Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
23. syyskuuta 2008
Toisia kameroita
Oli tilaisuus kokeilla Nikon D 60 Kit –satsia, jota nyt kovasti mainostetaan. Tosin olen luvannut äidilleni, että en rupea enää pelaamaan järjestelmäkameroiden kanssa, koska sillä rahanmenolla ei sitten ole loppua.
Nikon olisi mielestäni huono ostos. Pakettiin kuuluva objektiivi on huono ja Nikkoriksi hämmästyttävän huono.
Se on makuasia, mutta kun elävä LCD alkaa olla tavallinen kaikissa kameroissa, sen puuttuminen tuntui hankalalta.
Kakkoskamerana Olympus SU 570:n rinnalle on nyt yllättäen tullut erittäin pieni ja vaarattoman oloinen Lumix Panasonic DMC-LX3.
Aivan verraton.
Bonus – Olympuksen kallis ja todella tehokas salama sopii Lumixiin ja toimii TSL:nä eli automaattisesti.
Nyt ovatkin käsillä mummujen valokuvausajat ja lisäksi vajaan kahden viikon kuluttua vanhemmillani on 65-vuotis-hääpäivä, joka on ikuistettava.
Kaivakaa verkosta esiin Lumixin speksit. Kukaties se on vähän kallis ja kaiketi värikohinan olisi suurilla filmiherkkyyksillä saanut paremminkin kuriin. Valkotasapaino toimii automaatilla hyvin, ja kaikki käsiasetukset löytyvät. Sarjakuvaus, jota en käytä, on mielettömän nopea.
Eli kehuja tulee kovasti. Taustalla on tietysti linssissä lukeva teksti, Leica. Myönnän nöyrästi, että vaikka Wetzlarin poikien osuus voi olla aika nimellinen, tuo tavaramerkki tehoaa minuun. Käyn aina joskus hypistelemässä filmille kuvaavaa M-kuutostani ja sen ihmeellisiä objektiiveja tyytyväisenä siitä tiedostani, ettei noiden linssien kytkemine Leican digitaalirunkoon tuota haaveiltua tulosta.
Jossain vaiheessa saatan mankua perinnöksi isän vanhan kameran, jota parempaa ei taida olla – ei edes Leica.
Se on Zeiss Ikonin Super Ikonta, 6 x 6 cm, objektiivi Tessar f=3,5. Paljekamera vuodelta 1938. Mitään sillä ei tee, mutta kunnioitan äärettömän hyvin valmistettuja laitteita, jos niihin liittyy muistoja. Osa isän kirjojen kuvista on otettu tuolla kameralla, osa kateisiin joutuneella Altixilla, jossa oli kiinteänä sama Tessar.
Super Ikonta – jolla sodan aikana otetuista kuvista veljeni onneksi teki muutamia kymmeniä bromivedoksia – siirtyi sukuun sopuhinnalla talvella 1942 saksalaiselta. Hinta oli yksi villapaita.
Arvelisin että kysymyksessä oli nykyisin usein mainittu win-win-tilanne.
Digitaalikuvaus oli itselleni virkistävä potku perseeseen saadessani nopean mahdollisuuden nähdä tulos heti, sen sijasta että olisi joko menty pimiöön ja nähty mustavalkeaa tai laitettu tekonen väriprinttiliikkeeseen ja saatu automaattista roskaa.
VastaaPoistaJosta syystä digi-Ixukseni vanhennuttua käsiin otin tarjouksesta kuusikymppisen vammaisen vanhemman veljen, dee neljäkymppisen, hinnan houkuttelemana. Ja siksi, että vanhasta F kakkosen rungosta on jäljellä optiikoita, joita hyödyntää.
Ehkä eniten häiritsevä asia (valintojen selittämättömyyden lisäksi) on se, ettei rajaus ole eksakti. What You See You Don't Get. Minä kun haluan tehdä kerralla kunnon kuvan. Muutoin digijärkkäri on mun toiveeni ja päämääräni, ja yritän nyt pysyä näissä tavoittelematta kuunvaloa taivaalta.
http://www.flickr.com/photos/eero_raunio/2874465053/sizes/l/
Kuva otettu ihan penkiltäni, ASA 1600, 1/30. Kyllä tämä mulle piisaa.
Mulle aika tärkee on toi Raw. En varmaan ole ainoa.
VastaaPoistaJa jos innostun uudesta, niin muistaessani tarkistan ensin tän sivun:
http://www.adobe.com/products/photoshop/cameraraw.html
Tänne on cropattu joitakin ISO-kuvia Panasonicilta. Ja on siellä muutakin... ehkä tuttu sivusto.
http://www.photographyblog.com/reviews_panasonic_lumix_dmc_lx3_2.php
Broidilla oli sellainen kokoon taittuva rullafilmikamera. (Kai se on sillä vieläkin) - mutta tarkemmin en nyt muista. Kaunis. Kyllä sillä kuvattiin muistaakseni vielä 70-luvulla.
Mulla taas oli joskus sellainen kaksisilmäinen peiliheijastuskamera Rolleiflex. Siinä oli Zeiss Tessar 2,8/80 ja Compur Rapid suljin... Kaunis. Missäköhän sekin on...
Toi mainittu Nikon on aika muovinen peli. Mä vierastan muovia kaikessa, mutta eniten juuri kameroissa.
;)
http://www.youtube.com/watch?v=gnMMccvV5Dw
Hyvä Kemppinen.
VastaaPoistaLiität tähän bloggaukseesi kaksi kuvaa.
Ja kuvien alla kirjoitat kameroiden ja objektiivien laadusta.
Ottamasi kuvat voisi ottaa millä tahansa markkinoilla olevalla kameralla.
Kuvien visuaalisen laadun suhteen on merkityksetöntä, millä nykykameralla kuvat otetaan.
Tässä esittämissäsi kuvissa ei ole minkäänlaista visuaalista substanssia.
Siinä mielessä ne ovat osa suomalaisuutta. Suomalaisuus luomiskyvyn suhteen tarkoittaa useimmiten sitä, että huomattuaan oman kuvallisen kykynsä puutteen suomalainen alkaa kirjoittaa kameroista.
Kamera on vain laatikko, jossa on reikä.
Kuvat syntyvät kuvaajan mielessä.
Kenenkäs poikia?
VastaaPoistaObjektiivit ja aukot rakentavat sitä jatkumoa jota perhesiteet parhaimmillaan edustavat.
– Isän poikia!
Odotin koko ajan, että milloin Leica- ja Zeiss-brändeistä koukataan Suomi-brändiin... ja mitä kautta ja millä mielellä.
VastaaPoistaMieluummin Nokian kuin Pietarin kautta kuitenkin?
Ja aamu oli iltaa viisaampi!
VastaaPoistaSanoivat - olisinko muuten tullut katsoneeksikaan.
http://www.hs.fi/haku/?haku=Tapio+Bergholm
Kerran sukujuhlaa kuvatessani tulin linssin läpi tietämään monta asiaa niistä ihmisistä. Merkin ei ollut väliä ja sitäpaitsi - eikä yllättäen - senkin kohtalo oli rusertua kourassa. Akat mitään kameroita tarvitse.
Vielä muutama vuosi sitten kuvasin aktiivisesti 6x9 Super Ikontalla mutta nyttemmin olen siirtynyt käyttämään enemmän toista suosikkiani, Rolleiflex I Standardia.
VastaaPoistaMolemmissa kameroissa on sekä oikea tuntumaa että miellytävä käyttöliittymä.
Valitettavasti tuon Super Ikontan suljinmekaniikkaan tuli vika vaatimattomassa 70 vuoden iässä. Korjattavissa toki mutta toistaiseksi en ole vienyt huoltoon.
Olisit nyt laittanut Nikonilla otetut kuvat esille, kun sitä kerroit testanneesikin.
VastaaPoistaPojalla oli viikonloppuna urheiluturnaus. Olympuksen superzoomilla sai nopealla sarjakuvauksella uskomattoman hyvin tilannekuvia, sisätilassa kuvan kohina tosin jo vaivasi. Ei haittaa pahasti kymppikoossa, mutta pilaa slide shown pc:n ruudulta.
VastaaPoistaMillä Jee...ves kuvaisi? Tämä lähes selviää lukemalla tuoreimman jutun hänen tai siis Stephen Fryn kotisivuilta www.stephenfry.com/blog. Hän kirjoittaa elektronisista laitteista viikoittain isoon lehteen ja jutut on luettavissa em. osoitteestakin. Varsinaiset harvakseltaan ilmestyvät blessayt (sic!) ovat parhaimmillaan kuunneltuina. Muuten hän on nettipersoonana samaa kiinnostavuustasoa Kemppisen kanssa.
(..............................................................................)
VastaaPoistaVideon YouTubeen laittaneen henkilön käyttäjäprofiiliin oli kirjoitettu seuraavaa:
”And suddenly there was war we didn't remember it A long time forgotten there suddenly was war And suddenly there was war our children are dead Burnt in the ruins that were left by war
War
And suddenly there was war and the mothers they screamed For revenge and reprisals for another war And suddenly and suddenly And suddenly there was war with spoiling and death And you fight alone if there's another war
Whole life is war and whole life is pain And you will fight alone in your personal war
War
This is war!”
se on Wumpscut nimisen yhtyeen Albumilta Embryodead
tässä jonkun fanittajan tulkintaa asiasta:
http://www.youtube.com/watch?v=MByVLThpfDw
ja siellä oli myös:
Kauhajoki School Shooting - Wumpscut86 (5)
I just uploaded this for the viewing of others. I have nothing to do with what happened, I just downloaded the videos before the account was suspended.
jonka kirjoitti nuori mies Australiasta.
Hesarissa kommenttina oli mm:
"JOKAIKISESSÄ Yhdysvalloissa sattuneessa kouluampumistapauksessa ampuja on syönyt Prozak-tyyppistä masennuslääkettä, kuten Jokelankin ampuja. Prozak on 94-prosenttisesti sodiumfluoridia, joka aikanaan kehitettiin rotanmyrkyksi."
miten vaan....
Venäläisiin ristisanatehtäviin käyvät vain substantiivit yksikössä.
Stubbin-Ollilan Suomi-brändiä luodaan nyt Kauhajoella.
VastaaPoistaMitähän kommunikeaa on tiedossa?
Pääasia tässä maassa on ollut kiusata työpaikoilla heikoimmat lenkit ulos.
Televisiossa leijonanosan formaattiohjelmista muodostavat saneerausformaatit: katsotaan kuka keskinkertaisuus kiusataan seuraavaksi pihalle. Jäljellejäänyt on muka parempi.
Sosiaalifasismi on muotia.
Ei sovi moittia kameraa, jos maisema on vääristynyt.
"Prozak on 94-prosenttisesti sodiumfluoridia..."
VastaaPoistaOnkohan annostus ollut liian pieni?
Jepulis, Kemppisen liitutaulua kannattaa aina kurkkia, ei tekstin, vaan kuvien takia!? ;-)
VastaaPoistaEdellinen kuva Sanomatalosta oli napakymppi, tosin paikan tunnistaminen onnistui vasta toisella yrittämällä. Ensivaikutelma oli metallirunkoinen kaarisilta.
Ihmisen tappamiseen ei ole koskaan järkevää syytä.
VastaaPoistaAd Jussi: Muovi ja Norman Mailer filkka:
VastaaPoistaSiksi olen niin väkivaltainen; minulla on kaapit täynnä Tupperwarea.
Onpa paha tauti; ei-mitään mitä-tauti ja sitten alkaa aggressiot?
Eilen Kemppinen sanoi Janne Virkkuselle, että Mallia olisi voinut katsoa MIT Technology Review’sta. , tänään HS haastattelee MIT:n professori Bengt Holmströmiä
VastaaPoistajoka on ollut eräiden suomalaisten taloustoimittajien ehdokas talous-Nobelistiksi.
Silloin häntä kiiteltiin kansainvälisesti tunnettuna ylimmän johdon optiojärjestelmien kehittelijänä (vrt. Fortum ja Nokia)
Hänet muistetaan myös talouspiirien ajamana ehdokkaana Sitran yliasiamieheksi silloin kun lopulta Esko Aho valittiin.
Aika hyvin vedätetty, JK!
Parempi korjata omia sanavalintoja: en ole väkivaltainen vaan temperamenttinen: minä itken ja nauran ja hosun kiitettävästi: olen täynnä elämää. Sitä ei siis pidä näin varmuuden vuoksi (kun tapahtuu niin paljon todella kauheaa) sekoittaa oikeaan väkivaltaan. MInä olen rauhan ihminen.
VastaaPoistaNaapurini eivät; ovat kyttääjiä ja aiheuttavat pelkoa. Sitten nauravat ja jatkavat sitä, mitä pahat Persona Non Grata -keksijät saivat aikaan. Ovat sadisteja ja yllyttävät toisiaan samaan vääristyneeseen tapakulttuuriin: ei saa jättää toisia perheitä tuolla lailla ulkopuolelle kuten tämä myös lääkäriperhe niin hirivttävän mielellään teki. Ovat vielä väestöliiton palkkalistoilla: ei taida paljonkaan tietää psykologiasta ja etenkin identiteetin syntymisestä. Pitivät Berlusconiakin älykkäänä kun juuri hänenlaiset keksivät näitä non grata-strategioita sotilasrekrytoinnin takia.
Noh... tässä juttua tuohon lamakeskusteluun:
VastaaPoistahttp://econ.princeton.edu/news/crisis-panel.html
Kappas, päädyit LX3:n hankkimaan, oikein kiva instrumentti se on. LX3:lla olen reilun viikon verran ja 1800 kuvaa ottanut.
VastaaPoistaEilen ja tänään valokuvaus oli terapiaakin, pitää jotain ilon aihetta olla keskellä kansallista surua.
Huomasin samalla, että englannin kielessä "shoot" tarkoittaa sekä ampumista että valokuvausta. Olen tainnut samassa tekstissä käyttää kumpiakin sanoja, mutta tuskinpa jatkossa.