Poa ja Calamagrostis

Jutun kuva on siitä verkossa olevasta tanskalaisesta suurkasviosta.

Niittynurmikka (Poa pratensis) löytyy myös Wikipediasta sekä suomalaisella että tieteellisellä nimellä. Samoin löytyy kastikka, Calamagrostis.

Niin löytyy tuhansia muitakin kasveja, Wikispeciesistä.

Latinankielinen nimi tarvitaan englanninkielisen artikkelin löytämiseen.

Uutinen: The Guardianin mukaan Saksassa ollaan julkaisemassa kirjana versio Wikipediasta. Etusivuille tulee 90 000 tekijän nimeä. Hinnaksi on määrielty perinteinen 19,95 euroa.

Lehtiuutisten mukaan painettava versio on tarkastettu ja varmistettu ja tietenkin suunnattomasti karsittu.

Noin vuosi sitten suuret kustannusliikkeet vielä naureskelivat Wikipedialle ja esittelivät tohkeissaan sen erilaisia virheitä, puutteita ja väärinkäsityksiä.

Mieltyneenä television Rooma-sarjaan (Rome), jonka kakkoskausikin on jo marketeissa myynnissä, kiittelin vaimolleni, miten Ronald Symen kuuluisa The Roman Revolution on luettu käsikirjoittajien huoneissa huolella. Sitten sain päähäni katsoa ensimmäisen triumviraatin, etenki Caesarin ja Pompeiuksen seikkailuja Wikipediasta. Ei mitään huomauttamista. – Perinteisissä tieteissä, kuten historiassa ja eläin- ja kasvitieteessä saksankielinen versio on kuitenkin usein parempi kuin amerikkalainen. Rooman historiassa britit ovat perinteisesti erittäin eteviä.

Saksassa joku on siis onnistunut siinä, missä meillä ei ole menestytty. On saatu riittävä määrä oikeita asiantuntijoita liikkeelle avustamaan verkkojulkaisua.

Tuo on tietenkin minun ehdotukseni eläkeläis-ongelman ratkaisemiseksi. T+unnen henkilökohtaisestikin joutilaita biologian tohtoreita, jopa ainakin yhden, jolla on laajan kokemus hakuteosten toimittamisesta.

Iskisivät kiinni!

Samaan aikaan meillä metsäteollisuus notkahtelee. Taustalla on paperin kulutuksen laskeminen. En nyt tohdi sanoa painopaperista, mutta näkemäni uskottava luku koko paperinkulutuksesta oli järkyttävä – jotain viisi prosenttia laskua vuodessa koko maailman huomioon ottaen.

Nähtävästi ainakin Iltalehden takana oleva Alma on luisumassa jonkinasteiseen paniikkiin. Siihen on aihettakin. Erkon yhtiöiden sanotaan olevan toistaiseksi turvassa.

Kiirehtisin väittämään, että suuri muutos on tapahtumassa tai oikeastaan tapahtunut. Se mitä sanomme nyt Internetiksi on vasta alkua.

Jos paljastaisin taka-ajatukseni. Halusin kirjoittaa kasvikirjoista nimenomaan pohdiskeltuani painetun ja verkkomedian suhdetta. Olen syvästi vakuuttunut, että molemmilla on markkinat, mutta keskinäiset markkinaosuudet muuttuvat.

Jos en muista tuota Calamagrostista, näillä silmillä haen sen aivan varmasti Wikipediasta enkä kirjasta. Kun eilen ja tänään istuin miettimään, miten hemmetissä biomekaniikka on niin ihmeellistä että joka paikan timotei on paljon suurempi konstruktiivinen ihme kuin Eiffel-torni – silloin istun kirjojen ääreen.

Oveni edessä riutuvat pensaat ja puut, joiden lehtiä lähikuvaan, ovat jotenkin järkyttäviä, kun samat lehden osat – ajatelkaa koivun lehteä – ovat maapallon kannalta kriittisen yhteyttämisen eli fotosynteesin kanavia ja samalla mekaanisia tukirakenteita, joiden ansiosta lehti ei repeä myrskyssä eikä sateessa.

Jos joku kuulee tässä panteistista jeesustelua, kuulee väärin.

Asia nyt vain on niin, että koivunlehti tai kuusenneulanen ovat pelkästään kemiansa ja fysiikkansa johdosta paljon ihmeellisempiä ilmiöitä kuin kamera, jolla kuvaan niitä.

Miksi koivun oksat suuntautuvat vinosti ylös ja kuusen alas? Valo, kosteus, oma paino – lujuus, leikkausvoima, puristusvoima.

Joku biologian opettaja voisi toistaa faktat, joista olen epävarma – kuinka tehokas pumppu tuo koivu tuossa ikkunani edessä on? Muistaakseni se nostaa ja haihduttaa satoja litroja vuorokaudessa. Ja miten suuri on koivun lehtipinta-ala? Parimetrinen koivu toimii soutuveneessä välttävästi purjeena.