Mutteripannu

Osasin vain aavistella, miten vaarallinen paikka Internet on.

Ajattelin vain sanoa, että mutteripannullakin saa kelvollista espressoa, jota juon halukkaasti. Espressokoneisiin kotona suhtudun epäluuloisesti.

Pieni haeskelu osoitti, että kahvit saattaa olla heti pornon jälkeen verkon suosituin aihe, ja pelkästään blogeja on loputtoman tuntuinen määrä - myös suomeksi. Ristretto.fi sisältää erään yhteenvedon.

Kuten blogosfäärissä on tapana, kaikki ovat oikeassa omasta mielestää ja eri mieltä keskenään.

Kahvin keittäinen vaikuttaa myös vaaralliselta harrasteelta, josta on aihetta pysytellä etäällä. Papujen valitseminen, jauhaminen ja tamppaaminen ovat omia tieteenalojaan.

En osaa vaatiaa mitään sellaista. Suhtaudun espressoon samalla tavalla kuin aliupseerikerholla suhtaudutaan viinaan - kunhan on helppoa juoda ja koreaa oksentaa.

Onhan niissä eroja, mutta miksi juuri minun pitäisi saada kauhean hyvää kahvia? Vähempikin välttää.

Näyttää myös siltä, että fundamentalistien joukot ovat kaivautuneet asemiin. Alumiininen mutteripannu ei kelpaa toisille alkuunkaan. Kuuluu olevan myrkyllinen.

Onhan se myrkyllinen tämä maapallon kolmanneksi yleisin aine (bauksiitti, kryosiitti), mutta miten paljon sitä pitää holvata ennen kuin myrkyttyy?

En tiedä enkä välitä.

Alumiinen on kätsä, koska siihen soveltaa mielellään ranskalaisen keittiön periaatetta: ruuanvalmistusastioita ei koskaa pestä. Ne patinoituvat nopeasti meheviksi kuin tupakkapiippu.

Lukemani mukaan 30-luvulla nykyisen muotonsa saanut mutteripannu löytyy Italiassa jokseenkin jokaisesta taloudesta, ja niitä on myyty kymmeniä miljoonia.

Kahvi on kansallista. Ei siitä ole pitkä aika, kun suomalaiset tiesivät, ettei "kunnon" kahvia saa muualta kuin Suomesta. Toisaalta ihmettelin itsekin talvella Teneriffalla, mitä mahtaa olla aine, jota myytiin espressona. Maku ei ollut edes sinne päin.

Mutta alumiini on fasismin suuri metalli. Mussolinin miehet kehuivat kernaasti, että tämä lentokonemetalli kuvastelee futuristien jo lupailemaa uutta aikaa, joka julistaa Italia suuruutta.

Kieltämättä siellä tehtiin alumiinista paljon kivaa kamaa, kuten tuoleja, ja nykyisin itsestään imperiumin luonut Alessi -yhtymä suosii alumiinia tai harjattua terästä.

Alan teollisuus näkee vaivaa todistellakseen, että rajusti lisätty alumiinin käyttö raudan ja teräksen sijasta on suorin tie turvaan kasvihuoneilmiöltä.

Tuossa on jonkin verran perää. Ainakin auton- ja lentokoneenvalmistajat ovat ottaneet asian onkeensa. Paino lisää polttoaineen kulutusta. Ja sekin on totta, että alumiini on ruostumattomana sastaprosenttisesti kierrätettävissä.

Mutteripannulla on puolensa ja puolensa.

Kiva sana tuo espresso. Tarkoittaa pikaista (express) ja ilmaistua niin kuin sanassa ekspressionismi.

Tarkemmin ajatelle maku on hiukan ekspressionistinen, kun taas maitokahvi on niin impressionistisen makuista.

Amerikkalainen Starbuck's tiettävästi suoritti noin vuonna 2000 markkinatutkimuksen, jonka tulos oli, ettei sellaiseen takavähälään kuin Helsinkiin kannata perustaa yhtään kahvilaa.

Sellaisia ne ovat, markkinatutkimukset. Nykyisin SOK:n ketjuun kuuluvassa kuppilassa saa Lappeenrannassa yhtä hyvää espressoa kuin San Franciscosta.

Ja hinnasta 95 prosenttia on puhdasta voittoa, jos osaan oikein laskea...