Nokian patentit

Jos tietäisin jotain Nokian nyt mainituista patenteista ja riidasta iPhonen johdosta, en puhuisi mitään enkä ainakaan kirjoittaisi.

En tiedä enkä aio kysyä. Tunnen Nokian ja muita patentti-ihmisiä alalta. Kun kysymys on virkaani kuuluvasta alasta, olen yhteydessä eri tahoille näissä asioissa. Tästä ongelmapiiristä olen teettänyt kaksi väitöskirjaa.

Kun te kuitenkin haluatte tietää, vastaan arvaamaani kysymykseenne – missä tässä oikein mennään ja mikä on homman nimi?

Aamulla asiasta kuultiin asiantuntijalausunto, josta ainakaan minä en tullut hullua hurskaammaksi. Illan suussa asiasta kertoi televisiokameralle jotain Marja-Leena Mansala, joka on IPR University Centerin väkeä ja todella osaa asiansa.

Kameralle ei kuitenkaan voi ryhtyä esittämään arvauksia. Siksi Mansala puhui asiaa.

Siis oma arvaukseni on tässä: tyypillisesti tällaisessa tilanteessa ilmoitus patenttiriidasta tuomioistuimessa tarkoittaa neuvottelutilannetta. Oma luuloni on, että Nokia olisi tekemässä todella järkevän ratkaisun ja puuhaisi parhaillaan allianssia Applen kanssa.

Patenttilisensseistä kukaties saadut maksut ovat pientä rahaa. Patenttiyhteistyö on iso asia. Patenttiportfolioiden yhdistäminen on niin iso asia, että se on eräissä tilanteissa viisaampi veto kuin yrityskauppa.

Toisaalta patenttien ostaminen on hiukan helpompaa kuin yritysten ostaminen. Patenteissa julkisista asiakirjoista saa jonkin käsityksen kaupan kohteesta. Yhtiötä ostaessa ”due diligence” ja kaikki siihen liittyvä on aika urakka.

Yhteistoimintasopimuksissa on sama keskeinen kysymys kuin standardeja koskevissa neuvotteluissa: hinta ja yhteiseen pataan viskattavat patentit.

Hyvin kauan sitten Apple lisensoi Microsoftille rehellisesti Xeroxilta PARCilta varastamiaan keksintöjä, nimittäin ikoneja. Oivallus oli suurenmoinen. Komentorivin sijasta ajetaan ohjelman pätkä klikkaamalla hiirellä kuvaketta. Patenttioikeudellisesti kuvio oli kuitenkin hyvin kirjava, koska tarvittiin tietenkin graafinen käyttöliittymä (GUI), jonka Xerox toteutti markkinoilla 1981 ja Apple heti perässä.

Uranuurtaja oli tietysti Douglas Engelbart (Stanford Research Institute, 1960-luku).

Kuvakkeen yksinoikeussuoja ei sitten kestänyt. Jos muistan oikein, Kaliforniassa tyydyttiin District Courtin ratkaisuun. Jos muistan edelleen oikein, tuomarina istui Vaughn Walker.

Emme osaa enää helposti kuvitella, että bittikarttapohjainen selain on oikein keksitty. Itse muistan mustapohjaisen DOS:in ja tekstinkäsittelyn mustavalkoisella näytöllä – taisi olla WP 4.2. (Word Perfect –ohjelmaa kehitti kuulemani mukaan aktiivisesti joukko mormoneja.)

Kilpailu on hyvä asia ja liikekilpailu varsinkin, paitsi kun alkaa jäädä tappiolle.

Eilinen Linen Bank –kirjoitukseni tarkoitti viattoman muistelemisen ohella, että suomalaiset paperitehtaat tekivät virheen keskittyessään paperin valmistamiseen. Toisen virheen ne tekivät viskoessaan hyvät brändit (kuten ”Linen Bank”) yli laidan.

Aikoinaan ne tekivät hioketta, sitten selluloosaa ja lopulta joku keksi, että jalostetaan edelleen ja aletaan tuottaa paperia. Mutta entä sitten?

Ajatus voi kuulostaa järjettömältä. Mutta on meillä esimerkkejä onnistuneista pellehypyistä, kuten luullakseni paitakauppa Lassila & Tikanoja, josta tuli merkittävä jätehuollon toimija L&T.

Tämän vuoden todellinen oppikirja, Pekka Herlinin elämäkerta, sisältää monta esimerkkiä rönsyjen poistamisesta ja keskittymisestä olennaiseen, vaikka tuote olisi tällaisessa maassa niinkin kummallinen kuin hissit.

Pörssitiedot ovat vaikeita. Julkiset tilinpäätöstiedot kumminkin kertovat, miksi juuri Kone ei paljon hievahtanut talouskriisistä. Sillä ei ole velkoja juuri enempää kuin nimeksi. Henkilöstöä on 34 800 eikä supistuksia harkita. Eikä muuten yhtiö ole ihan yhden sisaruksen omistuksessa, kuten on annettu ymmärtää.

Nokiasta alussa heittämäni palauttaa nimittäin mieleen noin seitsemän vuoden takaisen tilanteen. Mitsubishillä oli Koneen kanssa kova patenttiriita. Ratkaisu? Allianssi. Ja luultavasti erittäin hyödyllinen Mitsubishin mies hallituksessa. Ja toimintaa kaukana Aasiassa.

Uutisissa oli melkein pelkästään tuttuja. Mainos: Lehdonvirran Vili väittelee tulevalla viikolla. HIITin Tokion haarakonttorin miehiä. Aiheena virtuaalinen omistaminen.