Silmän muistelmat

Tapani mukaan olen valehdellut – ei se silmäleikkaus niin pikkuinen asia ollut. Verkkokalvojani on nyt kaltattu niin moneen kertaan, että olen alkanut kiinnostua labradorinnoutajista ja valkoisista kepeistä.

Niinpä pidin aidosti lomaa. Olen yrittänyt muistella. Se taisikin olla ensimmäinen loma kautta aikojen.

Edes ajokortti ei muuten mennyt hyllylle. Toisaalta hämäränäkö on aika onneton ja jopa metsän poluilla saa olla tarkkana, koska syvyysnäkö on sekin sitä ja tätä.

Huomattava henkilö Georges Bataille kirjoitti ”Silmän historian” 1928. Sitä pidettiin pelkästään pornografisena. Vuosisadan lopulla se sisällytettiin valikoimiin ja jotkut, kuten Camus ja Leiris pitivät häntä vuosisadan kirjoittajana.

Breton sanoi, että B. on omahyväinen törkimys, seniili hupakko, mielenvikainen höpöttäjä ynnä muuta, ja Sartre yhtyi arvioon. Bataille oli pannut silmän ja sanat vastakkain ja tullut maininneeksi, että surrealistit ovat suurten sanojen vankeja.

Taiteilijat, kuten Miro, Picasso ja Braque, ymmärsivät tietenkin, ettei millään näen niin hyvin kuin silmällä, ja arvioivat Bataillen puhuvan asiaa.

Mutta luulen, että ensi vuonna meillä ei enää ole Finnairia.

Kuulin kerrottavan, miten nyt eronnut johtaja Jukka Hienonen oli käyttänyt blogeissaan erilaisia metaforia saadakseen lukijat eli työntekijät ymmärtämään, että tilanne on totinen.

Lentämisestä saa hyviä kielikuvia, jotka sopivat liikkeenjohdon ongelmiin. (Lomalla kävin kaksikin kertaa Keski-Suomen ilmailumuseossa ja palautin saunamökillä muistiini menneisyyden onnettomuuksia. Jaakko Hyvösen ”Kohtalokkaat lennot I-III” sisältää runsaasti tapauksia joista olen kuullut, ja joitakin, jotka olen nähnyt.

Uskomattoman suuri osa sotilasilmailun onnettomuuksista tapahtuu noin 500 metriä Kauhavan lentokentästä koilliseen. Tavallisimmin onnettomuuden aiheuttaa ylivetäminen eli siis virheliike laskussa, jolloin seurauksena on kärkisakkaus. Ilma katoaa lentokoneen alta. Kone putoaa kuin kivi taivaasta, siiven kärki edellä.

Joskus se tulee korkealta. Vauhti voi loppua kohtalokkaasti taisteluimmelmannin korkeimmassa kohdassa.

Sama seuraus voi olla liian äkäisestä kaasun käytöstä nousussa. Messerschmitt oli siitä paha. Kun kaasua kiskaisi nousussa oikein kunnolla, lentokone alkoi pyöriä potkurin ympäri, vaikka potkurin pitäisi pyöriä lentokoneen ympäri.

Muuan Mannerheim-ristin ritari, eräs lentolaivueen komentaja ja sotien jälkeen toinenkin ritari, joskus ilmailun isäksi ja joskus itsemurhalentäjäksi mainittu, menettivät kaikki henkensä harjoitushävittäjä Pyryllä virheliikkeestä. Ainakin kaksi näistä kolmesta oli ryhtynyt näyttämään, miten ei pidä tehdä.

Finnair kuten iso osa muutakin kansantaloutta on menossa lattakierteeseen, joka oli sekin Pyrylle (ja Airacobralle) tyypillinen viimeinen virsi. Putoava lentokone pyörii pohja edellä painopisteensä ympäri toisin kuin syöksykierteessä, jossa mennään nokka edellä hurlumheitä.

Hallitsemattomaksi pyrkivän eli ”älyttömän” kierteen oikaisemista vaikeuttaa aistiharha: ihmisen sisäkorva uskottelee pyörimisen jatkuvan. Sama tilanne kuin monissa maantieltä suistumisissa: liioiteltu korjausliike.

Huipentaakseni tämän luentoni liikkeenjohtajille (nyt kirjallisena parin aikaisemman suullisen version jälkeen) kyllä kolmen pisteen sakkauslaskuja on tehty muuallekin kuin Hudson-joelle matkustajakoneella. On tehty Blenheimilla pommit alla. Periaatteessa se ei onnistu, mutta se on tehty.

Mielestäni kesän viestintä – jota siis en edes seurannut pariin viikkoon – on osittain tyhmyydestä johtuvaa kuljeskelua lillukanvarsissa, joita itse silmieni kanssa varoin, ja osittain selvää kusetusta.

Talous ei ole syöksyssä eikä vapaassa pudotuksessa, vaan ohjaamattomissa , ”menossa mäkeen”.

Haluaisin toimia kuin lentomestari P., joka näki oppilaansa alinopeuden ja arvasi seuraukset. Hän kääntyi selin ja sanoi:

”Katsoin juuri muualle.” Mainitsi tädin mies, joka oli kurja kersu vain, mutta lennonopettaja. Kone oli Stieglitz.