Vuorivilla

En ollut koskaan ymmärtänyt edes ihmetellä, miksi vuorivillan nimi on vuorivilla. Ystäväni Mikko arveli, kun tätä päivittelimme, että kai se kuulostaa niin vuoraamiselta.

Nimi johtuu siitä, että vuorivilla on kiveä, joka on louhittu vuoresta eli tuote on "vuorityön" tulos. Internet näyttää aivan vapaaehtoisesti hurjan valikoiman mineraali- ja lasieristeitä tutusta Karhuntaljasta alkaen. "Vuoraaminen" liittyy luullakseni kielellisesti kuorta ja suojusta tarkoittaviin sanoihin, kuten takin vuori.

Olimme kuuntelemassa ikävystyttävää esitelmää. Pysyin tällä kertaa hereillä, koska pidin sen esitelmän.

Paikka oli tehtaan kerho, kuten Lappeenrannan lakimiehillä usein. Tämä oli entinen Paraisten Kalkki eli nykyinen Nordkalk Oy. Johtajat pitivät ystävällisesti lyhyen esityksen, joka löi minut ällikällä.

Aikaisemmissa opinnoissani olen käsittänyt hyvin, että megaliittiporukka, Maltan kivirakentajat ja muinainen Egypti eivät käyttäneet sideaineita, vaan sovittivat suunnattomatkin kivijärkäleet päällekkäin. Roomalaiset sitten kehittyivät laastin ja sementin käytön mestareiksi, etenkin akvedukteissa eli vesijohdoissa, joista eräät ovat käsittämättömän hienoja saavutuksia.

Laastista tuli avainkeksintö vapaamuurareiden myötä. Tuo seuran nimi liittyy jollain tavalla keskiajan katedraalinrakentajiin, jotka ovat melkein kaikki historialle nimettömiä.

Tiiliä ja muita kiviä voi pinota päällekkäin vain rajallisen määrän. Sitten kivet alkavat rusentua oman painonsa alle. Tiilistä ei voi rakentaa pilvenpiirtäjää. Pilvenpiirtäjien tiiliseinät ovat silmänlumetta eli ne eivät ole kantavia rakenteita. Pilvenpiirtäjä on I-palkeista koottu rakenne.

Sydänkeskiaika oivalsi muuttaa ongelman käyttänmällä vetolujuudeltaan mahtavaa laastia ja katedraalin rakennetta, joss pilareita piti pystyssä veto. Esimerkiksi Notre-Damea ympäröivät maahan upotetut suuret ankkurkivet, joista johtavat ruoteet kattorakenteisiin. Periaate on sama kuin sirkusteltassa: tolpat ja suuri määrä köysiä.

Eräät historiantutkijat, kuten Duby ja Crosby, arvelevat että juuri vahvuudeltaan ja kuivumisnopeudeltaan oikea laasti teki mahdolliseksi Reimsin tuomiokirkkon kaltaiset tilat, ja lisäävät, että vastaavaa laastia ei välttäättä osattaisi nykyisin sekoittaa. Siksi muurarimestarit olivat arvostettuja ja salaisuuksistaan kiinni pitäviä miehiä.

Suomessa on - oli - kaksi tärkeää rajalinnaa, Viipurin linna ja Olavinlinna. Ja on linnan muureja. On tarvittu kalkkia, koska on tarvittu laastia.

Olen aina tiennyt, että kalkkikiveä on Lohjan seudulla ja Paraisilla ja jossain muualla. Tämä käyntimme oli siellä jossain muualla.

Lappeenrannassa on siis toiminut noin sata vuotta kalkkikivikaivos ja hyvin maisemoituna kaupungin vieressä on noin Lappeenrannan kaupungin kokoinen kuoppa. Maan alla on tunneleita ja muun muassa entinen Arto Bryggaren matalan paikan harjoitusleiri eli runsaan 200 metrin juoksurata, syvyys 400 metriä.

Mietin kuunnellessani, että kanoilleke se kalkki syötetään ja eivätkö lannoitteet olekin synteettisiä.

Kyllä ja ei. Kalkki on painopaperin valmistuksessa yhtä tärkeä lisäaine kuin savi, jota muuten ei saa Suomesta. Paperitehtaat ostavat neljänneksen tuotannosta. Yksinkertaistaen: ilman kalkkikiveä printterin paperia ei olisi ja aikakauslehtien painojälki olisi suttua.

Kalkkikiveä on koko Viro ja sitä louhitaan eri puolilta Eurooppaa. Salpauselän kalkkikivi on muutamin kohdin edullisesti pystyssä eikä vaakasuorassa, ja se on vanhaa - 1 900 miljoonaa vuotta, kun esimerkiksi Puolan kalkkikivi on 190 miljoonaa vuotta.

Vuosikerta vaikuttaa kuulemma teollisuuteen.

Tämä oli lyhyt tutkielma oudoista yhteyksistä. Se liittyy poliittiseen maantieteeseen. Salpausselän kalkkikivi on järjellisen lähellä merta niin että sitä on voitu kuljettaa myös kirkonrakennustyömaille. Kalkkia tuodan edelleen meritse esimerkiksi Norjasta Ouluun.

Tämä oli lyhyt, surullinen viittaus paperiteollisuuteen, jonka suuri rakennemuutos on vasta alkamassa eilisten irtisanomisvaroitusten myötä.

Professorit ovat edesvastuuttomia arvailijoita. Minun edesvastuuton arvaukseni on, että Kiina-ilmiön rinnalle on nopeasti nousemassa Urugyay-ilmiö. Painavat ja halvat raaka-aineet, kuten puutavara, savi ja kalkki ovat kalliita kuljettaa. Valitettavasti tulemme näkemään jatkoa.