Aina viisas

Kirjassa luki, että menneiden vuosikymmenien kulttuuriradikaalit arvostelivat mediaa.

Ihastuin tiedosta, koska olin kulltuuri- eli partaradikaali. Ainakin vain omaa parastani tarkoittaneet lähihenkilöt sanoivat niin. He sanoivat myös, että kun kirjoitan ilkeästi Uudesta Suomesta, minut on valjastettu vieraiden vankkureiden eteen. Jotkut sanoivat suoraan bolshevikiksi.

Tuon nimityksen sai, jos kehui Elannon häälimppua maukkaaksi. Muistan erään merkittävän lakimiehen todistelleen, että boilshevikit Anhava, Laitinen, Haavikko ja eräät muut ovat lisäksi mielenvikaisia. Myöhemmin sain kuulla, että myös Matti Klinge kuuluu samaan joukkoon. Hän oli kirjoittanut jotain epäisänmaallista.

Isänmaa on nyt kilpaillut Kanadassa. Olympiakisojen väitetty aate on tietenkin suuri väärinkäsitys, mutta viis siitä. Poliitikkojen vilskeestä päätellen kisoissa voi myydä monenlaista mainontaa.

Nyt mielessäni on median arvosteleminen.

Mieleeni tuli muuan sanan ”journalisti” merkitys, joka erottaa sen sanasta ”kirjailija”. Kunnes Internet toisin päättää, journalisti ei joudu vähällä vastuuseen kirjoittamastaan ja puhumastaan. Tässä hän on samassa asemassa kuin muutkin poliitikot.

Kirjailijan on pakko ottaa huomioon, että jos hän ajankohtaisessa kirjassa kannattaa aatetta A ja henkilöä X, samojen tahojen tuomitseminen seuraavassa teoksessa edellyttää mm. perusteluja.

Määritelmäni mukaan Bertrand Russel oli kirjojen kirjoittajana journalisti. Hän oli milloin mitäkin mieltä. Hän vastusti 1930-luvulla sekä Hitleriä että varustautumista sotaan. Ei sillä, hän vastusti myös ensimmäistä maailmansotaa ja istui vankilassa vakaumuksensa vuoksi vuonna 1918.

Nämä ovat korkeita asioita. Antaa niiden olla. Puhutaan matalista asioista. Lehtien ponnistuksista huolimatta monen journalistin jutut ovat jo nyt yhtä helposti löydettävissä kuin blogistin.

En pitänyt kirjaa, mutta urheuiilutoimittajien mukaan Vancouverin naiset olivat kapinan partaalla ja vaila menestymisen toiveita. Jääkiekkojoukkue oli parin päivän välein mielikuvituksellisen huono ja käsittämättömän hyvä.

Eräät mieshenkilöt, joita nimitettiin pappaketjuksi heidän korkean ikänsä vuoksi, olivat joko tehottomia eilispäivän kykyjä, tukipilareita tai sitten miehiä, joiden vertaisia emme enää kuolevaisin silmin tule näkemään.

Tässä ei oteta kantaa kisailuun, vaan kirjoittamiseen.

Populismi tarkoittaa eliitin vastustamista. Eliitti määritellään kulloisenkin tarpeen mukaan – se on usein kuviteltu. ”Juutalaiset” oli 1920-luvun saksassa eliitti, joka hallitsi rahaa ja bolshevismia. Niin väitettiin.

Myös ”kansa”, joka sitä eliittiä vastustaa, määritellään kulloisenkin tarpeen mukaan.

Median houkutus on mennä kuvitellun kansan mukaan. Se on ollut helppoa, koska lehdillä ei siis ole muistia, eikä juuri televisiollakaan. En ole huomannut yhtään mainintaa siitä, että urheilijoissa olisi ollut vikaa. Syyhän on ilman muuta eliitin, urheilujohtajien. En ole liioin huomannut mainintoja suorituskyvyn keinotekoisesta parantamisesta enkä siitä, että joku kenties hallitsee sen paremmin ja joku huonommin.

Media sanoo, että edessä on populistiset vaalit. Se tietää mitä puhuu. Se tekee vaaleista populismia, joka on siis kuvitelmien vastustamista kuvitelmilla.