Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
28. tammikuuta 2009
Villiintynyt rouva
Joku naishenkilö on ilmaissut tarvitsevansa julkisuutta ja saanut sitä laukomalla päättömyyksiä lasten päivähoidosta.
Kysymys lienee kampanjasta, koska sama rouva esiintyy emäntänä torstaina eräässä perhosteluohjelmassa, jossa toimittajaksi väitetty henkilö kiinaa toisten kämpillä.
Olen saanut sellaisen käsityksen, että rouvan perheessä harrastetaan sotilaallisia perinteitä. Kuitenkin lasten asian yhteydessä mainittu Heinrich Himmler on asiavirhe. Todellisuudessa – Suomessa – lastensuojelun ja aluksi yksinäisten äitien ja sairaiden lasten laitoshoidon (Lastenlinna) edelläkävijä oli silloinen kenraali C.G.E. Mannerheim, joka sisarensa Sofien kanssa perusti nimeään kantavan lastensuojeluliiton 1920.
Ehkäpä räyhäys kohdistetaan silloin oikeaan kohteeseen?
Mannerheim ja tässä asiassa asiantuntijana toiminut Arvo Ylppö mahtoivat olla vierekkäin seistessään jännittävän näköinen pari. Mutta olihan pituuden keskiarvo lähellä ajankohdan vakiota.
Mannerheim ja Ylppö oivalsivat ongelman. Jos kaikki äidit olisivat yhtä hyviä kuin tämä julkisuuden valokeilaan kiivennyt naisihminen, päivähoitoa ei tarvittaisi. Oma äiti ja oma koti ovat parhaat vaihtoehdot.
Nyt tulee sensaatio: kaikilla lapsilla ei ole äitiä eikä kaikilla ole hyvää äitiä. Kaikilla lapsilla ei ole kotiakaan.
Presidentin vaimo Kaisa Kallio keskittyi 1930-luvulla – ennen Himmleriä - samaan ongelmaan paneutumalla ensikotien kehittämiseen.
Mitä tehdään jos lapsen isä – toisin kuin tämän naishenkilön kaikinpuolisesta etevyydestään tunnettu puoliso – onkin hulttio?
Ensimmäisen lastenkodin orpolapsille perusti Aurora Karamzin, sama henkilö, jonka lahjoitusten ja työn tulosta oli diakonissalaitos.
Hänen yhteyksistään totalitaariseen toimintaan ei ole koskaan kuultu. Ehkä sellaisia ei ollutkaan.
Itse laitos sijaitsi paikassa, jonka nimeksi tuli Lastenkodinkatu. Se samoin kuin 1900-luvun alussa perustettu Ebeneser-lastentarha oli sijoitettu köyhien ja työläisten asuinalueelle.
Silmään sattui sellainenkin maininta, että Snellman oli lasten päivähoitoa vastaan. Sekä Snellman että Topelius työskentelivät edistääkseen lasten hyvinvointia – he myös tunsivat perinteen: Fröbel, Pestalozzi, Roussseau.
Snellmanin aikana lasten päivähoito muualla kuin perheessä ei ollut vaihtoehto. Ei ollut lastenhoidon opetusta eikä rahaa laitoksiin. Ei ollut juuri teollisuutta eikä naisille työtilaisuuksia – naisten työssä käymisen kovan tarpeen aiheuttivat Suomessa sodat, ensin 1918 ja sitten 1939-1944.
Taas se Mannerheim.
Tiesittekö muuten että ”tuulihattu” tarkoitti alun perin ilmavirran mukaan kääntyvää kattoventtiilin hattua. Nykyiset tuulihatut pilaavat ilmaa.
Minä olin aikoinani Suomen nuorin yksinhuoltajaisä.
VastaaPoistaSiihen aikaan armeijaan menemisen vuoksi olisi pitänyt laittaa poika lastentarhaan.
Onneksi sitten löytyi helvetin harvinainen lisämunuaissairaus, joka vapauttaa palveluksesta täysin.
TYOSSAKAYVA AITI
VastaaPoistaVoiskohan ajatella, etta tyossakayvan aidin paiva jakautuu kolmeen osaan: 8 tuntia sita tyota, 8 tuntia kodin ynna lastenhoitoa ja 8 tuntia unta, rakastelua yms.
On se niin kova paketti, etta vois patsaan laittaa ! Onhan sita patsas pystytetty suomenhevosellekin!
Vaikutti, etta se villiintynyt naarastiikeri laittaa kylla itse itselleen pystia.
Tuntuis, etta orpolasten tai tavalla tai toisella heitteelle jatettyjen lasten hoito on eri asia kuin paivahoito. Eli Mannerheimit ja muut eivat tainneet olla paivahoitohommissa.
VastaaPoistaMeniskohan paivahoito lapsen kannalta samalle akselille kuin koulu ja armeijakin; eli sosiaalisten taitojen hankimisen suuntaan.
MUTTA se paivahoidon suurin juttu taitaa olla ainakin osin Jukka K:n kulttuurihistoarian alaa.
Se mahdololisti ja mahdollistaa taman raadollisen tapahtuman, jota naisten tyossakaymiseksi kutsutaan.
Rouva Mikkosen näkyvä esiintulo on oivallinen tapa aloittaa vaalikampanjointi. Poikansa ovat isoja eikä äitiä enää tarvita kotona. Nyt on rouva Mikkosen aika aloittaa eläkerahojen tienaus. Mikä oivallisempi duuni kuin kansanedustaja. Kampaamoalalla saisi paiskia töitä lujasti yltääkseen kansanedustajan palkoille eikä perheelle jäisi paljoakaan aikaa.
VastaaPoistaIhan Amerikan malliinhan tuo markkinointi menee. Rohkea rokan syö.
Asia ei ole niin selvä ja yksinkertainen, kuin miltä näyttää. Eniten keskustelua herättää alle 3-vuotiaiden lasten hoito joko kotona tai päiväkodissa. Miksi lasta ei saisi hoitaa kotona? Miksi kotiäitiyttä pilkataan?
VastaaPoistaKysyin Iineksen blogin päivähoito vs. kotihoito -keskustelussa:
"Mikä on niin tärkeää, että [alle 3-vuotias] lapsi erotetaan sen vuoksi kodistaan, ja hän näkee vanhempiaan vain muutaman tunnin päivässä? "
Melkein arvasin sen, ideologinen syy. Omien sanojensa mukaan "Filosofiaa harrastava lastentarhanopettaja" Juha Airola vastaakin harvinaisen avoimesti. Lukekaa tarkoin:
"No ainakin se, että lapselle näin suotuu mahdollisuus kasvaa sen verran kriittiseksi ihmiseksi, ettei ryhdy älylliseen epärehellisyyteen aikuisenakaan."
Airola jatkaa:
"Tarkoitan että jokainen sivistynyt ihminen tietää, ettei 'kotiäityidellä' ole osaa eikä arpaa ihmisen evoluutiossa eikä siis kehtaa väittää niin olevan."
Vihdoinkin joku sanoo ääneen sen, minkä kaikki tietävät, mutta josta ei puhuta:
Pikkulasten laitostamisella on selvä ideologinen tavoite.
Jesujiitatkin olivat lempeämpiä. Heille riitti, että vanhemmat luovuttivat lapsensa heille, kun nämä olivat 7-vuotiaita. Airola haluaa aloittaa aivopesun vauvoista.
Toivon, että tämä tosiasia otetaan huomioon, kun puhutaan päivähoidosta. Kärjistetysti voisi sanoa, että äideistä, lapsista ja taloudesta ei välitetä, tärkeintä on "uusi uljas maailma".
Sitä olen pohtinut, saakohan perheen lapset sinutella herra majuria ja rouva kotiäitiä?
VastaaPoistaKun lastenhoito on ulkoistettu ammatti-ihmisille, tulisi avioelämä ulkoistaa samoin, jäisi enemmän aikaa tehdä oikeaa työtä, saada kunnon palkkaa. Sitäpaitsi kaikki hyvähän on aidan tuolla puolen.
VastaaPoistaSitten on vielä käsite perhe, joka on viimeisen vuosisadan aikana muuttunut melko lailla. Ennenhän talossa ja kodeissa hääräsi useita sukupolvia (isovanhempia, sukulaisia) ja eri sosiaaliryhmiä (palkollisia, kotiapulaisia), lapsia oli runsaasti enkä mainitse tässä sanallakaan siitä, että ihmiset vierailivat ennen toistensa luona paljon enemmän kuin nykyään. Koti oli ennen sosiaalisempi paikka. Silti mielestäni nykynuoret ovat sosiaalisempia kuin minun nuoruudessani, jossa umpimielisiä riitti. He osaavat tulla hyvin toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Uskon että se johtuu päiväkodista.
VastaaPoistaKokemus siitä, että on ollut sadistinen äiti ei tee suorassa järjestyksessä sadisteja lapsia. Kokemus epäonnistumisesta luo
VastaaPoistaparhaimmat mahdollisuudet opettaa onnistumista; ne, jotka onnistuvat
tajuamatta miksi eivät osaa opettaa.
Menevät liian paljon virran mukana.
Ihminen, joka pelastautui Estoniasta
on paras kertomaan siitä, miten pidetään pää kylmänä ankarassa vaaratilanteessa. Ihminen, joka pelastautuu vanhemmiltaan on paras
kertomaan miten kasvatusasiat ovat olemassa tai olemattomia koska on joutunut muita enemmän niitä miettimään ja silti sellaista ei päästetä koulun sisälle - ?
Sanotaan, että se on semmoinen-ja-semmoinen ja valheet sinkoilevat. Sanotaan ja nostetaan ne tyhjänpäällälilluvat ei-reflektoivat imitaattorit pystyyn koska ne "tuntuvat olevan hyviä" eikä mietitä, että koulutuksessa vallitsee vastakkainen tila opettamisen ja oppimisen välillä: pitää siis olla oikea kokemus, että saa sanat tulemaan oikeassa eetoksessa. Julistukset eivät riitä.
Tämä "villiintynyt rouva" on minulle todella hyvä puheenaihe, itse en ole huutanut mediassa mutta turhaan pyytänyt apua: elämäni vain sen kun eskaloituu koska näitä, jotka eivät todellakaan ymmärrä mitään - heidän määrä kasvaa.
Eikä filosofitkaan tajua oppimisest ja miten kokemus ihmisyydestä muodostuu - siitä eivät ymmärrä mitään vaikka puhuvat kaikenlaista kuten kirkkokin puhuu: Att tala OM är inte samma som att veta eller förstå.
Ei riitä, mutta oikeaa kokemusta ei päästetä ilveelläkään lähelle koska se muuttaisi tilanteen. Sitä ei raha halua, koska raha tienaa eniten siiitä, että on ihmisiä joita voi "auttaa".
Laske.
Lasten huostaanottojen määrä oli ennen lamaa 1993 alle 6000.
VastaaPoistaNyt niitä on 16.000 ja köyhyys ja moniongelmallisuus tiedetään periytyvän: laskekaamme miten 16.000 nuorta perhettä poikii lapsia, joita huostaanotetaan.
Tämä oli se mittari minkä mukaan minä menin ja tästä kirjoitin sekä Stakesille että yliopoistoon - asiallisesti.
Sitten alkoi ongelmat ja tänä päivänä minun nimeni menee suoraan mappi-ö:hön.
..
Kuinka äänensävyjä muutetaan vähän miten sattuu - tuulen mukaan - SE ON TULLUT TODELLA TUTUKSI.
SADISMIA - sitä se on - sadismia ja suunnatonta ihmettelyä sitten muiden edessä: "ai minäkö"
Ai minäkö??? Mitä nyt minä olen tehnyt???
Johdatus kotiäidin logiikkaan: Päiväkodit ovat natsien keksintö. Juutalaiset ovat perustaneet kibbutseilleen päiväkoteja. Shlomosta tulee isona natsi.
VastaaPoistaTunnen henkilökohtaisesti majuri Mikkosen ja voin taata, että jos rouva puhuu Himmlereistä ja Stalineista, hän on aivan tosissaan. Niinkuin miehensäkin, kun näistä puhe tulee.
VastaaPoistaKemppinen veisti jäleen kerran nautittavasti. Mannerheim & Co on kova sana monella alalla, niin myös lastenhoidossa.
Nyt kun palstoilla melutaan NYKYAJAN lasten kovasta kohtelusta milloin fasististen päiväkotitätien milloin sekakäyttäjä-äitien helmoissa, kannattaisi piipahtaa vaikkapa Karthagossa. Siellä on vieläkin nähtävissä hautausmaa, jonne on kätketty 700 000 poikalapsen ruumiit. Jumalan käskystä.
Isoisäni oli täysorpo ja myytiin hoidettavaksi vähiten pyytävään taloon. Onneksi talo oli varakas ja lapsia vain vähän. Orpopoika koulutettiin papiksi. Näinkin voi käydä.
Maailma ei ole mustavalkoinen, sitä vain halusin tähdentää.
Rouva Mikkosen näkyvä esiintulo on oivallinen tapa aloittaa vaalikampanjointi.
VastaaPoistaVaan kukakohan olisi niin tyhmä että tuollaista äänestäisi?
Tai parempi jättää kysymättä.
Komposti onnistuu olemaan ilkeä. Siihen ei paljoa tarvita. Entäpä jos ”räyhäämisessä” kysymys on yksinkertaisesti astian koosta.
VastaaPoistaMiksi naiset lähtevät yhä uudestaan tähän joutavaan sotaan, provosoituvat hallitsemattomasta väittelystä? (ja miehen nilkit painaa perässä). Luulen, että syynä on kynsin hampain torjuttu epävarmuus.
Maria Jotunin Viia, argumenttimestareiden kantaäiti, perusteli näin:
- Minäkö onnellinen? Ehee – miksi minä onnellinen olisin? --
- Kun on vasta nainut ja niin edespäin.
- No nainut? Onhan sitä nainut, se on totta. Mutta vastoin tahtoani minä naimisiin menin. --
- Pakottivatko Viian vahnemmat?
- Mitäs minä vanhemmista. --
- Kukas sitten pakotti?
- Se pakko pakotti. Kun on näet köyhä, tulee ajattelemattakin mennyksi. Ei niin, ettei köyhäkin tietäisi, että tyhmyys on tyhmyys, vaan menepäs ja tee se kuitenkin.
imho: rouva Mikkosen ajatusmaailma on niin outo, että hän ei ole kommenttien arvoinen. ei meidänkään pitäjässä kaikkien "kylähullujen" aivoituksia paikallislehteen paineta
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaRähjäämistä ja julkisuudenkipeyttä ja huomiontavoitteluakin on.
VastaaPoistaMihinkähän toimintaan päiväkodeissa liittyikään ne fasismi- ja natsirinnastukset??
Asian olisi voinut esittää sivistyneestikin; fakta lienee myös se, että jotkut kodit ja vanhemmuuden idean kadottaneet isät ja äidit ovat yksinkertaisesti ulkoistaneet lapsen kasvatusvastuun päiväkodeille ja kouluille.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että kotona oleskelevat vanhemmat roudaavat alle vuoden ikäistä lasta hoitoon.
Toisaalta onhan sen jälkeen kiva istuutua rauhassa aammukaffelle ja lehden ääreen, minkä jälkeen voi sitten täyttää päivän kivoilla harrastuksilla.
Lapsen sitten voi hakea tarhasta hieman ennen sen sulkemisaikaa.
1930-luvulla Suomen väestöennuste oli sellainen, että meitä olisi vuonna 2000 3 miljoonaa. Keksittiin sitten mm. tällainen neuvola (ja äitiyspakkaukset). Ryhdyttiin antamaan oikein neuvoja kotiäideille lasten kasvattamisesta toisin kuin Snellman oli ajatellut, hänen mukaansahan suomalaiset ovat viisas kansa, joka ei neuvoja tarvitse. Väkiluku saatiin yli viiden miljoonan. Jos ei neuvoja olisi annettu, meillä ei olisi sitä ongelmaa, että ihminen pitää pienestä iästä alkaen säilöä himmleriläisiin yksikköihin (hymiö), koska ihmisiä ei olisi.
VastaaPoistaAiemman kommentoijan 8+8+8-jako työssäkäyvälle äidille on ideana juuri oikein, käytännössä se on vielä pahempi, koska työmatkat syövät aikaa (käytännössä siitä viimeisestä varvista) ja monella työkin vaatii enemmän kuin 8 h vuorokaudessa.
VastaaPoistaIhmettelen mikä puolue haluaisi/uskaltaisi ottaa tällaisen tädin ehdokkaakseen. Ulkomaalaisvastaiselle roskalle riittää altista äänestäjakunta, mutta harvassa ovat ne, joiden etuja päivähoitovastaisuus ajaa: jos olet siinä harvinaisessa asemassa, että oma perhe tai suku ei tarvitse päivähoitopalveluita avuksi tai työksi, lienet useimmiten asemassa, jossa toimiva päivähoito on omistamasi tai muutoin riskilläsi olevan liike- tms. toiminnan sujumisen välttämätön ehto.
Hämmästyttävää että Mannerheimista tuli lastenkin asiaan omistautunut
VastaaPoistahenkilö kaiken muun ohella. Hän oli lapsena itse tietääkseni varsin kuriton poika (niin kuin Ylppökin kertomansa mukaan), eikä menestynyt koulussa, päinvastoin.
Lähtökohdat lienevät kuitenkin olleet mainiot ajatellen pelkäs- tään lapsuuskotia, Louhisaaren kartanoa kasvuympäristönä. Mittailin kerran ylemmän virka- miehen kanssa Louhisaaren peltoja: C.G. oli siis juoksennellut juuri niillä tiluksilla lapsena... Ei mikään vaatimaton tila.
Mannerheimin sotilasura kai alkoi
A. Ehrnroothin tavoin Uudenmaan Rakuunoissa, missä itsekin palve-
lin, tosin ilman hevosta. Suur-
miesten aikaan hevosetkin tietääk-
seni pääsivät sisälle kasarmiin
miehistötiloihin. Siitä johtunee,
että vanhoissa Venäjän-vallan
aikaisissa kasarmeissa muhivat allergiapommit eläinpölyn takia.
JK:
VastaaPoista"Mannerheim ja tässä asiassa asiantuntijana toiminut Arvo Ylppö mahtoivat olla vierekkäin seistessään jännittävän näköinen pari."
Monessa muussakin asiassa asiantuntijana.
Jesh, ja vielä jännempi se olis ollut nähdä heidät Nürnbergissä rinnan
Henkilökulttien sijaan.
.
Mikkosen rouva televisiossa yllätti minut.
VastaaPoistaSiis tämä sunnuntaina Nybergissä esiintynyt, ei maanantaina Helpossa elämässä (vaikka kotiäitejä molemmat ovatkin).
Kuvittelin, että edessä on varttitunnin kestävä myötähäpeä, mutta rouva TA olikin sisäistänyt sanomansa ja esitti sen kiitettävällä selkeydellä.
Hän löi korttinsa pöytään jokaisen nokitettavaksi ja kumottavaksi. Nokittaja riittääkin, mutta kumoajaa en vielä ole nähnyt.
Itsekin olen tosin yhä eri mieltä, mutta mielipide mielipidettä vastaan on mielipide mielipidettä vastaan. Ei sen enempää.
Näkisinpä yhtä railakasta kannanottoa myös monikulttuurisuuden suossa rämpiviltä poliitikoilta.
Ennustus: 10 vuoden kuluttua joka ikinen poliitikko vihreitä myöten väittää koko ajan vastustaneensa nykyistä käytäntöä. Päätöksiä ei myönnä tehneensä yksikään. Muut tekivät ne.
Mukavaa muuten, että poliisilla ei ole enää resurssiongelmia: tosi-tv:t, jääkiekkomatsit ja blogit on vihdoin saatu kuriin. Kohta virkavaltaa varmaan riittää myös kaduille ja puistoihin estämään vähemmän mediaseksikkäitä rikoksia.
(Huom. en kannata halla-ahoja, mutta vastustan verorahojeni törsäämistä typerehtimisiin.)
Mää inhosin tarhaa ja kaikkia niitä mäkättäjiä siellä ja se oli 1950-luvulla eikä tänään villien tenavien joukossa.
VastaaPoistaSiks päätin etten koskaan laita lapsiani päiväkotiin, en vaikka olis rahapula enkä sitten laittanu vaan elettiin kädestä suuhun onnellisina ja tytöt kiittää vielä tänäkin päivänä ettei heidän TARVINNU mennä sinne.
Kaikille lapsille ei sovi tarhat ja päiväkodit eikä taida sopia koulutkaan.
Toki täytyy ohjelmaa näkemättömille lisätä, ettei kiistan aiheena ole ainoastaan päivähoiton mahdollisuus esimerkiksi juuri yksinhuoltajille tai sitten ongelmaperheille. Mikkosen vastaväittäjä esitteli ruotsalaistutkimusta, jonka mukaan lapset menestyvät elämässä paremmin jos ovat käyneet päivähoidossa.
VastaaPoistaMonien mielestä päivähoito ei näytä olevan vain mahdollisuus vaan myös velvollisuus. Heidän mukaansa kaikki lapset pitäisi panna päiväkotiin, oli kotona tilanne mikä tahansa. Päiväkodissa kun oppii kuulemma sosiaalisuutta ja muita taitoja. Kotona äidin ja sisarusten kanssa kasvaa kieroon.
Ad Anonyymi,
VastaaPoistaNo sotaväki ei juuri sosiaalisten taitojen hiomapaikkaa kyllä tarjoa. Päinvastoin. Ihmisluonto lienee sellainen, että se muuttuu apaattiseksi, kun sitä pakotetaan. Vuorovaikutuksen kanavat sulkeutuvat ja alkaa minuuttien laskeminen siihen, kun se on ohi. (Tätähän se oli, kapiaisten itseironia olisi kyllä voinut piristää.) No, kyllähän armeijan funktioksi käy myöhemmin kerrottavat jutut miesten saunassa. Ehkä oletkin oikeassa.
En kyllä osaa edes platonilaista Utopiaa kehittää nykyisten käytäntöjen tilalle, vaikka pakko myöntää, että lapset osaavat olla julmia jo tarhaiässä. (tämä lienee tabu) Lapsen laskeminen yksinään lajitovereittensa sekaan aiheuttaa ambivalenssia hyödyn ja haitan suhteen.
Toisaalta tulee mieleen, onko lastenpuolustaminen tosiaan vain sopivaan koloon (Kauhajoki, Jokela) synnytetty agenda. Toivotaan ettei.
Veikkaisin kuitenkin kilpailuhenkisen kulttuurin idolisoinnin vaikuttaneen jo pienimpiin ihmisiin mainoslauseella "meidän isä on parempi kuin teidän isä".
No joo..
TV-kanavien katselijakato on ilmeisesti paljon pahempi kuin julkisuudessa on kerrottu. Tämän yksittäisen rouvan esittely on epätoivoista ja lyhytnäköistä. Iltapäivälehdetkään eivät ole onnistuneet pitämään ostajiaan näillä "värikkäillä" jutuillaan.
VastaaPoistaTV-väittelyn taustaa, Jarkko Tontti: Päivähoito pakolliseksi. Vihreä lanka.
VastaaPoistahttp://www.vihrealanka.fi/node/1183
Tuo selittää paljon.
Pitääkö Rienzi myös J.Halla-ahoa "ulkomaalaisvastaisena roskana", jolle kyllä riittää altista äänestäjäkuntaa?
VastaaPoistaMinusta Halla-ahon blogissaan esittämät mielipiteet ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikasta ovat olleet aina hyvin perusteltuja ja avanneet ihmisten silmiä näkemään js ymmärtämään, mistä asiassa oikein on kysymys.
Valitettavasti Halla-ahokin on syyllistynyt muutamiin ylilyönteihin, joita nyt tutkitaan oikein poliisi- ja syyttäjävoimin.
Olen liian suorapuheinen.
VastaaPoistaEksistentiaalistuminen tarkoittaa sitä, että ihminen tulee minuudeksi, joka jäsentyy taikka ohjautuu persoonansa keskuksesta käsin.
VastaaPoistaSe on ideaali. Yleisimmin olemme taantuneet massaksi eli "joukkosieluksi" (T. Pursiaisen käännös Heideggerin das Manille).
Tämä on ontologiaa, ja olisi kiire selvittää yhteys kehityspsykologiaan.
Eksistentiaalistuminen on uskonnollisella kielellä sama kuin syntiinlankeemus. Se on itsestään tietoiseksi tulemista. Vanhan ajan syntipuheessa käytettiin sellaisia ilmaisuja kuin itseensä käpertyminen, itsensä korottaminen jumalaksi, epäluottamus ja kyltymätön himo. Kun lukee nykyaikaista psykologista käsitystä narsismista, ei voi kuin hämmästellä, miten hyvin tämä kuvaus käy yksiin vanhan ajan syntipuheen kanssa. Moderni syntipuhe hyödyntääkin psykologiaa.
Ei voi syyllistää äitejä - minusta sellainen olisi noloa. Mutta lapsen vieroittuminen on yksilöllistymistä, jolloin, kun lapsi tulee itsestään tietoiseksi, hän samalla tulee tietoiseksi maailmasta, jolloin tulemana on olemisen perustava struktuuri, minuuden ja maailman - maailma (eksistentiaalisesti) mielekkäiden relaatioiden kokonaisuutena, ei faktaluettelona - jännite.
Vanhassa vastantekolaulussa toivotaan, että jospahan lapset, jotka siis koivuvihtoja kotihaassa taittelevat, säästyisivät kylmältä maailmalta.
Tämä on juuri eksistentiaalistumisen vastainen protestilaulu, joka siis vastustaa minuuden syntymistä. Tällainen laulu kannattaa ajatusta, että lapsesta tulisi aikuisena peräkammarinpoika.
Tärkeintä on balanssi. Äidin on riittävästi vitkutellen ja silti riittävän nopsaan huolehdittava imeväisensä tarpeista. Masentunut katse murjoo minäkokemusta, jolloin uhkana on juuri narsismi. Ratkaisivimpia ovat siis juuri ensimmäiset kuukaudet. Masentuneen syyllistäminen on niin tyhmää, ettei tällaisesta voi puhua moraalisormea heristäen. Pitää ymmärtää olemassaolon traagisuus, seikka jota vanha syntipuhe tähdentää.
Maailma on kylmä, jos se pidetään kylmänä tai siis jos sen annetaan jäähtyä. Ei pidä toivoa, että lapset säästyisivät maailmalta. Ei pidä ajatella, että ihanteellista olisi kasvaa äidin helmoissa siksi, että maailma turmelee. Minuudeksi ei tulla ilman maailmaa, jonka kohtaamisen kautta ihminen tulee itsestään tietoiseksi. Äidin helmoissa kasvamisen ideaalina on kasvattaa lapsesta vätys.
Tämä on mielipide, jonka kanssa voi olla eri mieltä, varsinkin, jos ilmaisu tässä horjuu pahoin.
Henry sanoi...
VastaaPoistaSitä olen pohtinut, saakohan perheen lapset sinutella herra majuria ja rouva kotiäitiä?
Ehkä saavat, mutta haluavatko?
Minä taas olin luullut niin, että juuri kansallissosialistit halusivat naisten jäävän kotiin lapsia hoitamaan. Kaikkea sitä kuvittelee.
VastaaPoistaAnna Amnellia luettuani: Asia ei anna rauhaa.
VastaaPoistaÄiti valitsee aina väärin, jos ei omasta niin jonkun muun mielestä.
Oma äitini omistautui perheelle, tinkimättömän ankarasti. Kun hän lapsista vapauduttuaan hankki sukset ja alkoi vähän matkustella, sukulaiset epäilivät hänen tulleen hulluksi. Kuolinvuoteellaan hän kysyi minulta, miten oli äitinä onnistunut. Kiittelin toki, sekavin miettein.
Itse annoin lapseni hoitoon alle kaksivuotiaina ja työn ohella vielä opiskelin. Pöydälläni on pienen poikani tekemä kortti, jossa hän toivottaa äidille hyvää työhalua. Hän sujautti sen minulle työhuoneeni oven alta. Minullekin tulee aika kysyä.
Lapsenlapseni ovat päiväkodissa. He sairastavat paljon, ja vanhemmilla on paljon työmatkoja.Mummin matkalaukku on koko ajan valmiudessa. Minulla on aikaa.
Kasvatusbisnis on suurinta huijausta mitä voi olla: ja sitten kun lapset ns. kasvatetaan mukamas paremmin kuin niissä "vanhempien kauheissa 6 vuoden kuplissa" (itse olen kiitollinen sille "kuplalle" minkä sain osakseni, sen sijaan ei ole ollut hauskaa kohdata niin montaa väärin asennoitunutta ns. auttamisen ammattilaista: se vasta hirveää on ollutkin: miksi nämä psykologit ja filosofit suhtautuvat kuin spitaliseen on siis vielä pahempi asia kuin se, että leikkii yksin jossain kotona omien kupliensa sisällä?).
VastaaPoistaKun ns. haukun jotain sillä on silti aina kokemusperäinen toinen ulottuvuus ja filosofien tulisi tajuta edes se.
Mutta ei, meidän koulufilosofit manaavat ajattelevia ihmisiä ekonomien viitottamien teiden mukaan: ha ha haaa - kiusataan mekin koska markkinatalous on "tota idioottia kiusannut".
Olipa kova pala.
Ebeneserin kasvatti...
VastaaPoistaIhmettelee ydinräjähdystä, jonka Rva Mikkonen T.T.A. sai aikaan. Jotta että Kemppisenkin päiväjärjestys tästä muuttui. Vety-ydinpommi.
Ajatus oikeasta kasvatuksesta on säteillyt kuin röntgen: pehmytkudoksen läpäistyään se näköjään porautuu läpi tiheimmänkin luun ja luo reaktion, siis paljastaa murtumakohdat tai eheyden.
Pop-kulttuurin post-modernismiin kasvaneena luulin, että "asia" sivuutettaisiin kohinana - korkeintaan mielenkiintoisena kohinana - mutta ei, tässähän on osuttu erittäin ytimeen.
Liiankin. Kyse on pyhästä äitiydestä. Silti, eikö äitiyskäsityksiä saa olla monta ja eikö äitiyskäsityksiä saa laukoa julkisesti? Yksi kylähullu ja kaikki liikkeellä. Eikä edes internet ole osallinen ilmiön käynnistymiseen. On tv vielä kova, todella kova, digitaalinen hehkutus on paikallaan mutta ei kannata uhota liikaa, koska vanha mestari on todella kova.
"Matti ja Mervi dokasivat eilen" on aika tarkkaan yhtä mielenkiintoinen uutinen ja asia.
Ja hitler-kortin pitäisi aina kertoa, että nyt ei tarvitse enää mitään todeta. Minunkaan.
olen mieluummin väärässä herrasmiesten kanssa, kuin roskaväen kanssa oikeassa
VastaaPoistaJyrki Virolainen sanoi...
VastaaPoista.. on syyllistynyt muutamiin ylilyönteihin.
Ja tässä vielä muutama lisää sitä herkkua.
Ad Jyrki Virolainen:
VastaaPoistaHalla-aho kirjoitti taannoin sanan "neekeri" käyttämisen mahdollisuuksista:
"Vastaavasti automerkkiin Trabant liittyvät konnotaatiot eivät johdu siitä, että auton nimi on Trabant. Konnotaatiot liittyvät Trabant-nimisen auton todellisiin tai koettuihin ominaisuuksiin. Jos Trabantia valmistanut yhtiö olisi ostanut tuotenimen Mercedes Benz ja lätkäissyt sen autoihinsa, tämä ei olisi muuttanut ihmisten mielikuvaa kyseisistä autoista. Sanan Trabant sisältämät mielikuvat vain olisivat siirtyneet sanaan Mercedes Benz. Trabant-merkkiseen autoon liittyviä mielikuvia olisi voitu muuttaa vain muuttamalla todellisuutta, ts. Trabantin ominaisuuksia, tai ihmisten kokemusta todellisuudesta. "
Kommentoin tätä, että kyseesssä on saku on saku vaikka voissa paistaisi -argumentti, eli kun hullu-uhotaan, ettei uuden ilmaisun käyttäminen muuta asian todellista sisältöä, paljastetaan samalla todelliset asenteet eli ylemmyyydentunne ja halveksunta. Kyllä se on sitä - rasismia. Tämä perusvire hyökyy niin monesta kirjoituksesta, että luulisi ihmisillä jo kellojen soivan.
En tiedä saako vieraita anonyymejä lainata, mutta olen samaa mieltä kun luin tämän - hauska ajatus - jos ja jos:
VastaaPoista".....Ei ole siis mikään ihme, että lapsia pistettiin päivähoitoon oikein urakalla silloin innokkaimpina taistolaisvuosina. Ja hyvä oli, että pistettiin, ties kuinka vihaisia aikuisia olisi nykyään, jos nämä yhteiskunnan "älyköt" olisivat itse lapsensa kasvattaneet?
Niin, ja toisille tuo viha tuntuu jääneen päälle edelleen.
Kyllä se kotihoito kuitenkin on ihan parasta eliksiiriä lapsille...."
On se yleensä ollut kulttuuristakin kiinni tuo "osattomien" lasten prosentuaalinen määrä! Roomassa kristillinen alkuseurakunta valmisteli mallia nykyajalle - huostaanotoille ja sijaisvanhemmuuteen ym. (roomalaisten heitteille jättämillä tyttölapsilla)
Äideissä riittää aina ihmettelemistä.
VastaaPoistaTotuin ajattelemaan näin jo pienenä.
Oma äitini oli kymmenen lapsen synnyttäjä, yksi näistä kuoli, neljä syntyi kehitysvammaisena (ovat elossa edelleen) ja meistä muista tuli insinöörejä, opettajia, kirvesmiehiä ja muurareita.
Isä oli melkein jatkuvasti maailmaa rakentamassa (Helsinkiä). Äiti biodiversiditeetiltään varsin kattavan kakaralauman kanssa aina kotona pienessä (n. 30 m2), lahossa metsämökissä ilman mukavuuksia, ilman sähköä, ilman mitään koneita ja laitteita, paljain käsin pitämässä maailmaa pystyssä meitä varten jotka isän kotonapistäytymisten ansiosta alkumme olemme saaneet.
Eikä äitimme ollut ainoa lajiaan muutaman kymmenen vuoden takaisessa Suomessa.
Näistä äideistä ja isistä polveudumme me, jotka nyt vedottomissa tupasissamme joudumme ahdistumaan syistä, jotka tulevat siitä, että meille vieraat ihmiset, kasvottomat yritykset, joutavien trendien luojat ja pörssiinmenijät haluavat sijoituksilleen tuottavuutta hintaan mihin hyvänsä.
Kun fashion-miehet/naiset, konsultit, konsulentit ja Hollywood on vääristänyt elämisentarkoituksen näkymät enemmän vinksalleen kuin Repe Helismaan laulussa aitan ”ihanasti kallelleen”
Tätä taustaa vasten tämän päivän globaaliin astiaan itkemämme suomalaiset kyyneleet ovat turhia. Astiaan, joka jälleen loikkuu ylitse kun maailmankattolaiset ovat saaneet aikaan kollektiivisen harhan rajattomasta kasvusta rajallisessa tilassa, ja kun uusliberalismi luo nahkaansa kuin USA:n Bushin jälkeinen presidenttimyytti.
Lapset tarvitsevat äitiä ja isiä lähelleen kun ovat pieniä, se on fakta jota ei päivähoitojärjestelmä tai vieras, erinomainenkaan yksittäinen hoitaja pysty kumoamaan. Ja jos työurat, sodat, fyysiset ja henkiset sairaudet tai itsemurhat vievät pieneltä toisen tai molemmat vanhemmat, niiden roolien täyttäjäksi ei kenestäkään vieraasta täydellisesti ole.
Nyt, kun perheiden koot ovat pieniä, kodinhoitohuoneet ovat täynnä ajastimin varustettuja pesukoneita, kuivureita ja tuulettimia, ja keskuspölynimuri vetää vaivattomasti villaiset koirat sohvien alusista, pitäisi äitien ja isien arvostus ymmärtää nostaa ylitse uraputkissa häämöttävien ylennysten sarjan.
Meidän itsemme tulisi olla valmiita tämän arvostuksen nostamiseen hyvin voimakkaasti kantaaottavia.
Pikkuisen tiedän asiasta itse: Ensimmäinen vaimoni sairastui mieleltään kun lapset olivat pieniä ja jäin heidän yksinhuoltajakseen pitkäksi aikaa. Minulla on niiltä ajoilta sekä hyviä että armottoman ahdistavia muistoja riittämättömyyden ja osaamattomuuden tunteineen ja jaksoin itse vain, koska ihmettelin yhä, kuinka oma äiti jaksoi aikoinaan sellaisissa oloissa.
Lapset kasvatin siis jollakin lailla ja he elävät omia elämiään tahoillaan kukin ja ovat tehneet minusta kohta jo kuusinkertaisen ukin joten voine n ottaa kantaa jo siinäkin mielessä lapsiperheiden asemaan.
Nykyisessä elämässäni minulla on neljä alaikäistä lasta. Nuorin 1,5 v vanhin 8v. He eivät ole olleet kuin satunnaisia aikoja päivähoidossa ja siitä on vain hyvää sanottavaa. Ne muutamat kuukaudet ovat olleet lapsille virikkeellisiä koska hoitajat ovat osanneet työnsä ja lapsistamme on todella myös huolehdittu. Ehkä myös se, ettei päivähoitorumbaa tarvitse jatkaa määrättömästi, on antanut myönteisen kuvan asiaan.
Henkilökohtaista kauhua olen kuitenkin aina tuntenut sitä trendiä kohtaan, että jo hyvin pienet vauvat täytyy nyhtää sängystä viiden-kuuden aikaan aamulla aikuisten maailman joutavuuksien takia.
Isänä olemisesta en prenikoita rintaani ole saanut, enkä varmasti niitä kaipaa, mutta se, että näkisin vielä jonain päivänä yhteiskunnan muuttuvan niin, ettei rahapolitiikka ole se, joka ohjaa, vaan lapsen todelliset tarpeet omistaa edes muutamia vuosia kestävä jakso varhaislapsuuttaan läheistensä kanssa. Että heillä olisi aina syli johon kiivetä kun sängyn alta mörkö kurkistaa. Että heiltä ei koskaan tarvitsisi muille tehdystä työstä johtuvan väsymyksen vuoksi yhtäkään syliin-pyyntöä evätä.
Virolaiselle: tähän ansalankaan en mene. Huomautan huolellisesti, etten nimittele, solvaa tai muutenkaan kutsu ketään henkilöä "roskaksi", vaan korkeintaan joidenkin tekstejä, demagogiaa tai yleensä joitakin ilmaisuja. Halla-ahoa en niin tarkkaan ole seurannut, että pystyisin tai edes haluaisin ryhtyä lajittelemaan.
VastaaPoistaKäsittääkseni oikeus subjektiiviseen päivähoitoon eli lapsen saamiseen päiväkotiin vaikka äiti on kotona, tuli viime laman aikana. Pulma kun oli, että jos naiselle oli työpaikka tarjona, ehtona oli että heti. Päivähoitopaikan saaminen taas kesti kuukausia. Epätoivoinen tilanne.
VastaaPoistaLisäksi ne pätkätyöt, joista mm. Ruukinmatruuna toisaalla kohkaa, vaativat työhön lähdön suunnilleen palokunnan periaatteella.
Jos tätä oikeutta käyttävät jotkut pubipöytää pystyssä pitävät ja sohvakissat, se ei tee työongelmia helpommiksi. Suomessa rokotetaan mielellään ihmisiä, joidenkin ikävien poikkeusten (joskus kuviteltujen) ehdoilla, vaikka viranomaiset kuinka väittävät, että todellinen ongelma on päinvastainen; ihmiset, joille jokin etuus kuuluu, eivät hae sitä tai eivät saa, vaikka olisivat oikeutettuja.
Don JUusa:
VastaaPoistaSinun konnotaatio-käsityksesi on aivan väärä: Lue semiotiikan alkeita ja suhteista ja mitä on ollut ns. ensin joka määrää mikä siirtyy (et sattunut katsomaan eilistä dokumenttia Arto Haloselta missä näytettiin miten kokonaista maata ollaan indoktrinoitu tällä tavalla).
Tässä lyhyt copypaste ensimmäisestä google-vastauksesta kyselylle: semiotik & betydelse "Medskapandet innebär att det finns färdiga erfarenhetsbaserade strukturer som individen använder för att skapa betydelse. Etablerade termer som innefattas i detta fenomen är kulturella filter och selektiv perception. eli selektiivisyys on tänä päivänä uuden indoktrinaation käyttämä ja sinun näkemys ns. brandista on siksi viime vuosisadalta. Niin uskottiin kunnes tajuttiin, että brandin merkitystä voidaan hilata hierarkiassa asteeseen 1.0 eli teettää uudet primeluvut.
Mainostoimistot eivät enää toimi konsulttitoimistoina kuten 80-luvulla milloin sinun teesi vielä pätesi. Nykyään on siksi tietotekniikkakonsultteja, joiden rooli on ohjata oliot ja niiden toiminta kohti sitä tiedon suuntaa mikä on toivottu.
Suomi on ollut samassa jamassa kuin Turkmenistan mutta jotkut edistykselliset sen tajusi nimenomaan merkeistä.
Ilman mitään valmista brandia: ajattele: tajusivat vain siksi, että sellainen ajatus oli mahdollinen, ilman, että oli kukaan edes varsinaisesti opettanut. Riitti, että tiesi minkälainen ihminen on: ON.
Yleensäottaen.
Itsekkäänä ihmisenä tahdoin hoitaa omat pienet lapseni itse ja hoidinkin. En antanut heitä yhteiskunnan käyttöön ennen kuin seisoivat omilla jaloillaan ja ajattelivat omilla aivoillaan. Sitäpaitsi se oli hauskaa, olla yhdessä. Ei tarvinnut hakea elämäänsä tyydytystä maailmalta, se oli siinä: lahja luonnolta. Paketti oli vain tajuttava aukaista itse, perhepaketti, eikä paeta auktoriteettien helmoihin.
VastaaPoistaHomo Garrulus, en ymmärrä aiheesta mitään enkä sinunkaan kirjoituksestasi. Minusta herra Halla-ahon tyyli ja sanavalinnat yhtä kaikki ilmentävät hänen ylemmyyydentunnettaan, eikä hän minun tulkintani mukaan ajattele olevansa tasaveroinen kohteensa kanssa. Tosin en ole viitsinyt hirveästi analysoida hänen tekstiään, sitä on liikaa. Kun HS:n haastattelussa on 10000 merkkiä, Halla-ahon "lyhyt kommentti" on 15000 merkkiä. Minusta se on jo hupaisaa.
VastaaPoistapaljastetaan samalla todelliset asenteet eli ylemmyyydentunne ja halveksunta. Kyllä se on sitä - rasismia.
VastaaPoista...
*
...
olen mieluummin väärässä herrasmiesten kanssa, kuin roskaväen kanssa oikeassa
...
Pryceless.
*
Vastakkainasettelun aika ei ole koskaan ohi sillä se on sisäänkoodattuna meihin KAIKKIIN. Yksinkertainen saattaapi olla autuas mutta toisaalta on niinkin että malka ja kurkihirsi jne., ja vieläpä edelleen jotta "Tapelkaa pojat niin saatte tupakkaa". Onhan sen jo kapitalistinenkin tiedemies myöntänyt että ” Apinoita äidin oomme KAIKKI, lallallaa.”
Subjektin halu tulkita on ylittämätön este.
ad Don Jusa,
VastaaPoistaAjatuksesi eksistentiaalistumisesta ovat kihelmöivän mielenkiintoisia. Itse ajattelin myös varauksellisen yhtäkuin-merkin syntiinlankeemuksen ja eksistentiaalistumisen välille.
Kuitenkin eettinen kysymys koskee sitä, että saako ketään irrottaa matrixista vasten tämän tahtoa?
Et mielestäni pystynyt tarpeeksi hyvin perustelemaan, miksi on tärkeää eksistentiaalistua, mikäli yksilö on onnellinen eläessään "kuplassa"? Elämä, kun sen näkee "sellaisenaan" on toisinaan melko valju. Syntyyhän siitä parhaimmillaan elämänmakuista runoutta, mutta silti.
Toisaalta on ristiriitaista, että piirrät yhtäkuin-merkin eksistentiaalistuneen ja narsistin välille, eikös sen pitänyt juuri olla mielestäsi positiivinen asia? Mielestäni se ei ole sitä, eikä edes sokaistunutta hybristä Jumalaa kohtaan, päinvastoin, sittenhän sitä vasta itsensä pieneksi ymmärtää!
Pirkko A:lle:
VastaaPoistaSamat sanat, kaima.
Pirkko Anna Amnell
joumäänchicago kirjoitti...
VastaaPoista"Vastakkainasettelun aika ei ole koskaan ohi sillä se on sisäänkoodattuna meihin KAIKKIIN"
Capslockitus kielinee ainakin pienestä epäilyksen häivästä, onko sittenkään rahkeita puhua ihan kaikkien puolesta?
*
Tuolla eelle viitataan rasittaviin tekstinsuoltajiin. Niitä on, ja niitä voi välttää.
Ja mietin, mistä lukisin helposti arvostelut päivän telkkuleffoista.
Nyt se lähde on IL(Jiiki): tähdet lienee oikein, ja asiaakin on - pirusti - siis yhtä helvettiä lukea niitä polveilevia lausepötköjä.
Anonyymi,
VastaaPoistakiitos palautteestasi.
En varmaan itse osaisikaan perustella. Mutta eksistentialistisen ajattelun kannalta vain kuplan puhkeamisen ja siitä seuraavan angstin kautta ihmisestä tulee yksilö, joka vapaa. Toki on easy living olla joukkosielun saartamana. Ja niin uskon itse olevani. Exodus eli exit eli pakoreitti tästä ihmisyyteen olisi niin kuin Egyptin orjuudesta karkaaminen.
Narsismilla tarkoitin vinoutumista: siinä on nimenomana kyse siitä, että minuus ei ole rakentunut ehjäksi. Mutta en tunne aihetta. Olen vain sen varassa kuin olen lukenut Jorma Myllärniemeä.
Loppulauseesi on pahuksen kiinnostava, ja talletan viestisi copy+pastella märehdittäväkseni. Kiitos.
Hei Kemppinen!
VastaaPoistaVain pieni nootti: Veljeni sanoi Suomessa kaydessani ettà yksi niita harvoja blogeja, joita han katsoo saannollisesti aina silloin talloin on "Kemppinen". Olen tyytyvainen: on kiva lukea fiksun ihmisen kirjoittamaa - ei fanaattista - tekstia.
Continua così - ja kiitoksia kivasta seurasta!
Enneli
Kuka on Halla-aho (näistä nimimerkeistä)?
VastaaPoistaVanhempani syntyivät agraarisuomessa mutta muuttivat kaupunkiin ja tekivät minut. Kannan suurta kaunaa heitä ja heidän sukupolveaan kohtaan.
VastaaPoistaHe kasvoivat sotakertomuksen läpäisemässä ympäristössä. Kulttuuripääoma mitä he kotipiiristään saivat oli tietotaito maanviljelykseen, mutta mä kasvoin omakotitalopellossa. Ei kai siihen mitään kovin hienostunutta dekonstruktiota tarvita että ilmenee miten säälittävän kurjasti ne vanhat kunnon pohjalaiset "arvot" sopii nykymaailmaan.
Onko varttuva ihminen velvollinen viemään eteenpäin (yhä ylös yrittää, nopeammin, katolle kansa kiipeää) vanhempiensa projekteja? Urheilemalla päteväksi korpimajuriksi, teknisillä opinnoilla rovastiksi edistyksen alttarille ja sitten kuolemanpelon vallassa tehdään lapsia jatkamaan kamppailua neljän viiden eikun kuuden miljardin lajitoverin kanssa. Jatkamaan näitä ah kaiken ylle kaartuvia tarinoita.
Kasikytluvun loppu päiväkodissa oli elämäni parasta aikaa. Välillä vain harmitti aikainen herätys, ceaucescun tekoset tai aikuisten tapa määritellä oikeudenmukaisuus diskonttaamisen aikahorisontissa. Mutta kun oli kavereita, kurahousut ja ruusunmarjaviiliä niin ei tarvinnut valittaa.
Lukekaa nyt tämä Marko Hamilon blogikirjoitus, jotta saatte realistisemman kuvan tilanteesta:
VastaaPoistahttp://www.tiede.fi/blog/2009/01/23/jarkko-tontti-on-vaarassa/
Jarkko Tontin mainitsema tutkimus (vuodelta 2002)on heikkolaatuinen, ja lisäksi hänen kirjoituksensa "Päiväkoti pakolliseksi" näyttäisi olevan plagioitu sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden lehdestä vuodelta 2006.
Ossako kukaan Halla-Ahon tekkstejä tunteva sanoa, onko tuolla ylempänä esitetyssä H-A:n autovertauksessa esitetty virhepäätelmä vahinko vai tahallinen? Ja sattuuko hänelle useinkin tämänkaltaisia lipsahduksia?
VastaaPoistaAd Skorodofagos,
VastaaPoistaLue tästä Mikko Ellilän blogikirjoitus, josta kirjoittaja tuomittiin sakkoihin.
Halla-aho kommentoi sitä näin:
"Kyseinen kirjoitus teki ilmestyessään minuun suuren vaikutuksen. Ellilän ongelma (tai tietoinen valinta) on täydellinen epädiplomaattisuus ja lukijan huomioimattomuus, mutta jos näistä piirteistä ei suostu provosoitumaan, tekstistä (kuten Ellilän teksteistä yleensäkään) on vaikea löytää väitteitä, joista voisi perustellusti olla eri mieltä. Ideologinen eri mieltä oleminen on tietysti toinen asia."
Halla-ahon mielestä Ellilästä tutkintapyynnön tehnyt vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen on Gestapon poliisiin verrattava rikollinen.
Ellilä itse kommentoi: "Rasismi on hyvin epämääräinen käsite. Puumalainen sanoo tutkintapyynnössään rasismiksi mm. sitä väitettä, että afrikkalaisilla on keskimäärin matalampi ÄO kuin eurooppalaisilla. Tämä on kuitenkin objektiivinen tosiasia, joka on saatu selville tieteellisillä tutkimuksilla."
(Tutkimus, johon viitataan, on varmaan Tatu Vanhasta. Sitä käsittääkseni Halla-ahokin on sivunnut myönteiseen sävyyn, mutta tämä seikka olisi syytä varmistaa.)
On varmaan niin, että eräillä alueilla Suomessa tilanne on riistäytynyt käsistä, mutta meillä on muutenkin onnistuttu luomaan eriarvoisuutta enemmän kuin missään OECD-maassa. Halla-ahon puheessa slummeissa asuvat ihmiset ovat "pohjasakkaa".
Olisi ollut parempi, että kyseinen herrahenkilö ja kunnianarvoisa tohtori olisi jäänyt tässä blogissa mainitsematta, ainakin toistaiseksi. Mitä kuuluisampi tapaus, sitä pinnallisemmin se tunnetaan.
Kaikkia natsikahjoja jos nimeltä mainostaa, sillä on kai tarkoitus.
VastaaPoistaPian ne ovat eduskunnassa.
Kokoomus ajaa kiimoissaan maan ennen aikaisiin vaaleihin.
Rouva Mikkosta pilkattiin myös hänen ammattinsa vuoksi. Hänhän on kampaajamestari. Vuonna 2012 kampaajan ammatin arvostus on noussut huimiin korkeuksiin, koska presidenttiehdokas Haaviston puoliso Antonio on kampaaja.
VastaaPoista