Aivan kuin olisi lunta ulkona.Kuuluu katoavan.
Mietin aikalaiskuvauksia suurista ilmaston kummallisuuksista, mutta en varsinaisesti muistanut. Topeliuksen Fryxelliin perustuva eli siis täysin epäluotettava jakso on tosin syöpynyt mieleen. Puhe on Euroopan viimeistä edellisestä väestökatastrofista. Viimeinen oli 1860-luvun nälkävuodet Suomessa, josta on paljonkin muistiin merkittyä.
"...seurasi kolea ja sateinen kesä. Laiho ei tuleentunut; vainioilla näki vain jokusen vihreän korren, mutta muutoin maa oli musta, ja siksi tämä vuosi muistetan suurena mustana vuotena. Nälänhätä iski. Ruistynnyri maksoi kymmenen riikintaaleria, joka oli ennenkuulumaton hinta. Vallasväki ja vauraammat talolliset ottivat erottaakseen puoletkin palkollisistaan päästäkseen ruokkimasta heitä. Kuningas kielsi viljan viennin ja tilasi täydennystä vierailta mailta. Seitsemän laivalastia tuhoutui Merenkurkun syysmyrskyissä.
Vuosi 1696 alkoi aivan toisenlaisin entein, jotka nekin olivat outoja. Talvi jäi lauhaksi kuin kevät. Jo helmikuun 2. päivänä Tukholmassa ruoho oli sormen mittaista. Jäät lähtivät helmikuun 20. päivän aikoihin, Hallanissa nähtiin pääskysiä ja monet aloittivat jo kevätkylvöt. Mutta maaliskuun 7. päivänä tulivat pakkaset takaisin, ja järvet ja merenlahdet jäätyivät uudelleen niin paksulti että niitä ajeli reellä. Kevätkylvö tuhoutui ja syysvilja oli mädäntynyt. Nekin harvat, jotka eivät olleet vielä menettäneet kaikkea, pettyivät nyt toiveissaan. Kesä jäi kylmäksi. Elokuun 8. päivän vastainen yö oli eräin paikoin Suomessa niin kylmä, että tähkäpäät olivat aamulla paksussa jäässä. Neljä päivää siitä pakkanen iski uudelleen ja tuhosi viimeisenkin sadon. Mutta syksystä tuli niin lauha, että Tukholmassa sai kypsiä mansikoita syyskuun ensimmäisenä päivänä ja tuoreita vaaraimia lokakuun 10. päivänä.
Sinä vuonna merkittiin Mäntsälän kirkonkirjoihin, että jänikset ja monet linnut kuten käet katosivat ja kukot lakkasivat kiekumasta, muutoin kovin arka ilves näyttäytyi kylissä ja rottia ilmestyi kammottavina laumoina sellaisiinkin paikkoihin, missä niitä ei ollut milloinkaan ennen nähty. Kesälahdelta kerrotaan, että metsissä havaittiin tuntemattomia ulkomaan lintuja.
Ja niin näytti nälkä kalpeat kasvonsa..."
Onnea Mirkka Lappalaiselle, joka on palkittu vuoden tiedekirjasta - "Maailman painavin raha. Kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta".
Ehkä nyt viimein näemme senkin ihmeen, että pukumiehet lukevat junassa historiaa niin kuin ruotsalaiset Peter Englundia lentokoneessa.
Kysymyksessä on esseekirja. Ja sen on julkaissut yleiskustantaja - WSOY!
Pääskysiä tammikuussa!
Isäni kertoi, että Etelä-Pohjanmaalla kylvettiin ruista tammikuun lopulla. Vuotta en ihan tarkkaan muista, mutta 1920-luvun loppua se oli. Tiedon vahvisti isää muutaman vuoden vanhempi naapuri. Valitettavasti en voi enää tarkistaa vuotta, koska molemmat miehet ovat jo manan majoilla.
VastaaPoistaTässäpäs tietoa, joka tuo hieman suhteellisuuden tajua ilmastokoohotukseen, jolla pelottelu on noussut suorastaan muoti-ilmiöksi.
VastaaPoistaPelottelu on alkanut kantaa runsasta hedelmää ainakin maamme lapsissa, jotka kertovat usein ääni väristen tulevasta ennenaikaisesta jääkaudesta ja siitä suuresta tulvasta joka vedenpaisumuksen tavoin on tuleva yllemme.
Eli kiitokset Petterille sinne meteorologian laitokselle tehokkaasta valistuksesta!
Siispä kenties olisi paikallaan kertoa myös siitä keskiajan lämpöjaksosta, jolloin ilmasto oli Euroopassa nykyisiä keskiarvoja yli pari astetta lämpimämpi. HUOM! Ilman polttomoottoreita.
Ja tieto siitä,että tunturien metsäraja oli tuhansia vuosia sitten satoja metrejä nykyistä korkeammalla, voisi myöskin rauhoittaa herkimpien yksilöiden sieluja?
Ilmastomme muutostila on siis pysyvää ja jatkuvaa, vaikka osa ihmisistä on tekemässä ilmastomuutoksesta eräänlaista uskontoa. Ja löydettyään MERKITYKSEN omalle minälleen ihmisillä on taipumusta tunkea löytämäänsä asiaa/merkitystä väkipakolla eri mieltä olevien kurkusta alas. Näin kijoitti joku joskus.
En tiedä kuuluuko tämä tähän, mutta Lönnrot mainitsee Savo-Karjalassa noin vuonna 1828 matkatessaan, että vanhempien ihmisten mukaan järvet saattoivat vuosisadan alussa olla vielä kesäkuussa jäässä.
VastaaPoistaEn ole koskaan viitsinyt vaihtaa kotisivua pois "palvelun" tarjoajan Sonera Plazan kotisivuilta. Eilen siellä jökötti tuosta Lappalaisen kirjasta otsikossa, että kirja käsittelee keskiaikaa...
VastaaPoistaMinkä perkeleen takia kustantajan (jos se nyt sillä sattuisi olemaan oikein?) tekstejä ei voi panna eteenpäin sellaisenaan. Ei kai SIINÄ nyt ole mitään juridisia ongelmia??? Joka @£$%&tanan näppäimistön näpyttelijän pitää söhrätä mukaan jotain "persoonallista" möhläystä, sekin sivu oli jo kertaalleen päivitetty, ja sitten se käsittääkseni poistettiin kokonaan.
Eräs mainosmies työsti museolle isoa kamppanjaa, oli työstänyt jo pitkään, ja tuli kesken museon johtajan palaveriä kysymään minulta, että koskas se keskiaika oli, kukaan palaverissä ei tiennyt. "Päättyi viime viikolla", oli vastaukseni. En kerinnyt tarkistaa...
Joku kertoi, että vuodenajat johtuvat maan kallellaan olevasta akselista aurinkoon nähden. Jos se on totta, lämpöhuojuntaa tapahtuu 27.000 vuoden sykleissä - senhän ajanhan se akselin suunta kierähtää.
VastaaPoistaToinen juttu, mitä joskus miettii, on tuo massan imeminen maankuoren alta ja polttaminen kaasuksi, joka haihtuu. Maapallon massa muuttuu ja siten myös se voima, millä aurinko vetää. Voiko käydä niin, että maapallo suistuu radaltaan, kun kuoren alta tarpeeksi koverretaan?
tässä blogissa on muuten bugi. Kun selaa vanhempia meilejä ja niitä kommentoituaan laittaa back - päätyy uusimpaan artikkeliin - vaikka haluaisi palata juuri siihen vanhaan postiin, jota alkoi kommentoimaan.
VastaaPoistaAd Anonymous:
VastaaPoistaEi taida hiili, äljy ja maakaasu paljon painaa, koska maan vaippaan päästään vain muutaman sadan metrin syvyyteen. Maapallon säde on kuitenkin 6 300 km niin että tuosta pystyy silmämääräisesti laskemaan että esimerkiksi veden faasinmuutos jääksi ja takaisin vedeksi painaa enemmän. Maapallon rataan vaikuttaa massa x momentti.
Ei siis vaikuta.
Sama kohtalo oli tuolla 21.000 vuoden syklillä:
VastaaPoistaWe would not expect the 21,000-year cycle to be very important climatologically because the Earth's orbit is almost circular - the distance to the Sun at perihelion is only about 3% less than its distance at aphelion. That is, whether perihelion occurs in January or July, it seems unlikely that our seasons would be much affected.
http://aa.usno.navy.mil/faq/docs/seasons_orbit.html
Pahus... olin suorastaan diletantti.
Jenkeissä puuhaavat maan siirtämistä kauemmas auringosta.
VastaaPoistahttp://archives.cnn.com/2001/TECH/space/02/05/earth.move/
Kansanäänestys?
Massan (olematon) muutos vaikuttanee (olemattomsti) pyörimisnopeuteen:
VastaaPoistaThe magnitude of the angular momentum vector depends on three quantities: the rate of spin, the mass of the spinning object, and the distance of the mass from the axis
Ad Catulux:
VastaaPoistaJa pikku jääkaudesta, joka vaikutti tapahtumatason historiaan - Suuri Pohjan sota - Napoleonin sodat. Jälkimmäisestä on mitattuja lämpötiloja ja myös 1720 "Karoliinien kuolemanmrssista" ollaan tietävinään, että pakkasta oli 40 ja lisäsi kova tuuli. Polttivat jopa kiväärinperänsä nuotiolla. Ei auttanut.
Ad Omnia:
VastaaPoistaItse olen vakuuttunut ihmisen osuudesta kasvihuoneilmiöön.
Mielestäni hyvä yhteenveto on Wikipedian "Global warming" -artikeli, jonka lopussa on linkki
"Global warming controversy", jossa on ansiokkaasti esitelty vakavasti otettavat eriävät mielipiteet.
Lukijoilleni huomautan vain lyhyesti että 200 vuotta, 1000 vuotta ja 10 000 vuotta ovat kovin eri pituisia ajanjaksoja. Olihan täällä, piru vieköön runsaat 3 500 vuotta sitten lämpökausi, josta on tapana sanoa oppikirjoissa että pähkinäpensas ja lehmus kasvoivat täyttä häkää Pohjanmaalla jne. Ja siloin kuitenkin toistaiseksi viimeisestä jääkaudesta oli lyhyt aika.
Ad JV:
VastaaPoistaItse olen sitä mieltä, että olen syntynyt Euroopan keskiajalla...
Braudel, ilmaston tutkijana aloittanut Le Roy Ladurie ja monet muut ovat tähdentäneet Amerikan löytämisen tai uskonpuhdistuksen suurta keinotekoisuutta ja Eurooppakeskeisyyttä aikakauden mittarina.
Nyt kehiin on noussut J. Hämeen-Anttila, josta kirjoitan ehkä jo huomenna - hän (Mare Nostrum") homauttaa mielestäni erittäin aiheellisesti, että melkein kaikki mukava on kuitenkin peräisin Lähi-Idästä - myös ns. kreikkalainen kulttuuri (arkaainen vaihe).
http://archives.cnn.com/2001/TECH/space/02/05/earth.move/
VastaaPoistaedellinen linkki oli katki
Viimeinen Cro Magnon on kenties, tämän hetkisen tiedon mukaan elänyt Gibraltarin kallioilla. Siltä ajalta ei ole enää oikeastaan laisinkaan jlkiä tahi jäänteistä tästä uljaasta serkustamme.
VastaaPoistaAjatelkaapa häntä, siellä kallioilla, lajinsa viimeistä.
Hän ei varmaan tiennyt, että hänen aikansa oli ohi, mutta yhtä kaikki, kuinka kauan eli heistä viimeinen, kiiveten kenties huipulle, tuijottaen pohjoiseen, katsoen näkyykö tulia, jos näkyy, kuka sen luona kyyhöttää...
Tämä on minusta likimain maailman yksinäisin kertomus.
Minä luulen että minun näkökantaani vaikuttaa se, ettei minulla ole minkäänlaista tieteellistä tai akateemista taustaa puolustettavana, kun uskon, että ilmastonlämpeneminen johtuu kaikesta.
Se että ilmasto on lämmennyt aikaisemmin jostakin syystä, ei automaattisesti todista mitään siitä, miksi se lämpenee nyt.
Uskon kuitenkin että ihmisen toimet ovat vaikuttaneet tähän ilmaston lämpenemiseen, kenties juuri sen verran, että prosessi on päässyt kaltevalle pinnalle, mitä se ei aikaisemmin ole tehnyt.
Tähän asti poikkeukselliset säävuodet ovat liki aina jäljitettävissä johonkin suureen vulkaaniseen tapahtumaan.
Vaikka viime vuosinakin on ollut suuria vulkaanisia purkauksia, ei sellaisia megatapahtumia kuitenkaan ole ollut.
Mutta tässä vaiheessa ei syyllisten etsiminen ei kuitenkaan ole se tärkein asia, vaan inhimillisen kulttuurin tai edes lajin säilyminen.
Tippaakaan liittymättä siihen, johtuuko tämä mistä, sen vaikutukset tulevat olemaan hyvin mutkikkaat.
Vaikka vesi nousisi vain 80 senttiä, se riittää monella tavalla muuttamaan elinympäristöämme.
Mitä tapahtuu dollarille, jos vesinousee 80 senttiä Floridassa ja Missisippin suistossa? Mikä on sen merkitys, jos Yhdysvaltain kiinteistömarkkinat romahtavat?
Mikä merkitys on sillä, jos Siperian ikirouta sulaa ja lakkaamattomat suot ovat auki?
Mitä tapahtuu, jos Keski-Aasian vesihuolto pettää ja alueen asukkaiden on etsiydyttävä Kiinaan tai Venäjälle?
Mitä 80 senttiä tekee Pietarilla, kun Laatokan korkeuskin on vain neljä metriä.
Mitä tapahtuu, jos Bangladeshin ja Pakistanin väestöstä merkittävien osien on etsittävä uusi kotipaikka?
Mitä tapahtuu Amazonin suistolle, jos vesi nousee metrin ja miten se vaikuttaa Brasilian asemaan Etelä-Amerikassa?
80 senttiä tekee Thamesin tulvapadoista epäluotettavia.
Olen antanut kertoa itselleni että 80 sentin vedenpinnan muutos voi vaikuttaa aallon korkeuteen eräillä rannikko-osuuksilla merkittävästi ja mitä tämä tarkoittaa rantojen kestävyydelle.
Edelleen se, että on aikaisemmin ollut lämpimiä jaksoja, ei tarkoita sitä, että nyt teknistynyt ja kaikkialle levittäytynyt ihmiskunta kestäisi sen ilman merkittäviä takaiskuja; aivan hiljan luin arvion, jossa povattiin 95% väestökatoa. Vaikka pidänkin sitä sinänsä hyvänä asiantilana, minä en halua sitä surua, mitä siitä seuraa.
Meidän on varauduttava tämän seurauksiin niin kansallisella kuin globaalilla tasolla.
Ja kuitenkin.
Meidän maailmamme tulee muuttumaan, rajat, kaupungit, maat ja kansat joutuvat joustamaan ja kenties häviämään tämän tieltä.
Muutos on realiteetti.
Mm. Suomen kansa on selvinnyt paristakin pullonkaulasta, jonka saattaa huomata minunkin perimästäni. Eräässä vaiheessa kuulemma Suomen kansa esi-isät ovat likimain hävinneet, kutistuneet muutaman sadan yksilön yhteisöksi. Perimässämme on se jäjet.
Jossakin vaiheessa, olikohan se vain 50 000 vuotta sitten gebardit olivat sukupuuton partaalla, niin että kaikki nykyiset gebardit ovat periaatteessa muutaman uroksen jälkeläisiä.
Pidän mahdollisena että me, enkä tarkoita suomalaisia, vaan ihmiskuntaa, selviää tästä.
Ihan totta, on se mahdollista.
Mutta minä kysyn sen hintaa?
Minä olen vittumainen mies.
On ihmisiä, joitten haluaisin elävän ikuisesti, jotta he voisivat ikuisesti surra vainajiaan, aamusta aamuun.
Mutta on ihmisiä, joita kunnioitan ja on ihmisiä joita rakastan.
Minun poikani meni erittäin vaaralliseen tilanteeseen mukaan, vaarantaen oman henkensä, ollessaan 12 vuotias, pelastaakseen toisen.
Kun kysyin eikö häntä pelottanut hän sanoi "jos kuolee itse, se on siinä sitten, mutta jos antaa toisen kuolla, joutuu sen kanssa elämään koko ikänsä."
Suhteessa maailman pelastamiseen, tavalla jos toisella on hieman samanlainen. Jos kuolen, jos minun maailmani tuhoutuu, niin entä sitten? Mutta minä en halua olla, tavalla tai toisella hävittämässä niitten maailmaa, joita kunnioitan ja rakastan, sillä sen kanssa minä joutuisin olemaan lopun kuolemaani.
Mutta tässä on metkaa se, että minä en tiedä kenen maailma se on. Minä en tiedä, kenen puolesa lapseni tai lasteni lapset surevat, kun minä olen kuollut. Mutta koska rakastan poikaani, minä en halua jättää hänen perinnökseen sitä surua, pois perittäväksi hänen rakkailleen.
Ja kuitenkin.
Me kuolemme. Se on yksilölle onni.
Ja yhtä kaikki, joskus meidän lajimme kuolee. Vaimoni ei pidä sitä niin kovin pahana, mutta kaikkihan me tiedämme, ettei naisten tarvi olla samalla tavalla empaattisia kuin miestn.
Joskus joku meistä, meidän lastemme lasten lapsien.. on viimeinen.
Mutta toivottavasti... olemme oppineet siihen mennessä hieman enemmän arvokkuutta ja jos oikein hyvin kävisi, viimeiset sanat voisivat olla "Se oli suurenmoinen tarina"
Petja puhuu kalliita sanoja ja tuo esiin useita näkökulmia..
VastaaPoistaIlmastomuutos skenaarioihin liittyy vahavasti se kuolleeksi vaiettu globaali ongelma eli hallitsematon väestönkasvu.
80 % maailman väestöstä asuu kehitysmaissa. Jatkuvan kiimamme ja tehokkaan siemenlinkomme ansiosta väestö on levittäytynyt sellaisillekin alueilla, joissa on jo valmiiksi olemassa ongelmatilanne ilman ilmastomuutostakaan.
Bangladeshin suistoalueella tulvat onnistuvat ilman merenpinnan nousuakin ja siitä huolimatta porukka on levittäytynyt oikeastaan asumiskelvottomalle vyöhykkeelle.
Afrikan mantereesta suuri osa on kuuluu kuivaan alueeseen, jossa sadot jäävät monina vuosian tulematta vähäisen sademäärään vuoksi. (Esim Saharan eteläpuoleinen alue, Afrikan sarvi) Tälläkin alueella porukka on lisääntynyt siihen malliin että ympäristön kantokyky on ylittynyt jo ajat sitten.
Siitä hulimatta monet punavihervarpuset syyttävät nälästä ja hädästä ilmastomuutosta ja tietenkin länsimaita.
Maksamme velkaa...
Eli asia ei ole yksioikoisen mustavalkoinen vaan jutussa on monta eri puolta.
Ja milloin ylemmillä päättävillä tahoilla ruvetaan puhumaan siitä suurimmasta globaalista ongelmasta eli väestöräjähdyksestä???
Väestökasvu kehitysmaissa on ongelma, joka yleensä hoituu itsekseen tietyin välein.
VastaaPoistaOikeasti ongelma on teollistuneen maailman väestö.
Jos minä saisin päättää, niin muuttaisin lapsilisät sakoiksi yli kaksi lapsille perheille ja sterilisaatiosta saisi verohelpotuksia.
Näimme väestöräjähdyksen jo tuossa 1 miljardin kohdalla. Nyt katsomme räjähdyksen etenemistä kuin hidastetussa elokuvassa.
VastaaPoistaVesi nostattaa kansainvaelluksen. Perhosen siiven iskusta kehittyy ydinkärkimyrsky.
Kaaos - ystävät, tämä järjestynyt näkymä on vain väläys. Mitä on kaksisataa ihmisen vuotta tähtitaivaalla.
Ad Omnia:
VastaaPoistaYksi syy jääkausiin on mannerlaattojen liikkuminen. Esimerkiksi Välimeren syntyminen kuroutumalla sitoi suolaa valtameristä niin paljon, että jäätiköityminen lähti jälleen vauhtiin - suolaisuus vaikuttaa jäätymispisteeseen.
Tektoniikka on outo alue, koska se hyväksyttiin oikeastaan vasta 1970-luvulla, vaikka perusideat olivat 1920-luvulta. Nyt tiedämme varmasti, että allamme on kiveä, joka on seilannut Etelämantereelle ja takaisin.
Väestöräjähdys on nähtävä suhteessa elinkeinoihin. Olen jo aikaisemmin maininnut, että eräiden mukaan maanviljely oli viiminen viheliäinen keino väestörjähdyksen kourissa - oli ruvettava syömään ruohoa.
Liiallinen väestömäärä riippuu olennaisesti siitä, viljelläänkö seudulla mammutteja vai perunaa.
Olen tätä maanviljelysasiaa sivunnut tuossa kirjoituksessani
VastaaPoista"Väestökasvu kehitysmaissa on ongelma, joka yleensä hoituu itsekseen tietyin välein.
VastaaPoistaOikeasti ongelma on teollistuneen maailman väestö."
Äläs Petja vetele noin jyrkkiä rajaviivoja tähän pieneen maailman kylään. Teollistuneet ja kehitys maat alkavat olla samaa muussia kaikki tyynni. Liiallinen väestönkasvu on aiheuttamassa ja on oikeastaan jo aiheuttanut ihmistulvan teollistuneisiin maihin.
Gibraltarin yli tullaan vaikka uiden jotta päästäisiin tänne kulutuseldoradoon. Samalla jatketaan sitä samaa lisääntymiskulttuuria, mikä oli vallalla entisessä kotimaassaa. Olikohan näin että eräiden laskelmien mukaan Euroopan väestöstä 200 sadan vuoden kuluttua enemmistö on muslimeja?
Siinä missä Kaarle Martell (?) löi muslimit Poitiersiissa v. 732 (meniköhän oikein) ja missä siis muslimit epäonnistuivat; siinä musliminaisten lanteet onnistuvat.
henk.kohtaisesti saan itse "häviävän pienen hetken ikuistua aikaan; ja minulle on aivan sama kulkeeko Euroopan kamaralla tulevaisuudessa hinduja, muslimeja vaiko ristittyjä.
ja kun katsoo kehitysmaiden väestömäärän ennusteita, ongelma ei poistune vaan tulee länsimaiden avun myötä pahenemaan...
Poitiersin taistelu on suuresti liioiteltu. Kyseessä ei ollut sotaretki, vaan eräänlainen aseistettu eväsretki, joita tavattiin tehdä siihen aikaan puolin ja toisin.
VastaaPoistaSen ajan Iberian arabit dokunmetoivat melko tarkkaan sotaretkensa, voittonsa ja tappionsa.
Poitiersista ei ole sanaakaan.
Itse asiassa Afrikassa ei ole väestönkasvua. Monissa Afrikan maissa itse asiassa väestö on lähtenyt laskuun.
Väestö ei ole ongelma, vaan elintaso.
Afrikka kykenisi periaatteessa elättämään jokeenkin sen väestön, mikä sillä on, jos olot olisivat vakaat, myös sääolot, ja väestön olisi jakaantunut toisella tavalla.
Mutta kehitysmaiden väestön kasvu ei ole ihmiskunnan kannalta ongelma, vaan teollistuneitten maitten väestö.
Kyse on kulutuksesta. Yksi eurooppalainen kuluttaa tätä maaimaa 40-60 kertaa nopeammin, kuin afrikkalainen.
"Mutta kehitysmaiden väestön kasvu ei ole ihmiskunnan kannalta ongelma, vaan teollistuneitten maitten väestö.
VastaaPoistaKyse on kulutuksesta. Yksi eurooppalainen kuluttaa tätä maaimaa 40-60 kertaa nopeammin, kuin afrikkalainen. "
Tässä kai on malliesimerkki putkipuhumisesta, mutta yritän vielä. Eli olet Petja oikeassa meidän länsimaisesta kuluttavasta elämäntavasta ja ekologinen jalanjälkikin on hyvä käsite.
Mutta kun väestönkasvunpaine työntää Eurooppaan pakolaisia; heistä tulee siis samanlaisia raskaan ekologisen jalanjäljen omaavia "eurooppalaisia" Kuten meistäkin.
Lisäksi eurooppalainen nainen poikii n. 2,0 lasta keskimäärin, mutta maahanmuuttajataustainen eurooppalainen nainen poikii muistaakseni n. 4 lasta keskimäärin. Ja neljä kuluttaa 2 kertaa enemmän kuin kaksi??
Nämä luvut ovat mutu-lukuja mutta suuntaa antavia.
"Itse asiassa Afrikassa ei ole väestönkasvua. Monissa Afrikan maissa itse asiassa väestö on lähtenyt laskuun."
Tätä en kyllä nyt niele purematta. Hyvä tilastopaikka maailman väestönkasvun enneustuksissa on täällä:
http://www.census.gov/ipc/www/worldpop.html
Tuossa on koko maailman väenkasvu, mutta ko. osoitteessa löytyy ihan maakohtaisia enneusteita. Etsipäs minulle pari esimerkkiä väitteesi pohjaksi.
Samalla cvoit tsekata esim Nigerian, Nigerin, Tansanian ym. Keski_afriakn luvut , jotka ovat aika synkkiä.
"Afrikka kykenisi periaatteessa elättämään jokeenkin sen väestön, mikä sillä on, jos olot olisivat vakaat, myös sääolot, ja väestön olisi jakaantunut toisella tavalla."
Ainakin Saharan lähellä olevat eteläpuolelisten maiden ympäristön kantokyky alkaa olla finito. Esim. Somalian sotkut olivat kestäneet klaanikahakoina kymmenisen vuotta ennenkuin 1991 maa lysähti kasaan. Klaanitappelut syntyiovät yllätysyllätys riidoista laidun- ja viljelymaista. Koskaan tästäkään ei kyllä kuule julkisuudessa...
Ja meidän suomalaisten raskasta ekologista jalanjälkeä selittää ainakin osittain tuo pohjoisnavan läheisyys, vaikka WWF-unohtikin mainita tämän pikkuasian omassa hienossa tutkimuksessaan, jossa meidän suomalaisten päähän painettiin tuhlailevan Kainin merkkiä.
Moni nälänhätäjakso kylmine säineen on nykytutkimusten valossa yhdistetty vulkaaniseen toimintaan. Suurimpia tunnettuja ovat olleet mm. Pinatupon ja Krakataun purkaukset. !800-luvun lopun synkät vuodet eräänä esimerkkinä. 1500-luvun ns. 'pimeän keskiajan', jolloin aurinkokaan ei paistanut, syyksi sanotaan vulkaanista toimintaa. Tänä päivänä on toiminnassa 20 tulivuorta yli sadasta toimivaksi luokitellusta, 1200 aktiivisen tulivuoren joukossa.
VastaaPoistaMannerlaatoilla on pysähtynyt jakso, vaikka maanjäristykset antavatkin toisenlaisen kuvan. Maan oma eläminen on aina arvaamaton tekijä, kun seurataan muutoksia.
Auringon muutoksiakaan ei ole osattu rekisteröidä vasta kuin maan elämän yhden sekunnin aikana.
Mitä näitä tekijöitä on huomioitu, kun ilmastonmuutosta on mallinnettu. Ei vaikuta uskottavalta koko mallinnus. Onko otettu mukaan vain yksi vulkaaninen purkaus kerrallaan vai kymmenen? Vai ei yhtään. On totta, että maapallon akseli vaihtelee. Samoin vaihtelee maan magneettikenttä. Muistaakseni pohjoinen magneettinen napa siirtyy metrin vuodessa. Vasta nyt tiedetään, että magneettikenttä vaikuttaa auringonsäteilyn suojakenttänä. Miten nämä muutokset on otettu huomioon mallinnuksissa?
On liian monta epävarmaa tekijää lähteä ennustamaan. Samanaikaisesti, kun pelotellaan jääkenttien sulamisella napajäätiköillä, kasvaa etelämantereen jääkenttä paksuutta (akkumulaatio) suomalaisen geodeetikon mukaan.
Maapallon historia osoittaa, että aina jossain vaiheessa arvaamaton tuho koettelee maan elämää. Kehityshistoriassa on monenlaisia jaksoja: tuhansien vuosien, miljoonien. Mikä niistä sattuu kohdallemme.
Pelottelun sijaan pitäisi ennemminkin varautua tulevaisuuteen muutenkin kuin jätteitä lajittelemalla ja autoveroja pohtimalla. Kaavoitukset, rantarakentamisen rajoittaminen, ruoka- ja energiaomavaraisuus, kansainvaellusten arvioiminen jne. tehtäväkenttää löytyy.
Mihin muuten ihmiskunta voisi tallentaa historiansa, jotta tulevaisuuden asukkailla olisi mahdollisuus tutustua tehtyihin virhearviointeihin?
CO2 pitoisuus kaasukehässä on aina ollut samansuuntainen ilmaston lämpenemisen anssa. Korkea elintaso tuottaa sitä yhä lisääntyvästi. Kunhan etelän miljardi väki pääsee samalle tasolle meidän kanssamme, tulevat he osaltaan lisäämään yhtäläisesti hiilidioksiidia ilmaan. Lisääntyvä väki tuottaa ulosteissaan myös metaania, joka on vielä vahvempi ilmaston lämmittäjä, sitä vapautuu roudan sulaessa jäätyneistä suoalueista ja kiihdyttää prosessia. Mitä seuraa, on kirjoitettu tarpeeksi.Ihmisestä riippumatta lämpötilan muutokset tapahtuvat Telluksella itsestään , mutta ihmisen toimet kiihdyttävät ja ehkä vahvistavat sen seurauksia.
VastaaPoistaIHMISTEN OSUUDEN VÄHENTÄMISEKSI TAI ESTÄMISEKSI ON EHDOTETTU TEHOTTOMIA KEINOJA ikään kuin omantunnon rauhoittamiseksi. Niitä voi lukea lehdistä kokousten julkilausumina yms. Minä nimitän niitä takkapuiden asetteluksi tai kääntelyksi. Todellista ja vaikuttavaa keinoa ei näytä kukaan uskaltavan mainita. On sanottu, että yksinkertaiset keinot ovat yleensä aina vääriä. Minun käsittääkseni ihmiskunnan k a i k- k i e n ongelmien syynä on LIIKA- VÄESTÖ. Tämä on vain yksinkertaisesti totta. Mutta miten väestö vähennetään puoleen tai kolmanteen osaan? Se ei ole enää yksinkertaista.
Jos jokainen meistä saisi vain yhden jälkeläisen, niin muutamassa sukupolvessa väki alkaisi vähentyä. Kaikki eivät halua tai saa lapsia, lapsia ja nuoria kuolee ennen kypsyysikää.
Tästä ei kuitenkaan tule mitään, senhän jokainen tietää omalla kohdallaan. Vai haluatko luopua mukavuuksista JA MONISTA EDUISTA, MITÄ SE VAATISI. Pohjimmaltaan me olemme ahneita ja itsekkäitä, emmekä välitä tulevista sukupolvista, tulkoot toimeen tavallaan, kunhan meillä on automme ja lomamatkamme ja kesämökkimme.
Ruijan kajavan kommentti
VastaaPoistaKoko ilmastonmuutosvuohotus on poliittista HJK-menelmää so. hienojakoista silmään kusemista.
Valitettavasti suurin harvennus tulee jossain vaiheessa ihmiskunnalle. Niitä on ollut aikaisempina vuosituhansilla vaikka globaalista ei tuolloin puhuneetkaan. Suomen rannikkoseudut tulisi pikkuhiljaa jättää luonnonpuistoiksi. Korkeammat sisämaalueet tulisi olla asutuksen pääalueita.On meinaan vettä rannikoilla kohta riittämiin.