Vaihtoehdoton

Luin jostain: vaihtoehtoja ei ollut (1939): oli taisteltava tai kuoltava.

Kieli on metkaa. Tuo kuulostaa hyvältä, vaikka taistelu ja kuoleminen ovat juuri vaihtoehtoja. Muita olisivat olleet viivyttely, kieroilu, joukkopako jne.

Kun äitini haluaisi vielä virkata, mutta ei sormiltaan pysty, hänellä ei ole vaihtoehtoja.

Lupasin tulla erääseenkin seminaariin, jossa puhutaan Suomen ja Venäjän kauppaan ja teollisoikeuksiin liittyvistä asioista.

Toivon että joku ymmärtäisi ottaa Vladimir Orlovista ja minusta valokuvan, kun seisomme, kuten toissapäivänä, polvea myöten hangessa polttamassa piippua. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ylpeästi savutonta aluetta. Vladimiria tämä ei häiritse eikä oikeastaan minuakaan. Kunhan sanon. Hän on Lappeenrannassa professorina, Suomessa väitellyt mies ja suunnilleen ikäiseni. Kiusoitellakseni nimittelen häntä joskus neuvostokasvatiksi, koska luin lapsena sen nimisen kirjan (Irja Niemi, 1944 - kertoo Kerttu Nuortevasta, kuvankauniista desantista, josta on ollut viime aikoina paljonkin puhetta).

Taisi Vladimir kerran kyllä mainita, että hänen suvussaan on totuttu raikkaaseen ulkoilmaelämään. Epäilen että hän tarkoitti Vienanmeren vankileirejä, mutta en kysynyt.


Hän on samaa mieltä kuin toinen kollega, Tauno Tiusanen, siirtymätalouksien professori, joka on samaa mieltä kuin Sitra, joka ilmoittaa, että Suomen vienti Venäjälle on jatkuvasti kasvanut 25 % vuodessa, kun muu viennin kasvu on 5 %. Saksa, Venäjä ja Ruotsi ovat Suomen tärkeimmät vientimaat.

Suomen Kuvalehdessä Sitran Maaret Heiskari sanoo, että Venäjä on Suomen talouden moottori vielä vuosikymmeniä ja että Venäjä-osaajat tullaan repimään käsistä. Vladimir ja Tauno kouluttavat juuri sellaisia.

Lappeenrannan koulutus menestyy, vaikka Helsingissä oltaisiin kuinka tipalla. Niin kuin ollaankin.

Olemme me lisäksi ainoa paikka Suomessa, jossa opetetaan ja väitellään informaatio- ja teknologiaoikeudesta. Seuraavan väitöksen aiheena ovat patentit ja teolliset standardit. Toinen ennakkotarkastaja on Nokiann mies. Opponentiksi tulee pääaineprofessori Cambridgesta.

En tiedä, mikä on Venäjä.

Energiainvestointien jälkeen Karjala takaisin -aate luultavasti riutuu. Tuskinpa aate ja oikeus rahalle pärjäävät, nytkään. Kannaksella on nyt rahaa kiinni öljyn kuljetuksessa, ja Suomenlahden pohjaan tulee saksalaisille ja muillekin tärkeä kaasuputki.

Itse en ole jaksanut lämmitä palauttamishankkeille. Kokemukseni rajariidoista ja rajojen siirtämisestä rajoittuu maanjako- ja tietoimituksiin, mutta sekin riittää.

Jos olen joutunut vakavissani vastaamaan, olen sanonut, että Suomen ja Venäjän olisi mietittävä rajapintaa eikä rajaa. Rajapinta on englanniksi interface - method or piece of equipment for interconnecting units or systems that may not be directly compatible.

En liioin tiedä, mikä on Karjala (paitsi Etelä-Karjala).

Etsiskelin Markus Lehtipuun aivan erinomaisista ja tuoreistetuista matkaoppaista "Kannas" ja "Karjala" eräitä Väinö Linnan nimeämiä paikkoja ja totesin, että matkaa Tuntemattoman sotilaan jalanjäljissä ei koskaan järjestetä, koska se olisi tehtävä jalan ja kulkisi enimmäkseen soilla ja korpimailla. Paskamotti näyttää olleen Kutismajoella Sotjärvestä ja Säämäjärvestä Petroskoin suuntaan. Syvärillä Goran ja Baranin metsätaistelujen alueella, jossa Tuntemattoman teloitukset tapahtuvat ja jossa Lahtinen kaatuu, kuuluu olevan Afganistanissa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki.

Pertjärvi, jossa JR 8 ja siis Linna olivat pitkään asemasodan aikana, on 299,8 kilometrin päässä Pietarista mutta todellisuudessa luullakseni satojen kilometrien päässä mistä tahansa. Kylässä mainitaan olevan vanhoja hirsitaloja.

Päivän kuva ei ole vanha hirsitalo, vaan Muolaan Kuusaan hovi loistavampina päivinään vuonna 2004. Nyt katto kuuluu tulleen sisään ja pylväikkö romahtaneen.

Alempi kuva on Niemelän kartano entisessä Sortavalan maalaiskunnassa nykyisten asukkaiden jäljiltä.