Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
9. kesäkuuta 2009
Acta
Eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmässä yritetään selvittää, missä vaiheessa ACTA-sopimus (kuvassa) on ja miksi sellaista joutuu kysymään.
Lyhennys on nimityksestä Anti Counterfeiting Trade Agreement. “Counterfeiting” tarkoittaa tuoteväärennystä. On kuitenkin arveltu, että eri puolilla valmistellussa sopimuksessa keskityttäisiin tekijänoikeuden ja sen ohella tavaramerkkioikeuden valvonnan lujittamiseen, korostamiseen, kiristämiseen ja korottamiseen.
Paikalla on virkamiehiä, jotka saattavat tietää jotain. On myös mahdollista, että he kertovat asiasta. Itse käytän pyydetyn puheenvuoron, joka on tässä. Se on sama vanha lause. ”Sanat muut jos vaihteleekin, loppu aina kuuluu näin…”
Tekijänoikeuden ratkaisematon syöpäkasvain on valvonnan, vastuun ja kulujen kasaaminen ihmisille eli asiakkaille eli loppukäyttäjille.
Tämä on syvästi kaupan sääntöjen vastaista. Heikoin osapuoli maksaa.
Kuluttajansuoja sai nimensä lähes 40 vuotta sitten; itse ilmiö oli tunnettu ja tunnustettu lainsäädännössä ainakin vuonna 1900 ja oikeuskäytännössä ainakin 1700-luvun alusta. Kanonisessa oikeudessa sillä oli alun perin (vuodesta 1070) keskeinen merkitys.
Kuluttajansuoja tarkoittaa, että tavallinen ihminen voi ihan oikeasti odottaa saavansa rahoilleen sovitun vastikkeen. Huonoa kauppaa ei helposti muuteta hyväksi, mutta sovittua huonompaan tavaraan ei tarvitse tyytyä.
Tekijänoikeudessa on toisin.
On kyllä totta, että musiikin arveluttava tai laiton käyttö on saanut suunnattomat mitat. Juuri kukaan ei välitä miettiä, miksi näin ei ole käynyt valokuville eikä tekstille?
Miksi kukan ei murtaudu Amazonin e-kirjoihin ja ryhdy jakelemaan niitä torrenteilla?
Teollisuus vastaa, että musiikkipiratismi on isoa rikollisuutta. Tästä ei ole kuitenkaan vieläkään kehuttavia todisteita. Musiikkipiratismin takana on taitamaton teollisuus – sama tarina kuin nyt General Motorsin. Jättiläismäinen koko ja suunnattomat rahamäärät rappeuttavat yrityksen tuottamaan vanhanaikaista ja huonolaatuista tavaraa kalliilla. Ja sitten tulee pää vetävän käteen.
Myös musiikin taloudellisesti järkevä jakelu on täysin mahdollista muuttamalla liiketapoja. Mahdollisuutta entisen kaltaisiin voittoihin ei ole. Hinnan maksaa tietenkin aina ostaja, sillä ellei ostaja maksa enempää kuin myyjä on panostanut tavaraan, ei kysyntää ole.
Tämä voi olla asian ydin. Musiikin tuottajat ja autotehtaat ovat viettäneet vuosikymmeniä luotettavan, jatkuvan kysynnän markkinoilla. Kun kysyntä syystä tai toisesta hiipuu, myyjillä ei olekaan kykyä sopeutua.
Sitä tosiasiaa, että tarjonta on sopeutettava kysyntään, yritettiin ratkaista muun muassa reaalisosialismilla. Eilen selostamassani kirjassa J. Donner kertoo itäsaksalaisen selityksen. Miksi idässä hyllyt ovat tyhjiä mutta lännessä väärällään tavaraa? Koska sosialistisessa järjestelmässä ihmisillä on rahaa! He ovat ostaneet kaupat tyhjiksi. Kapitalismin kurjuudessa kenelläkään ei ole varaa, joten tavarat seisovat hyllyssä…
Näin olemme jälleen hintateoriassa ja monennen kerran mm. TRIPS-sopimuksen jälkeen tilanteessa, jossa ”kapitalistiset valtiot” yrittävät käyttää sosialismin keinoja eli pakottaa lainsäädännöllä ihmiset ostamaan tai olemaan ostamatta.
Murheellista, ylen murheellista.
Miksi kukan ei murtaudu Amazonin e-kirjoihin ja ryhdy jakelemaan niitä torrenteilla?
VastaaPoistaKyllä kaikki löytyvät DC-hubeilta ja FTP:ltä. Lataus- ja jakomäärät ovat melkoisia.
Ja olihan se Firefoxin plugin torrenteille ja paljon muuta ovelampaa tapaa nykyisin.
En tiijä, mutta ainakin Kemppisen tämänkertaisen lastun oheisessa kuvassa, telekän pönttö on saanut uuden pikimattokaton osalleen. Torksi- vaiko ristipääruuvitkin pöntössä uusia ovat.
VastaaPoistaVai kottaraisen pönttökö kuvassa on esitettynä.
sosialismissako rahaa...? silloin kysynnän olisi pitänyt innoittaa tuottamaan lisää... mutta puuttui kytkös tuottajan hyvinvoinnin lisääntymiseen.
VastaaPoistaJos musiikin tekijänoikeutta ei voi ei-kaupallisessa käytössä valvoa mielekkäällä tavalla eli muuten kuin tekemällä satunnaisista teineistä velkavankeja tai rapauttamalla oikeusvaltiota vakavasti, sitä ei sitten pitäisi valvoa. Yksittäiset c-kasetille kopijoijat tai toisilleen musiikkia netissä siirtävät ihmiset pitäisi jättää rauhaan.
VastaaPoistaMainos- tai muita tuloja keräävät, keskitetyt palvelut ovat eri asia. Minkälaisilla palveluilla tahansa ei tarvitse saada tehdä bisnestä ja yritysten toimintaa voi kontrolloida tehokkaasti selkeällä lainsäädännöllä.
Voisin siis hahmotella maailmaa, jossa olisi suosittua, laillista ja helppoa jakaa oman kovalevynsä sisältö haluamiltaan osin tuttujensa kanssa. Asianharrastajat voisivat pitää jotain dc++ -tyyppisiä kerhoja keskenään, mutta liiketoiminnan kieltäminen jättäisi tilaa tasokkaille kaupallisille palveluille.
Joka tapauksessa näyttää itsestäänselvältä, että Spotifyn kaltaiset palvelut, tiedostojen ja levyjenkin myynti tulevat kaikki olemaan kannattavaa toimintaa tulevaisuudessa. Yhtä itsestäänselvältä näyttää, että käyttäjältä käyttäjälle -kopiointi tulee helpottumaan entisestään ja se tullaan lopulta laillistamaan, kun haitat ja hyödyt osataan viimein suhteuttaa toisiinsa. Jännittävää ja epävarmaa on lähinnä se, kuinka paljon oikeasti tärkeitä ja vaikeasti palautettavia asioita keretään uhrata ennen sitä.
Rahan kiertokulku on Giordionin solmu. Nyt raha käyttäytyy kuin tekijänoikeudella varustetut sopimuskaavakkeet vaikka vaihtuvat lompakosta toiseen. Kulutamme jonkun rahoja, emme omiamme. Jonkun rahat on tarkoitettu liikkuvan tietyllä kaavalla. Siksi sosiaalidemokratia ja vasemmisto ovat jääneet kelkasta: hehän pelaisivat peliä, missä ei ole rahaa tai missä raha tulisi ilman tätä sidostetta omistajiin. Mutta se ei sovi "omistajille" elleivät saa kunnon ROI. Pitää saada takaisin ja katteella, on rahan peli. Jos maa olisi sosiaalidemokraattinen katteen maksaisi vain huumekauppa, naiskauppa ja muu viivan alla kulkevat ns. promootiot. Koska joku maksaa aina ja raha ei tyydy siihen, että jotkut vain voisivat hyvin jossain. Se ei ole rahan peliä ja siksi sosiaalidemokraatit eivät voi enää olla ns. "pelissä" koska jo sana sosiaali-demokratia tarkoittaa jotain joka on tämän päivän rahan idean vastaista: rahalle mikään ei ole demokratia vaan hypokratia tai riskokratia. Jonkun pitää riskit ottaa, raha ei sitä itse ota.
VastaaPoistaMikä mittari sekin sitten enää on? Talutamme jonkun napanuorta pitkin katuja? Ja napanuora tyhmettää meidät myös sillä sen omistajien realismi heikkenee mutta on silti omistajan ääni. Näitä palvelee suuri joukko pankkeja.
...
Ekonomit eivät ole vääriä, raha on. Raha on mittarina vanhentunut ja se, joka on vielä pahempaa on se, että kompetenssi sen liikkuvuudessa on saavuttanut kehänsä liian monta kertaa ja luo uusia vaikutusmahdollisuuksia keinotella. Kun jokin asia rullaa ja rullaa sen kiertokulku tulee tutuksi myös taitekohdissa missä voi pelata stooreilla.
Tästä syystä on hyvä ns. rikkoa/muuttaa kompetenssipohja aivan toiseksi. Pankit pitäisi lopettaa ja rahan haltijoille pitäisi keksiä aivan uudet jakelumuodot. Joku, joka ajattelee tuoreella tavalla eikä vanhalla. Joka yhdistää myös sosiaalidemokratian rahaan - jos sellainen puolue meinaa vielä olla olemassa.
Muuten meidän on parempi syntyä pelinappulat pussissa ja tajuta, että olemme pelissä emmekä elämässä. Jotkut eivät sitä ymmärrä vieläkään.
Ylijäämäiset ihmiset (ei ylijäämäinen raha vaan ylijäämäiset ihmiset; joiden energian ylijäämä on muiden hyväksi) maksavat koko ajan alijäämäiset. Mutta minä maksan mieheni joka silti käy ns. töissä.
VastaaPoista?? Miksi niin halutaan? Onko parempi että töissä käy ne, joiden naama näyttää siltä, että ovat ylijäämäisiä? Tämä vain esimerkkinä.
Onko tunne siitä, että asiat ovat oikein parempi kuin että ovat oikein? Oma tunne määrää - ilmankos sanonta, että tell me what I know and I will love you, pätee. Ja samalla lailla tell me what I don't know and I will hate you
Pikkuaivot hakevat turvaa enemmän kuin isot tietoa. Vauva tulee esiin kun alkaa oikea kilpailu. Äänestetään sitä, mikä antaa enemmän hetken kicksejä: kuten Titanicin tanssilattialla.
Pidetään ylijäämäiset poissa koska heidän kauttaan avautuisi dilemma ja sitä ei haluta tietää. Pois pois, viihdyn dogmaattisessa unessani, sanovat. Pois häiritsemästä.
Alea (j)acta est.
www.youtube.com/watch?v=HnYrYCUNk7o
räppiä aikamme tapaan, joka kertoo ahdistuksesta minkä aiheutamme/aiheutimme
”Tekijänoikeudessa on toisin.”
VastaaPoistaMiten niin? Kuinka tavallinen ihminen ei saisi ODOTTAMAANSA vastinetta musiikkiostoistaan? Ydinhän tässä on se, että hemmo ei saa vastinetta siihen huokeaan hintaan kuin hän itse haluaisi maksaa, ja tämähän on ihan eri asia. Jos yhdymme herra hemmon katsantoon, niin aletaan sitten veisata Halkolan virttä 20 perheestä.
Vanhan kunnon evoluution mukaan iso ja jäykkä Generals Motors menee konkurssiin muutoksen maailmassa, ja tilalle tulee jotain sopeutuneempaan; tämähän on ihan hienoa ja okei. Mutta missä luuraa se muusiikkimaailman uusi, toimivampia versio? Eihän nyt ole kyse jakelusta vaan hinnasta. Tarjolla on vanhan tilalle varastamista, ihan tarkasti ja yksinkertaisesti sanottuna.
Jaakkome sanoi, että ei rapauteta oikeusvaltiota, annetaan porukan vapaasti varastaa; aika vänkästi pohdiskeltu. Tämän ajatuskulun mukaan kuluttajan tulee määrätä hinta, ei tosin kysynnän ja tarjonnan mukaan vaan oman halunsa perusteella, omaa uusvanhaa konstia käyttäen, jonka toteuttamiseen digitaalimaailma luo edellytykset.
Ihan niin, juuri näin tulee muutos menemään. Talousevoluutio ei mihinkään katoa, mutta kysynnän ja tarjonnan sekä yhteiskunnan säätelyn rinnalle nousee uusi digitaalimaailman valintatekijä: varastaminen. Ihan hetikohta tämä ei ole edes moraalisesti mitenkään tuomittavaa. Onnea vaan Ruotsin piraattipuolueen mepille.
Yksi näkökulma on musiikin kysynnän äärimmäinen venyvyys, musiikin kysynnän volyymijousto volyymin kasvaessa on hyvin pieni. Pahinkaan friikki ei ehdi lukea kuin tietyn sivumäärän kirjoja tai katsoa kuin rajallisen ajan elokuvia, mutta musiikilla voi tapetoida elämänsä kaikki hetket, uni- ja herätysmusiikit mukaan lukien. Keräilyvietti saa hankkimaan vaikka kemppismäiset kasat Bachin passioiden levytyksiä, niitähän voi mielekkäästi vertailla jopa tahdeittain, koko opusta ei tarvitse kuunnella välttämättä koskaan.
VastaaPoistaJarMom, ole huomannut saman, mikä on sähköisessä muodossa, sen myös saa mustasta bittipörssistä. Tuotteilla, ja niiden jakelulla, on omat ongelmansa tässä ympäristössä. Joku MP3 nyt vain sattuu näennäisesti toimimaan; eihän se binaarinen lukujono toki paljon ääniaaltoa muistuta missään vaiheessa, edes viimeisessä soittokoneen D/A-muunnoksessa. mutta seon asia erikseen.
VastaaPoistaKun ACTA:sta lukee neuvottelijoiden selityksiä, niissä toistuu lähinä lause "mikään ei muutu". Lause on tuttu monesta muustakin yhteydestä, muistaakseni myös Lex Karpelasta, jne. Fraasina käsittääkseni samaa double-speakia kuin selkiyttäminen ja harmonisointi.
VastaaPoistaTästä tulee aina heti mieleen yksi kysymys:
Jos mikään ei muutu, miksi siihen tarvitaan uusi sopimus?
Ja miksi mitään muuttamaton sopimus neuvotellaan salassa?
Taitaa taas olla sisältömonopoli neuvottelemassa keskenään toisten nimissä..
Jonkin sortin selitys voisi olla sekin, että muun kuin musiikin osalta edunvalvontajärjestöt eivät ole kokeeneet itsellään olevan valvontavelvollisuutta. Esimerkiksi valokuvien osalta valvonta on yleensä kuvatoimiston tai valokuvaajan itsensä vastuulla, ei niinkään tekijänoikeusjärjestön.
VastaaPoistaTosin valvonnasta on kyllä hyviäkin esimerkkejä. Joskus takavuosina tuttu sijoitti www-sivuilleen olympiarenkaat. Ei mennyt kuin pari viikkoa niin tuli Lausannesta poistopyyntö. Heillä oli tuolloin käytössään tietynlaista hahmoa etsivä botti. En tiedä onko systeemi enää tämä, mutta Digimarc -vesileimaus on ainakin varsin vahvassa käytössä.
Korjatkaa, jos olen saanut väärää informaatiota.
VastaaPoistaPankit eivät kuulemma lainaa lainanottajalle rahaa, eli kapitaalia, vaan digitaalisen numerosarjan, jonka verran saldo kasvaa.
Saldon puitteissa sitten voi tehdä tilisiirtoja, ikään kuin käyttäisi rahaa.
Basel II-sopimus sääntelee pankin vakavaraisuusosuudeksi 8 % annetuista lainoista. Sama toisin sanottuna 12,5-kertaisena voi lainata asiakkaille.
Onko kyse kapitalismista, jos ei anneta kapitaalia, vaan tyhjää?
Jos yllä olevaan on kieltävä vastaus, mitkä valtiot ovat "kapitalistisia"?
( Oli vaikeuksia kirjoittaa lyhyesti , mutta jotenkin onnistui)
Ad Anonyymi: - rauhallisesti musiikkibisneksestä: hinnoittelun suuri murros on pakkomyynnin ( = kokonainen LP- tai CD-levy) murtuminen.
VastaaPoistaItse kuluttajana olen iloinen siitä, että voin ostaa musiikkia kappale kerrallaan.
Hinnoittelussa pitäisi olla kolme eri tasoa, sillä tieto on yhteinen ja kutsun siihen myös taiteen (kirja on nautinto, emansipaatio siinä missä hyvä taide/elämys voi sitä olla).
VastaaPoista1. Ylätaso (lentokone-taso, semioottinen eli tietotekninen taso) joka pitäisi olla kallein ja eniten tarkistettu mitä se ei ole lainkaan - tai sitten täysin vapaa ja todella vapaa mitä se ei myöskään ole
2. Keskitaso (juna-taso, poliittinen taso, dialogien ja väittämien taso) pitäisi olla ymmärrettyä tietoa eikä sössöä kuten nyt.
3. Ala-taso (fillaritaso; käytännön taso, aktiviteettien taso, toiminnan ja syy-seuraus-suhteiden taso missä puhua ei juuri tarvitse eikä lukeakaan: tämä käy analfabeeteille ja olisi silti hinnoiteltua ns. taidetta/tiedettä/ääntä/merkitystä)
Mieti miten Afrikan Tähti peli pelataan. Se on hinnoitteluperuste tulevalle raha-politiikalle; kerro Maailmanpankkiin, tarvitsevat ideoita.
.......
Rahasta tulee vain mittari, ei vaihtoväline. Mittari tulee lunastettavaksi muualla kuin tilanteissa.
A: "...digitaalisen numerosarjan, jonka verran saldo kasvaa. Saldon puitteissa sitten voi tehdä tilisiirtoja, ikään kuin käyttäisi rahaa."
VastaaPoistaNäin se on, suunnilleen, mutta on siinä onneksi vielä se hyvä puoli, että pankkiautomaatista voi nostaa seinäkuivia seteleitä, ainakin pieniä summia kerrallaan, jolloin saldon numerosarja pienenee.
Mutta jos kaikki haluaisivat nostaa kaikki rahansa, niin... niin no, olisimme siinä, missä nyt olemme.
Raha perustuu luottamukseen. Siis luottoon.
Ehkä tässä musiikissa on se suurin ongelma kuitenkin se, että tekijät (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, soittajat ja laulajat) eivät tähänkään mennessä ole saaneet juuri mitään siitä liikevaihdosta
VastaaPoistaLukekaa Steve Albinin, merkittävän tuottajan essee My Problem With Music
http://info.interactivist.net/node/4367
Business on huolissaan, suurin osa maailman muusikoista ei, koska mikään ei mene ainakaan huonompaan suuntaan...
Kyllähän singlejä myytiin, mutteivät menneet suhteessa kaupaksi, koska kansa halusi ostaa LP-levyjä.
VastaaPoistaJa kukapa olisi halunnut yhden kappaleen kasetteja käyttää.
Niitä äänitettiin yksittäin nauhalle useamman kappaleen verran.
Mikäs siinä nyt on, ettei kukaan enää äänittele ilmaiseksi musiikkejaan radiosta tai muualta mediasta. Laiskuus iski, koska ilmaiseksi saa muualtakin laittomasti.
Tällainen ei kai ollut "pakkomyyntiä".
Ja jos joku ostaa 20 eurolla cd-levyllisen musiikkia, voi levyn kopioida neljälle ystävälle ilmaiseksi ja vieläpä laillisesti, jolloin per nuppi maksaa noin 5 euroa cd:stä. Ei ole paljoa.
Kun it-kirjallisuus lisääntyy ja kansa innostuu lukulaitteisiin, on laiton kopiointi ja jakaminen kirjoissa samaa luokkaa nykyisten musiikkiongelmien kanssa.
Mutta kun kukaan ei lue juuri muuta kuin otsikot ja akuankat vessassa, niin ei kait ongelmia ole kuin tietokirjojen osalta.
Anonyymille kapitaalista sen verran, että rahaa ja seteleitä ei saisi käyttää synonyyminä.
VastaaPoistaPankkien myöntämä laina on uutta digitaalista rahaa pankkitileillä.
Sanonta " mulla on rahaa pankissa " tarkoittaa, että olen vipannut pankille saldon verran. Ei pankissa mitään setelilaaria ole ihmisillä.
Setelielvytys on väärä termi, ehkäpä jopa tahallinen, rahaa tehdään myöntämällä lainaa pankista. Saldon verran syntyy uutta rahaa, Tuota Basel II-sääntöäkin rikotaan. Luotonlaajenemiskerroin voi olla vaikka mitä. Vain kolme kansanedustajaa on kirjoittanut tästä asiasta.
Tässä päivänä muuanna 7v. poikani halusi ostaa itselleen mummulta saamallaan rahalla Lego Batman PC-pelin. Mikäpä siinä sitten auttaa muuta kuin lähteä sitä peliä sitten kaupasta hakemaan. Poika löytää itse oikean kotelon ja maksaa itse ylpeänä kassalla omalla rahallaan. Kotona pettymys on suuri, kun aikansa raksutettuaan kone sylkee levyn ulos. Ei toimi. Ei suostu uusi Vistan sisältävä tehomylly levyä lukemaan.
VastaaPoistaLevyä palauttaessani myyjä vain toteaa, että joskus suojaukset ovat niin tehokkaat levyissä, että koneiden levyasemat eivät niitä pysty lukemaan. Mitä tässä yksittäinen kuluttaja voi tehdä? Ampuvathan toki tuollaisia suojauksia tekevät omaankin nilkkaansa, mutta harmistus ja pahamieli jonka se meidän pesueelle on aiheuttanut on paljon pahempaa laatua.
Miten selität kopiosuojauksen lapselle, joka odotti koko päivän isää kotiin töistä, jotta tämä laittaisi pelin koneeseen ja sitten se ei toimikaan? Pelin jonka hän itse valitsi ja itse ylpeänä maksoi. Minä voin todeta, että pitäköön tunkkinsa, mutta lapsen maailmaan se ei mahdu.
Saavatko levy-yhtiöt koskaan tietää miten paljon hankaluuksia he aiheuttavat kuluttajalle suojauksillaan? CD-levyjen kesto on todella rajallinen. Joka toinen kirjastosta lainaamani lasten cd on viallinen. Jospa vain se sisältö oltaisiin voitu kopioida talteen.
Viimeiselle nyymiölle:
VastaaPoistaJoku vuosi sitten esmes Tekniikan Maailma kertoi kopiosuojattujen musiikkilevyjen rikkovan soittimia.
Yht'äkkiä sai lukea foorumeilta ja lehdistä kymmenistä vastaavista tapahtumista.
Kirjasin kaikki kirjoitukset väitteineen muistiin, joita oli noin 60.
Menin foorumeille kysymään tarkempia tietoa, eli mikä soitin ja mikä musiikkilevy mahtoikaan aiheuttaa mainitut tapahtumat.
Yksikään kirjoittaja ei pystynyt tarkentamaan kertomustaan, eli kertomaan cd-soittimen tyyppiä ja musiikkilevyn nimeä. Ylivoimaisesti suurin osa vastasi, ettei MUISTA enää esmes soittimen tyyppiä.
Kuitenkin ostin 10 musiikkilevyä ja 11 soitinta, joista oli vihjattu ja testasin.
Yhtäkään rikkoutumista ei tapahtunut.
Lisäksi jotkin "järjestöt" mainitsivat kahden drm-suojatun levyn rikkovan soittimia. Kuitenkin tarkempi tutkimus osoitti etteivät ko. levyt olleetkaan suojattuja, vaikka niiden kannessa näin "vahingossa" luki.
Kyllä lasten on jo aika nuorena oppia, ettei kaikki ole kultaa mikä kiiltää.
Minuakin harmitti aikoinaan 7-vuotiaana kun apteekista en enää saanut ostaa keltaista fosforia pommejani varten
Viimeiselle nyymiölle:
VastaaPoistaNiin, että kertoisitko speksit soittimestasi?
Kolme rataa vasemmalle ja kierros oikealle, ylädimensiossa puhtaasti f-duuri ja takaisin pönttöön eli nollatasoon.
VastaaPoistaSpeksit - tarjosi teille Hg. (kvicksilver).
F-duuri on tosi hankala: pitää treenata.
VastaaPoistaMitenkä te otatte ton avoimen F-duurin en tahdo millään saada soimaan sitä hyvin varsinkin alin e ei tahdo soida. Oisko jotain ranteen asennossa yms. Barrena kyl saan mut joissakin biiseis se on liian hidas ottaa. Mitenkä te soitatte äffän?
pitäköön tunkkinsa...
VastaaPoistaelämänohjeeni on paljastunut