Pitkästyneen luottamus

Eräs laulaja, kuulin, piti ”Tannhäuseria” niin pitkästyttävänä, että nukahti laulaessaan sitä lavalla.

Toinen, pappi, näki unta, että hän oli pitämässä sunnuntain saarnaa. Hätkähtäessään hereille hän huomasi kauhukseen, ettei se ollutkaan unta. Hän oli pitämässä saarnaa.

Olen luennoinut koko viikon Lappeenrannassa cumun kurssia (sillä on jokin muu nimi, jota minun on vaikea muistaa). Kuvittelen että eräällä havainnolla on jokin, vähäinen merkitys. Kauppatieteilijät ja teekkarit selviävät hyvin vaivoikseen ottamistaan informaatio-oikeuden tenteistä, vaikka ne ovat selvää juridiikkaa.

He ovat eteviä ja hyviä omaksumaan tietoja kirjoista.

Tenttivastauksista näkee, että perusasioissa on ongelmia. Jokseenkin samoja ongelmia on kyllä oikeustieteellisessäkin.

Mikä on sopimus? Se ei ole sitä, että yksi sanoo toiselle: mennään illalla kaljalle. Tenttivastaus: sopimus on tarjouksella ja sen hyväksymisellä syntyvä kaksipuolinen oikeustoimi. Sopimukseen sisältyy yleensä velvoite ja vastike. Kun ne puuttuvat kaljalla käymisestä, se ei ole lähelläkään oikeudellista sopimus-käsitettä.

Eli olen itse pitkästynyt näiden asioiden selittämiseen, mutta vastikään kotiin palanneena en saa vielä katkeamaan.

Siksi kuulen iltauutiset oman opetukseni läpi ja minua häiritsee, että sanaa ”luottamus” käytetään ainakin kolmessa eri merkityksessä yhdessä ainoassa uutisessa.

Luottamus on henkinen tila, josta voi kertoa. Joku luottaa Kimi Räikköseen. En tiedä miksi, mutta ilmaisu on täysin rationaalinen ja käsitettävä ja viittaa arvaukseen henkilön menestymisestä jossain viihdetapahtumassa, jonka kaltaisia on ruvettu nimittämään lappajärveläisittäin ”kilvanajoiksi”. Ennen irvailimme naapurikunnan todellakin savolaislähtöistä murretta toistelemalla esimerkiksi elokuvista tullessamme, että oli ”het ihana eloviliminauha, vaikka selikka sai niin paljon kärsijä”.

Luottamus tarkoittaa siviilioikeudessa muun muassa oikeustoimilaista ilmenevää luottamuksen suojaa. Se on aika keskeinen käsite. Uuden auton ostajan ei tarvitse tutkia, onko autossa myös jarrut, vaan hän saa luottaa luuloonsa. Sama koskee muuten käytetyn auton ostajaa, mutta silloin on sopivampaa puhua myyjän tiedonantovelvollisuudesta eli myyjän on omasta aloitteestaan kerrottava tietynlaisesta kaupan kohteen viasta, jota ostaja ei osaa ottaa huomioon. Siitä, missä raja kulkee, kertovat juristit.

Pääministeri Vanhanen ei ole ymmärtävinään, että väitetty luottamuksen menettäminen ei tarkoita nyt luottamuksen menettämistä.

Sanan kolmas tavallinen käyttö liittyy valtiosääntöön. Hallitus nauttii tai ei nauti eduskunnan luottamusta. Tämä ei tarkoita luottamusta, vaan äänestystulosta. Kun maassa on enemmistöhallitus, eduskunnan enemmistön luottamus on jokseenkin varma.

Kansalaisten luottamuksen menetys tarkoittaa kuitenkin taas arkikielen mukaista merkitystä. Ihmiset eivät enää usko, että pääministeri pystyy hoitamaan hommansa.

Tarkoitus on sanoa suunnilleen samaa, mitä ajattelee asiakas saatuaan jostain myymälästä toistuvasti pahaksi mennyttä jauhelihaa. ”En luota enää tähän kauppaan. En käy täällä enää.” Vaimo sanoo miehelleen, joka tulee vastoin lupauksiaan taas kännissä kotiin: olen menettänyt luottamukseni.

Mitä Vanhanen tekee? Kuka sen tietää. Minun arvaukseni on: ei mitään. Kaikki jatkuu suunnilleen entisellään, vaikka esimerkiksi minä hätäännyin tosissani, kun kuulin, että sekä oikeusministeriö, oikeuskansleri että valtionsyyttäjä ovat aidosti huolissaan ja aikovat kukaties tehdä jotain. Mitä, sitä he eivät tiedä. Ainakaan mieleen tuleva oikeudellinen keino, syyte valtakunnanoikeudessa, ei tule kysymykseen, koska vaalirahasäätöjä ei kai tehty ministerinä, ministerin ominaisuudessa.

Valtakunnanoikeus tutkii ministerin virkatoimen lainmukaisuutta. Siten menettely säätiön hallituksen puheenjohtajana ei ole ministerivastuuasia.

Puhumattakaan siitä, että syytteen nostaminen edellyttää perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja eduskunnan päätöstä. Myöskään pelkkä laiton virkatoimi ei riitä; sen olisi oltava tahallinen tai törkeän tuottamuksellinen, olennainen ja selvästi lainvastainen. ”Olennainen” ja ”selvästi” ovat epätavallisen kovia vaatimuksia.

Niin. Olisipa hienoa, jos joku lukijoistani viittaisi kirjoittamaani sanomalla saaneensa tietoa ”luotettavana pidetyltä taholta”, tai ellei se onnistu ”asioista tavallisesta perillä olevasta lähteestä”.

Kauniita ilmaisuja! Taitavat kyllä jäädä haaveiksi.