Viihteen todellinen olemus

Tämä salainen kirjoitus on luettua haudattava täydenkuun aikaan viiden tien risteykseen, kun paikalla on porsas, kukko ja kissa. Muuten voi käydä hullusti.

Viihde on itsemurhan vastakohta.

Viihde on vaakasuoraa eli ihmisryhmien välistä toimintaa. Hengellisyys, taide ja kuolema ovat pystysuoria asioita, koska ne voivat pudota taivaalta vahingossa päähän tai niihin saattaa suistua kuin muihinkin syvyyksiin.

Kuten kaikki muutkin, olen pohtinut, tuliko l’ennui maailmaan Baudelairen keksimänä. Saksalaisille kirjoittajille se oli Ekel.

On väitetty uskottavasti, että se aiheutti maailmansodan, ehkä kaksikin.

Suomen kielen sana ”ikävystyminen” ei valitettavasti ole erikoisen onnistunut käännös, koska tuo ”ikävä” lienee todella tunne tai oireyhtymä, joka panee ihmiset kiipeämään seinille ja ryhtymään epätoivoisiin tekoihin itseään ja toisia kohtaan.

Se saattaa olla yhtä tärkeä tai tärkeämpi kuin päivänkeskustelun depressio. En missään tapauksessa kiistä, etteikö se olisi kansantauti, kunhan sanaa käytetään lääkäreiden tavoin. Depression nimittäin tuntee siitä, ett sitä ei tunne.

Ihminen joka sanoo:” Olen niin masentunut”, ei ole masentunut. Samalla tavalla ihminen, joka pelkää tulevansa hulluksi, on henkisesti terve.

Olen tuntenut erilaisia hulluja. Heitä kohtaa sekä suljetuissa laitoksissa että kajahtelevissa virkahuoneissa, puhumattakaan suuryritysten saleista.

Hulluille on tyypillistä, että he ovat mielestään kovin viisaita ja erikoisen terveitä. Joskus he kyllä valittavat, että kun kaikki muut ovat hulluja, elämä on tarpeettoman vaivalloista.

On mieluisaa ajatella, että aikakausilla on muotitautinsa – joskus rutto, joskus keuhkotauti, joskus masennus.

Ne ovat oikeita tauteja ja niihin kuollaan läjäpäin. Jostain syystä ne näyttävät liittyvän aikakauden ominaisuuksiin eli luultavasti sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen järjestelmään.

Nämä ovat löysiä puheita, joita ei tietenkään voi alkuunkaan todistaa, eikä pidä edes yrittää. Mutta onhan se hauska ajatus, että joku (Friedell) antaa ymmärtää pitävänsä tieteellistä ja taiteellista kehitystä joukkojen sairautena, jonka alkuräjähdys oli Musta surma.

Teollinen viihde syntyi merkillisen tarkoin tahdistettuna vuosina 1896-1900 – elokuva, äänilevy, mahdollisuus turhanaikaiseen autoiluun. Seuruematkailu oli kehitetty Englannissa jo hiukan varemmin, mutta muuan kuuluisa kusipää keksi olympialaiset juuri 1896, ja siitähän soppa syntyi. Aina oli ”urheiltu” mutta nyt oivallettiin, että toisten piti tulla katsomaan kun toiset hyppivät ja pomppivat.

Jalkapallohuligaanit ovat siis oikeassa. Viihde hallinnoi rajuimpia tunteitamme. Rituaaliset tappelut pannaan pystyyn viihdetapahtumien yhteydessä. Ellen ole aivan väärässä, kansalaisaktiivien mellakat ovat aika surkeita verrattuna vanhan kansan kapinoihin.

Viisas mies Norbert Elias sanoi, että niin kutsuttu sivilisaatio tarkoittaa kasvavaa kykyä erottaa mieliteko ja sen tyydyttäminen toisistaan. Äärimmäisissä tapauksissa, kuten joskus taiteessa ja tieteessä, henkilö voi käyttää kaksikymmentä vuotta tavoittaakseen haluamansa tai huomatakseen, että tämä himoittu kohde haihtui savuna ilmaan.