Yksi valehtelemisen keskeinen oppikirja on Raamattu. Koraani on sellanen hieman vähemmässä määrin, koska se muistuttaa kovasti Tuhannen ja yhden yön satuja.
En muista saaneeni käsiini selitysteosta, jossa eriteltäisiin Raamatussa joko todeksi tai esimerkiksi väitettyä. Erilaisia kirjoja Raamatun ymmärtämisestä “oikein” ilmestyy noin kymmenen vuoden välein. Tuo perinne alkoi Ranskassa vähän yli 150 vuotta sitten. Ernest Renan alkoi julkaista Jeesuksen historiaa. Sotkut suhteessa yliopistoihin, kirkkoon ja puolueisiin johtivat tilanteeseen, jossa kirjojen pääasia olikin kirjoittaja eikä ilmoitettu aihe.
Samoihin aikoihin vaikutti laajalta jumalan ruoska Nietsche, joka hänkin osasi sekoittaa ajatukset siitä, miten asioiden pitäisi olla, siitä miten asiat näyttivät olevan, ja kuoli pahasti mielisairaana.
Olen omia aikojani opiskellut teologiaa. Paul Tillichin systemaattinen teologia, kolme nidettä, oli mielestäni hyvä. Karl Barthin Dogmatiikka on jokseenkin heikko esitys, jossa uskonto ja maailmankaikkeus esitetään pohjimmiltaan kellokoneistona. Luterilaisuudessa sutta paettaessa karhu tulee vastaan. Susi on eksistentiaalinen eli olemassaolon kummallisuuteen liittyvä ajattelu, karhu taas I. Kantissa kiteytynyt järkimielisyys. Ensin järkeillään johtopäätökset, sitten keksitään niille todisteet.
Luin Lutherin valitut teokset saksaksi. Eräät niteet olivat kamalan pitkästyttäviä ja kovin turhan tuntuisia, eräät parasta, mitä saksaksi on kirjoitettu. Suosittelen pikku nidettä “Isä meidän yksinkertaisille ihmisille” ja kirjoitusta “Voiko sotilaskin kuulua autuaaseen säätyyn”. Eräät hänen lauseensa ovat esimerkiksi tämän hetken psykologian valossa suurenmoisia, kuten “missä on paljon syyllisyyttä, siellä on sydän kova”. Tietenkin hän muotoili myös uskonopin, joka on aina ilahduttanut kovasti ruhtinaita ja kuninkaita.
Mihin unohtuu usean tarinan kuvaama Jeesuksen vihamielisyys rahaa kohtaan ja köyhien kiittely? Tekstin perusteella emme saa selvää edes siitä, tarkoittaako rikkaus lähinnä hopea- ja kultarahojen omistamista ja köyhyys rahattomuutta ja työttömyyttä.
Uuden testamentin kerjäävät maankiertäjät ovat eri maailmaa kuin Vanhan testamentin kuninkaat ja heimopäälliköt. Ensin mainittu edistää monin kohdin rakkautta tai ainakin lempeyttä. Vanha testamentti sisältää hurjan määrän tarinoita muka oikeutetuista murhista ja verrattomista sotaretkistä.
Tämän hetken kristillisen maailman ykkösmies ei ehkä ole paavi, vaan Donald Trump. USA:n seteleissä lukee “Jumalaan me luotamme” (In God We Trust). Trump heimolaisineen luottaa rahaan, sen ihmeitä tekevään voimaan, ja nimenomaan amerikkalaiseen rahaan. Dollarin setelissä on komeasti latinaakin. “E pluribus unum”, monesta yksi, tarkoittaa siirtokunnista eli myöhemmistä osavaltioista muodostettua kokonaisuutta, jonka nimi muuten ei ole Pohjois-Amerikan vaan Amerikan Yhdysvallat. “Novus ordo seculorum” pyramidin alla on “vuosisatojen uusi järjestys”, eli tasavaltojen yhteinen hanke - joka muuten ei ollut “diili” eli transaktio. “Annuit coeptis” tarkoittaa että hän eli Jumala suojelee hankettamme. Keskeneräinen pyramidi tarkoittaa perustamistyön vahvuutta ja periksiantamattomuutta, ja yläpuolella tätä kaikkea valvoo silmä, joka on Jumalan silmä. Olemme silmälläpidettäviä.
Monien lippujen ja vakuunoiden ristit muuten viittaavat Kristuksen ristiin ja siis kärsimykseen, voittoon ja rohkeuteen. Sanotaan myös, että ne viittaavat Kristuksen ristillä saamaan viiteen haavaan.
Kaksipäinen kotka muuten tunnetaan jo pronssikauden lopulta, mutta keskiajalla ja etenkin sitä paljon käyttäneiden Komnenosten ja Palaiologisten Bysantin kaaduttua sitä suosi erikoisesti Venäjä. Vertauskuva olisi ylivalta itään ja länteen tai maalliseen ja taivaalliseen.
Israelin sotilaat surmaavat Gazassa kiväärillä ampumalla myös alle 10-vuotiaita lapsia, ja maassa on esillä sellainenkin ohjelma, että kaikki nyt hengissä olevat 2,1 miljoonaa gazalaista olisi tapettava.
Amerikkalaisista osa kai kannattaa palestiinalaisten tuhoamista, koska nämä eivät usko jumalaan. Allah ei nimittäin ole jumala, ja jumalankieltäjän osa on kadotus.
Vedän Trumpin tähän Hitlerin ja Jeesuksen rinnalle, koska retoriikka tarkoittaa pyörryksiin puhumista eli on perustelevan ajattelun vastakohta. Retoriikka on hyvin lähellä uskontoa. Perusteluja ei kysytä eikä faktoja käydä läpi. Trump kertoo kansalle, että Iranin ydinvoimateollisuus on tuhottu (obliterated) suurenmoisella sotilasoperaatiolla. Monia ei häiritse, että kahden päivän kuluttua hän uhkaa ankarilla seurauksilla niitä, jotka ovat vuotaneet julkisuuteen tiedon, ettei tuhoaminen onnistunut läheskään täydellisesti.
Jotkut amerikkalaiset sanovat, etteivät he halua Trumpista kuningasta. He haukkuvat väärää puuta. Trump on jo ryhtynyt jumalaksi, joka kykenee yliluonnollisiin tekoihin. Kerran toisensa jälkeen hän uhkaa laskea helvetin irti milloin kenenkin päälle - ei kuitenkaan Venäjän. Hän siis on myös helvetin herra. Se onkin vanhastaan jumalan yksi virka. Odotan että hän lupaa äänestäjilleen myös iankaikkisen elämän.
Saa kysyä, miksi minä kuulun kirkkoon. Tavallinen vastaus olisi sosiaalietiikka, tyyppiä Bonhoefer. Mutta ei siihen tarvita uskontoa. Minuun vetoaa mystiikka, jota näen taidettakin selvemmin luonnontieteissä. Raamattu on kiinnostava kirjallinen teos. Se on silti outo ajatus, että syviä asioita voisi ilmaista kielellä. Tiede käsittelee jatkuvasti ei-olemassaolevia ilmiöitä. Muuan kertomus uudesta tavasta laskea on W. Heisenbergin kvanttimekaniikan alkeisiin johtanut työ, jonka Niels Bohr aavisti oikeaksi ja jota Einstein kauhistui. Nyt alettiin siis laskea asioita, joita ei voinut kokeellisesti havainnoida. Ja tulos oli kauhistuttava. On olemassa ainakin kaksi toisistaan jyrkästi poikkeavaa “todellisuutta", normaalikokoinen ja hyvin pieni.
Jumalan olemassaolosta muuten on ainakin viisi merkittävää todistusta, viitatakseni vain todella suuriin matemaatikkoihin ja fyysikkoihin. Kahden mukaan Jumala on, kolmen mukaan ei.
Tavallisesti nuo huippuhekilöt ovat suistuneet järjiltään ja kuolleet laitoksessa, paitsi Einstein, joka vietti viimeisiä aikojaan paranoian syövyttämän Gödelin kanssa Princetonissa.
Suosittelen Benjamin Labtutin kirjoja. Totta ja tarua näistäkin nimetyistä henkilöitä. Ainakin yksi löytyy suomeksikin (Maailman kauhea vihreys). Tietokoneen isästä ja elokuvan tohtori Strangeloven esikuvasta von Neumannista on uusi “Maniac”.