Se on eri asia, etteivät lääkärit niin keskustele. Lääkäri on yksin vastuunsa kanssa.Juristien keskustelemattomuus on pelkkä huono tapa.
En muista että kukaan heistä puhuisi vapaaehtoisesti, paitsi ene, joiden puheet ovat yhtä pitkiä kuin leveitäkin. Vakiohaastateltavat antavat vakiovastauksia.
Professorit ovat suurelta osin samanlaisia kuin minä, lihavia, laiskoja ja ilkeitä. Nämä ominaisuudet valitettavasti näkyvät kuvassa ja kuuluvat puheissa.
Kun tuomioistuinjuristeilla, joihin luen tässä myös asianajajat, ei ole puhetorvea, keskustelu jää lehtiin ja television ajankohtaisohjelmiin. Se värittyy jopa yksittäisistä henkilöistä.
Nyt haluan sanoa painokkaasti, että suurten opettajieni, joilla tarkoitan Inkeri Anttilaa ja Olavi Heinosta sekä muutamaa muuta, kriminologinen ja oikeuspoliittinen ajattelu olisi kriittisen arvioinnin tarpeessa. Siinä menee laidan yli myös oma ajatteluni. Joutaa mennä.
Nuo henkilöt siirsivät rikosoikeutta tietopohjalle, hiukan etäämmäs uskomusten maailmasta. Inkeri Anttila saattoi olla ensimmäinen juristiprofessori, jolla oli kunnon yhteiskuntatieteellinen koulutus, ja se oli 1950-luvulla.
Oikeussosiologia on viettänyt vuosikymmeniä aika näkymätöntä elämää.
Oikesministeriöllä on se vaiva, että aina kun joku mehevä vanki karkaa, samat henkilöt joutuvat selittäään eri sananvalinnoin, ettei niitä nyt voi vuosikausia pitää pultilla seinässä kiinni.
Jos kriminaalipolitiikka oli hyvää - ja se oli - se ei voi olla hyvää nyt, kun maailma on muuttunut ainakin viimeisten viidentoista vuoden aikana perinpohjaisesti. Yksi muutos on taloudellinen rikollisuus ja toinen on järjestäytynyt rikollisuus. Kolmas muutoksen aiheuttaja on Yhdysvaltain ja Venäjän suora ja välillinen vaikutus.
Ehdotan väliaikaiseksi iskualuseeksi: irti Ruotsin esimerkeistä.
Olemme omaksuneet sieltä paljon hyvää, mutta nyt omat siipemme kantavat ja oma elinkeinoelämämme vetää ja taloudellinen pohjamme kestää. Me osaamme suunnitella omat ratkaisumme.
Lisäksi olemme sitoutuneet toimimaan Brysselin eikä Tukholman hengessä.
Voisimme aloittaa liikennerikoksista.
Ylinopeussakoissa ei ole järkeä eikä kohtuutta. Niillä ei liioin ole ennaltaestävää vaikutusta. Sakkokaton puuttuminen on epäoikeudenmukaista. En mitenkään voi hyväksyä sitä, että jos A. Erkko vetelee sataa kuudenkympin alueella jossain maan korvessa, sakkoja tulee kymmenen tai kaksikymmentätuhatta euroa - enkä sitä, että kun saman tekee toimeentulotuen varassa oleva, niin sakkot jäävät näennäisiksi.
Liikenteessä on saatu aikaan asennemuutoksia. Ilmoittaudun todistajaksi. Muistan ajan ennen kattonopeutta ja turvavöitä, jolloin liikenteessä kuoli vuosittain yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin nyt.
Asioihin voi vaikuttaa, myös rangaistuksilla. Mutta ei näillä nykyisillä.
Fantasiaesimerkki: ehdotettuun auton alkolukkoon siru, joka estää autoa käynnistymästä, jos ajokortti ei ole mukana vaan esimerkiksi kuivumassa.
Liikennesakkoihin olen ehdottanut jo vuosia sitten Saudi-arabian mallia.
VastaaPoistaAuto jää aina siihen, ja kaveri viedään putkaan, josta pääsee 24 tunnin kuluttua jos sakot on hoidettu.
Siinä kiire karisee, jos joutuu kiinni jäädessään odottamaan 24 tuntia.
Mutta silkan poliittisen korrektiuden nimissä en ehdota että rattijuoppoja pitäisi kohdella kuin kepuleita, sillä jollakin ihmisellä saattaa kuitenkin olla lämpmiä tunteita jotakin rattijuoppoakin kohtaan.
Kuitenkin minusta rattijuoppojen kohtelun pitäisi olla vähintään samanlaista kuin tappoa yrittäneiden.
Nyt kohtelu on sellaista, kuin rattijuoppous olisi puolustus, eikä rikos.
"Sakkokaton puuttuminen on epäoikeudenmukaista. En mitenkään voi hyväksyä sitä, että jos A. Erkko vetelee sataa kuudenkympin alueella jossain maan korvessa, sakkoja tulee kymmenen tai kaksikymmentätuhatta euroa - enkä sitä, että kun saman tekee toimeentulotuen varassa oleva, niin sakkot jäävät näennäisiksi."
VastaaPoistaHetkinen, hetkinen, mitäs tämä nyt on? Eikös se ole niin, että jos sakkokatto asetettaisiin, se olisi sama kuin antaisi varakkaille luvan tehdä liikenteessä mitä lystäävät? Sellainen sakko joka saa työmiehen itkemään vain naurattaa parempiosaista. Selväähän se on, että rahalliset rangaistukset pitää suhteuttaa rangaistavan lompakon paksuuteen, että niillä olisi samantasoinen vaikutus.
Äveriäitä nyt on muutenkin lähtökohtaisesti turha ruveta säälimään. Heillä on millä mällätä.
Ad Anoymous:
VastaaPoistaVäittäisin että logiikkasi on virheellinen. Yhtäläisen kärsimyksen tuottainen ei onnistu.
Olen tavannut sakotettuja hyväosaisia. Heitä on naurattanut oikein kovasti. Miljoona euroa sinne tai tänne ei tunnu missään.
Olen tavannut sakotettuja huono-osaisia, joita perjantaipullon hinnan menetys on itkettänyt hirveästi.
Väitän - kärsimyksen anniskelu ei onnistu liikenteessäkään rahalla mitaten.
Pointti 2:o - on henilöitä, joihin häpeällinen julkisuus puree pahasti. Sitä siis pitäisi käyttää. On henkilöitä, jotka riemastuvat ilkeistä otsikoista.
Siten "oikeudenkäynnin aiheuttama kielteinen julkisuus", jota valtakunnanoikeus käytti Juhantalon rangaistuksen mittaamisessa, ei ole ongelmaton peruste.
Ad Anonymous & Jäppinen, Esq.:
VastaaPoistaLyhyt-vankeus on harkinnanarvoinen ajatus. Kaksi tai kahdeksan päivää koppia.
Puree pösöön pahemmin kuin alan mieheen.
Tutut poliisit kertovat, että ivestointipankkiirin solmio alkaa rypistyä putkassa omia aikojaan muutamassa tunnissa ja viiden tunnin kuluttua äsken vielä niin röyhkeä kiinni otettu laulaa puhtaasti ja helestäi kuin kanarialintu.
Onko meillä kriminaalipolitiikkaa? Vai vankilaprojekteja ja pari nilkkarengasta.
VastaaPoistaVankilan pelkoko meitä pitäisi kaidalla tiellä? Ekan kerran ehkä. Mutta kun kerran olet käynyt portista sisään niin se on aivan sama.
Käytöshäiriöinenkö kopissa kohenisi? Varattoman viimeinen on vapaus. Pientä ristiriitaa, että rikoksen kautta saa asunnon ja ruuan, jotka menettää, ellei uusi.
Pitäisi olla sellaisia yhteisöjä, joihin käytöshäiriöisiä voisi sijoittaa yksin kaksin kappalein vierihoitoon - ihmisarvoista elämää menettämättä. Kuinka kipeältä se uhrista saattaa sitten tuntuakaan. Kohtuullista kostoahan ei ole olemassa - tappajaa ei pidä murhata.
Jos ei jollekin varallisuutta kerry, niin pitäisi olla vaikka ilmaisia asuntoloita, jotka pyörivät asukkaiden työpanoksella.
Soppatykki nurkalle vielä varmistamaan, että voi kädestä suuhun on sentään ruokaa.
Järjestelmällinen vieroitus murheita tuovista nautintoaineista jne.
Olis kiva tietää, suuriko on käytännössä asunnottomien osuus rikoksista.
Kemppinen: "Väitän - kärsimyksen anniskelu ei onnistu liikenteessäkään rahalla mitaten."
VastaaPoistaVarsinkaan se ei onnistu pelkillä tuloilla mitaten, kuten voi käydä kun varallisuusveron myötä häviävät varallisuustiedot verottajan rekistereistä ja siis sakon määräämisestäkin. Moni päiväkodin sulkemisajan kanssa työsuhdeopelillaan kilpaa-ajava asuntosuurvelallinen saa rotary-kokoukseen rallia ajavan mersuvarakkaan eläkeläisen ropoa suurempaa bruttotuloa, mutta kumpaa suursakko kirpaisee enemmän. Tai kumman ylinopeus on vaarallisempaa, jos tällaista vertailua saisi tehdä.
Kokonaan toiseen asiaan: Kemppisen professoriaikana kehitys on kulkenut vinhasti, eipä enää kovin moni esimerkiksi verolistoilta tunnettu asianajaja hoida tuomioistuinasioita, rikosadvokaatit toki erikseen. Omissa yritysjuriidiikan ympyröissäni tuomiostuinjuristeina toimiviin asianajajiin kohtaa hyvin harvoin, asiayhteyden vaikkakaan ei persoonien vuoksi pakko todeta: onneksi.
Jos nopeasti listaan tuomioistuinten ulkopuolella työskenteleviä juristituttujani (jonkin verran toiselle sadalle), on varatuomarin titteli reippaasti yli puolella, mutta tätä arvoa kantavista vain harvat kuuluvat asianajajaliittoon tai edes työskentelevät asianajotoimistoissa. Tietysti asiaan vaikuttaa oma auskultointi- ja työtausta, mutta silti.
Lehdistä saa usein lukea, kuinka hyvätuloinen riitauttaa poliisin kirjoittaman rangaistusmääräyksen. Tulot kun ovat pienentyneet siitä, mitä veroluettelo kertoo sakkoa kirjoittavalle poliisille.
VastaaPoistaSuomessa pitäisi ottaa käyttöön malli, joka on Virossa. Syyttäjälle oikeus käydä kauppaa syyteyn kanssa tuomiosta, mikäli syytetty tunnustaa tai auttaa rikoksen selvittelyssä. Valitettavasti tälläistä järjestelmää ei saada Suomeen, koska se söisi liikaa tuomioistuinavustajien tuottoja.
Ad Dr. Blind:
VastaaPoistaTuo tietysti oli mielessä. Minulle ja kuulemma poliisille on myös epäselvää, miten pääomatulot selvitetään sakottamisen yhteydessä.
Omasta tuttavapiiristäni tiedän, että juuri juristeista suurituloisimmat eivät esiinny lainkaan kotikaupunkinsa verokalenterissa. Järjestlyt ovat varmasti laillisia.
On esim. isoäitinsä perineitä opiskelijoita, joilla ei ole tuloja lainkaan mutta sitä vastoin pari miljoonaa euroa pankissa, kukaties holdingyhtiön nimellä.
Pelkään että päiväsakko on regressiivinen vero.
Mitä juristeihin tulee, tilanne ei ole oikeastaan muuttunut. Ahkeroin tuomioistuimissa 1965-1995. En muista koskaan nähneeeni Åke Roschier-holmbergia, Lass Hornborgia, Stig Brunouta, Bertl Åkermarkia jne. tuomioistuimessa. Mahtoivatko edes tietää, että raastuvan osastoja oli Helenankadullakin?
"Ylinopeussakoissa ei ole järkeä eikä kohtuutta. Niillä ei liioin ole ennaltaestävää vaikutusta. Sakkokaton puuttuminen on epäoikeudenmukaista."
VastaaPoistaKeskituloisen kommentti: ylinopeussakoilla on ennaltaestävä vaikutus joka ikiseen ajoreissuuni, ja hyvä niin. Arvelen, että sama pätee melkein kaikkiin vähempituloisiin ja useimpiin enempituloisiin. Epistä olisi sakkokatto.
Ad Anonymous:
VastaaPoistaTuo ns. yleisestävä vaikutus on itsestään selvä. Ongelma on se, että se estää Sinua ja minua, mutta rangaistukset eivät tavoita sitä joukkoa, joka syyllistyy jatkuvasti rikkomuksiin.
En kävisi kaupassa varkaissa, vaikka rangaistus olisi nykyisen sakon sijasta isompikin.
Ratkaisuihimme vaikuttaa moraali eivätkä hyötylaskelmat tai kiinnijoutumisriski.
Epistä niin... entä jos sanon pitäväni päiväsakkoa epiksenä. Eikö samasta teosta pitäisi olla sama rangaistus - 200 euroa jokaiselle? Eikö laki ole sama kaikille?
Eikö päiväsakko, jonka taustalla on ajatus lohkaista prosentuaalinen osa maksukyvystä, ole luonteeltaan vero?
Progressiivinen verotus on mielestäni hyvin oikeudenmukainen ajatus, varsinkin siksi, että veroja kerätään "yhteisen hyvän" vuoksi eli siksi, että tulot jakautuvat niin epätasaisesti ja epäoikeudenmukaisesti.
Jos eduskunta myöntäisi liikennesakot veroksi, niin asia olisi sillä selvä.
Progressiivinen rankaiseminen johtaisi siihen, että esimerkiksi eläkeläisille pitäisi tuomita enemmän linnaa kuin työikäisille, koska he joutavat paremmin lusimaan kuin työssä käyvät. Eikö niin?
Sakkokatoista en tiedä, mutta ehdollinen vankeusrangaistus on naurettavaa pelleilyä. Paljon suurempi ja vaikuttavampi on määrätä rangaistus rahana varsinkin korkeatuloisilta. Mikään ei vituta rikasta ja ahnetta rikollista ainesta niin paljon kuin rahan menettäminen. Monetkaan miljoonamiehet eivät oikeasti naura kun sakkopäätös tulee. Vaikka kulissi pitäisi esim. jollain Mokian johtajalla, niin kyllä se selvästi nyppii kun valtio ottaa omansa.
VastaaPoistaNiin ja sitten vielä se, että oikeuslaitos voisi lakata nolaamasta itseään ja poistaa rangaistuksista "Tuomitaan menettämään sotilasarvonsa". Kuka välittää jostain sotilasarvosta? Ja mikä rangaistus se on? Mihin voi ilmoittaa että haluaa luopua sotilasarvostaan, niin että ei edes teoriassa voi joutua moisen "häpeän" kohteeksi?
Ad Anonymous:
VastaaPoistaMinä olen kyllä tarkka sotilasarvostani, joka on tykkimies.
Kaipailen korpraalin jämiä. Ei ole kuulunut.
Mutta, Hyvä Jukka, jokin aika sitten pohdit blogissasi rankaisemisen luonnetta: rankaistaanko siksi, että tuli tehdyksi jotakin, vai siksi, ettei enää tehtäisi.
VastaaPoistaMuistaakseni käännyit lähemmäksi jälkimmäistä kantaa.
Jos sama henkilö maksaa parin viikon välein kertaluokkaltaan kasvavia ylinopeussakkoja, esimerkiksi Maskun johtaja 20.000 + 180.000, niin sakko ei selvästikään ollut vielä riittävä "ettei enää tehtäisi" -tavoitteen kannalta.
Jorma Uski
http://jormauski.vuodatus.net/
Ad Anonymous:
VastaaPoistaNämä kaksi tavoitetta on muotoiltu 1800 vuotta sitten - kirkkoisien kirjoituksissa - ja mielestäni kysymys on ollut aika kauan, miten näitä kahta painotetaan suhteessa toisiinsa ja suhteessa yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin.
Viimeksi mainittu näkökohta on uusi, mutta esimerkiksi Kalifornian osavaltion vankilaitos on tällä hetkellä sekä maailman kallein että maailan tehottomin uusimistodennäköisyyttä ajatellen.
Yhden kuolemaantuomitun teloittaminen valituksineen ja muine vaiheineen maksaa Yhdysvalloissa enemmän kuin elinkautisvangin elinkausi.
Tästä päättävät poliitikot eivät mielellään puhu.
Torjuisin myös päättäväisesti jaon rikoksentekijäiden "ymmärtäjiin" ja "kovan linjan" ratkaisuihin.
Riippuu asian luonteesta.
Kuten tuomioistuinjuristeina tiedämme, vankiloita kansoittavat taparikolliset ovat sangen suureksi osaksi reppanoita, joille pitäisi olla jokin muu laitos. Ja tiedämme - toisin kuin lehdistö - että lyhyehköillä rangaistuksilla pääsee välillä henkilöitä, joita yleisen turvallisuuden vuoksi ei pitäisi päästää ikinä irti.
Milläs tämän toteutat? - Ei ainakaan dogmatiikalla.
Olis kiva jos anonyymit sais samassa juoksussa automaattisesti yksilöivän tunnuksen vaikka cookien avulla.
VastaaPoistaterveisin tämän juoksun anonymous nro 2 (enpä muuta kirjoittanutkaan)
Minä tarjoaisin taas näitä rauhantuomareita ja yhteiskuntapalvelua entistä enemmän rangaistuksen muotona.
VastaaPoistaYhteiskuntapalvelun pitää kuitenkin olla kokonaistaloudellista, niin että ensisijaisesti tarjottaisiin mahdollisuutta siihen, että ihminen voisi suorittaa yhteiskuntapalvelun omassa työssään, näin hänen ammattitaitoaan käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, eikä työnantajakaan joutuisi välttämättä kärsimään yhteiskuntapalvelua suorittavan ihmisen työpanoksen heikkenemisestä.
Oletettaisiin että Nalle olisi ajanut tutkaan Tammisaaren ja Salon välillä ja ylittänyt 20% sallitun nopeuden, valoisaan aikaan ja hyvissä olosuhteissa.
Jos ylitys olisi ollut alta 10 kilometriä tunnissa, olisi poliisi ottanut Nallen mukaan, laittanut 300€ sakon ja Nalle olisi päässyt pois sellista 24 tunnin kuluttua.
Jos Nalle olisi tyytymätön päätökseen, hänellä olisi mahdollisuus vaatia pikapäätöstä rauhantuomarilta, jolloin kuitenkin rauhantuomarilla olisi vain rajatut vaihtoehdot, 20 tuntia yhteiskuntapalvelua tai vapauttava päätös poliisin virheen vuoksi, jolloin poliisi voisi sitten halutessaan siirtää jutun varsinaiseen oikeuteen.
Mutta ylitys oli 20% yli sallitun nopeuden ja yli 10 kilometriä tunnissa.
Ensimmäisestä 10% tuomittakoon hänelle 20 tuntia yhteisöpalvelua ja toisesta 10% 40, eli 60 tuntia yhteisöpalvelua. Kolmannesta hän olisi saanut jo 80 tuntia, eli yhteensä 140 tuntia.
Jos paikalliset olosuhteet tunteva rauhantuomari olisi sitä mieltä, että tämä ylitys tapahtui paikassa, jossa siitä aiheitui erityistä vaaraa, hänellä olisi mahdollista joka lähettää tämä valtion tuomarin eteen tai korottaa tuota tuntimäärää kolmanneksella.
Nyt sitten Nalle voisi päättää sen, suorittaako hän tämän siivoamalla Salo-Tammisaari väliltä tien penkkaa vai voiko hän sopia työnantajansa kanssa siitä, että suorittaa yhteiskuntapalvelun työpaikallaan.
Jos hän suorittaa yhteiskuntapalvelun työpaikallaan, näiltä tunneilta palkka menee sitten maakunnalle tai valtiolle, lukuunottamatta ruokarahaa, eli lounasseteliä.
Jos Nalle kuitenkin olisi työtön tai tämä järjestely ei sopisi työnantajalle, yhteiskuntapalvelu suoritettaisiin siivoamalla ylinopeuden tapahtumakunnan alueella olevia julkisia alueita tai suorittamalla aputöitä kunnan vanhusten huollossa.
Suoritti Nalle sitten yhteiskuntapalvelun tienvarressa tai työpaikallaan, hänellä olisi sitä suorittaessa päällään liivi, jossa olisi neonkeltaisella pohjalla kunnan virallisilla kielillä teksti "Suoritan yhteiskuntapalvelua".
Yhteiskuntapalvelun suorittaminen olisi aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tuomiosta ja suoritettava peräkkäisinä arkipäivinä.
Olette väärillä jäljillä. Ylinopeus on seuraus aikavääristymistä. Ihmisen fyysinen sijainti ei noudata hänen olemassa olonsa vaatimuksia.
VastaaPoistaTätä epäkohtaa korjatessaan siirtyminen on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Usein fysiikan ja Suomen lakeja rikkoen.
Ylinopeuksien ongelma on, nopeusrajoituksien menettämä lainkunnioitus. Koska mahtavat tiet ovat säädetty liian alhaiselle nopeudelle, edes huonoilla tiellä ei viitsitä noudattaa liian korkeiksi säädettyjä nopeusrajoituksia.
Suomessa nykyteiden 80 nopeusrajoitus on liian hidas asfaltoiduille moottoriväylille. Se on aivan sopiva hiekkaisille mutkateille jolle se 70-luvulla säädettiin.
Kaupungeissa ja taajamassa asia on erikseen, täällä myös tapahtuvat surmatkin, yliajot ja nokkakolarit. Ne tappaa.
Näkisin että liikennekuolemissa tulisi erotella ne joita ei voi pelastaa nopeusrajoituksilla:
-yksinäinen ihminen ajaa yksin tiellä 300 km/h ja ajaa ulos ja kuolee. Tähän tapaukseen mahdollisesti auttaa valistus. Ei nopeuden rajoittaminen.
-tien kunto on heikko ja hoitamaton raskaalle liikenteelle. Ihmisiä kuolee. (esim. konginkangas)
-yliajo kaupungissa. Tässä tapauksessa ihminen ei ole sisiästänyt sitä että vaikka maantierajoitus ei ole perusteltu, kaupunkinopeusrajoitus on. Ihmisiä kuolee.
-rattijoupot. Ovat lähinnä sairaus ja siihen auttaa alkolukko. Yksinkertainen ja siisti mutta koska tämä tarkoittaa autoverotuksellisiä toimenpiteitä siihen ei voi valtio ryhtyä. Valtio siis tappaa muutamia.
-liikennekyvyttömät kuljettajat. Sairauskohtaus liikenteessä tai liian hapertuneet aivot. Tunnen monta tapausta, ovat vakavia, ja tappavat paljon. Lääkärintarkastukset pakollisiksi.
Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää kuolemantapauksia ja sujuvoittaa liikennettä.
Ai niin, autoa on aina voitava ajaa ilman korttia. Ihan maanpuolustuksellisista syistä. Toisaalta siksi että ei kortilla ylipäänsä ajeta mitään.
Kapitalismi ja sosialismi voitaisiin aivan hyvin yhdistää. Sovhooseja/kolhooseja varattomille ja tuollaisiin yhteisöihin halukkaille. Munkit ja nunnathan ovat oivaltaneet tämän tuhatkunta vuotta sitten. Hintana ulospäin näytettävä hartaus ja sukupuolielämästä kieltäytyminen. Likööristä ja viinistä ei tarvinne luopua.
VastaaPoista"Hintana ulospäin näytettävä hartaus ja sukupuolielämästä kieltäytyminen. Likööristä ja viinistä ei tarvinne luopua."
VastaaPoistaEikä tn. myöskään sukupuolielämästä. Kuten muillakin häkkieläimillä lajityypillisen elinympäristön puuttuminen johtaa Konrad Lorenzin lanseeraamien avoimien ohjelmien ( ei-determinististen käyttäytymismallien) suorittamisen tarpeeseen ja mm. sukupuolivietti saa uusia suuntautumistapoja.
Kriminaalipolitiikasta viisastelevat yleensä ne, jotka eivät kärsi rikosten seurauksista, eivät tunne rikollismaailmaa jne.
VastaaPoistaOiva esimerkki siitä ovat juuri yliopistoprofessorit, joiden harhaisuus painaa ja vaikuttaa liikaa.
Viittaus Ruotsin kriminaalipolitiikkaan on asiantuntematon. On totta, että lait ovat sieltä suurelta osin kopioituja.
Mutta miksi jätimme kopiomatta rangaistus- ja vangitsemis k ä y t ä n n ö n. Siis samoja lakeja todella käytetään Ruotsissa ankarammin, rikollisuutta ehkäisevämmin ja seuraamuksellisesti.
On roskaa puhua, että rangaistusten ankaruus ei vaikuttaisi rikollisuuteen. Kyllä vaikuttaa ja tehokkaasti, koska tekijät ovat poissa vapaalta tekemästä rikoksia ja opettamasta/ vaatimasta toisia sellaisten tekoon.
Tälläisten "reppanoiden" toimiin olisi helppo puuttua Suomessa, jossa hyvinvointipolitiikka on tehnyt tehtävänsä rikollisuuden vähentämisessä. Näitä "reppanoita ei ole paljon, mutta jälki sitäkin näkyvämpää. Ja sellaisena pysyy, raaistuu ja ammattimaistuu esimerkkinä rikollisjärjestöjen synty Suomeen.
Nimitetään rangaistukset uudelleen niiden todellisen tarkoituksen mukaan. sakko ja vankeus eivät niminä sano mitään. yhtä vähän kuin vero tai läksy
VastaaPoista