Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
21. toukokuuta 2006
Korkkarit
Vänrikki Stoolin Korkeajännitys on kioskeissa!
Rintamalottien Korkejännitys oli äitienpäivän hitti, Vaaran vuosien Korkeajännitys 1948 oli Jaakko Laakso special, samoin kuin Vanjan jäinen helvetti. Simo Häyhä, Talvisodan valkoinen kuolema - se oli klassikko jo syntyessään.
Näiden teosten tekijänä mainitaan Samuli Lintula, ja Vänrikki Stoolin yhteydessä P.A. Manninen ja Petri Hiltunen. En tunne herroja, mutta haluaisin välittää näin tervehdykseni ja kunnioitukseni.
Ennen pitkää on edessä vaara, että nämä sarjakuvat nousevat laadullisesti merkittävälle tasolle. Nyt jo vuosikymmenien takaa muistamani lajityyppi (Donnerwetter - Schweinhund - Himmel - Teufel - Aargh) on kaukana, ja etäällä on rannaton meri, johon Battler Britton suolasi kirottuja natseja.
Tuskin muistan niitä päiviä (kuten aliupseerikoulussa sanottiin), kun Otava julkaisi joitakin eurooppalaisia sarjakuva-albumeja ja Yhtyneet lopetti jostain tuntemattomasta syystä aivan kohtuullisesti menestyneen Ruudun (Nonstop). Suomensin muutaman, ainakin Crepaxin joka oli kovin kiinnostunut kahleista ja remmeistä, ja Pauletten.
Kerran kävin Pariisissa studolla eli siis huoneessa, jossa Wolinski ja Pichard työskentelivät. Käynti oli latinalaiskorttelissa vanhan mielikirkkoni St. Julien-le-Pauvren vierestä. Oven avasi alaston blondi, jolla ei todellakaan ollut muita vaatteita kuin korkeakorkoiset kengät ja viinilasi kädessä.
He julkaisivat raivokasta poliittista lehteä Le Gueule ouvert eli monttu auki ja muuten vain raivokasta lehteä Harakiri - "typerä ja ilkeä julkaisu", kuten logon alle oli ylpeästi painettu. Kiinteistössä hiiviskeli myös kaljupäinen "professori Choron", joka jakeli yleisölle veret seisauttavia neuvoja.
Pyyhin kyyneleen ja tukahdutan nyyhkytyksen. Meidän pojat maalla, merellä ja ilmassa seuraavat perässä, teit' isäin astumaan.
Ja kun eilen uni voitti, nyt luen netistä, että Lordi voitti.
Sanokaa minun sanoneen, että tämä on aikakausien muuttumisen merkki. Jalkapallo ja lavashow sekä sarjakuvat ovat todellisen sivistyksen mittareita. Kuten tiedämme, hienoa lyriikkaa ja häikäisevää proosaa tulee silloin tällöin jopa Vinku-Intiasta, mutta joukkuelajit, ne ovat vaativia.
Lordeista tuli mieleen valtiosalaisuus - lordi Hoffman, joka tosin ei laula vaan johtaa Englannin ja Walesin tuomioistuinlaitosta, diggaa sarjiksia. Sir Robin, Most Honoured Lord Justice of Appeals, esitteli minut aikoinaan sanomalla, että tässä on nyt se mies, joka on kääntänyt Tinttiä suomeksi, ja Hoffman tahtoi kuulla heti paikalla lisää. Sanoin omistavani Tintti Neuvostojen maassa -albumin Hergén henkiökohtaisella omistuskirjoituksella varustettuna.
Se veti päärit vakaviksi.
Vertaisryhmässäni (ovessa luki Peers' Chambers) alan harrastus on siis elävä, ja britit tunnustavat, että Rupert the Bear jää kyllä belgialaisen sarjakuvataiteen rinnalla kevyesti kakkoseksi.
P.A.Manninen on tuttu mies Tampereelta. Hän on maan ainoa sarjakuvasta tohtoriksi väitellyt.
VastaaPoistaAd Mette:
VastaaPoistaAi se kasvatustieteen tohtori on siis totta. Sepä hienoa!
Turussa muuten väitteli kulttuurihistoriasta alle vuosi sitten tutkija, jonka aihepiirinä oli underground-sarjakuva, kuten hurmaava Fabulous Furry Freak Borthers jne.
Huitula niminen mies piirsi kalevalan sarjakuviksi muutama vuosi sitten. Olen tilannut kummatkin albumit. Huitulan työn jälki on kertakaikkiaan mahtavaa!
VastaaPoistahttp://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9907/kalevala.html
Etsivä perille löytää: täällähän on jännää debattia.
VastaaPoistaSanon minäkin että Loordi ilmentää aikakauden muutosta, joskaan en osaa verrata joukkuelajeihin.
Minua pohdittaa pikemmin voittiko Lordin myötä Suomi vaiko eurooppalainen ihmiskäsitys?
Eivätkös ne, jotka ilmoittavat ajattelevansa ihmisen puolesta ja siten edustavat läntisen ajattelun pysyvintä olemusta, olekin aina tienneet että on olemassa raskautettuja, työn uuvuttamia, sorrettuja, vähemmistöihin kuuluvia, "rumia ja rampoja", jotka eivät tunne omakseen ulkoisen kauneuden ylistämistä.
Tulos nähdään nyt kun he yhdistivät voimansa yli Euroopan.
Ad Heikki:
VastaaPoistaSattumalta eli totuttaakseni korvaani kuuntelen tuossa Ruotsin ja Tanskan radiouutisia. Molemmat kiinnittävät huomion sinun esittämääsi näkökohtaan rumuudesta. Minä en sitä hoksannut, kun rokkia todellisuudessa tunne.
Mutta pointti on hieno.
Joukkuelajeista - suomalaiset ovat aina (eli minun muistoni ajan) olleet sellaisia hiihtäjiä ja kärsineet pitkänmatkan juoksijan yksinäisyydestä.
Minulle palloilulajit, etenkin koripallo, on "katuviisauden" versio, jossa ratkaisevat samat taidot kuin vaikkapa käsilaukun sieppaamisessa - harhautus ja päättäväinen toteutus.
Ajattelin jääkiekkoa ja liturgiaa: tämä on joukkuepeli. Arvelen että näin ehkä todella on. Se merkitsisi että Good Bye Matti Nykänen.
Ad Toipila:
VastaaPoistaolen valmis kiihkeästi hyväksymään käsitykset potkupalloilun raunioittavasta vaikutuksesta enn kaikkea aivoihin, mutta totta se ei taida olla.
Luulen että futis oli loistelias keksintö, kun työläispojille annettiin tilaisuus potkia yliopistopoikia munille niin että poliisi ei sekaannu peliin. Erotuomari nyt ehkä puuttuu...
Nyt kai tilanne on muuttunut, mutta Englannissa futis oli ennen kauhean kaksinapaista - public schoolin ja yliopiston puolipakollinen ruumiinharjoitus ja toisaalta duunarikaupunkien (Manchester, Liverpool) oeganisoitu mellakka.
Olen haaveillut meneväni kerran elämässä katsomaan rugbya, joka taitaa olla maailman väkivaltaisimpia pelejä.
Meillähän on Suomessa suojeluskuntataustainen pesäpallo, josta minulla onkin pohjalaisena paljon muistoja. Pyydän anteeksi faneilta, mutta se peli on mielestäni jotenkin omituinen.
Eipä sillä. Kun lopulta pääsin Dodgers' Stadiumille katsomaan baseball-ottelua, en minä siitäkään ymmärtänyt mitään.
Päivän teemaan liittyen - Lord's olisi sitten kriketin pyhä paikka. Siinä on vielä yksi joukkueurheilu, joka jää minulle täysin hämäräksi.
Olen sama "Heikki", ts. "heguli" kuten edellä.
VastaaPoistaLuulin olevani jo konkari bloggerin käyttäjänä mutta enpä vaan vielä hallitse näitä kommentteja.
Laitoin nyt omaani "comments enabled" päälle. Saa nähdä josko se toimii?
Ad Heikki -
VastaaPoistaOnnistui.
Tämä kommentoinnin hankaluus on Bloggerin huonoimpia puolia, jota moni kiroaa.
Toisaalta sitten selvää spämmiä ei tule ollenkaan, vaan asiapitoisuus on aivan valtava.
Tutustuin tähän Lordi-ilmiöön kunnolla vasta muutaman viime päivän aikana.
VastaaPoistaKuultuani radiosta Mr. Putaansuun haastattelun semifinaalin jälkeisenä päivänä oivalsin laakista, että jes - tässähän on omaperäinen ja huumorintajuinen tyyppi.
Heavymusiikkia on monenlaista. Itse olen pikemminkin vanhan liiton heavymiehiä, jolle paras heavybändi oli ja on edelleen Deep Purple - (*).
Lordi on yhdistelmä etenkin glamourrockin (lähinnä Kiss ja Alice Cooper) ja "örinäheavyn" (esim. Pantera) kautta kierrätettyä vanhan liiton legendaarista Black Sabbathia (kaikki - paitsi Kemppinen - muistavat Sabbathin legendaarisen "Paranoid"-biisin) - oivallisella huumorintajulla höystettynä.
Luultavasti Putaansuu on myös katsonut Michael Jacksonin vaikuttavan ja arvostetun zombie-videon "Thriller" ainakin sata kertaa...
Lordi on nyt kehittänyt heavy-überkitscin, joka tulee vaikuttamaan euroviisujen sisältöön yhtä vahvasti kuin Abban poppi-"Waterloo".
Tulemme tämän jälkeen näkemään ja kuulemaan muutakin kuin sukupuolihormonitoimintansa armoilla kituvien kauniiden ihmisten (esim. lahjakas Carola Häggkvist) "tilaustöitä" rakkauden puutteesta tai sen miltei psykoottisesta vaikutuksesta ihmismieleen.
Lordi muuten voitti myös karsinnan, jonka tulokset pidettiin salassa finaalin loppuun asti.
Tsekatkaa "Eurovision Song Contest" linkistä "All points from
the Final and Semi Final - pdf tiedostot).
*
Pallo on "pyhä muoto" ja "pyhä esine".
Itse pelasin teini-iässä melko aktiivisesti jalkapalloa (myös shakkia) ja olen edelleen suuri jalkapallon ystävä, vaikken enää ole aikoihin kovin aktiivisesti lajia seurannutkaan (en myöskään pelannut shakkia).
Nyt olen kuitenkin ehtinyt netin antamia erinomaisia mahdollisuuksia hyödyntämällä verestää vanhoja jalkapallomuistoja.
Yleisesti myönnetään, että vuoden 1970 jalkapallon MM-kisat Mexikossa olivat jalkapalloilun World Cup historian paras turnaus.
Samoin tunnustetaan, että maailmanmestaruuden voittaneessa Brasilian joukkueessa pelasi jalkapalloilun historian kaikkien aikojen paras tiimi - Pele, Jairzinho, Rivelino, Tostao, Gerson ja Carlos Alberto.
Harvinaista oli myös (jos oikein muistan), että kisoissa ei annettu yhtään keltaista tai punaista korttia.
Tärkeintä oli avoin peli eikä vastustajan runnominen.
...
(*) CCR:n konstailematon ja arkinen "ruutupaita" John Fogerty teki kuitenkin aikoinaan ja vielä nytkin suurimman vaikutuksen, vaikka tunnustan avoimesti esim. Beatlesien melodisen nerouden.
Istun himassa taas iltaa ilman yhtäkään kaverii
VastaaPoistaSeurana vaan mun kynä ja paperii
Lasken suojauksen kun vaihtus kypärä barettiin
Joutuu välil miettii miks joku jykä tätä kadehtii
Missä kuljenkin mua kytätään salettiin
Ja pikkumimmit hihittää "ei löydy sua parempii"
Jengi kuuntelee raidat ja huutelee raidat
Laitan hupun päähän ja mun suu menee "haistakaa vittu"
Silmät suurenee aina, ja tiedät että jäbä kuumenee vaivatta
Mut en mä saa suuttuu, virheet etsimällä etsitään
Mä skarppaan, ei auta juorut vain keksimällä keksitään
Ei pitäis ottaa stressiä mut ei pysty tsiigaakaan
Mä annan tän teille, täs sulle yks syy kikattaa
Cheek ei oo supermies, eikä Skywalkeri
Mä itken, vuodan verta, mut te kai ootte sit
Mä otan vastaan sen mitä mulle suodaan
En vältä vastuuta, mä kuljen suoraan
Elämä on kuitenkin bitch kunnes kuollaan
Mä otan vastaan sen mitä mulle suodaan
En vältä vastuuta, mä kuljen suoraan
Elämä on kuitenkin bitch kunnes kuollaan
Oon kyllästynyt piilottamaan kasvot lipan taa
Ja toimimaan Lahden maskottina taas
Pitäis unohtaa paineet, ja Alkost viinaa saa
Sit jengi ihmettelee, et taasko tinataan
Ne tarkkailee ja kuuntelee toisten bisneksii
Muston sois mulle sois respectii
Ettei kulkee lista nurkan kuuntelis salaa
Ettei levittäis huhui, eikä muuntelis sanaa
Ettei huutelis takaa mut myöskään suutelis vapaa
Kaksnaamasuutta ei voi peittää puuterillakaan
Toiset kaivaa juoruja, ja kansa nielee kaiken
Totuuden erottaminen on sit lienee vaikee
Must on vaan kipeetä et jengillä ei oo omaa päätä
Pari soraääntä ei aiheuta sotaa täällä
On sua poraa jäädä et on kovaa täällä
Kun naivius kostautuu ja iskee kuin mora päähän
Mä otan vastaan sen mitä mulle suodaan
En vältä vastuuta, mä kuljen suoraan
Elämä on kuitenkin bitch kunnes kuollaan
Mä otan vastaan sen mitä mulle suodaan
En vältä vastuuta, mä kuljen suoraan
Elämä on kuitenkin bitch kunnes kuollaan
Oon kyllästyny siihen, kun jengi uskoo ja luottaa
Vaik ittellä ei oo tapana toiveikkuut koskaan juottaa
Niin must on vaan kun on vedetty nokasta
Ja kelaa huijari varmaan erehty pokasta
Elämä opastaa mut järki käteen
Jos et opi virheistä niin vaan kärsi häpee
Älä kehään korvantaukset märkinä mee
Vaan vahvat selviytyy, Darwinin käskyt pätee
Kusettajat on sairaita ja uskojat on tyhmiä
Skeptikot voittajia, jos muodostaa näist ryhmiä
Kaikki on mielestään kypsiä, konkareita elämää
Sillon ku paistaa turha on sateita pelätä
Mut olipa mitä lienee niin pitää pitää mieles
Et jotkut jutut tulee väkisin ikävinä tielle
Ei kukaan tanssi ruusuilla elämäänsä läpi
Mut sua rakentaa suojaa susta ei ketään päästä läpi
Mä otan vastaan sen mitä mulle suodaan
En vältä vastuuta, mä kuljen suoraan
Elämä on kuitenkin bitch kunnes kuollaan
Mä otan vastaan sen mitä mulle suodaan
En vältä vastuuta, mä kuljen suoraan
Elämä on kuitenkin bitch kunnes kuollaan
Mun terapeuttina toimii musta lyijytäytekynä
Jaan sille mun huolet niin se pysyy täytettynä
Otan istunnon kun tuntuu, ei katso aikaa eikä paikkaa
Jos haluu ylös jotain mieltä painavaa laittaa