Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
23. tammikuuta 2010
Väyrysen ikä
Churchill tuli pääministeriksi sodan alkaessa 65-vuotiaana, ja Paasikivi valittiin presidentiksi 76-vuotiaana. Mannerheim oli sodan alkaessa 72 ja presidenttinä 77.
Mielestäni Väyrynen on liian vanha puoluejohtajaksi ja pääministeriksi. Hän on syntynyt 1946.
Nykyisin elinkeinoelämässä 60 on yleinen ikäraja henkilöille, jotka ovat operatiivisessa vastuussa. Tarkoitan että heidän tehtävänään on vastata toimimalla toiminnasta.
Iän aiheuttamat rajoitukset ovat terveydellisiä ja henkisiä.
Myös Suomessa tehtiin se virhe, että käytettiin liian nuoria ministereitä. Väyrynen oli yksi heistä.
Lehtomäki ja Haatainen ovat syntyneet 1972, Kiviniemi on hiukan vanhempi.
Koneen Matti Alahuhta, jonka kollegat ovat nyt nimenneet sekä Suomen että Euroopan parhaaksi liikkeenjohtajaksi, sanoo Option aika tyhjässä haastattelussa tärkeän asian. Ratkaisevaa on, millaisen esimiehen alaisena aloittaa nousunsa työelämässä.
Tämä on vanhan mentori-ajatuksen muunnelma, jota on vaikea väittää vääräksi. Esimerkiksi Kekkonen ajoi Juho Niukkasen suojattina kivelle, mutta kohosi Paasikiven suojattina. Itse hän teki sen anteeksiantamattoman virheen, ettei kyennyt kasvattamaan seuraajaa. Sitä voisi nimittää Brezhnevin virheeksi.
Sota saattaisi olla hyväkin esimerkki johtamisesta äärimmäisissä olosuhteissa. Suomessa jääkäri Aarne Sihvo oli tietenkin uskomattoman nuori kunnostautuessaan Kansalaissodassa Ahvolassa, Antreassa. Mutta yksi menestyneimmistä sotaupseereistamme oli ihmisenä kuulemme hyvinkin vaikea Alpo Marttinen. Hän joko suunnitteli tai sekä suunnitteli että toteutti Suomussalmen – Raatteen taistelut 1939-1940, jolloin hän oli 32-vuotias kapteeni. Vastuun, myös tarjoilusta Rovaniemen Pohjanhovissa, kantoi Siilasvuo. Vuonna 1944 Marttinen oli armeijan nuorin eversti. Shemenskin ja Tienhaaran taistelujen merkitystä tuskin kukaan on asettanut kyseenalaisiksi; nuori ja paljon näkyvämpi Ehrnrooth sai ainakin tukea esimieheltään Martolalta silloin kun voimat tai arvostelukyky pettivät.
Noissa tehtävissä, rykmentin komentajan tasolla, on jaksettava olla valmis aivan kaikkeen vuorokaudet ympäriinsä, viikosta toiseen. Delegoinnin mahdollisuutta ei oikeastaan ole.
Liikkeenjohtajan – puolueen johtajan – yhtymän päällikön on oltava kapteeni-keskushyökkääjä eli jaksettava maitohapoilla ollessaan ja pystyttävä aivotoiminnassaan moniajoon.
Tiedän jo itsestäni saman minkä huomasin kauan sitten itseäni vanhemmista: moniajo / moniprosessoriajo heikkenee nopeasti 60 ikävuoden jälkeen. Toivon että se on luonnon laki, joka ehkä säästää hermostoa rakennevaurioilta.
Moniajolla tarkoitan kykyä johtaa kvartettia tai orkesteria ja suunnitella johtaessaan omaa seuraavaa sävellystään. Moniajolla tarkoitan sptatiaalista (deskriptiivisellä geometrialla kuvattavaa) kykyä, joka on niin kehittynyt, että kun ihmiselle näytetään esimerkiksi koneen (tuntemattoman auton kaasuttimen) osia ja niitä liikutellaan ja siirrellään samanaikaisesti, hän ”näkee”, että jokin osa puuttuu ja osaa sana mikä.
Itse näen vielä yhdellä vilkaisulla omasta muutaman sadan niteen kirjahyllystä, että jokin kirja puuttuu tai on väärin päin. Mutta se on mehupoikien hommia – kirjat eivät liiku ja ne tavallaan näkee joka päivä.
Kun en pelaa shakkiakaan, täytyy kysyä, muistanko oikein. Arvelen että mestariluokan pelaaja kykenee kuvittelemaan mielessään ja vertaamaan toisiinsa yhdeksänkin siirtoa ja vastasiirtoa vaihtoehtoineen. Kuulemma bridgen pelaaminen on juuri samaa – sitä mukaa kuin kortteja tippuu pöytään, osaa päätellä todennäköisyyksinä toisten piilossa olevat kortit. Ja arvelen, että pokeri ja tietokoneohjelman kirjoittaminen ovat tässä suhteessa samanlaisia eli siis erittäin vaativia henkisiä ja älyllisiä toimintoja.
Ja tämä alkaa ruostua iän myötä – vaikka kokenut henkilö kykenee tietenkin salaamaan huonontumisensa niin että melkein kaikki erehtyvät.
Lukijat pannevat merkille, etten ole ottanut tässä kantaa Väyrysen henkilöön enkä ammattitaitoon. Puhe on ollut iän merkityksestä puolueen puheenjohtajan ja pääministerin tehtävien menestykselliseen hoitamiseen.
Kun olen sanonut tämän, on ehkä aihetta lisätä, että maagisella eli järjen ulottumattomissa olevalla tasolla pidän Väyrystä kelminä, joka on nyt taas kerran luonteenomaisen taitavasti manipuloimassa julkisuuskuvaansa. Sitä en osaa sanoa, onko hän puolueensa tai edes nyt istuvan hallituksen suurin kelmi. Ehkä se ei ole arvioitavissakaan.
(Kuva Lumix GF 1, G Vario 14-140, manuaalivalotus)
Väyrysen suurin ongelma tuntuu olevan, että hän ei koskaan ole oikean ikäinen. Liian nuori ministeriksi (1. kerralla) ja nyt liian vanha puheenjohtajaksi (pääministeriksi?).
VastaaPoistaPaavo on väliinputoaja, joka ei osaa luovuttaa. Antaa periksi, kun maailma meni jo ohitse.
Pyrit Jukka todistamaan kahta asiaa: 1. Ikäisesi ovat seniilejä. 2. Itse et (väistämättä) ole, koska kykenet diagnostisoimaan ikäistesi ongelman niin hyvin.
VastaaPoistaJuuri tämä takia sinun ei pidä kirjoittaman runoja: runot vaativat rehellisyyttä, tämä ominaisuus sinulta puuttuu.
Kyläoriginellina sinulla olisi kysyntää. Miksi esität sivistynyttä
UNOHTUIKO JOTAIN?
VastaaPoistaKylla ika tuo tullessaan yhta ja toista. Kas kummaa kun Jukka K. ei listannut positiivisia asioita, mita ika tuo mukanaan? Kannattaisi yrittaa, josko jotain merkitsevaa loytyisi!
Japanissa ja yleensa Aasiassa arvostetaan ikaa.
VastaaPoistaK UKK:sta:
VastaaPoistaItse hän teki sen anteeksiantamattoman virheen, ettei kyennyt kasvattamaan seuraajaa.
se oli Paavo, mutta aika loppui kesken. ja kasvatus kaiketi (joistakin urkin kirjeistä päätellen) ns. haastavampaa kuin mitä päämies oli ikinä kuvitellutkaan.
Myöhemmin päälle neljäkymppisenä Paavon omin nokkineen pressaksi pyrkiessä tein hänestä Leif Salménin kanssa aika samansuuntaisen irl-havainnon: ajatuskone, joka synnyttää jotenkin suorastaan pelottavan vaikutelman.
näyttäisi pehmenneen, okei, ennen se ei tullut kysymykseen että heppu hekottelisi noin itselleen toimittajakaartin edessä.
Mutta varmasti Väyrynen ja esim. kehään nyt hinkuva Pekkarinen voivat yhä keskenään kilpailla mm. huumorintajuttomuudessa.
Jos et ole kirjoittanut tietokoneohjelmaa, suosittelen. Jonkinlaisen tietokoneohjelman kirjoittaminen on helppoa hommaa, ja helpponee toivottavasti koko ajan perustyökalujen kehittyessä ts. ohjelmointityön siirtyessä jatkuvasti abstraktimmeille tasoille. Soisin tästä helposta ohjelmoinnista syntyvän kansanhuvin, ennenkuin koneet tämän vuosisadan kuluessa jossain vaiheessa alkavat todenteolla ohjelmoida toisiaan -- mitä toki jo tapahtuu alkeellisissa muodoissaan aika merkittävissä määrin.
VastaaPoistaJos Marttinen suunnitteli Suomussalmi-Raatteen operaation talvisodassa, niin hän ansaitsee ankaraa kritiikkiä. Nimittäin vastoin yleistä luuloa suomalaisten voitto tuolla suunnalla oli puolittainen. Suomussalmen suunnalle edennyt 163.divisioonan annettiin täysin vapaasti perääntyä jopa osittain raskaan kalustonsa kanssa. Ja jälkeenpäin seliteltiin asiaa sillä että ukrainalaisen 44.divisioonan uhkan takia tämä kaikki tehtiin. Todellisuudessa tuo 44.motorisoitu divisioona oli täysin tukossa eikä pystynyt liikkumaan sen paremmin itään kuin länteenkään. Näin ollen Siilasvuon porukalla olisi ollut täydet mahdollisuudet sulkea myös venäläisen 163.divisoonan perääntymistie. Häntä ei kiinnostaneet Hulkonniemeen pesiytyneet rykmentit eikä päästää niitä Kiantajärveä pitkin pakoon.
VastaaPoistaMitä mitä! Pitää muistaa myös eläkepolitiikan tavoitteet eli eläkeikä noin 70:een ja varhennusmahdollisuudet pois, työkyvyttömäksi tulemista lukuun ottamatta.
VastaaPoistaIkääntyminen, henkinen ja fyysinen, on sekin yksilöllistä. Aikaisempi toive "terveenä hautaan" on jalostunut toiveeksi "terveenä eläkkeelle". Voivat toki molemmat onnistua.
Arvelen, että henkisesti vaativat työt eivät ole pelkästään pahaksi ikääntyvälle, nuppi myös pysyy paremmassa kunnossa, kun sitä käytetään.
Ikä ja siis kokemus voivat lisäksi tuoda jotakin, mitä nuoremmilta saattaa puuttua, näkemystä ja viisautta. Taidettiinpa aikaisempaan pankkikriisiinkin mennä nuorten aivojen vauhdissa, vanhemmilla pankinjohtajilla oli epäilyksensä siitä, ettei rahaa voinut edelleenkään tehdä tyhjästä.
Ei Väyrysen ikä sinänsä ole este puoluejohtoon, muita syitä kyllä voi olla. Jopa Matti Vanhasta on pidetty liian vanhana, reilua viisikymppistä! On kirjoiteltu, että politiikka on Kataisen ja Urpilaisten ikäisen. Luoja tätä maailman menoa!
-osku (55v, eli täysin jäävi)
"Iän aiheuttamat rajoitukset ovat terveydellisiä ja henkisiä."
VastaaPoistaEhkä näin, mutta nuorilla on omat rajoituksensa - kaikenikäisillä on. Itse olen 26-vuotias, mutta ihmettelen tätä nykyistä trendiä ainaisiin nuorennusleikkaus-puheisiin esim. puoluejohdossa Minusta se on naurettavaa. Sen sijaan aina pitäisi ensin tulla itse henkilö ammattitaitoineneen ja sopivuuksineen tai sopimattomuuksineen, ikäkysymys tulee vasta kaukana toissijaisena. Näkisin, että ikäkysymys liittyy ennemminkin julkisuuskuvaan ja sen manipulointiyrityksiin, joissa poliitikot kyllä ovat toimeliaita. SDP:een johtoon piti saada nuori nainen ja sellainen saatiinkin, mutta eipä vaikuta hääviltä..
Alun esimerkkisi (Mannerheim, Paasikivi..) vakuuttavat kyllä melkoisen vahvasti, että ennemmin kokemusta kuin keltanokkia. Mutta totta kai heilläkin oli rajoituksensa!
Itse en ole saanut mitään kirjoittamaani ohjelmaa toimimaan, sovellukset ovat eri asia. Eräs minua viisaampi heitti väittämän, että matemaattisia ja taloushallinnon ohjelmia (vast.) kirjoittaa kuka tahansa, mutta peliohjelmien kirjoittajat ovat ohjelmoinnin aatelia. Varmaan joku, jolla on minua enemmän kompetenssia, osaa oikaista tai vahvistaa tämän huulen.
VastaaPoistaKemppinen taitaa huijata lukijoitaan. Paavo Väyrynen täyttää tänä vuonna 64 vuotta.
VastaaPoistaPaavo on siis edelleen nuorempi kuin Churchill, Paasikivi ja Mannereheim, jotka joutuivat todella vaativiin tehtäviin vanhempina. Paavo on ilmeisesti fysiikaltaankin paremmassa kunnossa kuin nuo yllä mainitut herrat.
Lienee ollut v. 2002, kun kuuntelin Väyrystä livenä parin metrin päästä. Paavo on huumorintajuinen ja voimakas persoona. Kuvittelen, että hän on muuttunut myönteiseen suuntaan iän karttuessa. Churchill myös oli sivuraiteilla pitkään, ennen kuin ponkaisi johtoon vaikeina aikoina. Paavokin on ollut tavallaan poissa parrasvaloista reilusti yli 10 vuotta siellä Brysselissä.
Se on sitten kepulaisten ikioma asia kenetkä valitsevat puheenjohtajakseen, mutta Väyrystä kovenpaa luuta on vaikeata löytää heidän nykyporukastaan.
PAAVO ON KYPSYNYT
VastaaPoistaOnhan tama Paavo kypsynyt ihmisena! Pikkunulkin tilalle nayttaa tulleen aikuinen mies, joka voisi olla viela valtiomies ainesta!
Voi olla etta han ei nae kaikkia kuutta pikku-ukkoa yht'aikaa, tai tunnista kirjahyllysta puuttuvaa kirjaa, mutta ei kai silla niin valia ole?
Tarpeeksi hyvä johtaja käyttää esikuntaa hyväkseen ja antaa sen tehdä työt. Itse hän sitten paikalle talutettuna tulee ottamaan vastaan esikuntansa ahkeroinnin tulokset ominaan.
VastaaPoistaMaamme johtoon seuraavaksi pyrkivältä vaaditaan hyvää oman esikuntansa sietämistä. Politiikassa myös taustatukien (rahoittajien) luottamusta.
Elinkeinoelämän suostumus lienee siis taustalla se joka tulevat vaalit taas ratkaisee. Kuka Väyrysen puolueesta siinä parhaiten vakuuttaa taustarahoittajat lienee se todellinen tuleva ratkaisu?
Ettäkö he muuttaisivat tukipäätöksiään?
Joku vanheneva, tavallaan urilleen asettunut loppuunkulunut mutta tietyn kaavan mukaan taatusti toimiva voisi kiinnostaa dynaamista elinkeinoelämää, nyt kun voitto-optiotkin ovat ikäänkuin ryvettyneet, paljastuneet.
Uskooko enää kukaan että äänestäjät tulevan pääministerin valitsevat.
Nykypäivän organisaatioissa moniajoa tarvitaan joka tasolla, asiantuntijasta toimitusjohtajaan.
VastaaPoistaSuurelta osalta tämä on organisaatioiden itse aiheuttamaa, ja tähän tietotekniikalla lienee kohtalainen merkitys. Kun voimme sukkuloida monen eri asian kanssa niin sitä myös teemme, ja ennen kaikkea jätämme asioita viime tippaan (kännykät, sähköposti yms. tekevät sen ylipäänsä mahdolliseksi).
Erityisesti tämän näkee kokouksissa, joissa moniajo on nykyään sääntö eikä poikkeus. Kokousten tulokset ovat kaiketi sitten sen mukaisia.
Voisi esittää sellaisenkin ajatusleikin, että toimija joka keskittyy asiaan kerrallaan saattaisi olla positiivinen poikkeus, jopa kilpailuvaltti organisaatiolleen. Tyyliin: "Jos panostaa asiaan 100 prosenttia, saa tulosta 120 prosenttia, mutta jos panostaa 50 prosenttia, tulos on vain 30 prosenttia."
Vastaava ajatus sisältyy minulla siihen, mitä joku sanoisi uskonnokseni.
VastaaPoistaVaikka prosessit ovat yksilöllisiä, silti on otettava huomioon se, missä ikäkaudessa elämme.
Noin 28. ikävuoteen asti sitä kasvaa, rakentaa itseään, osaamistaan ja oppimistapaansa.
Seuraavassa vaiheessa sitä suorittaa, luo ja hankkii kokemusta, seuraavassa vaiheessa, ne jotka sen ovat oppineet, johtavat ja ne jotka eivä, eivät.
Mutta sitten, jossakin siinä 55. vuoden paikkeilla, pitäisi ottaa siihen aktiiviseen johtamiseen tulen alla osata ottaa etäisyyttä, ja siirtyä opettamaan ja rakentamaan seuraavan sukupolven edellytyksiä jatkaa työtä.
Ja viimeisessä vaiheessa pitäisi sitten siirtyä vain neuvoa ja varoittaa, mutta ei luulla että kuunneltaisiin, edes silloin kun se olisi suotavaa, ja ymmärtää sekin, ettei itse sitä aina tiedä, koska se on suotavaa.
JT: "Uskooko enää kukaan että äänestäjät tulevan pääministerin valitsevat."
VastaaPoistaMielestäni riittäisi että eduskuntavaaleissa puhutaan vain eduskunnasta, vaikka välillä alkeista lähtien, sen roolista lainsäätäjänä.
Siinä olisi sitten myös mahdollista sivuta esim. sitä, kuinka ulkoasiainvaliokunnalle ei ole järjestetty riittävää mahdollisuutta seurata presidentin tai valtioneuvoston ulkopoliittista toimintaa.
Ja näin johdattaa uudella tavalla käyntiin ymmärrys/keskustelu perustuslaillisista kysymyksistä.
Muuten mm ne. ongelmat, joita Taxellin komitea oli selvittävinään, eivät kyllä oikene yleisesti ymmärrettäviksi.
Vielä ...
VastaaPoistaAlexander Stubb:
"Olen sitä mieltä, että Suomen tulee siirtyä puhtaasti eurooppalaiseen parlamentaariseen aikaan, jossa presidentistä tulee enenemässä määrin edustushenkilö."
Media on äärettömän löperö niellessään Lehtomäen takariviin vetäytymisen syyksi perheen. Samaan aikaan media ei ole saanut selville edes Vanhasenkaan vetäytymisen syytä.
VastaaPoistaMolemmilla on sama syy. Sen syyn takia meidän kannattaa toivoa, että maan johtoon saataisiin Churchillin, Paasikiven ja Deng Xiaopingin veroinen vanha jäärä.
Väyrysessä voisi olla ainesta.
Alle nelikymppiset sopivat toimimaan, mutta ajettelemaan tarvitaan yli viiskymppinen.
Silloin ei menisi läpi tämä viimeisinkään neronleimaus: me menetämme kuulemma 21 miljardia euroa vuodessa "työvoimakustannuksina" siksi, että työurat ovat liian lyhyet.
Herra jumala.
Lasku voi olla oikein suoritettu, mutta mitään järkeä siinä ei ole.
Jaha, vai moniajoa vaaditaan.
VastaaPoistaEn ole kyllä sellaista kykyä havainnut näiltä nuoremmilta puheenjohtajilta: Katainen, Urpilainen, Sinnemäki, Wallin, Arhinmäki.
Minun toivomukseni on yksinkertainen ja liittyy kyllä aivojenkin toimintaan: riittää kun esittää edes yhden uuden ajatuksen siitä, miten Suomi nostetaan suosta. Eikä siis riitä Sinnemäen yritys, että laitetaan osingot verolle tai Kataisen yritys verojen jäädyttämisestä.
Miesten ja naisten kaari taitaa olla erilainen. Useat naiset löytävät uuden vaihteen 55 ikävuoden jälkeen jolloin useilla miehillä koko vaihdelaatikko alkaa jo levitä.
VastaaPoistaJospa nyt ensin selvitettäisiin millaisia hyväksyttyjä ja toteutettuja ehdotuksia pääministeri yleensäkin tekee, tai on tehnyt, vain ja ainoastaan omasta aloitteestaan, ilman virkamiestensä ohjausta.
VastaaPoistaJa kun nämä muutamat pääministerin "omat ajatukset" on selvitetty, niin katsotaan sitten millaista ajatusten jättiläistä virkaan tulevaisuudessa tarvittaisiin.
Parhain mittari järkevien ajatusten, maasäteilyn ja mietepommien etsintään
löytyy TÄSTÄ
Mitä sillä ikärasismilla oikein tarkoitetaankaan?
VastaaPoistaOnko semmosta olemassa missään muualla kuin puheen tasolla?
63-vuotiaana Kekkonen aloitteli neljänneksi viimeistään presidenttikautta. Ronald Reagania vastaan käytettiin ikäkorttia v. 1976 esivaaleissa, hänet valittiin presindentiksi 1980 ja -84.
VastaaPoistaMinisterien aikataulut on tungettu täyteen matkoja ja tapaamisia, jotta virkamiehet saisivat työrauhan johtaa maata. Esim. sisäministeriössä valtaa käyttää presidentin nimittämä valtiosihteeri, sisäministeri lukee nöyrästi hänen kirjoittamiaan puheita.
Joo.. Vuotuiset "linnanjuhlat tulisi lopettaa ja niillä rahoilla järjestettäisiin Hurstin juhlat Hatwall areenalla"..
VastaaPoistaHalonen sopii erinomaisesti maatalousnäyttelyjen avajaisemännäksi ja Äkkijyrkkä peltilehmineen kaveriksi! Kumpaakin on yritetty "häätää", huonolla menestyksellä..
SDP *yllättää* 2011 vaaleissa ja ehdottomasta äänikuninkaasta Jacob Södermanista 72 tulee Suomen Kuningas - SDP:n kunniapuheenjohta..
Matti Vanhanen saa niin hyvän tarjouksen Eirin valokuvatehtaalta Lahdesta, ettei siit voi kieltäytyä. Matista tulee huippupalkkainen negatiivien käsittelijä..
SUOMUSSALMELLA KARKUUN PAASSEET VENALAISET
VastaaPoistaEikos tama ollut kahden miehen toppays. Eli P. Susitaival ja Hj. Siilasvuo eivat tulleet juttuun keskenaan, ja kavivat omaa sotaansa kumpikin. Paastivat tosiaan venalaiset karkuun pitkin Kiantajarvn selkaa. Ei tainnut olla Marttinen tassa kuviossa erityisemmin mukana, vai oliko?
VAYRYNEN VALTIOMIS LUOKKAAN
VastaaPoistaTassa blogissa ja kommenteissa on hyvaa ainesta! Tulee hyvin esille, etta Paavolla voi olla elamansa tilaisuus nousya valtiomies luokkaa tai sitten ei!
Ei Väyrysellä ikä ole este.
VastaaPoistaPaavo Väyrynen keskustan puheenjohtajana,
VastaaPoistakokoomuksen ja sosialidemokraattien märkä uni.
Nyt taidat käydä haavilla, Kemppi?
VastaaPoista"Kun merran panee menemään,
jää rysän päältä kiin!" sanotaan jossain laulussa. Mikä ikä? Sen suuremmin Sinulla, kuin Paavollakaan. Monasti olen miettinyt, että Suomesta pitäisi Parlamenttiin Euroopan valita kolme kovaa juristia, blogistia, karvaperse copistia!(Kemppinen, J. Virolainen ja M. Jokisipilä) Olisi "ikävää" tietoa, laintaitoa, harjaniskaisuutta ja istunnan kestävät ahterit. Saataisiin kelpoja lakeja, eikä vaan vajaita noita...akkoja, ala-ikäisiä!
Mikä "moniajo", Kemppi? Ei me olla nyt sodassa! Hellitä helvetissä tuosta kiihkeimmästä kapitalismistasi! Menkää Brysseliin ko. veijarit - säätämään Rooman lakeja uusiksi, nettikansan äänillä! 1/3 osa ääntä on täältä jo varma!
pekka s-to.
En löydä yhtään perusteltua syytä siihen, miksi EU-Suomella pitäisi olla presidentti, joka käyttää suurta poliittista valtaa. Perustelut että näin olisi muka muuallakin ontuvat. Britanniassa kruunupäät eivät käytä suoranaista poliittista valtaa eikä Saksan liittopresidenttiä voi vakavasti otettuna pitää poliittisena vallankäyttäjänä.
VastaaPoistaKiista presidentin valtaoikeuksista osoittaa vakuuttavalla tavalla että Suomessa on vain kaksi modernia puoluetta: Kokoomus ja Vihreät. Muut elävät vielä menneisyyden juoksuhaudoissa. Pahiten dementoituneita ovat vasemmistopuolueet ja Perussuomalaiset. Olisi syytä tuoda esille se, että vuosi 1918 tuli, meni ja joutikin mennä ja että Kekkosen aikaa kaipaavien on syytä miettiä autoritäärisyyden ja vallankeskittämisen ikäviä puolia.
Antero: "En löydä yhtään perusteltua syytä siihen, miksi EU-Suomella pitäisi olla presidentti, joka käyttää suurta poliittista valtaa."
VastaaPoistaMinä löydän yhden.
Suomi on niin pieni ja vähäväkinen kansakunta, ellei meillä ole varaa tehdä isoja virheitä, ainakaan ulko- ja kauppa-asioissa.
Isoilla kansakunnilla on.
Siksi meidän kannattaa peesata ja pyrkiä aallon harjalle ratsastamaan. Siinä mielessä Aalto on hyvä nimi moniajoyliopistolle
.
Paavo Väyrynen on kaiken muun ohella myös ennustaja.Hän ennusti lokakuussa 1988,että Berliinin muuri ja Neuvostoliitto ovat ikuisia.
VastaaPoistaMolemmat ovat kaatuneet - toistaiseksi.
...niinpä...ja seuraava presidentti Urho Kekkonen.
VastaaPoistaPerustuslaissa ei ole kirjattu , että presidentin pitäisi olla elossa.
Me voisimme palata lailliseen järjestykseen ja kutsua Romanovit takaisin.
VastaaPoista"...niinpä...ja seuraava presidentti Urho Kekkonen.
VastaaPoistaPerustuslaissa ei ole kirjattu , että presidentin pitäisi olla elossa."
Se on totta, mutta toisaalta kuollut luultavasti todetaan pysyvästi estyneeksi hoitamaan tointaan - viimeistään siinä vaiheessa, kun hän ei kykene eduskunnan edessä antamaan juhlallista vakuutusta. Tai mistäpä sitä tietäisi, kun presidentin ollessa pääministeri hoitaa tointa ja sama hemmo käytännössä käskyttää yli puolta eduskunnasta...
Onnistunut mentori tuntee ja hallitsee oman kateutensa peripohjin. Tätä ei Kekkonen, muuten fiksu mies, ikinä tajunnut.
VastaaPoista- eräs nuorempi rouva