Markku Kuisman Suomen poliittinen taloushistoria tuli Helsingin Sanomissa käsitellyksi samalla tavalla kuin hiljan näkemässäni luonto-ohjelmassa käärme söi antiloopin – purematta.
Unto Hämäläiseltä jäi huomaamatta yksityiskohta – kirjan nimi. Tässä tapauksessa se ilmaisee myös aiheen. Toimittaja on tervetullut toisaalla lehdessä kauhistellun Googlen pariin.
Poliittinen historia ja taloushistoria ovat vanhoja hattuja. Lisää löytyy vaikka mitkä määrät – sosiaalihistoria, kulttuurihistoria…
Poliittinen taloushistoria on Kuisman keksimä nimitys, joka kuvaa erittäin osuvasti niitä ruumiinavauksia, joita hän on suorittanut etenkin energia- ja metsäteollisuudelle ja pankkitoiminnalle (KOP).
Elleivät rakkaat naapurimme Euroopan Yhteisöissä olisi päättäneet aikoinaan niin selkeästi, että Eurooppaan ei lueta Puolaa, Baltiaa eikä Suomea, eikä tulisi mieleenkään sisällyttää yleisesityksiin kaikkia kamalia Balkanin maita, Kuismalla olisi kansainvälinen nimi Bailyn ja muutaman muun harvan rinnalla.
(Asiasta huomautti hyvin painokkaasti Norman Davies – ”Europe” – joka piti omituisena, ettei keskiajan lopun pinta-alaltaan ja väestöltään suurinta valtiota eli Puola-Liettuaa ole tapana edes mainita Euroopan yhteydessä.)
Historia on tässä konfiguroitu aivan uudella tavalla.
Suomea on vaikea muuten selittääkään, koska vielä Koiviston ajalla taloutemme oli poliittista, siis idänpoliittista.
Ivan T. Berend (professori, University of California, Los Angeles, tuttavien kesken UCLA) julkaisi juuri “Frokm the Soviet Bloc to the European Union. The Economic and Social Transformation of Central and Eastern Europe since 1973”. Ivan siirtyi professoroimaan Kaliforniaan jo 1970-luvulla, mutta on tietenkin unkarilainen ja osaa kulmakunnan kieliä. Viimeksi kuluneet 15 vuotta hän on toiminut asiantuntijana Itä-Euroopan vaikeissa vaivoissa, ja tuossa kirjassa, joka Cambridge University Pressin julkaisemana on täysin tavoitettavissa, hän kertoo siitä, mitä Helsingin Sanomat ei tiedä. Hän käsittelee järjestelmällisesti Neuvostoliiton ja reaalisosialismin jälkiä eli vanhojen ja uusien instituutioiden jännitettä lukuisissa maissa.
Sama aihe kuin Kuismalla.
Käsiteltyään yhteiskunnallisia ja taloudellisia shokkeja Berend aloittaa yhteenvedon toteamalla, että Itä-Euroopan tulotaso oli 1870-1980 alle 50 % Länsi-Euroopan vastaavasta, ja sosialismin kaaduttua laski siitäkin. ”Tuskallinen vertauskohta”, lausuu kirjoittaja, on Skandinavia, joka pääsi kansantulolla mitaten noin 65 prosenttiin Länsi-Euroopan BKT:sta (per capita) 1870.
”Suomen BKT oli 1870 tuskin puoltakaan Länsi-Euroopan vastaavasta luvusta, mutta ohitti sen 1900-luvun loppuun mennessä.
Kirjoittajat esittävät syitä, jotka ovat nähdäkseni äärimmäisen, itse asiassa polttavan tärkeitä juuri nyt. Jatkuvasti toisteltu viennin globaali tyrehtyminen tarkoittaa samaa kuin nollasummapelin loppuminen.
Nyt on tutkittava omat poliittiset virheet ja niiden taloudellinen hinta. Menestykset näyttävät valitettavasti tulleen pikemmin sattumalta kuin suunnitellen.
Ei kannata satsata sardiinirasioihin, ellei ole sardiineja.
Otsikko on ilmoitus puolueellisuudesta. Tunnen nämä herrat ja pidän heitä korkeassa arvossa.
Itse yritän nähdä poliittisen taloushistorian kuvajaisen kulttuurissa.
Sanoivat että ”Suomen kulttuurihistoria 1 975-2010” olisi hyvä yleisotsikko. Sitäpä tässä on näperrelty. Kulttuuria se on paperi ja puhelinkin, vaikkei sitä äkkinäinen uskoisi.
SATTUMA VS SUUNNITELTU
VastaaPoistaMiksihan Jukka K. surkuttelee sattumoiden kautta saatua menestysta?? Sehan on se arvokkain tie!
Tottakai tunnen suunnitelmatalouden "suuret" saavutukset Neuvostoliitossa ja vanhassa Kiinassa jne, mutta en kuitenkaan haluaisi elaa tuollaisessa maailmassa, jossa menestykset suunnitellaan. Ja loppuhan niille tuli, mutta toki sita suunnittelua nayttaa iso talous kestavan ca. 50 vuotta.
Kiinahan on hienosti kurvannut tielle, jossa sattumat ja markkinat ohjaavat kehitysta.
Kuten todettu: ei Nokian gaengi suunnitellut tata missa nyt ovat.
Osasivat ottaa kinni toistuvasti ja taas toistuvasti vihreimmasta oksasta. Sattumat ja markkinat tekivat hurjan menestystarinan.
Miehisto, joka osaa tarttua tallaiseen kiinni, on painonsa arvoinen kultaa ja vahan viela paalle. Suunnittelijoiksi ja suunnitelmien jumalallisuuteen uskova ja koulutettu miehisto ei valitettavsti tahan pysty. Driving force has to be somewhere else!!
'viennin tyrehtyminen tarkoittaa samaa kuin nollasummapelin loppuminen'
VastaaPoistaEi kai vienti nailla nakymin tyrehdy, vientivirrat taitavat toki vaheta ja muuttaa terveempiin suuntiin.
USA:n velaksi ostaminen taitaa vaheta rankasti tai sitten jenkkien on keksittava uusia puplia myytavaksi tyhmille.
AUTOteollisuuden ylikapasiteetti on kuulemma 30-35%, se varmaan tiputetaan pois. Voi voi ruotsalaisia ym heikoilla olevien tehtaitten varassa elavia.
Iso investointihyodykkeet: Metso kertoi aivan jarkeenkayvasti, etta
maailma on nyt saatu tayteen isoja paperikoneita.-- Voi saksalaisia , voi kun ovat rakentaneet yli maailman tarpeen naita investointikaluja.
Elintarvikkeita, raaka-aineita yms kamaa tarvitaan ja se kulkee.
Esim. Kiina tulee varmistelemaan raaka-aineitten ja energian saantinsa.
Ad varii: - sanapari oli sattuma ja välttämättömyys, joiden väliin ei jää tilaa suunnittelulle. Tämä on kuitenkin liioittelua: suunnittelu toimii usein jopa rutiinimaisesti suljetussa järjestelmässä.
VastaaPoistaMaailmantaloutta ei varmaan kannata kuvata eikä laskea sellaisena.
Vedestä ja elintarvikkeista olen nyt kirjoittanut kerran toisensa jälkeen.
Veden, energian ja raaka-aineiden (elintarvikkeet mukaan luettuna) yhtälö on vaikein ja kiireisin.
Ad Anonyymi: - surkuttelu - tätä en lainkaan tunnista. Päin vastoin käsitän saarnaavani sattuman suuren merkityksen puolesta, ja käytän esimerkkinä patentteja, joiden on perusteettomasti väitetty syntyneen suunnittelun tuloksena.
VastaaPoistaTutkimuslaitoksen näkökulmasta - olen työskennellyt sellaisessa kohta kymmenen vuotta - edellytysten ylläpitäminen on ykköstehtävä ja porukoiden ohjaaminen hyvin kiinteään kohteeseen on virhe.
Olemme saaneet jotain aikaan - hyvin usein sivutuotteena eli hiukan jotain toista tavoitellessamme.
(Puhun tässä omien tutkimusryhmieni piikkiin.)
Ad Jukka K.
VastaaPoistaMiathan tuo valitettavasti sana itse blogikirjeoituksessa tarkoittaa, jos ei surkuttelua/valittelua??
Kommenttisi hyvaksyn ilomielin!!
Ilmeisesti uusia 'nokia'-teameja on jo haudonnassa Lappeenrannan sunnalla!! Oikein hyva.
Tuloksia odotellessa!
Toisesta asiasta
VastaaPoistaHyvä Jukka Kemppinen,
voisitko käsitellä Google Book Search -sovintosopimusta jossain tulevassa kirjoituksessasi ennen toukokuun alkua, jolloin täytyy tehdä päätös siitä, miten suhtautuu siihen?
Kopiostolla on asiasta tiedotussivusto
http://www.kopiosto.fi/google
Kukin kirjailija joutuu tekemään itsenäisen päätöksen. Se ei ole mielestäni kovin helppo ja yksinkertainen asia.
Ad Anonyymi - tutkimuslaitos on Otaniemen suunnalla (HIIT), ja sen takana ovat HY, TKK ja nyt HKKK.
VastaaPoistaOpetus on sitten Lappeenrannassa.
Ad Anna Amnell - Google - tietysti olen tätä ajatellut. En tiedä tohdinko neuvoa toisia. Miten kukin arvioi tuotantonsa. Google Books löytää minulta suomennosten takia lähes 500 nimikettä + History of Finland's Literature.
VastaaPoistaEsimerkiksi Catulluksen suomennokset annoin lemmessä Catullus-verkkopaikkaan, johon on koottu eri kielisiä versioita.
Tohdi, Kemppi, toisia neuvoa tai ainakin...pohdi, Kemppi ko. Google book juttua palstallas. Koskee myös minua ja ratkaisuani.
VastaaPoistapekka s-to.
P.S. Anteeksi en taida päästä huomennakaan luennolle.
Olen muuten kopioinut Kemppisen käännökset omalle sivustolleni.
VastaaPoistaJoka ei missään nimessä täytä blogille asetettua määritelmää.
Muistaakseni kysyin tuomari/runoilijalta mielipidettä ko. asiasta. Ennen kuin aloin kopioimaan kera kuvien? Toivoen, että useammat törmäisivät Catulluksen hienoihin ja raflaaviin runoihin ja myös Kemppisen tyylikkäisiin käännöksiin.
Ja muistan, että Kemppinen suostui asiaan kun asian hänelle kysymyksenä esitin muinoin?
Tietenkin olen rikkonut tekijänoikeuksia ja kovasti. Lieventänä asianhaarana voisi oikeudessa mainita, että luullakseni omistan miehen teokset Äkkisyvän, Riitamaan ja Elämän varjon. Varjon olen lukenut kahdesti.
Lainoppimattomana fariseuksena nousee jo pelko mieleeni. Kuinkas minulle nyt käy??
"Olemme saaneet jotain aikaan - hyvin usein sivutuotteena eli hiukan jotain toista tavoitellessamme."
VastaaPoistaHmmm. Jotenkin tästä tulee mieleen transistorin keksiminen (ei transistoria -> ei mikropiirejä -> ei tietokoneita, kännyköitä, GPSää, modernia mikrobiologiaa, DNA-sekvensointia...), laserin keksiminen (ei laseria -> ei valokaapeleita, DVD:tä, lääketieteen analyysitekniikoita...), fraktaalien keksiminen (-> ...). Kaikki keksintöjä, jotka on keksitty joko sattumalta, sivutuotteena tai joihin ei alkujaan ole pahemmin uskottu. Jotenkin tästä hiipii mieleen epäilys, että puhtaaseen perustutkimukseen ehkä kannattaisi panostaa. Ehkä jopa pienen maan. Ehkä jopa Suomen. Kukahan kertoisi asiasta päättäjille?
Hyvä Jukka Kemppinen!
VastaaPoistaPidän sinun sarkastisesta
huumorintajustasi!
Useimmat meistä ovat töissä "yhteiskunnassa", jossa
ääni ei tahdo kuulua,
vaikka huutaisi ihan aiheesta.
t.papunen
K:
VastaaPoista"luonto-ohjelmassa käärme söi antiloopin – purematta."
Niin se inhimillinen tietoisuus voi nähdä noita analogioita
- ja eihän se varmaan Unskilla ollut ehkä ihan ensimmäinen noin pureksimatta nielty jööti.
Kyllä taloushistoriamme on vieläkin poliittista historiaa. Varallisuutta on äskettäin luotu viestintäteknologialla, joka on ollut aina strategisesti tulikuumaa kamaa. Eikö Suomeen perustettu sotien jälkeen alueelliset puhelinyhdistykset - yhden keskitetyn sijasta - juuri Neuvostoliiton hyökkäyksen tai solutuksen pelossa? Politiikasta on ollut kysymys myöhemminkin, kun mobiiliverkot on maailman poliitikoille myyty.
VastaaPoistaTähän kai liittyvät Nokian "liikesalaisuudet", joita se niin paranoidisti varjelee. Jos jossain on globaali puhelinlaitos, on kyllä varmaan hyvät syyt olla sitä kauheasti mainostamatta.
Eilinen esimerkkisi asianajotoimiston sihteerien salassapitovelvollisuudesta särähti muuten hieman korvaan, siinä kun oli ainakin alun perin kysymys asiakkaan/ yksityishenkilön eli YKSITYISYYDEN suojelemisesta. Nokia-tieto salataan päinvastaisessa eli JULKISESSA intressissä.
Hyvä papunen;
VastaaPoistaminä kiitän sinua siitä, että tajusit kiittää oikealla tavalla. Juuri noin.Kemppinen ottaa vielä vastuuta mikä on se harvinaisuus:yleensä heittävät luukulta toiselle: ei kuulu mulle - hiton idiootit jne ja menevät vain kotiin tekemään ei-mitään.
Kemppinen on toista maata: haluan hänelle ansioristin ja jotain kivaa. Presidentti Halonen, kuulitko? (kaverini; minä ja Obama: obama halusi olla vain presidentti ja joutui hoitamaan myös autotehtaat ja pankit ja minä halusin vain olla merkonomi ja joudun hoitamaan....hehe )
Jouni Snellman: hyvä pointti: on hyvä tietää milloin pitää olla samaa mieltä. Joskus on vain sittenkin helpompi niin. Ja minä uskon, että olen itse saanut sanottavani jo. Uskon, että firmat haluavat työrauhaa ja kansan kehittäminen/kypsentäminen on koulun asia. Joten back to basics: takaisin sorvin ääreen. Saanhan tehdä työtä kunnes olen 65 - vai miten se oli? Kiitän tästä ajasta ja erityisesti Kaveri Kemppistä: hyvä ihminen, hyvä huumori ja hyvin perillä asioista oleva upea bloginpitäjä. Kiitos. voff - nyt lähden Kennelistä toivottavasti ulos; lyhtypylväät on nuuskittu ja niihin on jätetty jälkiä.
VastaaPoista