Milloin hyvien koulujen opettajat alkavat vaatia tulospalkkausta? Oppilaiden saamista puoltoäänistä lisää liksaa ja hylätyt kokeet palkasta pois.
Nyt korkeakouluissa sovellettavan tulospalkkausjärjestelmän voisi tuomita epäonnistuneeksi. Palkasta neuvottelemiseen ja sen laskemiseen menee jo enemmän aikaa kuin opettamiseen. Matkalaskun laatimiseen menee tunteja enemmän kuin siihen matkaan.
Rehellisesti: kuinka moni muistaa ja käsittää, että arvosanat ja puoltolauseet ovat kaiken jälkeenkin epämääräisiä arvauksia?
Alan vierastaa yhä enemmän huippuja. Ei tarvitse olla paras, kunhan on parahultainen.
Erinomaisuuden myytti on huomattu harhaksi jopa liikemaailmassa. Tämä IBM- tai Nokia-oireyhtymä erehtyy luulemaan, että hyvä firma on paras kaikessa, vaikka asiakkaat itse asiassa haluavat, että yhtiö olisi kunnollinen ja auttavan rehellinen toiminnassaan.
Pelkään että nyt kouluja ja korkeakouluja pyöritettäessä nuoriin ihmisiin isketään tuo sama erehdys, että kaikkien olisi oltava kansallisen tason kymmenottelijoita.
Kilpailu palkasta auringossa johtaa sitten hirveyksiin. Myös toimittajien pakko on nyt ”tulos tai ulos”.
Päivän esimerkki on lainaus Helsingin sanomien verkkoversiosta:
”Tutkimus: Poliisin Jokela-tiedotus oli liian vähäistä
Julkaistu: 11:59 Merituuli Ahola helsingin sanomat
Jokelan kouluampumisten uutisointia ruotiva tutkimus syyttää poliisia liian vähäisestä tiedottamisesta. Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama 224-sivuinen tutkimus julkaistiin tänään maanantaina.
Tutkimuksen mukaan tiedotusvälineet olivat pakotettuja hankkimaan tietoja silminnäkijöiltä, koska virallinen tiedotus oli heti tapahtuman jälkeen olematonta. ”
Kun artikkeleita on lukenut aikansa, tulee vastaan maininta, että joihinkin ylilyönteihin olisi syyllistytty.
Mutta vika on poliisin. Lisäksi havaitaan, että Jokelassa esiintyy edelleen toimittajavihaa.
Minä sanoisin tästä, että toimittajat on pantu juoksemaan kilpaa keskenään niin kovaa, että tajunta on hämärtynyt.
Nyt tapahtunutta käsitellään kosmeettisesti jättämällä mainitsematta, että poliisilla on onnettomuus- ja rikostilanteissa muitakin kiireitä kuin tiedottaminen. Sellaisia kiireitä ovat tapahtuman seurausten rajoittaminen ja uhrien auttaminen.
Jokohan nämä seuraavaksi vaativat, että myös tulipalojen sammutustyöt olisi keskeytettävä tiedotustilaisuuksia varten?
Ja sen jälkeen sairaaloissa teho-osastojen olisi järjestettävä toimittajien toiveiden mukainen tiedotus?
"Minä sanoisin tästä, että toimittajat on pantu juoksemaan kilpaa keskenään niin kovaa, että tajunta on hämärtynyt.
VastaaPoista"
Tästä olen kirjoittanut ja puhunut
Voiko haastattelujen perusteella tehtyä Jokela-yhteenvetoa kutsua tutkimukseksi? En ymmärrä miten voisi. Lisäksi suuri osa oleellisia asioista jätetty käsittelemättä.
VastaaPoistaMutta oikeaan osui. Keskinäinen media-kilpailu esiintyy raadollisimmillaan Jokelassa.
Onko työpaikkakiusaamisen lisääntyminen jotenkin tähän suhteutettavissa?
Mitä enemmän työpaikkakiusaamista ja epävarmuutta työpaikan säilymisessä esiintyy, sitä röyhkeämpää on kiusatun ja alistetun käytös muita kohtaan.
Tämän huomasi selvästi Maikkarin uutisissa kun uutislukijakundi haastatteli pääministeriä ja oli hyvin tuohtunut ja laukaisi pääministerille, että ei pitäisi sitten eri tavoin asioita kertoa.
Suoranainen typeryyden osoitus uutistoimittajalta.
Itse yleensä, muutamaa pettymystä lukuunottamatta, havaitsen helposti milloin ihmisellä on sydämensivistystä. Sitä ei koulussa opita. Se on synnynnnäistä ja aivan muuta kuin karismaa.
Ja josta päästäänkin siihen, kuinka pienistä asioista onkaan kyse tässä vaaliraha-showssa. Pääministerinkin pitäisi muistaa hetkessä miljoona asiaa, joita joskus jollekin sanonut ja jos jokin pikkujuttu unohtuu, niin media-helvetti on irti.
Mitä tämä kuvaa?
Seurasin tuossa illan mittaan tytärtäni, joka tekstaili ystävänsä kanssa siitä, pääseekö tämä yökylään meille vai ei. Väliaikatiedotusta oli paljon. Taisi tuon yhden asian toimittamiseen lähteä ainakin kymmenen viestiä kummaltakin.
VastaaPoistaEntisessä koulussa oli rehtori, joka vaati, että kaikkien opettajien oli kerran viikossa lähetettävä kotitiedote oppilaiden vanhemmille. Mikäs siinä oli kirjoitellessa, jos oli sanottavaa, että keskiviikkona on matikan kokeet ja perjantaina kaikki pankoot kumisaappaat jalkaan. Mutta kun niitä tiedotteita tuli lähettää niinäkin viikkoina, kun sanottavana oli vain, että täällä sitä taas lueskellaan ja laskeskellaan.
Ja oman lapseni vanhempainillassa eräs äiti ehdotti opettajalle, että tämähän voisi joka päivä kirjoittaa lasten reissuvihkoon, miten itse kunkin päivä on mennyt. Tietäisivät sitten vanhemmatkin!
Minä en usko, että tuo Jokela-katastrofi toimittajien osalta liittyy vain keskinäiseen kilpailuun. Kyllä siinä on paljon myös tätä nykyistä yltiöriehakasta kuvitelmaa, että kaikesta tapahtumisesta ja tapahtumattomuudestakin on lähetettävä viestiä. Ikään kuin asiat olisivat olemassa vasta, kun ne sanallistetaan.
Kaksi kuukautta olen nyt jo tämän aamuilopillerin nauttinut. Asiaa
VastaaPoistatänäänkin. Varkaudet loppuisivat jos rahalle ei annettaisi arvoa ja
samoin huippujen metsästys ja leipominen. Niin kuin joku maalliset tykötarpeet omaava voisi kylvää erikoislahjakkuuden siemeniä ja junailla puitteet, jossa ne kasvaisivat … Eroaako ajattelu ja miten eilisiltana nähdystä Valko-Venäjän tilanteesta. Henkisesti samasta purkista, eikö!
Ja miksi et kuvaisi auringon nousuja ja laskuja jos sellainen tulee mieleen. Jotenkin painoi, kun eräs pyysi et tehtäisiin kommenttia Arto Nybergin ohjelman suruttomaan rasismiin venäläisiä naisia kohtaan. Ohjelma on jo vuoden takainen ja vasta sain sanottua että en ehdi videota, lähetetään huomautus, että on odotettu anteeksipyyntöä. Vastasi että…
”alkaa uusi projekti etnisyyden ja seksuaalisuuden yhteenliittymästä ja tämä juttu sopii siihen kuin nenä päähän.”
Äitinsä takia varsin suri ja nyt äiti oli ilahtunut lauseesta: Harva asia on yhtä nätti kuinäsken tehty kasvimaa. Sattuivat olemaan juuri kasvimaata tekemässä.
Mihinkä karkasi... sitä vaan, että elämä paljolti sellainen miten toisiamme kohtelemme. Miksi ihmisten lajitteleminen menee itsekullakin jakeluun.
Miksi emme näe miten vaikeissa olosuhteissa "hirvet talvehtivat" - miksi juuri silloin niitä häiritään. Siksikö runokirjoista on vaikea puhua ääneen, osaa vain väistyä takaperin ja rasahdella...
Ei tämä yksin median syytä ollut, vaan media joutuu nyt kilpailemaan yksityisten nettikirjoittajien kanssa. Tsunamin yhteydessä nämä voittivat 6-0, ja mediaa jäi kismittämään, että se noin vain uskoi viranomaisten tiedotusta.
VastaaPoistaPoliisi on siinä oikeassa, ettei se voi kertoa epävarmoja tietoja. Mutta valtiolta voisi anoa lisää resursseja tiedottamiseen.
Yleisö voisi puolestaan rauhoittua. Kiireellistä tiedotusta tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun vaara uhkaa. Muusta ehtii saada tiedon myös pari tuntia myöhemmin.
En pidä pientä odotteluaikaa huonona edes uhrien omaisten kannalta, että tieto ehditään varmistaa ja samalla omainen ehtii henkisesti valmistautua uutiseen.
Tuloksen tekemisestä
VastaaPoistaMuistan pätkittäin pakinan vuosien takaa HS:ssa, jossa blogin pitäjä oivallisesti käsitteli tuloksen tekemistä. Siinä hän viehättävällä tavalla analysoi myös itse tulosta. Vertailukohteena olivat mm. palopäällikkö ja puolustusvoimien komentaja, joiden kummankin työttömyys / tekemättömyys oikeastaan onkin yhteiskunnan etu. Varmaan moni muukin lukisi sen uudestaan, jos se jostakin löytyisi.
Tulokset tehdään tulospalkkaneuvotteluissa ennen kuin varsinaista työtä on edes aloitettu. Pitää saada niin muotoilut tulostavoitteet, että saa ne täytettyä tekemättä mitään ja voi siten keskittyä säveltämään näennäisten tulostavoitteiden ylityksiä, jotta saa lisäbonusta.
Ad Jarmom:
VastaaPoistaEn nähnyt Maikkarin uutisia vaan Ylen, ja niissä Vanhanen esiintyi erittäin sivistymättömästi, keskeytti toimittajan ja puhui päälle, oli töykeä, hyökkäävä ja ylimielinen. Ruumiinkieli kertoi selvästi, että salattavaa on.
Luulisi kokeneen poliitikon tietävän, että tietojen panttaaminen ja kiertely vain jatkaa kriisiä. Ainoa oikea tapa kertoa kaikki tiedot kerralla.
Mutta näköjään muutamana vuosi pääministerinä saa aina unohtamaan tarpeellisen nöyryyyden: sen että tarkoitus on palvella kansaa eikä pönkittää omaa egoaan.
Kai nyt jokaiselle ajattelukykyiselle on ollut iät ja ajat selviö, että tämä sarasjenkkiläinen bisnesmaailman menestysfilosofia, jossa muka riittää vain se, että olet paras, on yhtä pälä pälää.
VastaaPoistaSamaa soopaa on yritysten arvohöpötyskin. Jokaisen firman arvot ovat yksi yhteen sen johdon arvot. Jos johdossa on mulkkuja, niin yritys käyttäytyy kuin mulkku.
Hesarikin puhuu yhtä ja tekee toista. Niin kuin kaikki muutkin.
Miten onkaan leppoisaa elellä "dementikkona" ympärivuotisessa kesässä täällä Aasiassa, kuljeskella ympäriinsä ymmärtämättä sanaakaan mitä kirjoitettu on. Puhetta alan vähän ymmärtää, mikä on harmi, mutta kotimaan hiekkalaatikkoleikit ja median höyryäminen ovat niin ihanan etäisiä asioita.
VastaaPoistaToinen juttu on sitten Burman tapahtumat ja Thaimaan pinnanalainen, kansalta pimitetty kuohunta.
Tämän aamun Hesarissa Suomen kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen tietää kertoa, että "poliisit eivät hoitaneet työtään" Jokelassa. Mitäköhän ne sitten olivat siellä tekemässä?
VastaaPoistaJuolahti sekin mieleeni, että vieläkös se Markku Salmiselta vapaaksi jäänyt poliisiylijohtajan paikka on vapaana? Sanotun valossa ja muutamien muidenkin esimerkkien perusteella paras asiantuntemus poliisityön johtamisesta ja organisoinnista tuntuu nykyisin löytyvän toimittajien ammattikunnasta.
Ad Mummo
VastaaPoistaSaman huomaa digikuvausvimmasta. Monien mielestä asia on nykyään tapahtunut vain jos se on ikuistettu videolla, digijärkkärillä tai vähintään kännykän kameralla.
Pitkälle samaa mieltä siitä, että media käy ylikierroksilla ja äärimmäisen - "mediakeskeisenä".
VastaaPoistaJohtuisikohan tämä siitä, että media kokee netin ja muun Web 2.0 -tyyppisen toiminnan uhaksi itselleen ? Ja jos kokee, oikeilla jäljillä se on. Tieto, ideat ja aatteet kulkevat nyt jo suoraan ihmisiltä toisille, eikä välimiehiä joka lähtöön tarvita. Median monopoli on mennyt.
Esim. Jokelan tapauksessa media olisi voinut ansaita paikkaansa nopean sensaatiovouhkan sijaan asian rauhallisella ja hyvällä taustoittamisella. Ja tokihan tätäkin tehtiin ja osin aivan laadukkaastikin.
matias
Oikeastaan kaikki Jokelan tragediaan liittyvä saa kylmät väreet liikkeelle vieläkin.
VastaaPoistaTiedotusvälineiden ja toimittajien piittaamattomuus alkeellisestakin sivistyneeseen ihmisyyteen kuuluvasta pieteetistä on yhtä kauhistuttavaa kuin muukin Jokelassa tapahtunut. Kaikkine hienoine teknologioimme olemme vajoamassa sivistymättömyyden pimeyteen. Olemme raatokärpäsiä planeettamme lantatunkioilla.
Ymmärrystä on vaikea antaa, kun siihen kasvetaan pitkällisen prosessin myötä, jota voi kutsua vaikka sivistykseksi. Toimittajien keskuudessa kasvetaan nyt johonkin muuhun. Mutta he tietenkin heijastelevat sitä, mikä on yleisemminkin meneillään yhteiskunnassa.
"Jokelan kouluampumisten uutisointia ruotiva tutkimus syyttää poliisia liian vähäisestä tiedottamisesta"
VastaaPoistaTuo on kyllä aika järjetön syytös. Kuten Jukka toteaa, niin ehkäpä kriisin päällä ollessa kaikki resurssit kannattaa laittaa ratkaisuun. Ken on lukenut vaikkapa vaativan leikkauksen epikriisin, niin ymmärtää varmasti miksei operaatiosta kannata tiedotella viiden minuutin välein: Lopputulos ratkaisee. Tiedottamista tarvitaan vain varsinaiseen toimintaan osallistuvien välillä, muut ehtivät kyllä odottamaan.
Ikään kuin asiat olisivat olemassa vasta, kun ne sanallistetaan.
VastaaPoistaOlette ilmeisesti eri linjoilla tässä "jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan ole kuulemassa" -kysymyksessä.
Koulujen rankkauksessa (jos tulospalkkaukseen siirrytään) pitäisi kyllä katsoa koulusta lähtevien arvosanojen lisäksi myös sitä millä sinne on tultu. Jos "huippulukiossa" saadaan yli yhdeksän keskiarvolla aloittaneelta yokokeessa L, niin mikäs saavutus se on verrattuna maaseutukouluhin, jossa kuutosen keskiarvolla tulleistakin yleensä saadaan ylioppilaita.
VastaaPoistaJokela-haastattelujen yhteenveto herätti muutamia kysymyksiä.
VastaaPoistaMedia ja esimerkiksi JSN on pitkään vaatinut nimiä esiin niiltä jokelalaisilta, jotka ovat tunteneet itsensä kaltoinkohdelluiksi median taholta. Nimettömänä esiintyminen ja toimittajien haukkuminen ei kuulema ole asiallista, eikä johda mihinkään.
Yhteenvedossa kaikki median edustajat esiintyvät nimettöminä. Miksi, jos kerran kaikki sujui heidän mielestään oikeudenmukaisesti ja asiallisesti?
Päätoimittajaako pelätään, sillä yhteenvedon perustelut nimettömyydelle eivät ole riittäviä.
Yhteenveto käsitteli vain niitä tekstejä, valokuvia. videoita ja haastatteluja, jotka oli julkaistu medioissa.
Tämä ei ole oikein.
Toimittaja kentällä voi kuvata tai haastatella kymmenen minuuttia yhtä henkilöä. Tämän jälkeen toimittaja muokkaa tekstiään, joka menee toimituspäällikölle, joka jälleen muokkaa haastattelua. Kymmenen minuutin haastattelusta ehkä vain kuusi sanaa kelpaa julkaistavaksi. Tai haastattelua ei julkaista lainkaan.
Olisi pitänyt ottaa kokonaisuus huomioon, eikä vain muutamia julkaistuja haastatteluja.
Moni asia olisi selvinnyt, jos kirkossa valokuvia ottaneelta ja toimittajalta olisi kysytty miksi he toimivat, kuin toimivat. Mikä ajoi heidät kuvaamaan ja haastattelemaan surevia ihmisiä kirkkoon?
Tuossa tilanteessa ei mikään ryhmähenki ollut enää toimittajien keskuudessa päällä. Kuka ohjeisti kirkkoon?
Muutamat toimittajat käyttäytyivät esimerkillisesti. Auttoivat ja tukivat joitain oppilaita kuin ihminen ihmiselle, eivätkä julkaisseet sanaakaan näistä keskusteluista.
Käytös muuttui välittömästi kun joutuivat "kymmennen toimittajan" ryhmään. Ryhmähenki vaikutti koulukiusaajalaumalta, joka vain etsi sopivaa uhria.
Yksilöinä varmasti iso osa kuvaajista ja toimittajista käyttäytyi asiallisesti. Mutta se joukkohenki.
Edelleenkin Jokela-haastattelujen-yhteenvedossa löytyy suuria puutteita, epämääräisyyksiä ja suoranaista harhaanjohtamista ja osa olennaisista tapahtumista on jätetty kertomatta.
Mediataloissa esiintyvä työpaikkakiusaaminen ja koulukiusaamisomainen käyttätyminen? Samaa löytyy joidenkin tutkimusten mukaan eniten kirkon seurakunnista.
Mitä parempi juttu sitä parempi kirjoituspalkkio jne...
Kemppinen kirjoitti: "Palkasta neuvottelemiseen ja sen laskemiseen menee jo enemmän aikaa kuin opettamiseen. Matkalaskun laatimiseen menee tunteja enemmän kuin siihen matkaan."
VastaaPoistaNiin totta, niin surullisen todellista myös yksityisellä puolella. Vähänkin suuremmassa tai kansainvälisessä pienessäkin toiminnassa on tämä sama ongelma. Tietojärjestelmät vaativat dataa murskattavakseen, mutta kaikki tiedon syöttö sinne on jaettu kohteille itselleen vajavaisin naputtelutaidoin, aivan toisaalle viritetyin motivaatioin ja öistä revityin tunnein tehtäväksi.
Kemppinen kirjoitti "Rehellisesti: kuinka moni muistaa ja käsittää, että arvosanat ja puoltolauseet ovat kaiken jälkeenkin epämääräisiä arvauksia?"
Nii-in. Joltain osin väitän, että eivät ole, nimittäin laskettaessa riman ylityksiä ja pudotuksia. Kyllä koen, että 1980-luvulla kirjoittamani 60/60 pistettä laajasta matematiikasta eivät olleet kenenkään näkökulmasta epämääräinen arvaus vaan perustuivat (koulukurssiin verrattuna) tukevaan yliosaamiseen. Sen sijaan ainekirjoituksen 99/99 pistettäni oli varmasti paljon epämääräisempi juttu. Se, että jokeritehtävien vuoksi ylitin selvästi reaalin "maksimipisteet" oli sitten hassu vitsi. Muissa aineissa eli kielissä taisivat pari epämääräisesti arvattua pilkkuvirhettä nipistää pistemäärää.
Toiminnan rationaalinen järjestäminen edellyttää valvontaa, joka vaatii tavoitteita ja mittaamista. Kaikkea ei voi mitata, se on selvä, joten tavoitteiden laatijan pitää olla taitava ja laajakatseinen; näistä kriteereistä täyttyy käytännössä harvoin edes toinen. Operationalisointi on kuitenkin luonnontieteestä tuttu tapa, eli mitattavaksi on näppärä muuttaa asioita, varsinkin puoltolauseet on minusta historiallisen hauskana terminä omiaan kuvaamaan asiaan liittyvää epäeksaktiutta.
(Kirjoitan kohta Petja Jäppiselle vastakommentin parin päivän takaiseen keskusteluun, jossa hän tuntuu kannattavan oppimisen "strategisoivaa" mittaamista).
JarmoM kirjoitti: "Voiko haastattelujen perusteella tehtyä Jokela-yhteenvetoa kutsua tutkimukseksi? En ymmärrä miten voisi."
Tutkimus-termistä onkin viime aikoina keskusteltu (esimerkiksi Tieteessä tapahtuu -lehdessä taannoin). Saisiko toivoa professori Kemppisen aihelistalle radioon, nettiin tai mieluusti molempiin?
eiköhön säädetä laki että tiedotusvälineet saavat kertoa onnettomuuksista yleisölle vasta 24tunnin kuluttua tapahtumasta.
VastaaPoistaNäin vältyttäisiin monelta väärinkäsitykseltä ja harmilta.
Laki ei koskisi bloggaajia, koska he ovat parempia ihmisiä kuin toimittajat.
”Pelkään että nyt kouluja ja korkeakouluja pyöritettäessä nuoriin ihmisiin isketään tuo sama erehdys, että kaikkien olisi oltava kansallisen tason kymmenottelijoita”.
VastaaPoistaPelko on ihan aiheellinen, jos on uskomista penkkarijulisteisiin, joiden tarkoituksena on kertoa lennokkaasti ja huumorilla höystettynä ajankohtaisista asioista.
Ehdoton ykkönen tänä keväänä taisi olla Vaalan lukion abien ”Meidän äidit tekee parempia abeja kuin teidän” -plakaatti.
Marjo:lle:
VastaaPoistaEn nähnyt Maikkarin uutisia vaan Ylen, ja niissä Vanhanen esiintyi erittäin sivistymättömästi, keskeytti toimittajan ja puhui päälle, oli töykeä, hyökkäävä ja ylimielinen. Ruumiinkieli kertoi selvästi, että salattavaa on.
Joo, joo. Eiköhän jokin raja lietsonnalle...
Jos Vanhanen sopii haastattelusta jossa voi oman versionsa asioista esittää, niin toki se hänelle pitää suoda, ilman että joku ämmä aloittaa kummallisten kysymysten esittämisen, vaikka ihan muuta oli sovittu.
Eivätkö suomalaiset lainkaan huomaa kuinka media lietsoo tyhjästä syntynyttä asiaa jossa ei ole päätä eikä häntää, eikä totuuden hiventäkään?
Ruumiinkieli Vanhasella luultavasti näytti saatanallista vidutusta. Ja aiheesta.
Median tehtävä on myös palvella kansaa ja esittää tosiasioita. Tietty nöyryys olisi tarpeen, mutta median oma poliittinen etu ajaa sen ohi.
Suomalaisten toimittajien todellisuudentajun ja terveen järjen puutetta ei voi kuin surullisena ihmetellä. Kaipa joukossa on järkevämpiäkin, mutta keskinäinen solidaarisuus pitää heidät hiljaisina.
VastaaPoistaHei hyvä Jukka Kemppinen,
VastaaPoistaKiitos tärkeistä pohdinnoistasi.
Koulu on perustaltaan eettinen.
Näin tulee myös mielestäni nykyaikana ajatella, vaikka yhteiskunnassamme vallitseekin
pitkälti "vahvojen markkinat" ja teknologinen imperatiivi. On kuitenkin syytä korostaa sitä, että tekninen ja taloudellinen edistys eivät välttämättä ole ristiriidassa eettisyyden kanssa. Sen ymmärtäminen ei liene vaikeaa,
että nopeasti saadut voitot tuotantoelämässä saatetaan myös menettää nopeasti. Näin käy erityisesti silloin, kun ihmisiä ei oteta kuin vain välineellisesti huomioon.
Ystävällisesti Matti Taneli
Koulu ja sairaala: se mitä koulutetaan intrinsikaalisesti ei tarvitse lääkitä ja se mitä lääkitään vaatii lisää kouluttamista instrumentaalisesti eli tällä kertaa ongelmanratkaisuna.
VastaaPoistaKoulutus sen perinteisimmillä määrittelyillä oli kasvattamista (kasvaa ylöspäin kuten kukka) mutta viimeiset sadat vuodet koulutus on ollut taktista sotimista ja sitä varten yhä terävämpien kynsien teroittamista.
Kukaan ei ole enää kasvattanut: ei koulu eikä kirkko eikä pian perheetäkään.
Barbaariyhteiskunta on edessämme joka puolella. Olisi nyt hyvä alkaa uudestaan tajuamaan oppimista.
Back to basics: lue ihan skolastiikan alusta ja mitä Augustinus todella tarkoitti ja miksi modernin ajan jälkeen Freudkin tulkittiin kuten tulkittiin ja siitä kuin psykiatria alkoi Ranskassa Pinelin toimesta (ja miten kveekarit muistaakseni skotlannissa tai irlannissa taas hellivät hullujaan eivätkä lääkinneet heitä: samalla lopputuloksella. Se vaiettiin sitten tietysti sillä psykofarmaka sai vasta oman alkunsa 1800-luvulla.
Tästä lähtien ollaan ylläpidetty medikalisoiva psykiatria ja käytetty hyväksi kemikaaleja siihen, että saadaan myös minunlaiset ns. vitaaliset pois pohdinnasta (en tarkoita,että olisin erikoisesti vitaalinen tai energinen mutta minulla on tuo Higher Order kyky voisin kuvitella koska ymmärrän teoriaa hyvin helposti ja osaan asettaa ajatukseni niin, että ylitän omat reunat eli kasvatan intention avulla ajattelun sfäriä. Tämä on nyt vain mitä itse uskon.
Kyse on tahdosta ja joustavasta luovuudesta: aivothan sanotaan olevan hyvin plastisia.
Nyt pitää tietää, että kemikaliovirasto jne pysyttelevät sitten todella kompetenssissaan sillä kaikki löydöt (hyvät ja huonot) voidaan aina manipuloida ja näin minä pelkään, että meikäläiset joutuvat ns. rotuna tai tyyppinä pois aika pian sillä minunlainen ja otollinen maaperä voisi tietää vaikka mitä poliittisesti.
Voisin olla vaarallinen vastapeluri ja sen he tietävät. Silti ihmiskunta pitää saada kasvattaa kaikenlaisia oppijoita eikä saa normalisoida perinteiset oppijat ns. oikeiksi ja muut erikoispedagogiikan alle. Tässä koulu pitää kyetä uusimaan sillä nyt menee turhan monta oppilasta joilla omaperäinen luovuus vain mappi-ö:n mukaan.
Minäkään en ole sopinut minnekään siksi: nauroivat lapsesta saakka ja silti pystyin helposti näyttämään jos halusin. Kyky joustaa ja kestää oli huikea. Masennuin silti lähes aina sillä en ole löytänyt ketään joka tajuaisi miten ajattelen ja miten en ajattele (kun kaikkien on aina oltava ihan samanlaisia tai muuten tulee säälittävä hymy) ja tuomio on aina tullut lähes käytävältä ja ihmiset ovat olleet vain itseriittoisia ja itsetietoisia eivätkä ole kuunnelleet minua milloinkaan loppuun asti. Tämä on Kemppinen ollut 40 vuotta kestävä pitkä suru ja jatkuva murhe. Olen ajatellut, että olen narsisti kun niin paljon mietin omaa oppimista mutta sitten olen tajunnut, että minä olen aina elämässäni opettanut muita mutta ikinä minua ei olla siitä kiitetty enkä ole saanut mitään paikkaa myöskään. Olen ollut kuin teatterin kuiskaaja; ja siitä kärsin. Olin koulukiusattu lapsena ja olisin kipeästi halunnut sosiaalisen viiteryhmän: olisi ollut NIIN tärkää minulle mutta auktoriteetit rikkoivat aina minua enemmän ja enemmän. Tästä jo tiedät.
Sain aina pelätä minne ikinä menin, että nyt taas pian joku höröttäjä vääristää minun persoonan. (Nykyään minulla on aina vaikea oppia mitään missä on vain pyyntö, että pitää tehdä niin tai näin. En voi oppia mitään käskyn kautta; minun on pakko saada ymmärtää mitä oikeasti teen ja sen oppimisen kautta en myöskään unohda mitä opin. Irralliset ohjeet ovat minulle vaikeita ja irralliset hokemat jostain tietoteoriakirjasta on lähes mahdottomuus absorboida).
Ulkoa en siis enää opi mitään: pitää olla relaatio johonkin jolla merkitys ja näin ihmistä voi koulutttaa sillä lailla, että se menee geeneihin mielestäni. Muuten pitää tätä rataa vain lääkitä koska yhteiskunnan tahti ei taida helpottua. Mutta hyvää tässä on se, että suomalainen on sitkeä ja suomenkieli on erittäin terveellä pohjalla: tullut lähes jääkaapista.
Ei tämä yksin median syytä ollut, vaan media joutuu nyt kilpailemaan yksityisten nettikirjoittajien kanssa. Tsunamin yhteydessä nämä voittivat 6-0, ja mediaa jäi kismittämään, että se noin vain uskoi viranomaisten tiedotusta.
VastaaPoistaMedia ei joudu kilpailemaan netin kanssa eikä sen pitäisikään. Silti se järjenvastaisesti niin tekee.
Perinteisen median vahvuudet ovat aivan muualla. Ne ovat nimenomaan siinä hitaudessa. Tätä voi kutsua myös oikeiden kysymysten kysymiseksi, taustoittamiseksi, tutkivaksi journalismiksi, analysoinniksi, jne. (Pätee myös televisioon.) Tätä harva amatööri ilmaiseksi tekee, kun taas kuulumisten kertominen on normaalia ihmistenvälistä kanssakäyntiä ja siten netin luonnollista sisältöä etenkin tilanteissa, joissa on jotain kerrottavaa.
Tietenkään sisällön nykyään koostuessa lähinnä STT:n uutisten kopioinnista ei minkäänlaiseen kilpailuun (tai järkevään kaupalliseen toimintaan) ole muutenkaan mediataloilla rahkeita.
Puhumattakaan mediaomistuksen aiheuttamasta puolueellisuudesta. Totuudesta on tullut kauppatavaraa eikä ihanne.
Tulospalkkauksesta vouhkaaminen valtion virastoissa ja laitoksissa on älyttömyyden riemuvoitto. Kun byrokraatit eivät uskalla panna itseään likoon yritysmaailmassa - puhumattakaan että uskaltaisivat perustaa yrityksiä - he leikkivät bisnesleikkiä meidän verorahoillamme.
VastaaPoistaYksityiskouluihin se ehkä sopisikin, mutta se on jo toinen juttu - ja menee poliittisen korrektiuden tuolle puolen.
Luulenpa muuten, että eräs syy tähän nykyään nousevaan media-arvosteluun on siinä, että toimittajat ovat kunnianhimossaan tunkeneet lärvinsä joka juttuun. Kun ennen lehdessä seisova oli jumalan sanasta seuraavaa, jota ei jumalauta arvosteltu, niin nyt me tiedämme, että tuonkin jutun on kirjoittanut tuollainen maitonaama. Mikä se kuvittelee oikein olevansa...
Vaalirahasotkusta olen samaa mieltä kuin Jarmom: paljon porua, vähän villoja.
Ad Jarmom:
VastaaPoistaEmme elä enää Kekkosen aikaa, jolloin presidenttti teki itse kysymyksetkin.
Normaalissa demokratiassa haastattelu on sellainen, että toimittaja kysyy tiukkojakin kysymyksiä.
Ei media ole tätä juttua aikaansaanut vaan Vanhanen itse. Totta kai media käyttää tilannetta hyväkseen.
PS. Sinulla näyttää olevan oikein vakikäytössä tyttö- ja ämmä-kortti. Siihen (kuten Hitler-korttiinkin) turvautuminen osoittaa, että argumentit ovat loppuneet.
Vaalirahoitusjupakan kova ydin on imho siinä, että eräät tahot haluavat jostain syystä ostaa itselleen ikioman kansanedustajan ja toisaalta eräät kansanedustajat jostain syystä haluavat olla myytävänä.
VastaaPoistaHinnan määrää Markkinoiden Näkymätön Käsi, joka on aina erehtymätön. Toisin kuin Kansanvalta.
Laitan kyllä totolippuuni erinomaisen juoksijan (ceteris paribus). Se on siihen tarkoitukseen sopiva.
VastaaPoistaMarjo:lle:
VastaaPoistaKuulepas hyvä Marjo.
Ämmittelin Kekkostakin varsinkin, silloin kun hän erotutti Simpan, Simo Juntusen.
Lainaus Simo Juntusen vastineesta Kekkoselle:
Te tosiasiallisesti erotutitte minut työstäni... Erotuttamisen syynä oli minun yksityishenkilönä ja kansalaisena pitämästäni tunnin pituisesta esitelmästäni irronneet kaksi virkettä, jotka eivät olleet Teidän mieleenne... Varsinainen asia oli keskustelu ns. ajopuuteoriasta... Ase, jolla minut piti listittämän oli - kuinkas muuten - ulkopolitiikka ja tässä tapauksessa nimenomaan sen "arkaluontoinen alue" ulkomaankauppapolitiikka. --- Jos minun on uskominen, että ulkomaankauppa häiriytyy pahan kerran jonkun Juntusen neljästä sanasta, niin ei ole helppo uskoa niihin vakuutteluihin, että ulkopolitiikkamme on hoidettu erinomaisesti.
Kekkonen oli paljolti ämmä. Samoin ämmä on Heinäluoma, jolla on selvittämättä 70.000 euron vaalirahoitus, kuten Ahteella 40.000 euron.....
Kutsun kaikkia huonokäytöksisiä ja sopimuksia pettäviä ämmiksi. Myös naiset, lapset ja koirat kuuluvat tähän joukkoon.
Kun seuraa mitä suuria poliittisia päätöksiä ja asioita jää tämän vaalirahakohun takia mediassa käsittelemättä, en voi ymmärtää ämmiä. Me laumasieluiset lukijat olemme ämmiä. Mutta onhan se helpompi ymmärtää 1700 euron tason asioita, kuin jättää ämmyydessään tajuamatta suurempia kokonaisuuksia yhteiskunnassamme.