Salainen kansakoulun kertauskurssi

Olen tuuminut vielä rikastuvani. Tosin en keksi, mihin sitä rahaa enää tarvitsisin.

Pitäisi nimittäin perustaa kirjeopistona kansakoulun kertauskurssi, joka olisi tarkoitettu kansakoulun aikoinaan käyneille. Peruskoululaisten pohjatiedoista en ole oikeastaan selvillä.

Ainakin maantieto ja historia ovat muuttuneet kovasti. Sitä vastoin laskento ja kuvanto ovat pysyneet entisellään. Elukoita on kuollut sukupuuttoon, ei kuitenkaan koulussa selostettuja, ja erilaiset viljelykarkulaiset, kuten Komea Jänönpapu (lupiini) ovat vallanneet kasvioppia.

Hanke olisi toteutettavissa. Kansakoulussa ei tarvitse tietää, että esimerkiksi historian ”kansainvaellukset” on luultavasti virheellinen otsikko. Kansat ovat vaeltaneet kovasti kautta aikojen, mutta tuo otsikon tarkoittama jakso sai kohtuutonta huomiota, koska näistä germaani- ja slaaviheimojen kuljeskeluista seurasi muun muassa ns. Länsi-Rooman tuho, joka sekin on suhteellisen monimielinen otsikko.

Vandaalien ja goottien mukana tosin meni mailleen itägermaaninen kieliperhe.

Todellisia kansainvaelluksia olisivat espanjalaisten seikkailut Uudessa Maailmassa ja vapaaehtoinen ja vähemmän vapaaehtoinen matkailu Pohjois-Amerikkaan.

Kukaan ei tiedä täällä meillä, miksi Kanada on olemassa. Kukaan ei ole selvillä siitä, miten suurten järvien alue jaettiin ja kuinka pääsi käymään niin, että Kanada sai Tyynenmeren rannikon mutta Yhdysvallat osti siitä erillisen Alaskan. (Englantilaiset eivät vieläkään erikoisemmin korosta Kanadan valtavaa osuutta ensimmäisen maailmansodan taisteluihin – he olivat yhdessä Australian ja Uuden Seelannin Anzacien kanssa todella ilkeissä paikoissa mm. 1917-1918, ja Flanderi ja Pohjois-Ranska on tänäänkin täynnä kanadalaisia hautausmaita.)

Matti Huurteen kirjan ”9 000 vuotta Suomen esihistoriaa” uusin painos on vuodelta 2001. Otsikko viittaa Suomen asuttamiseen vuosina 6 500 – 7 500 e.Kr. Viimeistään vuonna 2004 H. Takala ja muut olivat kuitenkin osoittaneet, että Orimattilan Myllykylän asutus alkoi 9 000 e.Kr. tai puoli vuosituhatta myöhemmin. Kirjan nimeksi pitäisi siis panna ”11 000 vuotta Suomen esihistoriaa”.

Kun äitini oli kansakoulussa, opetettiin Tallgreniin liittyen, että Suomi oli asutettu noin 4 000 e.Kr. Hänelle ja minulle opetettiin suomensukuisesta kansoista, että he saapuivat sinivalkoisissa verryttelypuvuissaan Volgan mutkasta ajanlaskumme alussa.

Kuinka ollakaan, Volgan mutka on edelleen kuvassa mukana, vaikka toiset arvioivat, että uralilaisia kieliä puhuttiin laajalla alueella Uralista länteen. Meidän kampakeraaminen kulttuurimme saattaisi aivan hyvin olla puheenparreltaan uralilaista eli siis ”suomalaista”, mutta alkamisaika olisi jo 3 000 e.Kr.

Vasarakirvesporukat puolestaan lienevät haastelleet jotain indoeurooppalaista kieltä.

Järkyttävimpiä ovat uudet nimet. Tässäkin blogissa usein mainittu Pähkinäsaaren rauhan raja näyttäisi erottaneen tyypillisen kampakeramiikan Ljalovon kulttuurista, ja vaikutteita on saatu myös Srednyj Stogin kulttuurista.

Kun sitten myös vasarakirvesporukat pysyivät rannikoilla ja kampakeraamikot sitkeästi sisämaassa, Kaksi Suomea on ollut historiallisesti totta viisi tuhatta vuotta tai kauemmin.

Sitä ei tarvitse korostaa, että se on tänäkin päivänä totta ja raja kulkee Lappeenrannasta Kokkolan ja Oulun välille, kuten aina ennenkin.

Sijainnit ja asutukset tekee meille kansakoululaisille vaikeiksi jääkauden jälkeinen maan kohoaminen, joka velvoittaa meidät tuntemaan jopa Saimaan kohtalot Nevan syntyyn asti (karkeasti 1 000 e.Kr.) ja myös Vuoksen myöhemmät seikkailut, jotka huipentuivat 1800-luvulla Taipaleenjoen syntyyn ja Kivisalmen ruoppaamiseen eli yli kymmenen metrin vedenpinnan laskuun.

Siellä oli kuitenkin, alkujaan pienillä kallioluodoilla, muun muassa Kaukolan Kaarlahdessa, entisen Suomen vanhimpiin kuuluvaa asutusta, ja lähellä on myös Antrean verkon löytöpaikka (8 300 e.Kr.). Se on tiettävästi tällä hetkellä maailman kolmanneksi vanhin tunnettu kalaverkko niin että verkostoituminen on täällä meillä hallittu kohtalaisen kauan.

Onneksi kirjeopistoni ei tarvitse tietää historiasta, koska yleinen historia loppui Ranskan suureen vallankumoukseen, ja Suomen 1900-luvun historiasta en muista olleen kansakoulussa puhetta. Perustiedot asiasta saatiin kansankoulun pihalla halkopinon takana eli samassa paikassa kuin perustiedot muistakin tarpeellisista asioista.