Kuuluttaja

Mainitsin hiljan ohimennen Kuluttaja-lehden. Otsikon kirjoitusvirhe on tahallinen, lapsellisuutta. Yritän kiertää lapsuuteni pelon. Silloin ilmestyi muistaakseni Kuluttajain lehti, joka oli kommunistien tai ainakin osuuskaupan julkaisu. Sellaisia ei katseltu K-kauppiasperheessä.

Tosin Fogelbergin sarjakuva ”Pekka Puupää” käytiin lukemassa lehdestä naapurissa. Tuon vanhan (perustettu 1917) lehden jatkaja oli ”Me”, jossa kiinnosti Tape Koiviston ”Mämmilä”. Sen otti sitten omakseen Hesarin läpyskä.

Tämä on mainos (ambush marketing). Nykyinen ”Kuluttaja” on Kuluttajaviraston julkaisema painotuote vailla mainoksia. Vuositilaus on 30 euroa.

Maksoin ja ensimmäisen numeron mukana tulivat tunnarit verkkoon, jossa on jotain 30 – 40 testiä. Verkossa avoimina olevien testien perusteella vähättelin viimeksi toimintaa. Olin väärässä. Lehti ei uppoudu testien teknisiin yksityiskohtiin, jotka tarkemmin ajatellen ovatkin tarpeettomia. Eri ominaisuudet pisteytetään jämptisti. Matkapuhelimet: perusominaisuudet, ergonomia, kannettavuus, kestävyys, käyttö puhelimena, äänenlaatu, käyttö heikossa kentässä, käyttömukavuus, akku, viestit, kuvatoiminnot, musiikkisoitin, Internet-toiminnot, selain, sähköposti, akku, synkronointi tietokoneen kanssa. Kumma kyllä Nokia N97 voittaa neljällä pisteellä Apple iPhone 3G S:n (3,5 pistettä). Synkronointi on ratkaiseva ero, vaikka podin perusominaisuudet ja selain todetaan paremmiksi.

Rouva luki lehdestä kiihtyneenä vertailun ”vihreät teet”. Totesimme myös että ympäristöystävällisissä pesuaineissa oli vahingollisia aineita. Minä en ollut liioin tiennyt, että on välttämätöntä pestä kirjopyykki välillä 60 asteessa. Hiki ei lähde kylmemmässä, vaikka paska lähtee.

Omasta laiskuudestani johtunut mysteeri oli energiansäästölamput. Testaajat olivat nyt muun muassa naksutelleet eri lamppuja päälle ja pois 15 000 kertaa kutakin ja ilmoittivat erikseen syttymisajan ja syttymisajan hidastumisen lampun ikääntyessä, sekä tietysti valovoiman.

Tulos oli tämän lehden tiedoissa tavallinen. Hinta ja laatu eivät ole missään käsitettävässä suhteessa toisiinsa. Jokin Osram, Philips ja GE ilmoittamat samat tehot, mutta hintahaitari on jopa yli 200 prosenttia ja lehden ilmoittamat ominaisuudet ovat ihan eri asia. Jokin halpa tuote voi olla joka suhteessa parempi kuin paljon kalliimpi.

Lehden sävy on hillitty ja asiallinen, ja lukijan oletetaan ymmärtävän jotain itsekin. Televisioista kerrotaan liitännät ja lukuisat ominaisuudet, mutta luettelon alussa lukee, että eri koneiden kuvan laatu ei vaihdellut ihmeemmin. Siinä meni siis myyjien pääargumentti. Tietokoneen näytöt tekivät kaikki tehtävänsä. Erot olivat pieniä, ja nämä erikoislehtien ja erikoismiesten rakastamat vasteajat millisekunneissa ovat mukana, mutta käyttöönotto, mukavuus ja painikkeet saavat suuremman painon.

Taustalla on addiktioni amerikkalaiseen Consumer Report –lehteen ja sen verkkosivuihin. Heillä on toisen kertaluokan resurssit mutta sama asiallinen henki. Ja kun tutkitaan ja listataan autojen korjaamokäyntien lukumäärä, ja autoja on miljoona kutakin merkkiä, tulos alkaa kuulostaa vakuuttavalta.

Amerikkalaiset perusvehkeet vain ovat kattiloista kahvinkeittimiin yleensä merkiltään tai malliltaan sellaisia, ettei niitä tunneta meillä ainakaan kulmakaupassa.

Tämäkin kirjoitus on moraliteetti, vanhan äijän jupinaa. Sinänsä ymmärrettävistä syistä kuluttamista eli hermostoperäistä tavaran ostamista kiitellään, kehutaan ja kannustetaan häpeämättömän julkisesti.

Kannattaisi joskus ajatella, kuka kuluttaa. Minusta on perusteltua pitää tuttua, luullakseni aika maltillista elintasoa, ja ajatella edelleen, että säästäminen on hyve. Suotuisassa tapauksessa Osuuspankki panee rahoja, myös minun vähäisiä rahojani, tuotannolliseen toimintaan. Tiedän sen vaikuttavan jollain pienellä osalla kurjuuden torjumiseen eli yleiseen hyvinvointiin.

En ole koskaan omistanut muita arvopapereita kuin puhelinosuustodistuksen. Syy voi olla se, että olen joutunut nostelemaan ns. asiantuntijoita sijoitustoiminnan suosta ja ainakin neljän suurpankin saattohoitoon.

Perse on korvannut aivot, ja sellainen vertauskuvallinen elin kuin sydän on ajoittain kateissa. Toisin sanoen se, mitä kulloinkin arvellaan henkilökohtaiseksi mukavuudeksi, on tärkeintä maailmassa. Milloin näemme ensimmäisen mainoksen pehmustetusta ruumisarkusta? En tarjoudu testaamaan.