Kun perustukset järkkyvät, on oikea hetki kiinnittää katseensa vähäisiin asioihin.
Perustusten järkkymisellä tarkoitan finanssikriisiä, josta ei vielä ole sanottu toden sanaa. Kaupankäynti kohdistuu yhä enemmän palveluihin – kaksi kolmannesta, ehkä kolme neljännestä. Tavaran tuotannon osuus vähenee.
Yleisessä sekamelskassa unohtuu, ettei kulutus tuota varallisuutta.
Palveluntuotanto paljastaa huonosti näkyneen puolensa – palveluista voi tinkiä nopeasti. Kysyntä romahtaa.
Nyt heiluvat finanssipalvelut eli pankki- ja vakuutusala. Outoa kyllä, Suomessa on ollut paljon puhetta kahdesta muusta suuresta palvelualasta, kouluista ja terveydenhoidosta, vanhusten hoiva mukaan luettuna.
Televisiossa ja radiossa juoksee asiantuntijoita puhumassa kuin lapsi, jonka kerran tunsin. Hätäännyttyään hän rauhoitti itsensä toistelemalla: ei ole mitään hätää.
”Hätä ei ole tämän näköinen” taas saattoi hyvinkin olla legendaarisen Porsas Urhean lausumia.
En halua kiivetä kivelle ja ruveta profeetaksi. Kunhan vain olen samaa mieltä kuin tähänkin asti: mitä isommaksi he kasvavat, sitä korkeammalta he kaatuvat.
Vähäinen asia ei todellisuudessa ole kovin vähäinen. Juha Mälkin väitöskirjat ”Herrat, jätkät ja sotataito” perustelee eräitä pahimpia pelkojani.
Tämä on paha: kun organisaatio pettää, se luhistuu sisäänpäin.
Juridiikan ydin – vai teille – sääntöjä on aina kahdet, viralliset ja todelliset. Molemmat toimivat ja vaikuttavat ihmisiin ja asioihin mutta myös toisiinsa.
Konsulttien ja everstiluutnanttien keskimäärin huono menestys johtuu jurismista: he selvittelevät sääntökokonaisuutta tajuamatta tavoittelevansa kuun kuvajaista taivaalta . Kuu on ylhäällä taivaalla, kuvajainen on veden pinnalla.
Joukko eli työyhteisö, vertaisryhmä tai konekiväärikomppania luhistuu, kun sitä yhdistävät häpeän ja velvollisuuden siteet hajoavat.
Sitten juostaan, Lappeenrantaan asti.
Tällaisia terveisiä Vesa Vainion ennen johtamalle teollisuudelle ja muillekin tutuille: ihmisiä ei voi sijoittaa uudelleen – hyvin itseorganisoituja joukkoja voi.
Siksi tuotannollisten työpaikkojen hävittäminen noin vain on sekä rikos ihmisyyttä vastaan että rikos järkeä vastaan.
"Suomessa on ollut paljon puhetta kahdesta muusta suuresta palvelualasta, kouluista ja terveydenhoidosta, vanhusten hoiva mukaan luettuna. "
VastaaPoistaOlin JR58:n tapaamisessa tänään hotelli Lakeudessa. Hieno hetki elämässäni.
Kolme tuntia myöhemmin koirani kuoli eläinlääkärin leikkauspöydälle. Lapseni (ei biologiseni) itkee klo 0:30.
Haluaisin toimia Suomen hyväksi. En ehkä osaa, en pysty. Mutta haluan.
Kertokaa lapsen lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa.
Luoja Suomea siunatkoon.
Minulta tuleee nyt itku.
"Tämä on paha: kun organisaatio pettää, se luhistuu sisäänpäin."
VastaaPoistaNäin juuri. Ja on kai ilmeisen selvää, että Subprime-kasinoa pyörittävät crupiäärit tiesivät tarkasti toimintansa moraalittomuuden ja myös sen, että kaikki päättyisi katastrofiin.
Tämän jälkeen rahapolitiikan poliiseilla, so. näille tarkastuslaitoksille, olisi kai syytä pukea päälle pellen puku ja lähettää miehet maata kiertävälle radalle.
Olisiko subprime-kriisi mainio osoitus ja esimerkki USA:n yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta rappiosta ja mädännäisyydestä? Maa hajoaa kohta NL:n malliin??
Lopuksi on sanottava rehellisyyden nimissä, etten ymmärrä makrotaloudesta enempää kuin sika hopeasta.
Ottamatta kantaa muihin osumiin. Varallisuutta jaetaan jälleen uudelleen. Sukupolveamme on siunattu jo ties kuinka monennella sikasyklillä. Ne, jotka ovat osanneet asettaa hattunsa oikein, voivat saada siihen esimerkiksi miljardin, kuten naapurin poika pikkukaupungista. Maailma on järkevien osien mieletön kokonaisuus.
VastaaPoista".... As a society, we are getting what we deserve. I am glad that finally the crisis is here. Finally everybody can now see that the emperor is naked. Finally American will soon live within their mean. We will have to accept the fact that our deficit will not be funded by outside monies. We will be poorer - all of us. It is hard to believe and up to today I still can not understand that people did not see it coming for the last 5 years and still can not see thru till the end. Hope we will learn something or we will be like Argentina in a generation....."
VastaaPoistaniin.... ja nuorimmainen kirjoitti mulle eilen myös mailia; "toivottavasti tapahtuu jotain noilla ¨markkinoilla¨, että olis ihmisillä vähän muuta mietittävää elämässä : )"
Niin se tuottava porukka, joka oikeasti tekee sitä uutta arvoa - eli rahaa - on tosiaan aika vähissä täälläpäin. Sielläpäin niitä kyllä on, siis esimerkiksi Kiinassa tms paikassa, mutta niillä liksoilla ei sielläpäin kai ostella uusia katumaastureita, ja ei kai vanhojakaan. Eikä ne ainakaan mainosta niitä tai mitään muutakaan Hesarissa. Toisaalta eikö juuri viime viikolla - vai oliko se edellisenä - sanottu, että se katumaasturikauppa oli hiipumassa.
Mistähän se voisi johtua? Helppo leikkiä rahalla, jos ja kun se on niin abstraktia?
- http://www.clearstream.com/ci/dispatch/en/kir/ci_nav/home - Esimerkiksi se Bin Laden, jonka valta-asema siis perustuu varallisuuteen, ei toimi tavallisen eurooppalaisen pankkitoimiston kautta. Mutta oikeastaan kysymys kuuluu, että kuka muu ei toimi?
On siis Offshore-järjestelmä. Systeemi systeemissä. Ei rahoitustarkastuksia, eikä veroviranomaisia. Vito Tanzi, kansainvälisen valuuttarahaston entinen vero-osaston johtaja, arvioi joskus offshore-pääoman arvon olleen n. 5.000 miljardia dollaria. Siis joskus, mutta keinuuko vene vielä kuitenkaan tarpeeksi? Ja onhan sitä muitakin systeemejä.
Osakemarkkinoiden kurssiheilunta jatkuu lähiajat rajuna, arvioi eräs Erkko, eli Uusitalon Erkko.
– Kurssiheilunta on ollut aivan hurjaa, tämä on ollut aivan ennennäkemätöntä tradingia.
– Päivänsisäistä kurssiheiluntaa kuvaa esimerkiksi brittipankki HBOS:n kurssivaihtelu Lontoossa keskiviikkona, siis ennen pankin päätymistä Lloyds TSB:n omistukseen. Ensin HBOS laski 50 prosenttia puolessa tunnissa ja sitten nousi 130 prosenttia seuraavan puolituntisen aikana.
– Monien yhtiöiden osakkeissa short interest on pysynyt melko vakaana. Käytännössä tämä merkitsee, että rahamääräisesti lyhyeksimyynnit ovat kutistuneet melkoisesti.
– Shorttaamista ja shorttaajia syynätään nyt normaalia tiukkapipoisemmin.
Shorttaaminen merkitsee lainattujen osakkeiden myymistä kurssilaskun toivossa. Takaisinmaksu kurssilaskun jälkeen. Kurssinousu merkitsee siis tappioita.
Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan esimerkiksi torstaiaamuna HBOS:n ostosta sopuun päässeen Lloydsin riskilisä oli keskiviikkona 195 pistettä, kun viikko sitten se oli noin sata pistettä. (Nordealla se on nyt 110 ja sitä ei pidetä siis kovin pahana.) HBOS:n riskilisä on 445 pistettä eli 4,45 prosenttiyksikköä. Glitnirilla lisä on 12 prosenttiyksikköä ja Kaupthingilla yli 10 prosenttiyksikköä. Heh-heh ja niin kuin ne mainosti noissa tolpissa vaikka vielä viime kesänä.
Mun piti vuosi sitten siirrellä faijan rahoja ja mitähän ne pankissa taas ehdottikaan heh-heh ja minne ne olisikaan niitä mielellään - siis niin mielellään - sijoitelleet. Heh-heh-heh. Mä en tosin muutenkaan pidä siitä porukasta siellä. Joo totta kai kannattaa kiinnittää niitä - meille - esimerkiksi viideksi tai kahdeksitoista vuodeksi, haluatteko kahvia, voin hakea sitä teille. Ai olette jo juoneet. Ehkä pitemmäksikin ajaksi ja eikö teillä todellakaan ole velkaa, nyt on korotkin niin alhaiset. Heh-heh-heh. Siis todella. Missä n-i-i-t-ä ihmisiä oikein tehdään. Vaatiiko sellainen jotenkin erikoisia kutuolosuhteita, vai kotiolosuhteita? Outoa kiimaa? Järjettömän suurta ja kieroa kalua? Miksi niitä ei kiinnosta joku muu? Vaikka mato-ongella käynti. Hiljaiset koti-illat pasianssia pelaten. Wodehousen höpötys. Masturbaatio. Torilla tapaa mukavia ihmisiä. Kirjastot ovat vieläkin kivoja paikkoja kaikista säästötoimista huolimatta ja kirjakaupat. Elokuviinkin voi mennä. Ja oikeita töitä saattaa vieläkin löytää, ainakin joitakin muita töitä.
USA:ssa painetaan nyt uutta rahaa, jotta voidaan maksella niitä velkoja alta pois siis. Tämä linkki, - http://www.kaapeli.fi/book/pesukone.htm - jonka tänne pistin muutama päivä sitten on aika mielenkiintoinen. Siis jos osaa, tai jaksaa etsiä siitä niitä mielenkiintoisia asioita - mua ei kaikki siinä oikein innosta - mutta esimerkiksi tämä;
"Clearstreamin palveluksessa aina 1990-luvun alkuvuosiin saakka ollut tietokoneinsinööri Régis Hempel toimii La boîte noiren keskeisenä tietolähteenä. Kovien paineiden alla Hempel suostui avustamaan myös kotimaansa Luxemburgin oikeusviranomaisia - vain todetakseen, että nämä tekivät kaikkensa peittääkseen ja kätkeäkseen sen, mitä hän tahtoi kertoa. Lopulta Hempel "puhui" myös Ranskan rahanpesukomissiolle. Hempel tunnusti tehneensä vakavia tietokonerikoksia Clearstreamissä 1990-luvun alussa (yli 10 vuotta sitten; rikokset ovat jo vanhentuneet). Toimeksiantajiensa pyynnöistä Hempel oli lukuisia kertoja suostunut muuttamaan - väliaikaisesti - Clearstreamin tiettyjen tietokoneohjelmien koodia. Esimerkiksi transaktio, jonka tietokoneohjelma olisi käsitellyt tavalla A, se käsittelikin tavalla B, jolloin kyseisestä transaktiosta ei jäänyt tavanomaista jälkeä. Tällainen muutos ohjelmakoodiin saatettiin tehdä esim. tunnin ajaksi. Sitten Hempel palautti ohjelmakoodin entiselleen."
Siitä muusta tekemisestä elämässä tulee mieleen esimerkiksi ne tuolla Saarisen rautatieaseman edessä ennen parveilleet kengänkiillottajapojat Kaskas laatikkoineen. Ja ne lehtikioskit, jotka olivat vain metalliputkista tms tehtyjä häkkyröitä, joihin oli ripustettu niitä lehtiä roikkumaan. Ja joku vanhempi nainen siellä sisällä myymässä. Sellainen taisi vilahtaa siinä yhdessä Komisario Palmu leffassa, missä Esko Salminen juoksi sitä poliisia karkuun siinä Erottajalla. Silloin ei vielä tainut olla niitä sunnuntaisin ilmestyviä jumalattoman paksuja mainoksilla lastattuja ja liian isoilla valokuvilla täytettyjä lehtiä. Raha-arpojen voittoja tarkistettiin sellaisista - mä pidin siitä grafiikasta - listoista, joita sai ostaa kioskeilta. Joku sellainen oli useimmiten levitetty siihen auki roikkumaan. Sekin taisi olla jonkun lainen kulutusyhteiskunta. Mulla kerran heitti yhdellä numerolla päävoitosta.
Ja siitä taas tulikin mieleen, että mitenkä käy niille Hesarin mainostuloille, jos meno jatkuu. Kuka sitten maksaa sen lasihäkin sähköt ja lämmityksen? Ei ainakaan Erkko. Muuten, ei ne sunnuntaipäivien kulttuurisivut suinkaan olleet Hesarin keksintöä, vaan Uuden Suomen. Erkko toimi siinä(kin) kuten Bill Gates: varasti idean. Tuli taas vähän liian pitkä, mä olen aika nopea naputtelija, mutta lähden tästä kohta duuniin, kun sitä vielä on ja mietin matkalla, että miten oppis kirjoittamaan lyhyemmin...
Kun tehdas suljetaan, niin kyllä sitä ainakin valveutunut kansalainen kuvittelee, että siellä on todella pätevät laskelmat päätöksenteon takana.
VastaaPoistaNo joo, laskelmienkin täytyy ainakin joiltain osin perustua myöskin tulevaisuuden odotuksiin. Mitä sitten tiedämme tulevaisuudesta ja millä varmuudella?
Ei tässä oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ihminen on onnistuneesti (ja vapaaehtoisesti) rakentanut itselleen järjestelmän, jossa yhden joukon "ammattimaiset" toimet vaikuttavat välillisesti liian monen tavallisen ihmisen elämään.
VastaaPoistaJa meilläkin huudellaan taas/yhä kasvavien tuloerojen autuaaksi tekevää mantraa. Kuka unohti, että rahan motivoiva vaikutus on olemassa vain tiettyyn pisteeseen saakka.
Jospa minä vähän selitän, meinaan kun olen nähnyt laman ennenkin. Ei siinä muuta, mutta rauhallisesti se on otettava.
VastaaPoistaJyrääkö ne meitin? Niin, ketkä ne? Eihän niitä ole olemassakaan. Ei ole niitä Jussin ihmettelemiä outoja olioita, jotka on tehty väärävartisella.
Tavallisia ihmisiä tavallisissa työpaikoissa kauppaamassa edustamansa yrityksen tuotteita. Jotka ovat siis tämän vaihdantavälineemme arvonsäilytyspalveluja.
Tästähän on kyse: jossakin amerikan takamailla on annettu kauhakaupalla velkaa ihmisille, jotka eivät sitä pysty maksamaan.
Ja nyt sille velalle etsitään maksajaa. Kyllä "ne" meidät vielä löytävät.
Ollos huoleton (siis minä), Jussihan tekee vaikka mitä.
VastaaPoistaPikkuasiat pitävät pinnalla tai vetävät pinnalle. Kun laittaa seinäpäivyriin tämän päivän ja kuukauden, menee ja lakaisee rappuset vaahteranlehdistä, poimii viimeisiä, viileitä tomaatteja helmaansa ja vaihtaa kuulumisia
fasaaniherran kanssa, voikin huokaista helpotuksesta. Elämä tässä on (ainakin iltaan saakka sen kuljetan).
Kemppinen:
VastaaPoista"Yleisessä sekamelskassa unohtuu, ettei kulutus tuota varallisuutta."
Mutta kulutuksen kautta tuo sama varallisuusmäärä kiertessään hyödyttää yhä useampia, kapitalismissa ja sekatalousjärjestelmissä, distributionismissä.
"Siksi tuotannollisten työpaikkojen hävittäminen noin vain on sekä rikos ihmisyyttä vastaan että rikos järkeä vastaan."
VastaaPoistaHeh. Eliitti rähisee keskenään, vaikka nakkikiskarähinäksi tämäkin jää. Kukaan ei oikeasti tule vastaamaan mistään.
Mielikuvituksessani siirrän koko em. sakin rähisemään keskenään snagarille ja taksijonoon, ja tietysti tuhannen päissään.
Juuri kun pääsin nauttimaan omnipotenttiudestani, naapurikalastaja suoraan mereltä toi silakoita syliini. Ja puhelimen päässä kohta Astrid kysyy, haluaisinko sangollisen puolukoita, renssattuja. Tietysti halusin ja niistä maksan (kala oli ilmaista, leivon sitten pullaa).
VastaaPoistaRistiriitaistahan tämä kaikki on. Hoivaa, tukea ja palveluja vaaditaan lapsille ja varsinkin eläkeläisille. Palvelutuotannolla kerätään rahat palveluihin.
VastaaPoistaEräs pointti on jäänyt yleisöltä huomaamatta, nimittäin "laajakaista joka kotiin". Tämän tarkoituksena oli jo vuonna 2000 saada suuri osa palveluista nettiin, kuten KELAn palvelut, sosiaalipalvelut jne. Varsinkin vanhuspalvelut.
Jokaiselle mummolle ja vaarille netti kotiin ja asiat hoituvat sähköisesti. Utopiaa.
Utopian osoitti jo JUPA-hanke, eli "julkiset palvelut nettiin" joka epäonnistui täydellisesti. Samoin kuin HST-kortti joka olennaisena osana tähän utopiaan liittyi.
Nyt hallitus epätoivoissaan ehdottelee valokuitua joka kotiin. Hämmästyttävää.
Joskus vuonna 2000 sain käsiini virkamiesten salaisen paperin, jossa oli tarkkaan laskettu työvoiman vähennystarve, haitat ja säästöt, jopa kuntasektorille, kun palvelut ovat netissä. Karseaa luettavaa.
Utopiaa, mutta valitettavasti pian totta. Säästöjä on kerryttävä.
Valtio tavallaan tulee määräämään, mitä palveluja ja miten kuntasektori tulee hädänalaisimmille ryhmille tarjoamaan. Se on ryminää ja itkua, kun ainut avustaja on netti, ja yksilöllisyys palveluissa katoaa.
Hyvä puoli nykyisessä finanssikriisissä on, että netin kautta saa osakkeilla leikkiessä helposti! 5000 euron päivätuloja nettona. Tämä on ihanaa aikaa.
Hädästä ja sen näkemisestä juolahti mieleen: Hyvät ihmiset, kuunnelkaa kylähulluja, vaikka huvittelumielessä!
VastaaPoistaEräskin piti viime vuodenvaihteessa lyhyen papinmykistämispuheen, jossa puhui jo alkaneesta lamasta ja silloin vasta suunnitteilla olleesta sodasta. Pohjaa puheille oli kahden tärisevän maakellarin verran.
Nyt, reilut puolen vuotta "levottomasta" puheesta, me kaikki olemme kukonaskelta tai kahta lähempänä samaa kylähullua selvänäköisyyttä. Hiihaa!
Vai?
Tämä ei ole vielä se hätä
VastaaPoistaTämä on eksyneimpiä näkemiäni kommentteja finanssialan tämän hetken kriisistä. Kemppinen on eksynyt pöpeliköstä kalliolle (noussut kilven asemesta kivelle), josta katsoo kauas; hän puhuu myrskystä, joka ei vielä ole kohdallamme. Kyse ei ole finanssialan rakenteellisesta mahdottomuudesta. Autoiluak ei lopeteta eikä moottoritietä revitä pelloksi vaikka ketjukolari sattuu.
Kemppinen kirjoitti: "Palveluntuotanto paljastaa huonosti näkyneen puolensa – palveluista voi tinkiä nopeasti. Kysyntä romahtaa. - -Suomessa on ollut paljon puhetta kahdesta muusta suuresta palvelualasta, kouluista ja terveydenhoidosta, vanhusten hoiva mukaan luettuna. "
Tinkimisellä ei tässä tietysti tarkoiteta hintaneuvottelua, sehän palveluissa nimittäin on yleensä teollisuustuotteita hankalampaa (siis tarjonnan hintajousto on suurempi)- palveluja kun ei tehdä varastoon ruostumaan. eikä käyttöaste tai kapasiteetti ole samalla tavalla venytettäviä; sesonkivaihtelujakaan ei useimmilta osin ole samalla tavalla.
Toisaalta juuri koulutuksessa ja terveydenhuollosta kysynnän hintajousto on pieni, tietysti plastiikkakirurgia, vanhusten luxuskodit tai tuplatutkinnot ovat tässäkin luksusta, josta voi tinkiä.
Kemppinen kirjoitti: "Siksi tuotannollisten työpaikkojen hävittäminen noin vain on sekä rikos ihmisyyttä vastaan että rikos järkeä vastaan."
Kuka ja missä on hävittänyt tuotannollisia työpaikkoja "noin vain"?
Vesa Vainion rooli metsäteollisuudessa oli muuten oikeastaan jo osasyy - tai reilummin sanottuna oire - alan ongelmille.
Kemppinen kirjoitti: "Konsulttien ja everstiluutnanttien keskimäärin huono menestys johtuu jurismista - -"
Tämä tekstikappale on klassikkko jo syntyessään (oliko synnytys vasta nyt, en tiedä). Tosin everstiluutnanttien keskimääräisesti huonosta menestyksestä puhuminen on lievästi tautologista.
Catulux kirjoitti: "Tämän jälkeen rahapolitiikan poliiseilla, so. näille tarkastuslaitoksille, olisi kai syytä pukea päälle pellen puku ja lähettää miehet maata kiertävälle radalle."
Ei kannata sekoittaa politiikkaa ja virkavastuulla tehtävää laillisuusvalvontaa, tähän syntiinhän tuomioistuinratkaisujen kommentoijat usein sortuvat. Turha tuomareita on syyttää, jos säännökset harmittavat. Saisiko urheilutuomarikaan alkaa soveltaa omaa näkemystään, ja vaatia esimerkiksi mäkihypyssä hissin käyttöä alastuloon, kun arvelee lentomäen muuten aiheuttavan vaaraa? Lavaa voi alentaa tai kilpailun keskeyttää, jos sellainen keino on; nythän Ruotsissa ja Suomessa esimerkiksi pohditaan pitäisikö pankin "kansallistaminen" ottaa lainsäädäntöä muuttamalla keinovalikoimaan. Rata ei sellaista temppua voisi moraalinpuuskassaan knallista vetäistä.
Vuoden 1938 Kotiliedessä oli jonkin Sosiaalisen "tilastokeskuksen?" taholta laskettu 3-henkisen perheen ruokamenojen muodostavan 42 prosenttia nettotuloista.
VastaaPoistaMitäpä se tähän aiheeseen kuuluu? Laskekaapa itse nettimenot, kännykät, lehdet, autot, tv-luvat... ja mitä muita menoja onkaan syntynyt huomaamattomasti kehityksen ansiosta vuosien aikana, joista ennen ei osattu hartaudella kuvitellakaan.
Mut hei tassa on kyse hyvin yksinkertaisesta monimutkaisesta asiasta.
VastaaPoistaHeti kun finanssiasioista
(hyi hitto ku hieno sana, hieno sana, kannattas tutustuu Tarskiin
joka ei mun mielesta ristiriidassa Kierkiksen kanssa vaan tuo vapausasteita)
tehdaan liian monimutkaisia,
niin asiat karkaa kasista kun vahan aikaa kuluu.
Aina nimittain loytyy ne kunnon hunajaporriaiset
jotka rupee keraan satoa sivuputkista joita ei pitas olla.
Puhvetti 2002:
"Charlie and I are of one mind in how we feel about derivatives
and the trading activities that go with them:
We view them as time bombs,
both for the parties that deal in them and the economic system."
Ja se monimutkaistus tehdaan aina uusilla tavoilla.
EI, ei naa oo uusia ajatuksia vaan pitasko olla.
Vois kirjottaa myos hunajaporraamisen historia
yhdistettyna kaannekohtiin historiassa.
Niitahan on noin 2% vaestosta alan asiantuntijapiireissa
hyvaksyttyjen kriteerioiden mukaan.
Ja ne konsentroituu erilaisille jakkaroille.
Nilla on monenlaisia olemuksia, niinkuin on ymparistojakin.
Jokaisen on hyvaksikaytettava omaa personallisuustyyppia
koska muuta ei ole.
Perusoivallushan heilla on,
kuinka hyva valine kieli laajasti kasitettyna on
todellisuudessa.
Terveisia Tarskille.
En mina sita tarkoita etteiko kielta muuhunkin voisi kayttaa kuvittelematta yhta laihaa todellisuutta.
Taviksia omatunto rajottaa, silloin muutki puuteet muodostuu usein todellisiks haitoiks.
Taallahan kavi amerikkalainen
professori kertomassa naista asioita vuosi pari sitten.
Pitas siis olla semmoset lait, etta kohtuus sailys.
Mitas jos muutettas "lakitiede" tieteeks kohtuudesta.
"Lain saadannon" sijasta "Kohtuuden saadanto".
Suomen Laki - Suomen Kohtuus?
Miksi juuri minua pitaisi kohdella kohtuudenmukaisesti?
Siksi koska pitas ihmisiakin kohdella kohtuudenmukaisesti.
Ketjukirjeet ovat kiellettyjä, paitsi rahamarkkinoilla. Yksi pyramidi valmistui ja laukesi. Näin tapahtuu 10 vuoden välein...
VastaaPoistaToivottavasti se tuntemasi lapsi osasi tämän. Runon nimi on Tuulessa:
VastaaPoista"Ei ole mitään hätää. Varjo ei / voi kaatua. Se liikkuu niinkuin puu / ja toistaa sitä joka nykäisyllä. / Kuin tulena se tuuleen tempautuu / ja liukuu keveästi kaiken yllä. / Ei ole mitään hätää. Varjo ei / voi kaatua. Se liikkuu ainoastaan. / Ja oksan irrotessa rungosta / se tuntee sen ja ottaa vastaan."
(M. Rekola, 1954)
Minä tunnen lapsen, jonka muistokirjaan kirjoitin tämän kerran.
osta kymmenen nokian osaketta ja lähetä tämä viesti kymmenelle ystävällesi ja kehota tekemään samoin... ennen seuraavaa romahdusta te 10 % siellä huipulla ehditte tehdä oivan tilin
VastaaPoistaHyvin menestyvät ulkomaalaiset firmat alkavat paeta Venäjältä, ennen kuin se omii ne itselleen (vrt BP). Eikö se ala vaikuttaa myös meihin ainakin jonkinlaisena levottomuutena?
VastaaPoistaAnna, russofobia vaikuttaa meihin jonkinlaisena levottomuutena psyykkisen perusturvan tasolla, vaikka siitä pelosta olisi 95 % perusteetonta ja länsimedian tyhjästä loihtimaa esim. näin.
VastaaPoistaPeruspelko perustuu IMO osin omaan vääristyneeseen historiakäsitykseemme, osin ontologisiin seikkoihin: tietämättömyyteen, ah niin suosittuun ja ihailtuun agnostismiin maailmanjärjestyksestä, kansojen tehtävistä ihmiskulttuurin kehityksessä. Tätä vasten näen Venäjän jonain muuna, jota kohti itse liikun.
Ad Omnia:
VastaaPoistaPalveluntuotannon kaksi suurta ongelmaa tavarantuotantoon verrattuna ovat hallinnan puute, joka johtaa sopimusten mutkikkuuteen ja siten transaktiokulujen nousemiseen, ja etenkin se, ettei kukaan ole edes käsitteellisellä tasolla keksinyt, miten palveluiden tuottamisessa päästäisiin suuruuden talouteen.
Tietoverkko on osittainen vastaus. Mutta verkossa ei voi leikata tukkaa (palvelu).
Tuo sopimusogelma tarkoittaa mm. sitä, ettei suoritus ole peruutettavissa eikä purkumekanismi tule oikein kysymykseen.
Henkilö, jonka hampat on paikattu huonosti, voi vaatia korvausta tai hinnanalennusta, mutta palvelu on tehty.
ad ketjukirje
VastaaPoistaSikasykli? Rahajonon haitariliikettä vain.
Aihe toki on mielenkiintoinen, mutta en mä tästä mitään vääntöä jaksa alkaa tekemään. Ei se niin mielenkiintoinen ole, aika näyttää. Siis se, että Subprime-lainaajat, arvopapereiden niputtajat ja luottoreittaajat ovat nostettu tämänkin kriisin syntipukeiksi, vaikka on huomattavasti perustellumpaa sanoa, että kyseessä on rahoituksen koko liiketoimintamallin kriisi.
VastaaPoistaSiinä - siis liiketoimintamallissa - on monia kummallisuuksia. Esimerkiksi 40 000 asukkaan Cayman-saaret on maailman kuudenneksi suurin finanssikeskus pankkien ulkoisilla talletuksilla mitattuna.
tai että
Yli puolet maailman valuuttavirroista kulkee veroparatiisien kautta (IMF).
tai
kuten esimerkiksi Financial Times arvioi, että kansainvälinen veronkierto maksaa kehitysmaille vuodessa 500 miljardia dollaria – eli 10 x länsimaiden vuosittain antama kehitysapu.
Neljä suurta tilintarkastusyhtiötä; PriceWaterhouseCoopers, Ernst & Young, Deloitte & Touche ja KPMG, pyörittävät käytännössä koko businesta.
Helsingin pörssissä etävälittäjien käyttö lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi Luxemburgilaiset etävälittäjät voivat pankkisalaisuuden vuoksi olla ilmoittamatta voittoja Suomen verottajalle. Suomen viranomaiset eivät myöskään saa samoista syistä johtuen tietää, kenen rahoilla sitä kauppaa on käyty. Toinen suomalainen kummallisuus on venäjänkaupan kaksoislaskutus.
Tai se, että kun Fortum on v. 1998 - 2006 palauttanut sijoittajille rahaa 3,5 miljardin €, josta ulkomaisten sijoittajien osuus oli n. 1,8 miljardia €, eli 2 x enemmän mitä valtio sai myydessään Fortumin (sillä porukalla on siis edelleen ne osakkeet ja niistä saatava hyöty), niin sähkön hinta ei putoa.
Entäs se, että kun yritysvoittojen verotustaso Euroopan unionin maissa v. 1980 oli 44 %, se putosi v. 2007 29 % (KPMG 2007).
Ja kuka sitä USA:n roskapankkia hallinnoi ja miten. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssä oli täysipäiväisesti töissä yli 500 ihmistä 1994-1998. 1994 tase oli 4 822 milj.euroa ja asiakkaita 12 684. Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen vuonna 2003 taseen summa oli 182 milj.euroa ja asiakkaita oli jäljellä 477.
USA:ssa nuo luvut ovat ihan toista kokoluokkaa.
Ja se, että SEC on kieltänyt finanssiyhtiöiden osakkeiden shorttauksen 2. lokakuuta asti - koskee 799:ää alan yhtiötä - tuntuu melkeinpä vitsiltä.
Niin, hätä ei ole tämän näköinen,
VastaaPoistase on vielä pahempi!
Kemppinen:
VastaaPoista" ... ettei kukaan ole edes käsitteellisellä tasolla keksinyt, miten palveluiden tuottamisessa päästäisiin suuruuden talouteen."
?
Tjaa-a, sanoisin, että jonkun Habbohotellin keksijä on siinä jo aika pitkällä, miten panna ikiliikkuja käärimään puhdasta.
On suorastaan vahinko, ettei jussi lukuineen yleistä.
VastaaPoistaHarri Mölsälle:
VastaaPoistaOtan osaa, sydämestäni. Koirasi oli varmaan upea henkilö.
Siunausta Sinullekin.
Monet asiantuntijat puhuvat myös tästä romahduksesta "itsesäätelynä" - mutta tämä on kaukana itsesäätelystä.
VastaaPoistaJos törkeää voittomarginaalia hamuava itsekäs yksityinen laitos romahtaa ja pelastus on vain veronmaksajien eli valtion valuuttapumppauksen/eli lainojen varassa, niin mitä itsesäätelyä siinä on?
Ei mitään.
Pelkkää sosialismia riistokapitalismin ideologiaa tukemassa ja halpaa työvoimaa varmistamassa "lama-aikaan" luottaen.
Jos säätelyä vihaava ja sen poistoa jatkuvasti vaativa systeemi osaa säädellä itseään vain pskoottisesti romahdellen, ei voida nyttenkään olettaa että finanssipiirit älyävät asettaa säätelyä systeemin vakauttamiseksi.
Pörssi-ideologia kun ei kaipaa vakautta vaan spekulatiivista epävakautta "mahdollisuuksien" vuoksi.
Rahoitusmarkkinat vapisevat ja heittelevät tuhkaa ympärilleen suurieleisesti, muka katuvaisesti - mutta ei aikaakaan kun ne elpyvät, riemuiten tanssivat tällä kertaa uhreiksi valittujen, ensimmäisinä kaadettujen titaanien ruumiiden äärellä. Kakun syöjiä on nyt vähemmän ja jäljelle jääneet spekulaatiokoneistot saavat jakaa seuraavat odotusarvojen bakkanaalit.
Epärealististen voittomarginaalien sijoituskiertokulku on taas käyty loppuun ja suunta on kohti seuraavaa romahdusta Maya-kansan tuhosykliuskontoa mukaillen. Pelko ja status olivat Mayakansan semanttiset toteemikeskukset.
Pörssisysteemi ei välitä seuraamuksista koska aina on se varaventtiili, valtio, joka ottaa uhoavat tuhlaajapoikansa pelokkaaseen syleilyynsä ja joka tilataan pumppaamaan rahaa, anteeksiantoa ja sosialistista kriisiratkaisua hätäluotoilla aina kun on tarvis. Pappa betalar.
ad jussi
VastaaPoistaRaha lähtee muille maille, eikä sitä voida painaa lisää... paitsi sähköisesti.
Kun taskussa tai tilillä on selvää rahaa, joku tahtoo sen aina pois. Osta optio tai futuuri riskillä, että pankkiiri saa rahasi kokonaan ja voi lainata sen edelleen jollekin, joka tekee samanlaisen sijoituksen ja pankkiiri voi lainata sen edelleen...
Mutta se on rahan olemus, että sitä ei ole. Kasa muinaisia drakhmoja ei saa sekatyömiestä kantamaan tiiliä. Tänään on muotia kanniskella euroilla. Ilman niitä ei saa ruokaakaan. Osan optiotuloista pankkiiri lainaa asuntorakentajalle, joka maksaa palkkaa rakennusmiehelle, joka ostaa leipää vähittäislikkeestaä. Raha menee keskusliikkeiden kautta viljelijälle, joka ostaa koneita, aineita ja siemenviljaa...
Nykyinen rahoituskriisi johtuu siis siitä, että asuntojen ostajat ovat luvanneet maksaa yli varojensa, jotka ovat huvenneet nykyisen rahoituskriisin vuoksi savuna ilmaan.
Jos uhkaa mennä deflaatioksi, olisi käytettävä negatiivista korkoa ja panna painokoneet laulamaan. Inflatorisina aikoinahan juuri inflaatio takaa sen, että korko on itse asiassa negatiivinen. Silloin hankitun omaisuuden arvonnousu on enemmän kuin rahoituskulut.
AD sedis
VastaaPoistaSä varmaan paremmin tiedät, miten noita lukuja saa, mutta...
siis ei tää oo kun tätä, paljon hauskempaa olis vaikka vuokrata rättisitikka ja lähteä vaikka sun ja Kemppisen kanssa katsomaan, että mitä siellä Sommessa tapahtui.
Pitäskö siinä olla videokamera mukana? Voitas vaikka käydä siellä luuhuoneella....
No leikki leikkinä, kuten eräs S. sanoi. Mutta paljon on kaikenlaista... Luvut on tietysti vain lukuja, ja useimmiten niitä käyttää toi vastapuoli.
Arhi: Pelkkää sosialismia riistokapitalismin ideologiaa tukemassa ja halpaa työvoimaa varmistamassa "lama-aikaan" luottaen.
VastaaPoistaTaitaa mennä fasismin puolelle. Miksi sosialismi-sanaa käytetään aina väärin?
Anonyymi: Nykyinen rahoituskriisi johtuu siis siitä, että asuntojen ostajat ovat luvanneet maksaa yli varojensa, jotka ovat huvenneet nykyisen rahoituskriisin vuoksi savuna ilmaan.
Nykyinen rahoituskriisi johtuu siitä, että pankit myönsivät lainaa ihmisille, jotka eivät sitä kyenneet maksamaan takaisin, ja valkopesivät nämä lainat muka pieniriskisiksi könttäsijoituksiksi, jotka myytiin edelleen muille osuuksina. Lainan saamiseen ei tarvinnut todistaa takaisinmaksukykyä eikä se pankkia edes kiinnostanut, voittohan tuli nimenomaan lainan myynnistä muille.
Sinällään se rahahan on vielä olemassa - se on kiinni niissä taloissa. Niitä taloja tosin ei kukaan muu halua kuin ne asukkaat - pelkkiä numeroita ja rahaa käsittelevät eivät näitä halua. Eikä niitä saa myydyksikään, koska ne kaikki ovat nyt markkinoilla. Velkajärjestelykään ei onnistu, koska lainat on myyty osuuksina monille ostajille. Omistajia ei siis välttämättä edes tiedetä.
Selitys tässä, en muista mistä sinne alun perin eksyin. Kenties jopa täältä?
standardipalvelu lienee monistettavissa Lehmien lypsämisellekin on käynyt niin.
VastaaPoistaTukan kuivauksessa olisi sama mahdollisuus ja teoriassa leikkuussakin, jos robotiikka olisi edistynyt tarpeeksi. Hankala sellainen palvelu, jossa vastaanottajaa tarvitaan tuotannossa (esim bordelli). Musiikki ja teatteri ovat hypänneet monistuskoneisiin.
Cyberasu laseineen voi päästää aika pitkälle. Kun tuotantokustannus lähestyy nollaa, epäonnistunut palvelu ei rasita tuottajaa ja kuluttajallekin voidaan maksaa korvausta. Varastoa ei tarvita, koska suurtuotanto on mahdollista kysyntäpiikkien mukaisesti.
Finanssikriisin perimmäinen syy on imperiumin pullistelu.
VastaaPoistaRahan hintaa eli korkoa on pidetty keinotekoisen alhaalla, mikä on johtanut "investointeihin" ja sijoituksiin joutaviin asioihin ja tehottomuuteen.
Pääarkkitehtejä on ollut FED:n Alan Greenspan, republikaaninen talousliberalistinen ideologi, joka on uskonut talouden säätelemättömyyteen. Hänen yksi saavutuksistaan ovat ns. finanssitalot: yleisön talletuspankit, vakuutustoiminta ja investointipankkitoiminnot on voinut yhdistää saman katon alle jakamaan yhteistä riskiä. Vedonlyönti ja yleisötalletukset vasvaavat yhteisistä riskeistä.
Greenspanin kaksi kuplaa ovat ns. tekno-osakekupla ja asuntokupla.
Molemmissa löysä ja ylihalpa raha on etsinyt olematonta tuottoaan. Greenspania leimaa oppimattomuus virheistä.
Kun tähän yhdistetään Yhdysvaltain historian heikoin hallinto yli 200 vuoteen ja ulkomainen kritiikittömyys, tulos näkyy.
Kaikki ovat kuulleet myytit Yhdysvaltain kasvusta ja julkisen sektorin pienuudesta. Kun todellinen tilanne viedään tilastoihin (jos viedään), perustelut ontuvat.
Amerikkalaisten nimelliset *palkkatulot* eivät ole nousseet käytännössä lainkaan sitten 80-luvun. Bushin kahdeksana vuonna ne ovat *nimellisesti* - puhumattakaan *reaalisesti* - laskeneet. Illuusio elintason noususta tai ainakin säilymisestä on rakennettu velanotolla. Köyhäkin on saanut lainaa ja asunut "omassa".
Maa on ollut jo vuosia ulkomaisen rahoituksen armoilla. Pullistelun pitäisi kadota.
Nykyisin moni muistaa John Kenneth Galbraithin sanat:
VastaaPoista"Sosialismin ainoa hyväksyttävä muoto Amerikassa on sosialismi rikkaille."
Rikkaiden sosialismipaketin hinnaksi arvioidaan 1000-2000 miljardia dollaria.
Kylähulluus on vain termi sille, kun normaalit (=omasta ja äidin mielestä) ovat niin pelkääviä, etteivät osaa nähdä varsinaista maailmaa. Silloin sanotaan, että se joka näkee on kylähullu. Mutta lyhyt on itsepetoksen tie.
VastaaPoista-kylähullu-
(mutta vain viisas; liian viisas sillä Suomessa tapetaan messenger boy eikä kuunnella häntä).
ad hg
VastaaPoistaparempi olla pianisti kuin viestimies.