVG), falsifioi väitteen: Tarleena Sammalkorpi, Nadja Kowak, Eeva Luotonen ja Seppo Puttonen.
VastaaPoistaPärstäkertoimesta muutoin: kysymys on naaman piirteitä laajemmasta ilmiöstä, kummallisen nopeasti toimivasta "kemiasta". Olen vanhastaan puhunut siitä käyttöliittymän käsitteen avulla. Nyt vertaus toimi jo toisinkinpäin, sillä mistäpä muusta älypuhelinten intohimoisessa nokkapokassa on kyse kuin käyttöliittymän (UI) aiheuttamista tunnelmista, joita ei voi testituloksin tainolinausuusluetteloin selvittää.
Alpo Rusista eräs asioista tavanomaisesti herkkävaistoinen lähde selvtti aikoinaan minulle, että tärkeä mauste sopassa oli Rusin kytkös piireissä yleisesti salaa inhottuun Ahtisaareen. Tämä ei toki ole mikään uusi näkökulma, mutta minusta pärstäkertoimesta puhuttaessa ei Suomessa voi sivuuttaa jännitävää Mara-ilmiötä eri puolineen.
Rober Crumb piirsi joskus aiheesta child abuse aika osuvasti
VastaaPoistahttp://www.linesandcolors.com/images/2007-08/cobb_450.jpg
Vaikka useimmiten hänestä tulee mieleen tämä - The stuff that dreams are made of: http://newhumanist.org.uk/images/0701-records-dreams.jpg
Eli The Blues: http://www.hank-dust.com/img/tagebuch/2004-04/2004-04-27_blues.jpg
Genesiksen esipuheessa - ostin suomenkielisenä - Crumb kirjoitti mm seuraavaa: "Minä sen sijaan en usko, että Raamattu on Jumalan sanaa, vaan ihmisen, ironista kyllä. Joka tapauksessa se on voimakas ja kerrostunut teksti, jonka merkitykset ulottuvat syvälle kollektiiviseen tietoisuuteemme tai - jos sallitte - historialliseen tietoisuuteemme. Raamattu on totisesti mahtava teos, mutta uskon, että sen voima on peräisin useiden tahojen pyrkimyksestä jalostaa ja kehittää teosta sukupolvien saatossa kohti tuntemaamme muotoa, joka vakiintui Baabelin vankeuden aikana 600-luvulla eKr. Tuona aikakautena papisto kokosi ja järjesti heprealaisia kansantaruja, legendoja ja sukuhistorioita kokoelmaksi yhdistellen välillä tarinain muunnokset yhdeksi kertomukseksi. He julistivat kokoelman pyhäksi dokumentiksi, ja kirjakääröistä tuli etuoikeutettujen palvoma kohde. Heprealaisesta kansantarustosta kasvoi näin jotakin tarinoita suurempaa, siitä tuli kirjoittamisen, uskonnon ja vallankäytön kivijalka, jonka oli valanut itse Jumala."
..... niinpä Crumb jättäytyy sovinnolla taakse - ei siis esittele Jumalan kikkeliä, eikä muitakaan intiimejä alueita häneltä - ja tyytyy siis piirtelemään sitä kerrottua - joka ainakin minusta onnistui hyvin, (vaikka HS tietysti tietää senkin ettei onnistunut), koska se juttu itsessään on aikamoinen.
Sex, deluges, angels and curses aside, Crumb’s Book of Genesis brings the blues into the Bible–or the blues out of the Bible–with an emphasis on the wayward nature of its characters, coming and going, arising and disappearing, gaining and losing, all on account of their words. Lukee tässä linkissä: http://www.thehydramag.com/2009/12/18/robert-crumbs-genesiss-genesis/
http://www.youtube.com/watch?v=X9uHBAVmTv4&NR=1
John Lee Hooker - as told to Paul Oliver, from Conversation with the Blues, 1965
There's lot of things that give yoy the blues, that give me the blues, that give any man the blues: It's somewhere down the line that you have been hurt someplace. I mean, it's no certain type of hurtin', but you have been hurt someplace and you get to playin' the blues that reaches. And so that's why when I sing the blues I sing it with the big feelin'. I really means it. It's not the manner that I had the hardships that a lot of people had throughout the South and other cities throughout the country, but I do know what they went through. My mother, my daddy, and my stepfather, they told me these things and I know that they must have went through those things themselves. And so when you gets the feelin' it's not only what happened to you - it's what happened to your foreparents and other people. And that's what makes the blues.
Eli aina se siitä kiinni mitää tapahtuu sinulle - vaan siitä mitä tapahtui niille jotka olivat ennen sinua, ja mitä tapahtuu niille muille ihmisille - pärstäkerroin tulee vasta sen jälkeen.
Olen saanut turpiini useamman kerran ihan nyrkeilläkin, mutta sellaisen unohtaa melko nopeasti - mulla on seitsemän arpea naamassa sen takia, mutta so what. Ne pahimmat haavat ei näy ulospäin, tai korkeintaan kun yrittää hymyillä silloin kun ei millään viitsisi.
http://reddogguitars.com/cigar_box_guitars_1.html
http://www.youtube.com/watch?v=sqLc5zjp-po
http://www.youtube.com/watch?v=Lta5xfcY4AA
http://www.youtube.com/watch?v=t_63xbx2ank&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=CCqbKdnHZTs
JK: "Olisiko tässä jopa biologiaa? Pelkoreaktio näyttäytyy eläinkunnassa hyvin usein..."
VastaaPoistaEikö yleisin - ja siksi myös paras (vetoan evoluution perusideaan) - selviytymisstrategia ole sulautuminen ympäristöön?
Joku viisas neuvoi minua ennen armeijaan menoa, että toimi alokasaikana niin etteivät esimiehet huomaa sinua tai ainakaan eivät muista nimeäsi - ja se toimi kuin häkä.
Myöhemmin, kun en enää jaksanut olla urputtamatta, sillä ei enää ollut niin väliä. Olin jo oppinut muita strategioita.
Sitten kun itse toimin esimiehenä, niin kyllä sitä aika äkkiä huomasi, millaisia tyyppejä määräsi ikäviin hommiin ja millaisten tekoja katseli läpi sormien. Se on inhimillistä, siis biologiaa.
Jotkut taas eivät voi sietää iloista ja tyytyväistä ihmistä. Sitä pitää kiusata.
VastaaPoistaOlen aivan varma siitä että pärstäkerroin, ulkoinen olemus joka heijastelee persoonallisuutta, on syy myös irtisanomisiin, jotka ovat työnantajan iloksi helpottuneet taas sitten 90-luvun lopun n.k. nousukauden.
VastaaPoistaSuurtyöttömyydestä ei ehkä enää päästä ja maamme on köyhä ja siksi jää. Rikas kerma-joukko sitten joutuu lopulta istumaan muurien takana ja pelkäämään. Oli tämä nyt sitten orwellilaista dystopiaa tai ei, en usko että suuri osa kansaa aikoisi tehdä kollektiivisen itsemurhan.
Valitettavasti arvon mitaksi on tullut raha.
"tävallassa oli vielä voimassa vanhanaikainen rikoslaki, kuten muuten meillä Suomessa vielä taannoin."
VastaaPoistaHienoa, että tilanne Suomessa on muuttunut. Ihme, ettei tästä ole uutisoitu laajemmin.
Typon korjaus: po Nadja *N*owak.
VastaaPoistaOn kovin valitettavaa, että tämän blogauksen kommenteissa sekoitetaan sanojen pärstä ja pärstäkerroin merkitys Se ei ole mikään ylläthys, sillä nykyään voi sanoaja käyttää ihan miten itsestä tuntuu.
VastaaPoistaArhi Finnsanity kirjoitti...
VastaaPoistaSUPO on aina ollut poliittinen väline.
Erikoista että tuo lafka yhä voi toimia miten haluaa, pidätellä ja pimittää tietoa miten tahtoo: sinivuokkojen annetaan vakavalla naamalla puuhastella jonkin peiteoperaation tutkinnan kimpussa.
Osin tämän tosiaan nojaa poliittiseen traditioomme; kansainväliset suhteet ja tietotaito ovat pienen ulkopolitiikan kulttiin vihityn eliittipiirin omaisuutta.
OLISKO PINNALLISTA?
VastaaPoistaJotkut kommunikaatioexpertit opettavat, etta paljon alle 10% viestinnasta syntyy sanojen valityksella. Yhta heikko lienee ulkonaon vaikutus. Nainollen kasitykseen jostakin ihmisesta taitaa vaikuttaa nama muut viestit.
Tassa on joku osa kohteen mielikuvilla. Viisaat opettavat, etta mielikuvia pitaa tyostaa, jos haluaa vaikkapa kontaktin paranevan. Olisikohan naissa "turpaansaamis-taipumuksissa", miellyttamisessa ym jutuissa kysymys tasta syvemmasta viestinnasta.
"SUPO on aina ollut poliittinen väline.
VastaaPoistaSuojeluskunnan pimeiden töiden suorittamiseen ja mahdollistamiseen synnytetty organisaatio."
Kuin ihmmellisellä tavalla edellälainattu voisi olla mahdollista ?
Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin 1944 ja SUPO perustettiin 1949.........
"Ja mädätköön ne mielummin siellä Guantanamossa kuin että vapaana ovat. Kemppinen kun ei vastaa heidän tekosten seurauksista pätkääkään."
VastaaPoistaTämä lausahdus totta vieköön kertoo paljon kirjoittajastaan.
Mistä näitä seniilejä oikein tulee?
Rienzin vertaus on nerokas: pärstäkerroin (= ulkonäkö + luonne + käyttäytyminen + henkimaailmaa etc) on todellakin ihmisen käyttöliittymä.
VastaaPoistaTestaan tätä teoriaa seuraavan kerran kun eksyn Storyvilleen tai muuhun soittoruokalaan: "Kylläpä teillä, kunnioitettava neito, on hyvin suunniteltu ja viimeistelty käyttöliittymä. Saisiko sitä testata?"
Saakohan tuolla muuta kuin mustan silmän?
Tapani kirjoitti: "Saakohan tuolla muuta kuin mustan silmän?"
VastaaPoistaKäyttö ja liittyminen ovat toki eri asia kuin käyttöliittymä. Suurin hyöty käsitteestä ihmiseen liitettynä on auttaa eri sidosryhmissä muistaa se totuus, että kettumaisen tyypin kanssa voi asioiden hoitaminen olla helppoa ja mukavan fiksun kanssa taas vaikeaa.
"Pärstäkerroin" on ehkä lyhyt ilmaisu. "Käytöskerroin" laajempana selventäisi. Henkilön levoton olo, tyyli ja puhekieli alitajuisesti voi viestiä jostain jota on torjuttava tahi sitten heikkoudesta jota voi hyväksikäyttää. Koirat ja naiset tunnistaa humalaiset ja uhkaavat jo kaukaa - käytöksestä.
VastaaPoistaLapset tunnistaa hiukan hitaamman ja erilaisen helposti ja se johtaa helposti syrjintään ja koulukiusaukseen. Tämä reaktio tulee jotenkin evoluutio-paineiden seurauksena. Kenties heimojen kilpailussa vähänkin erilainen nuuskitaan naapuriheimon vakoojaksi tai luopioksi?
t. MrrKAT
"Ja mädätköön ne mielummin siellä Guantanamossa kuin että vapaana ovat. Kemppinen kun ei vastaa heidän tekosten seurauksista pätkääkään."
VastaaPoistaTämä lausahdus totta vieköön kertoo paljon kirjoittajastaan.
Mistä näitä seniilejä oikein tulee?
- - -
Obama lupasi USA:n pressaksi pyrkiessään lakkauttaa Guantanamon vankilan vuoden sisällä.
Vuosi on kulunut ja näin ei ole tapahtunut. Onko Obama seniili? Tuskin.
Totta vieköön blogi ja kommentit siihen kertovat kirjoittajistaan. Ja intellektuellismäisesti raapustella mukavaa, näennäishumaania ja puolivillaista guantanamo ilmiöstä sen sijasta, että menisi itse asiaan, miksi niin tehdään.
Vastuunkanto ei kuulu seniileille. Heillä on näet yleensä on määrätty holhooja tai edunvalvoja.