Kai Ekholmin uusi teos “Mies jolla oli Matti Klingen kasvot” vastaa ovelasti nimellään kysymykseen, johon itse kirjasta ei oikein löydy vastausta: miksi Klingen elämäkerta. Kysymys lienee aiheellinen, kun kohdehenkilö julkaisi itse epätavallisen laajat muistelmansa ja lisäksi hurjan määrän päiväkirjoja.
Nimi vihjaa, että todellinen henkilö oli jotain muuta kuin monien tuntema naamio eli julkisivu. Tämä ajatus ei kuitenkaan oikein täyty. Vaikka Klinge sijoitti hyvin laajan arkistonsa Kansalliskirjastoon, jonka johtajana juuri Ekholm toimi pitkään, aineiston käytölle on ehkä laajojakin rajoituksia ja asiasta päättävät sukulaiset.
Etenkin Klingen tuotannon tuntien en saanut silmiini paljon sellaista, mitä en olisi jo tiennyt. Paitsi murheellinen loppu Putinin puoltajana ja Venäjän propagandan hyväksikäyttämänä. Professori kuoli siinä uskossa, että luottamukselliset välit Venäjään on säilytettävä. Ja näin kävi osittain siksi, että Klinge vähätteli sitkeästi sähköisiä tiedotusvälineitä, paitsi somea, aika lailla koko Internetiä.
Tavallisempaa on, että kun aineisto luovutetaan julkiseen kokoelmaan, aineisto karsitaan etukäteen. Näin menetellen kohteesta saadaan joskus syntymään aiheettoman myönteinen kuva. Itse menettely on helppo ymmärtää. Tiedän ainakin yhden merkkihenkilön, jonka jäljiltä pesulalaskut ja ruokakaupan kuititkin on arkistoitu. Sellaisesta syntyy kysymys, kuka nämä kaikki järjestää, millä rahalla ja miksi.
Lukijat muistavat, että Kekkosen Orimattilaan sijoitettuun aineistoon myönnettiin harkinnan perusteella käyttöoikeuksia tai niitä evättiin. Olen käynyt katsomassa kokoelmaa. Kovin vaikutti reippaasti muokatulta. Ei ihme, koska teräväkynäinen presidenttimme kirjoitti ja myös julkaisi aika paljon sellaista, mitä hän ei itsekään oikein halunnut pitää esillä myöhemmin.
Tuskin kukaan osaa edes kuvitella, millainen Mannerheimin aineisto olisi - paitsi että hän viisaana miehenä jätti tärkeimmät asiat panematta paperille ja puhui yhdelle kenraaleistaan yhtä ja toiselle ihan toista.
Lukija voi miettiä, kuka tämä tällainen Matti Klinge oli ja miksi hänestä pitäisi lukea, kun lukeminen ei muutenkaan enää oikein hotsita. Ekholm haluaa kirjoittaa intellektuelleista - viimeksi Jörn Donnerista. Näin hän hajoittaa muurahaispesää. “Intellektuelli” sekoittuu väkisin kirjailijoihin, lehtimiehiin ja tutkijoihin. Jos muistatte vielä nimet, lähimenneisyyden merkittäviä intellektuelleja olivat Erno Paasilinna ja Paavo Haavikko, jotka olivat päätoimisesti jotain mieltä erinäisistä asioista. Koska heidän kannanottonsa eivät heti palaa mieleen - maa joutuu merkonomien valtaan; on ostettava metsää ja hyviä arvopapereita, jne., sotien jälkeisen ajan virkein mieli löytyy kuitenkin prosaisteilta - Veijo Meri, Paavo Rintala ja tietysti Väinö Linna.
Klingen yhteydessä haluaisin mainita Kalle Päätalon. Herrat olivat tuskin kuulleet toisistaan. Edellinen kirjoitti eliitistä, jälkimmäinen niin sanotuista tavallisista ihmisistä, molemmat suunnattoman paljon. En salaa, että pidän jälkimmäisestä, vaikka toki myönnän Klingen ansiot; hän lienee ollut vuosisadan johtava kissan hännän nostaja, ja se on merkittävä ammatti sekin.
Itse nimitys “intellektuelli” lienee lähtöisin “yleisneroista”, jotka olivat halukkaita julkaisemaan myös asioista, joita eivät ymmärtäneet (Goethe - G.B. Shaw - tavallaan myös Churchill). Ellei ihmiselle ollut sopivaa professuuria kuten Ranskan omituisessa koulu- ja yliopistojärjestelmässä saattoi käydä, yksi ja toinen saattoi Voltairen ja Rousseaun lippua kantaen esittäytyä intellektuelliksi. Alalla on ollut tungosta vielä Barthesin ja Foucaultin jälkeenkin.
Ekholmin kiitoksen ansaitsevassa teoksessa on Suoessa tavanomainen kierre. Maassa on ollut erittäin merkittäviä matemaattis-luonnontieteellisten alojen kykyjä, kuten viimeksi poliittisesti naiivi Rolf Nevanlinna, jota arvostettiin ympäri maailman funktioteoreetikkona. Tällaisissa henkilöissä - Heiskanen, Väisälän veljekset, Väisälä ja hänen luotaimensa - on se vaikeus, ettei heidän saavutuksiaan oikein osaa kuvailla yleistajuisesti. Tälläkin hetkellä on muuten pari kolme tekijää tuolla informaatioteorian ja fysiikan maaastossa.
Esitän puolestani “klingemäisen” yleistyksen. Suomen merkittävimpiä intellektuelleja olivat “kivipäät”, etenkin Lönnroth ja Topelius, jossain määrin mys Snellman ja Yrjö-Koskine, sekä kaikista suurimpana - Aleksis Kivi.
Kivi kirjoitti omituisen romaanin muotoon suomalaisuuden historian (Etelä-Suomesta) ja kuvaili metsäsissien siirtymistä kyläelämään asiallisen ja ylösrakentavan elämän piiriin. Ja miten hän sen teki!
"Maassa on ollut erittäin merkittäviä matemaattis-luonnontieteellisten alojen kykyjä, kuten viimeksi poliittisesti naiivi Rolf Nevanlinna, jota arvostettiin ympäri maailman funktioteoreetikkona. Tällaisissa henkilöissä - Heiskanen, Väisälän veljekset, Väisälä ja hänen luotaimensa - on se vaikeus, ettei heidän saavutuksiaan oikein osaa kuvailla yleistajuisesti."
VastaaPoistaEdesmennyt matemaatikko ja akateemikko Olli Lehto on kirjoittanut erinomaiset elämäkerrat mm. Rolf Nevanlinnasta ja Väisälän veljeksistä. Avaa myös matematiikkaa sen verran kuin yleistajuisesti mahdollista.
Hiukan Goethea luettuani sain tietää että hän piti itseään yleisnerona joka osasi säveltää, soittaa, laulaa, maalata, runoilla ja kirjoittaa yhtä sun toista. Hän muisti useamminkin tuoda neroutensa kaikkien tiettäväksi. Mielestäni hän ei ollut kuitenkaan mitenkään erityisen yleisnerokas. Hänen runonsa ovat olleet hyvänä pohjana lukemattomissa 1800-luvun sävellyksissä ja niitä arvostetaan edelleen.
VastaaPoistaKirjoittihan Kivi hyvän kirjan, joo. Mutta huonolla suomenkielellä. Tarina on hyvä mutta parempi siitä olisi tullut jos olisi kirjoittanut sen vahvemmalla kielellään, ruotsiksi.
VastaaPoistaEi silloin vielä ollut mitään suomen kielen standardia, johon "huonoutta" peilata. Kivi kehitti kieltämme enemmän kuin kukaan siihen asti Agricolan jälkeen, Lönnrotia nyt ehkä lukuunottamatta. Eikä ruotsi toki ollut Kiven ykköskieli.
PoistaSeitsemän veljestä oli ensimmäinen varsinainen suomenkielinen romaani ja loi vahvan pohjan suomenkielen käytölle. Jokainen voi edelleen lähes 200 vuotta myöhemmin vaivatta lukea sitä ja ymmärtää kaiken ja voi jopa nauttiia paikoin runollisesta kielestä. Toinen aspekti on romaanin rakenne ja ihmiskuvaukset jotka olivat uutta ja poikkeuksellista, tehden juuri tästä romaanista mekittävän.
PoistaKäsittääkseni alkuteos oli ensin ruotsiksi ja mahtoiko olla Kivi itse joka käänsi sen. Paremmin tietävät tarkentakoot.
Kivi oli nero.
Ruotsi oli Kiven koulu- ja opiskelukieli, suomi hänen sydämensä kieli, jolla hän saattoi kirjoittaa "Sydämeni laulun", ruotsiksi sellaista ei olisi syntynyt. "Seitsemän veljeksen" kieli on vanhahtavaa, sillä Kivi käytti vanhoja sanontoja ja Raamatun ilmauksia, varsinaista suomenkielistä kaunokirjallisuuttahan ei vielä ollut ja kirjakieli oli kehittymässä. Mukana on paljon ruotsin vaikutusta, mm. sanajärjestyksissä. Ruotsiksi Kivi pystyi tutustumaan suureen maailmankirjallisuuteen, se hyöty siitä kielestä oli, ja lienee opinnoistakin jotain tarttunut.
PoistaKirjassa on paljon dialogia, ja se on ilmeikästä ja iskevää Nurmijärven seudun puheenpartta, niiden ihmisten kieltä, jotka hän tunsi ja joista hän kertoi. Kaiken pohjana on tekstin rytmi ja laulavuus, Kiven oma kielellinen nerous, tyylittely ja mielikuvitus.
Kun suomessa sanajärjestys on yleensä vapaa, ei sellainenkaan virke ole itsessään virheellinen, joka vastaa ruotsin tiukempaa sanajärjestystä. Tietty kaavamaisuuden tuntu korkeintaan.
Poista"Käsittääkseni alkuteos oli ensin ruotsiksi ja mahtoiko olla Kivi itse joka käänsi sen." Mitään tukea käsikirjoituksen ruotsinkielisyydelle ei löydy. Aleksis Kivi- ja Seitsemän veljestä -sivut Wikipediassa pitävät suomenkielisyyttä selviönä. Eikä tuollaista loistokasta proosaa kääntämällä syntyisikään.
PoistaKyllä Kivi kirjoitti suomeksi varsinaiset teoksensa, koulupoikana tosin joitakin runoja ruotsiksi ja näytelmän "Brröllopsdansen på Ljungheden." Sen käsikirjoitus oli joutunut Fredrik Cygnaeuksen käsiin, hän oli ensimmäisenä huomannut pojan kirjallisen lahjakkuuden ja lukiessaan nauranutkin "så att magen guppade", niin että vatsa hytkyi. Siinä tuli jo esiin isältä saatu huumori, äidin uskonnollisuus taas näkyi myöhemmin runoissa ja luontokuvissa. Alexis Stenvallin ruotsinkieliset koulutoverit olivat suomalaisuusintoilijoita ja 1860--luvun näytelmät ja runot hän kirjoitti suomeksi kuten myös 1870 ilmestyneen pääteoksensa. Oli suomenkielisiä kirjoituskilpailujakin ja rahapalkkio kiinnosti varatonta opiskelijaa. Jostain muistan lukeneeni, että kotona kyllä puhuttiin ruotsiakin mutta ympäristöhän oli pitkälti suomenkielinen kaikenlaisine värikkäine persoonineen, mustalaisineen, ryöväreineen ja muineen.
PoistaWikipedian mukaan "Seitsemän veljestä" on ruotsinnettu neljä kertaa, kääntäjinä Per Åke Laurén 1919, Eino Rostén 1935, lyhennelmä, Nurmijärvellä syntynyt Elmer Diktonius 1948 ja Thomas Warburton 1987. Muita kieliä on loppuun kaksikymmentä, mm. bengali, kurdi ja vuorimari ja on myös käännös Bernin murteelle, Di sibe brüeder tai esperantoksi "Sep fratej"! Kas kun ei Savon murteelle, mutta ei se ärhäköiden nurmijärveläisten huumori sopisikaan lupsakoiden savolaisten suuhun. Kivi kyllä aina vaan innoittaa ihmisiä. Ei se haittaa, jos joitakin sanoja ei ihan tarkasti ymmärräkään lukiessaan, tekstin väri ja voima tulevat kyllä esille, ja onhan niitä olemassa sanaselityksiäkin, jos pikkutarkka haluaa olla. Netissäkin varmaan.
Onko täällä joku joka osaa lukea wikipediaa, ei ois luulenu.
PoistaKivi kirjoitti huonon romaanin mutta erinomaisella Suomenkielellä.
PoistaKiven Seitsemän veljestä on minulle kyllä se kaikkein rakkain teos suomalaisessa kirjallisuudessa. Ja sen kieli on aivan ylittämätön. Kivi oli kielellinen nero. Aikoinani luin lapsille iltasaduksi koko kirjan ainakin kolmeen kertaan. Lukutuokioita ei tahtonut voida keskeyttää ollenkaan, kun tarina imaisi lapset niin täysin mukaansa. Siitä lähtien varsinkin monet Juhanin vuorosanat ovat olleet vakiokamaa perheen sisäisissä keskusteluissa.
PoistaMiten niin huono romaani?
PoistaSatujen ja tarinoiden kertominen lapsille on tavattoman tärkeä rituaali. Lapset muistavat sen loppuelämänsä ja myös sen kuka lopulta niitä kertoi.
PoistaEija G:lle. Juha Hurme antaa mielestäni ymmärtää kirjassaan Suomi sivulla 230, että Kivi olisi kirjoittanut mm. Nummisuutarit ensin ruotsiksi. Mitäs tästä pitäis ajatella? Tai olenko ymmrtänyt väärin? Jussi H.
PoistaHurme on perehtynyt "Stenaan" syvällisesti (Nyljetyt ajatukset, 314-319), mutta hän vetelee myös omia johtopäätöksiään. "Bröllopsdansenista" sukeutui Nummisuutarit, hän kirjoittaa, ja niin minäkin ajattelin vastaukseksi kysymykseesi, Jussi H. Julkaisun alkukieli 1864 oli suomi, 1917 se ruotsinnettiin. Kivi oli aloittanut alkeiskoulun 12-vuotiaana Helsingissä, ja asui ruotsinkielisessä perheessä kieltä oppiakseen. Lahjakkaana hän suoritti tarvittavan kielikokeen jo vuoden kuluttua ja kävi sitten koulunsa ruotsiksi, luki vähitellen kaiken parhaan maailmankirjallisuuden ja filosofiaa ruotsiksi, joten oli ymmärrettävää, että ensimmäiset omat yritelmät olivat sillä kielellä. Suomea hän opiskeli koulussa ruotsiksi, joten sen oikeinkirjoitus oli heikkoa, puhekielenomaista esimerkiksi kirjeissä. Koko ympäristö oli ruotsinkielinen.
PoistaSitten hän alkoi kääntää "Bröllopsdansenia" suomeksi apunaan D.E.D. Europaeuksen Svenskt-Finskt Handlexikon, jota käytti aina myöhemminkin. Hurmeen mukaan hän sai sitten päähänsä alkaa kirjoittaakin suomeksi, mikä ei ollut helppoa, kun kirjakieltä ei vielä ollut eikä kirjallisuutta juuri muuta kuin Raamattu, mutta sen Kivi tunsikin hyvin, oli oppinut lukemaan kotikylän lukkarinkoulussa. Europaeukselta hän sai paljon hyvää sanastoa ja kehitti sitä sitten itsekin. Kaiken pohjana nurmijärveläinen arkikieli yhdistettynä ruotsin kehittyneeseen ilmaisuun.
2012 Hurme oli ohjannut Teater Siriukseen ja Marsiin Niklas Groundströmin "Sockenskomakareista" modernisoiman version "På friarstråt", josta oli poistettu turhat kansankomedian ainekset. Kivi elää monessa muodossa.
Näin "lyhyesti" vastattuna.
Mielestäni ei ole kunniaksi kenellekään, jos otaksuttavasti karkean poliittisesti motivoitunut - käyttääkseni Klingelle tyypillistä terminologiaa - "aversio" paisuu aivan silmittömäksi. Tämä nyt vain on minun vaikutelmani ja mielipiteeni.
VastaaPoistaTosiasiana pysyy, että Klinge tulee säilyttämään asemansa merkittävimpänä suomalaisena historioitsijana viimeksi kuluneiden 50 - 60 vuoden ajalta - mitattiinpa sitten tuotannon laadulla tai määrällä. Ei kenestäkään turhasta kynäilijästä olisi kiirehditty julkaisemaan jo kaksikin kirjaa lyhyen ajan kuluessa tämän kuolemasta. (Professori H. K. Riikosen arvostelukokoelmaan/NTAMO 2024 kannattaa kiinnostuneiden tutustua; sen tekstit antavat miellyttävän tasapainoisen, kattavan ja luonnehdinnoiltaan osuvan kuvan kohteestaan. Henkilökohtaiset mielipiteet toki vain mielipiteinä.)
Mitä presidenttien arkistoihin tulee, on mielestäni aivan turha lähteä arvailemaan mitä on karsittu ja missä määrin. Koskee myös "päivänpaisteisiksi pölkkypäiksi" ja sen johdannaisena "hyödyllisiksi idiooteiksi" luonnehdittuja. Onhan meillä historiassa ollut sellaisiakin päämiehiä, joiden jälkeenjäänyttä arkistoa ei sattuneesta syystä pystyisi tutkimaan edes hiiltyneiden papyrusten huippuspesialisti professori Jaakko Frösén.
Poliittista motivaatiota en kyllä tekstistä tai sen takaakaan löytänyt.
PoistaEn ole eläissäni löytänyt tekstiä, jonka edessä, takana ja ytimessä ei olisi poliittista motivaatiota. Demarit ovat kirjailijoina ja tutkijoina saaneet parastaan aikaan suomalaisuuden ja järjenkäytön tuhonnassa.
PoistaMistä moinen demarivainoharha?
PoistaTainnut kokoomus olla tuossa suomalaisuuden tuhoamisessa jenkkiahneudella parempi.
PoistaOikein sanottu. Moni demariprofessori on jäänyt hirmutekojensa jälkeen korkealle eläkkeelle mielisairaana tai vastaavanlaisista neurologisista sairauksista.
PoistaDemariproffien hirmuteot?
PoistaÄlä väitä Klingen kuolleen, älä edes hänen maalaustensa.
PoistaVoi näitä perushulluja.
PoistaEi ainakaan minulla ollut aavistustakaan omien taannoisten proffieni puoluekannoista. Tiedekunnassa usea oli kyllä tiedetysti kokoomuslainen ja joku demareista vasemmalla. Demariutta ei juuri näkynyt.
PoistaOnko demariprofessori hulluuden opettaja? Eikö se edellyttäisi että on melko selväjärkinen ja ainakin ymmärtää mitä opettaa? Jos myöhemmin antaa itselleen vapauden hullutella ja ryhtyä pelkäksi demariksi niin eikse oo aika okei koska siis aivan selvää on kelle vaan että on se demokratia yhtä ellei kahtakin hulluutta?
PoistaOttakaatten selvä, se on aivan /c:stä koko idea, toimi antiikin aikoina rannikon kaupunkivaltioissa ja riisti ja ryösti.
Paikallinen byrokratia olisi oikeampi nimitys, ellei antiikin hyvinvointialue kelpaa (vielä) sille touhulle nimeksi.
Kiinassapa on keskusjohtoinen mielivalta. Hirmu kätevä. Maaseudulla kylläkin menee vähän tilit näin ja noin kun Kiinan omaisuutta myydään paikallisen hallinnon varattomuuden vuoksi kaupallisille toimijoille ja eläkeiätkin alustavasti nousivat.
Kiina, juu...
Noin 8% lapsosista käy päiväkodeissa, muutoin homman hoitaa isovanhemmat. Tämä on erittäin kiehtova juttu sillä mikäli käykin niin että sisäinen sensuuri siellä pelittää, (petti jo, USAssa ollaan silmä kovana) ja kansanpahkeinen ei hyväksykään Kaikkivoivan Puolueen ja valtion/maan johdon päätöstä emme saa tietää siitä yhtikäs pyhäystä. Ne perkeleet on hoksanneet mummo- ja vaarienergian. Ei olisi uskonut että näin voi käydä, kaikkea sitä onkin. Että kyllä se on se sensuuri asiallista ja pätevää puuhaa, kunpa meilläkin olisi niin joh
Vielä vähän aikaa sitten tunnettiin sanonta: missä Hesari, siellä demari. Taitaa päteä edelleenkin.
PoistaTaloudessa Hesari on kokoomuslainen, arvoissa jotain muuta.
PoistaVoisi sitä vilkaista kaupunginvaltuuston kokoonpanoa -
Poistamitä turhaa
.. jossa on ollut kokoomusjohto liiankin pitkään, Ilaskiven ajoista asti.
Nyt on tietenkin punavihreää vilkuttava diletanttisakki joiden käsitys kaupungista on lähiöissä tislattua ja koostuu nettipornon kauhistelusta ja kyykkyviinin lipittelystä ja asiallisiin asioihin puuttumisesta ilman että järki päätä häiritsee, kyseessähän ovat heidän omat ihmisensä ja siis myös rahat kassassa kuuluvat heille, tai elleivät suoranaisesti heille niin ainakin hyvien puoluelaislle eikä rahan perään kitiseville pukujulleille joilla on vain mielessä tylsät tunnelit Helsinki - Tallinna ja joilta tulee pitkästyttäviä ja epäselviä selityksiä miten siltoja ei voi rakentaa halvemmalla kestämään kevyttä liikennettä ja kivoja pikaratikoita että pääsee lastenvaunujen kanssa kulkemaan niin kuin ihmisten kuuluu, koska siis töihin pitää päästä vaikka olis mikä, eikä se saa olla politiikasta kiinni.
Helsningar.
Snellman, Lönnrot ja Runeberg olivat jo 1840-luvulla selvästi aikalaisistaan erottuva ryhmä. Tämän osoittaa hyvin Sara Wacklin, joka nostaa omassa "Sadassakunnassa muistelmassaan" nämä kolme pohjalaista erityisesti esille, ainoina oman aikansa miehinä.
VastaaPoistaKlingen virhe oli siinä, että hän samastui liian vahvasti 1800-luvun suurmiehiin, jotka tietoisesti valitsivat uskollisuuden Venäjälle parhaana keinona taata Suomen etu. Tosiasiassahan Snellman ja Topelius ratkaisivat osaltaan sen, ettei Ruotsi liittynyt Krimin sotaan. Se olisi onnistunut vain, jos Suomessa olisi ollut vireillä ruotsalaismielinen kansannousu, ja tämän estämisessä Topeliuksen ja Snellmanin ratkaisu pysyä Venäjälle uskollisina oli ratkaiseva. Kukapa muu olisi voinut kapinan lietsoa liekkiin? August Schauman viittaa asiasta käytyihin keskusteluihin verhotusti muistelmissaan.
Klinge sen sijaan eli eri vuosisadalla. Venäjän ymmärtäminen oli 2000-luvulla täysin virheellinen linja, ja pilasi miehen maineen pysyvästi.
Minusta taas tuntuu että meillä on liikaa Amerikan "ymmärtäjiä" ja liian vähän Euroopan tuntijoita.
PoistaVain ymmärtättömyys pilaa ihmisen.
PoistaTähän kirjoitukseen voi pääasiassa vain yhtyä. On aina hauska lukea, kun vedellään suuria linjoja. Rintalaa olen viime aikoina ihmetellyt, miten hyvä kirjailija hän oli, kun en häntä paljon tuntenut entuudestaan. "Leningradin kohtalosinfonia" oli järisyttävä, "Sissiluutnantin" kohdalla ihmettelin, miten hyvin hän osasikin kuvata päähenkilöään ja sissien toimintaa, "Minä, Grünewald" sai melkein hurahtamaan 1500-luvun kirkkomaalarin triptyykkiin ja nyt parhaillaan menossa oleva "Nahkapeitturien linjoilla I" lukemaan ihan kiinnostuneena kertomuksia talvisodasta. Jopa "Mummoni ja Mannerheim" tuli luetuksi lukupiiriä varten ja hyvin upposi, varsinkin sukuosuus oli elävää, Mannerheimin historia tuttua ja jäykemmin esitettyä. Kuusi valtionpalkintoa, kyllä häntä arvostettiin aikanaan. Ja "Keskusteluja lasten kanssa" oli herttainen. Siinä isä keskustelee neljän pikku tyttärensä kanssa kuten kenen tahansa ymmärtäväisen ihmisen, Dantesta ja Lutherista ja sellaisesta, tutkimuskohteistaan, ja tytöt piirtävät kuulemaansa.
VastaaPoistaMeren "Manillaköysi" oli tietysti hulvaton aikoinaan, mutta esseet olivat erinomaisia ja historiankirjoitukset hauskoja.
Mutta Kivi on ollut se kaikkein korkein kirjallisuuden alalla, ja ensimmäinen, esikuvat ulkomailla mutta parhaat sieltäkin!
Pitänee se Ekholmin Klinge-kirjakin vielä lukea kuin pisteeksi sille aiheelle.
Niin ja on se Klinge-kirja luettava siitäkin syystä, että Kai Ekholm kirjoittaa niin hyvin.
PoistaKiitos nasevasta tekstistä, joka on blogin kirjaesittelyjen eliittiä. Tällaista ei näe lehdissä eikä muualla kuin Klingellä ja parilla hänen vertaisellaan.
VastaaPoistaMiksi kuitenkaan leimata kielteisesti joku parhaimmistoon kuuluvaksi tai sen kuvaajaksi. Tänään kun Paasilinna, Päätalo ja muu roska tekee kauppansa, tarvitaan kulttuuria eli parhaimmistoa puolustajineen kaiken ikäisille.
Entä miksi kuljettaa taas kerran laahusnuottaa Donner Päätalo Meri Linna, johon ei tartu mitään elävää vaan pelkkää muraa.
Kiitos erityisesti rehellisestä huomiosta, että Ekholmilla ei ole tarjota mitään uutta. Sellaistahan on oltava paitsi kirjassa, myös joka artikkelissa ja päivityksessä. Miksi siis julkaista arvokasta arviota jonninjoutavasta mitääntekemättömästä tekeleestä.
Piditkö Ekholmin kirjasta?
Poista”…Päätalo ja muu roska…”
PoistaHuomaa, että tietämys Päätalon kirjoista on hyvin kliseinen. Otetaanpa esim. Iijoki-sarja, joka on itse asiassa muistelma - Päätalo kertoo siinä oman elämänsä koko tarinan.
Se tarina on koskettanut satoja tuhansia suomalaisia syvästi ja unohtumattomasti. Roskaa se on vain siinä tapauksessa, että Päätalo lukijoineen kuuluu roskaväkeen.
Viihde ja muu roska on aina koskettanut ja tartuttanut satoja tuhansia suomalaisia syvästi ja unohtumattomasti. Se näkee kaikkialla.
PoistaHertta-sarja ja muu sen tapainen on aina vedonnut suomalaisiin samoin kuin Päätalo. Mutta Hertta tulee sydämestä ja päätalo alapäästä.
PoistaEn tiedä keneltä kysytään, mutta on aina kohteliasta vastata. En pidä huonoista, tarpeettomista kirjoista.
PoistaRoskaa se on vaikkei lukijakunta olisikaan roskaväkeä.
PoistaYhtä Päätaloa yritin kerran lukea, en tainnut päästä edes ensimmäisen luvun loppuun.
Kalevalan kanssa kävi varmaan samoin?
PoistaPäätaloa kannattaa lukea toisaalta ajankuvana, toisaalta kansan kuvauksena noilta ajoilta ja sitten vielä päähenkilön (yleensä aina Kalle itse) enemmänkin surkuhupaisina kommelluksina.
PoistaRoskaa kirjat eivät tietenkään ole, et ole vaan tarpeeksi lukenut ihminen.
Päätalon kirjat ovat tietenkin makuasia. Itse arvostan niitä vaikken kaikkia olekaan lukenut. Ne ovat erinomaista ajankuvausta ja ihmiskuvat ovat voimallisia. Hänellä on erikoinen huumorintaju joka ehkä ei kaikille heti aukea.
PoistaPäätalon kirjat voi jakaa kahteen kastiin: 1) alkupään romaanit ja 2) Iijoki-sarja.
PoistaEdelliset ovat fiktiota, jälkimmäinen omaelämäkerta.
Tuota roskaksi julistamista ei voine ottaa vakavasti, mutta minäkin luulin ennen, että Päätalon kirjat olisivat tylsiä. Päätin silti kokeilla yhtä, kun täällä niitä niin kehuttiin ja blogistin arviot olen yleensä huomannut luotettaviksi. Sitten luin yhden toisensa perään ja taas hurahdin, siihen kieleen, murteeseen, siihen huumoriin, siihen maailmaan ja niihin ihmisiin, jollaisia en entuudestaan tuntenut. Ne ovat hyvin aito ja uskottava kokonaisuus ja myös matka lähihistoriaan monenlaisine työnkuvauksineen. Päälle päätteeksi tulevat ne päähenkilön surkuhupaisat kommellukset. Päätalo ei itseään säästellyt. Eräänlaista rippiä?
PoistaMinua epäillyttävät aina kaikki kovasti kehutut. Miljoona kärpästä jne.
PoistaValistunut arvaus: pesulakuittien kokoilija saattaisi olla eräs humanistisen alan akateemikko.
VastaaPoistaBlogisti kirjoittaa: "Kivi kirjoitti omituisen romaanin muotoon suomalaisuuden historian (Etelä-Suomesta) ja kuvaili metsäsissien siirtymistä kyläelämään asiallisen ja ylösrakentavan elämän piiriin. Ja miten hän sen teki!"
VastaaPoistaJa on enemmän kuin oikeassa. Kivi kirjoitti tuossa teoksessaan useita eri historian osa-alueita, Siinä on taloushistoriaa, astutushistoriaa, sivistyshistoriaa, uskonnollista historiaa ja monta muuta historian osa-aluetta. On vaan niin ihmeellinen teos, eli miten joku on saattanut moisen luoda?
Kiitos kevennyksestä, uskonnollisesta historiasta. Huumori on Freude schöner Götterfunken.
PoistaOliko kyseessä Venla?
PoistaKivi loi kaikista sairaista tappoprofessoreista huolimatta ja Krohnien avulla.
PoistaEiköhän aika ole aja nut Linnan, Ekholmin saati Sivutalon ohi. Aku ankkakin on veikeämpi kuin torven ja huilun soittajat.
VastaaPoistaAika on tainnut ajaa ohi kaltaisistasi.
PoistaKiitos, olisikin ihana kuolla.
PoistaHieno oivallus. Samaa sanoi tyttärelleen Arvid Järnefelt kuollessaan: "Kuoleminen on ihanaa, juuri sellaista kuin olemme puhuneet." Aika ajaa ohi kun jäljellä on ikuisuus. Se jossa hän oli koko ajallisenkin elämänsä elänyt.
PoistaEi siihen kuolemaa tarvita, kunhan pitää kiinni nuorena oppimastaan, ei opi uutta ja elää vanhaksi.
PoistaKun elää täysin raitista ja siveää elämää eikä seuraa kuin pelkkää pesäpalloa niin ellei eläkään sataa vuotta niin takuulla se ainakin tuntuu siltä.
PoistaAikasten oksaisella kalikalla Paasilinna (E) on nakannut kun vieläkin nilkassa mustelma juilii.
VastaaPoistaTämä on sitä parasta Kemppistä, kiitos.
VastaaPoistaOmana vuosikymmenien aikana muodostuneena mielipiteenäni esitän kunnioittavasti, että mielestäni merkittävin yksityinen henkilö suomalaisuuden säilymisessä ja kehittymisessä on Elias Lönnrot.
Varmaankin että "oli"? Ei vastaa kielen säilymisestä eikä mistään muustakaan enää. Lönnrot ja aikansa suomimurre alkaa olla mennyttä kalua.
PoistaSe on niin että Lönnrotin henkinen perintö elää voimallisesti vielä tulevina vuosisatoina. Suomalaisilla on hallussaan kansanperinne ja joukko erikoisia mytologisia kertomuksia kaukaisista ajoista joita vastaavia on kovin harvalla kansalla. Kalevala ja Kantelettaren runot ja laulut ovat poikkeuksellisen vahva paketti. On henkeäsalpaavaa lukea Paulaharjun kertomuksia hänen kiertämisestään keräämässä vihoviimeisiä lauluja, runoja, sukutarinoita ja vanhoja kertomuksia pohjoisessa ja idässä. Kun hän seuraavana vuonna palasi samoissa aikeissa ei runontaitajia enää ollut eikä niitä sen jälkeen ole tullut. Lönnrot ja kumppanit, joita oli kaiketi parisenkymmentä henkilöä, keräsivät 200 vuotta sitten käsittämättömällä uutteruudella ja jalkatyöllä vanhoilta laulumailta lauluja, runoja, itkuvirsiä ja kertomuksia kun ihmiset vielä osasivat mutta heitäkään ei enä montaa ollut.
PoistaPaulaharju ja edeltäjänsä toimivat juuri niin kuin pitääkin. He kävelivät käsittämättömiä taipaleita. Silloin heillä oli myös yhteys köyhään kansaan koska eivät ajelleet komeilla rattailla. Tosin teitä oli harvassa muutenkin.
Jo nuorena vierastin "totuuden etsijöitä" etenkin suomaalaisessa kirjallisuudessa ja mieluiten löysin kiinnostavuutta fiktiivisistä maailmoista. Näinhän itsekin, kuinka ikävää kuiva realismi oli, ja sekä kaukaiset paikkakunnat (mieluiten Mars ja Afrikka) rapsuttivat mielikuvituksen selkää.
VastaaPoistaMyöhemmin tutustuin näihin 50-lukulaisten suurmiehiin kuten Haavikkoon ja Rintalaan semmoisine kavereineen, mutta kyllä ne jäivät toiseksi maakuntasarjassa Waltarin suurimmille mielikuvitelmille ja olympiasarjassa Jorge Luis Borgesille.
Kuvitelmat synnyttävät todellisuutta. Goethen värioppi makaa yhä vihreän liikkeen lastenvaunuissa ja sen koululiikkeen Steiner-perustuksissa. Tulevaisuuden historiaa tongitaan William Gibsonin mielikuvitelmissa Agency-sarjassa.
Olenkin ollut huomaavinani sinun vierastavan totuuden etsijöitä ja löytäjiä, ja monen muun.
PoistaTotuuden, varsinkin sen yhden ja ainoan, löytäneet ne vasta rasittavia ovat.
PoistaLoistavaa päättelyä, anonyymit!
PoistaOlet löytänyt totuuden.
PoistaNiin sinäkin.
PoistaTotuuden löydettyään yhden totuuden yleisnerot ryhtyvät etsimään ja löytämään syyllisiä. Syyllisiä kuuluu tietysti rangaista.
PoistaTaas näitä keinoanonyymejä.
PoistaEt juuri ole parempi tai oikeampi "IH".
PoistaJulkikuvani on anonyymiteettini peiterooli, arvoisa "Anonyymi".
PoistaApropos julkinen contra yksityinen, jos Anonyymi väittäisi olevansa oikeutettu etuun tai muuhun mukavaan kuten pahantuulisuuteen tai kateuden kalvavaan matoon rinnassaan jonka saa aikaan jokin jota olen kirjoittanut tai jonka joku muu on kirjoittanut kuinka hän on saava korvauksen, korvaako kenties jokin tekijänoikeuden paragraafi hänelle edes töykeilyä ja vaivannäköä joka aiheutuu kun hänen on kirjoitettava tänne? Tähän olisi aiheellista saada parannus. Ilmainen parannus, anonyymiltä lahjoittajalta. Vaikkapa pari lämpimiä vaaleanpunaisia villapöksyjä, koko 68.
Poliittiseen elämään kaipaan sen sorttisia intelligenttejä ja neropatteja, jotka ymmärtäisivät makrotaloudesta syvällisesti edes jotain.
VastaaPoistaKun maan talous on kunnossa, niin silloin rahaa riittää semmoisenkin kulttuurin tukemiseen, joka ei kykene saamaan elantoaan markkinoilta.
Kun lehtiä lukee, niin nouseehan siinä väikisinkin tukka pystyyn, kun valtio on tehnyt alijäämäisiä budjetteja jo 17 vuotta peräkkäin, eikä taloudellista kasvua ole saatu aikaan lainkaan. Vain taloudellinen kasvu mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpitämään herkkujansa kansalaisille omin voimin eikä vain velkarahalla vuodesta toiseen.
Kyllä tässä tulee todella sukkela olo, kun lehtitietojen mukaan valtion vuoden 2025 budjetin alijäämä on noin 12 miljardia euroa, kunnilta puuttuu rahaa yli miljardi ja hyvinvointialueilta puuttuu rahaa 1,6, miljardia euroa. Eikä velkarallille loppua näy vaikka mitä tehtäisiin. Päättäjien pitäisi nyt lopultakin tajuta, ettemme voi enää jatkaa eurojärjestelmässä. Oikein hoidettuna paluu kelluvaan markkaan pelastaa meidät muiden holhoukselta ja lohduttomalta kurjuudelta.
Niin kaipaisi mutta kun he ovat opposiossa. Hallituksessa on vain näitä velkaa ottavia, julkisten varojen kavereille sosialisoijia, jotka eivät ymmärrä taloudesta yhtään mitään.
Poista"Kun lehtiä lukee..."
PoistaLuitko varmasti lehdestä kun kommenttisi tuli julki miltei samaan aikaan kun Purran puheen samankaltainen sisältö mediaan?
Oletko kenties "Riikan" puheenkirjoittaja?
Keskeinen ongelma on todellisten veronmaksajien vähyys. Käsittämättömän pieni porukka joutuu työllään ja veroillaan tämän sirkuksen laskut maksamaan, muut ovat vain mukana roikkumassa ja ottamassa edut.
PoistaEnsimmäinen anonyymi tuossa yllä on vakaasti sitä mieltä, että nykyinen hallitus on syypää jollain mystisellä tavalla aikaisempien hallitusten mokailuihin.
PoistaToinen anonymmi tuossa yllä epäilee, että olisin "Riikan" puheenkirjoittaja. Kiitos vaan, mutta en todellakaan ole. Sitäpaitsi taidan olla ainoa, joka julkisuudessa säännöllisesti esittää paluuta kelluvaan markkaan.
Markan kellutus syyskuussa 1992 pelasti koko Suomen kansantalouden suorastaan aivan kalkkiviivoilla. Todella täpärälle meni.
Sitten nämä kaksi talousosaajien vatipäätä pääministeri Paavo Lipponen ja valtionvarainministeri Sauli Niinistö pilasivat koko kelluvan markan edut viemällä Suomen eurojärjestelmään pelkällä ilmoituksella eduskunnalle. Mitään ei edes äänestetty, vaikka valiokunnissa oli kyllä keskusteltu.
Eurojärjestelmä on täysin epäonnistunut - kriisistä toiseen ollaan menty joka vuosi jo lähes 20 vuotta.
Toipilan aina hokemalla setelipainolla ei valtion ulkomaista velkaa makseta. Kyllä se pitää suomalaisten veronmaksajien itse maksaa. Kumma kun EU:n korkein veroastekin on maissa joilla on se ihailtu oma valuutta. Suomen selviäminen edellyttää veroasteen nostoa Ruotsin ja Tanskan tasolle. Bensasta ja muusta haitallisesta voisi aloittaa.
PoistaOlipa yhteiskunnan talouden tai politiikan määrittelemä "alusta" ollut mikä tahansa elämäni mitan aikana (65v), niin aina on kuljettu "kriisistä kriisiin". Joutavaa tupinaakin aluskasvillisuudesta on kuultu aina 4 vuotta kerrallaan. Kyllästyttää.
PoistaKöyhiä rankaistaan välttämättömyystuotteiden verotuksen kiristämisellä. Alkoholi ja tupakka.
PoistaKiven Seitsemän Veljestä on uskomattoman hieno, en edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Ottaen vielä huomioon että se oli ensimmäinen suomenkielinen romaani. Nyt kun teosta ajattelee niin yksi sen ehkä tarkoittamaton ansio on siinä että se kuvaa sellaista Suomea ja suomalaisuutta joka oli häviävä, tai painettiin peittoon kun Suomen kansallisidentiteettiä alettiin rakentamaan suomenruotsalaisen eliitin toimesta.
VastaaPoistaVoi, voi, näitä.
PoistaLönnrot oli suomenkielinen räätälin poika, eliitistä yhtä kaukana kuin Kivi.
PoistaRuneberg ja Snellman olivat ruotsinkielisyydestään huolimatta isänmaallisia suomalaisia.
Termi ”suomenruotsalainen” antaa väärän kuvan, sillä eivät he Suomessa asuvia ruotsalaisia ole, vaan sataprosenttisia suomalaisia.
Alkuperäinen Ano oli kyllä osaksi oikeassa. Venäjän hallinnosta huolimatta ruotsinkielinen vähemmistö pyrki säïlyttämään valtansa menetetyn Ruotsin vallan jatkona.
PoistaHe pyrkivät säilyttämään ruotsin kielen hallintokielenä ja vaikuttamaan kaikin keinoin ruotsin kielen valta-aseman säilymiseksi. Se johti tilanteiden kärjistymisiin 1800 luvun loppua kohden. Samalla se kirvoitti entistä voimallisempaan suomenmielisten taisteluun oman kielen ja kulttuurin puolesta koska myös venäläistäminen oli lähtenyt käyntiin laajalla rintamalla. Sitä vastaan oli pakko taistella ja lopulta kävi niin että myös ruotsinkieliset joutuivat osallistumaan venäläistämistä vastaan ja tukemaan suomalaisuusliikettä. Itsenäisyydestä ei puhuttu ja harvat sellaisia unia näkivät.
Kouluissa opetettiin molempia kotimaisia kieliä ja muita eurooppalaisia kieliä mutta venäjän osuus oli hyvin vähäinen. Tilanne alkoi muuttua vaaralliseksi kun Venäjän virkamiehet alkoivat vaatia venäjän kielen laajaa opetusta maassa ja sitä koskevat määräykset tulivat voimaan. Koulut joutuivat kovan eteen, samoin oppilaat. Venäläisyyden vastustamisesksta tulikin kansaa yhdistävä tekijä ja ruotsinkieliset olivat samassa rintamassa. Koulut ottivat ohjelmiinsa minimivaatimukset venäjän kielelle.
Ruotsinkielisten kieliriita jatkui kuitenkin 1930-luvulla asti ja on siitä hiljalleen laantunut. Tilastoja katsoen huomaa että heidän kielensä ja kulttuurinsa on katoamassa vähitellen.
Kyllä se on ihan tutkimuksissa todistettu että suomalaisuusprojekti 1800 luvun puolivälistä alkaen oli suomenruotsalaisen eliitin juttu. Josta sitten tehtiin uuden kansakunnan identiteettiä esimerkiksi yleisen oppivelvollisuuden ja koululaitoksen avulla.
PoistaKannattaa vaikka tutustua kuinka Lönnrot kokosi Kalevalan. Monella se käsitys että Lönnrot olisi kerännyt eniten runoja. Oli niitä muitakin jotka on haluttu unohtaa koska eivät sopineet siihen oikeaan Suomikuvaan.
Jatkaisin vielä ajatusleikillä. Millaiseksi suomalainen identiteetti olisi muotoutunut jos poistaisimme ruotsin ja suomenruotsalaiset yhtälöstä ? Uskon että se olisi aika erilainen. Uskon myös että monet suomalaisuuden ja Suomen ongelmista kipupisteistä johtuvat siitä että meidät on ohjelmoitu, opetettu olemaan jotain mitä emme ole.
PoistaLönnrot ei ollut suomenruotsalainen ja eliittiinkin hän nousi vasta aikuisena omilla ansioillaan. Hän oli suomalaisen vaatimattomuuden perikuva.
PoistaKalevala on itse asiassa Lönnrotin luomus, noin karkeasti yksinkertaistettuna. Hän muokkasi ja yhdisteli aidoista runoista oman näkemyksensä mukaisen kokonaisuuden, eepoksen, stilisoi valitsemiaan runoja hieman, ja yhdisteli niitä näkemyksensä mukaan, muttei itse keksinyt mitään.
PS. Ano on osittain oikeassa: Lönnrot oli vain yksi runojen kerääjistä, mutta ilman hänen työtään emme nyt tietäisi näistä runoista juuri mitään. Lönnrot loi meille aidon kansalliseepoksen.
Lukemistani olen päätellyt että Lönnrot oli itse taitava sanaseppo ja osasi kehitellä uusia runoja kalevalamitalla helposti. Juuri siksi hän osasi koota saumattoman Kalevalan. kerättyjen runojen ongelmahan oli saatujen runojen hajanaisuus ja aukot.
Poista"Termi ”suomenruotsalainen” antaa väärän kuvan, sillä eivät he Suomessa asuvia ruotsalaisia ole, vaan sataprosenttisia suomalaisia."
PoistaEivät ihan kaikki ihan 100%, mutta ns. itäruotsalaisuus poliittisena ja kulttuurillisena suuntauksena on aina törmännyt siihen, ettei Ruotsi ole ollut kiinnostunut. Onneksi.
Itse olen suomenruotsalaisena syntynyt ja sukujuuret ovat Ruotsissa, tai oikeastaan nykyisen Belgian Vallonian alueella josta isompi porukka lähti vainojen takia liikenteeseen 1600-luvulla ja lopulta suurin osa päätyi Suomen alueelle. Lähinnä alueella Vaasa-Kokkola on edelleen sukulaisia.
PoistaOlenko siis vallonis-ruotsalais-suomalainen? Vallonitkin ovat alunperin tiettyä kelttiläistä alkuperäiskansaa jotka asustivat Portugalin-Ranskan länsirannikolla sekä Britannian saarilla. Haetaanko sieltä asti? Kerran muuten kävin vanhassa kelttikylässä Portugalin pohjoisosassa eräällä vuorella. Olipa huima paikka!
"Tilastoja katsoen huomaa, että heidän kielensä ja kulttuurinsa on katoamassa vähitellen."
PoistaTilastot kertovat mm., että neljä suomenruotsalaista muuttaa joka päivä pois maasta, kaksi palaa takaisin tällä hetkellä. Kuulostaa tylyltä. Jotkut sairaanhoitajakurssit lähtevät kokonaisuudessaan Ruotsiin tai Norjaan. Toivottavasti osa heistäkin tulee takaisin myöhemmin. Riippuu palkoista.
Suomenruotsalaiset ovat kuitenkin sitkeitä kuten muutkin suomalaiset, ei kieli eikä kulttuuri tule ihan heti katoamaan, on opinahjoja, tutkimusta, teatteria, lehtiä, kirjallisuutta, koko ajan uusia kirjailijoita, on oma piispakin. Monet maahanmuuttajat, varsinkin Euroopasta tulevat, valitsevat ruotsin pääkielekseen, koska se käy nopeammin. Korkeakouluihin on alkanut tulla opiskelijoita muualta Pohjolasta, esimerkiksi Ruotsin pääministerin tytär opiskelee Hankenilla, jolla on hyvä maine ja sijoitus ulkomaisissa vertailuissa. Kaksikielisten osuus kasvaa koko ajan, ja se ei näy tilastoissa, heitä ei lasketa. Nythän meillä on kaksi-, oikeastaan kolmikieliseksi kasvatettu presidenttikin. Tausta on moninainen kuten vallonien jälkeläiselläkin.
Ruotsinkieliset ovat oma hyvä lisänsä meidän Suomi-kuvassamme. Eivät he ole "vaaraksi" , ei ole tarpeen ainakaan toivoa, että he häviäisivät. Samaa täytyy toivoa suomenkielisistäkin, tulevaisuuden tilastothan näyttävät synkiltä!
”Sataprosenttisella suomalaisuudella” viittasin tietysti siihen, että he ovat suomalaisia siinä missä me suomenkielisetkin - eivätkä siis ruotsalaisia, kuten yhdyssana viittaa.
PoistaEsim. suomenvenäläiset ovat venäläisiä.
Hufvudstadsbladet on Suomen paras sanomalehti, tänäänkin päivän parhaat lehtijutut olivat siinä, päällimmäisenä Ruotsin uuden suurlähettilään Peter Ericsonin haastattelu. Hän on pitkän linjan huippudiplomaatti ja Venäjä-asiantuntija, joka nyt alkaa tutustua Suomeen.
PoistaOlen joskus miettinyt mikä on Jukka Kemppisen metodi Kemppinen-blogeissa (jonka kohteeksi minäkin pääsin). Kemppisen metodina on eräänlainen henkinen hajataittoisuus… asian vierestä puhuminen, jolloin useimmille syntyy tupakkapilven kaltainen illuusio että asiasta puhutaan… tämä on hyvä metodi kun käsittelen häntä muiden intellektuellien ohella suunnitteilla olevassa kirjassani, kirjoitan hajataittoisesti kohteesta…
VastaaPoistaOlen tullut asiassa siihen päätelmään että herra blogisti syöttää meille ajatuksia, ristiriitoja ja impulsseja jotka kirvoittavat keskustelemaan siten että sieltä voi löytyä jotakin uutta. Minusta se on erinomainen menettely.
PoistaProosamuotoinen asioiden luetteleminen häneltä olisi sekä tylsää eikä innostaisi ketään enempiä ajattelemaan tai kommentoimaan.
Epäilen, ettei K tee sitä mitenkään tarkoituksellisesti, vaan hän vain katselee maailmaa sillä tavalla. Hänhän erehtyy usein, muttei jää asiaa vatvomaan, vaan harppoo eteenpäin kuin kurki suolla.
PoistaHän on luonut ylistäjäkseen taukkien puhekuoron tuo sezuanin hyvä ihminen.
PoistaAlexander Ehrrnooth (och det betyder pengar) sanoi, että jos perintövero poistetaan, rikkaat tuovat fyrkkansa Sveitsistä ja investoivat Suomeen. En usko. Investoiminen on riskialtista, jossa voi menettää sen, mitä isät ja isoisät ovat jemmanneet.
VastaaPoistaOnpa epäkohteliasrta, jopas sentään...
PoistaEräs Adolf Ehnrooth vastasi kysyttäessä mitä mieltä kenraali on tästä euroon siirtymisestä että "Näin vanhan soturin mielipiteenä: fyrkka on fyrkka."
Uskomatonta että osaa olla vaikea nimi.
Kenraali ehnrooth oli ratsuväen upseeri, hänet tunnettiin kauniina aatuna.
On se ruma, se perintövero. Rikkaat ovat kauniita, noin yleensä kauniimpia kuin rumat. Jospa se on vain mielipide? Jospa - heh - kauniiden ei tarvitsisi maksaa 'perrrintöverroa'? Tästä voisi olla hyötyä kansantuotteelle ja ellei aivan siihen päästäísikään niin ainakin yritettäisiin ja kaikki maksasivat kauniimman kautta.
Muuten luin Economistia, syyskuun. AI ja sirut ovat nyt tapetilla. Ihmisaivo käyttää 20 W ja kone joltta sujuu mitätön murto-osa hommasta käyttää 800 MW. Helppolukuinen lehtinen, täällä se sanottiin että talous sopii keskinkertaisuuksille. Sähköoppi ei otaksuttavasti ole samassa asemassa, toivottavasti se on paremmassa asemassa pian koska johan se on typerää että kiysytään koneelta että paljonko se ihmisaivo voittaa koneen, voittaako täysin ylivertaisesti vai vain aivan perkeleesti jos siihen kuluu tuollainen sähkömäärä jolla voisi lämmittää maapalloa eikun siis tuo määrä sähköä jolla voisi järjestää ilmastoinnin helteellä tai muuta kätevää?
Oletetaan, että intellektuelli kirjoitti kaksikymmentä vuotta sitten hengeltään arvopohjaisen realistiseen aikakautiseen julkaisuun - joka sattumoisin lienee perinyt nimensä Pietari Hannikaisen kauan sitten toimittamalla Viipurin puolen sanansaattajalla - niin, siis kirjoitti näin ikään:
VastaaPoista"Juho Kusti Paasikivi ja Urho Kaleva Kekkonen olivat päivänpaisteisia pölkkypäitä ja lisäksi hyödyllisiä idiootteja, jotka Leninin määrittelemin tavoin tulivat pelanneeksi Neuvostoliiton pussiin, vaikkeivät käsittäneet sitä itse."
Tuohon pölkkypäiden ja idioottien ajaman ulkopolitiikan henkisiin tukijoukkoihin se puheenalainen historioitsijakin ymmärtääkseni koko aikuisikänsä kuului.
Vaikea, kovin vaikea tämmöisen tavallisen on tuon sakean tupakkapilven taakse nähdä. Muuta kuin ehkä sitä kolmasti kiellettyä poliittisuutta. Varsinkin näinä päivinä jolloin toistaiseksi viimeisistä sodista on kulunut korkea tasakymmenluku. Ja varsinkin kun itse muiden kanssaihmistensä kera on saanut varttua ja elää tuossa Suomessa, täyden rauhan ja suhteellisen hyvinvoinnin vallitessa.
Mutta ehkä nouseville ikäluokille kaikki muuttuu vieläkin paremmaksi - nyt, kun täyspäiset tuntuvat saaneen pitävän otteen ruorista.
Kun lukee Paasikiven päiväkirjoja, huomaa ettei niitä ainakaan ”päivänpaisteinen” pölkkypää ole kirjoittanut, vaan kiukkuinen ukko.
PoistaVaan silloin ei ilmatkaan reistailleet, säätiedotuksissa oli järkeä ja ulkopolitiikka oli silinterihattuisten herrojen taitavasti toisilleen karjahdellen hoitamaa ja aidossa käsi nyrkissä, tosin taskussa -hengessä hyväksymää yhteispeliä jossa ei armopaloja kerjätty ja oltu huolissaan että onko niitä kampaamoja ja kauneussalonkeja tarpeeksi. Kansakin oli parempaa, se osasi vielä totella.
PoistaKiukkuisia ukkoja tämä maa kaipaakin, eikä lipeviä luikuripettereitä.
Sisäpolitiikasta ei ole niin väliksi, siinä kelpaa muualla kelpaamattomatkin ideat ja aatteet.
Olen kuullut että Kremlin sisäinen asiakirjaposti on tiukasti koneella käsinkirjoitetuiksi papereiksi rajattu. Mahtanevatko sitten käyttää kirjekyyhkyjä? Siihen sitten kremlologit tietenkin puuttuisivat porukalla ja käsiään lehes ääneen heiluttaen jos oikein reipasta epävenäläislähtöistä kriisiä olisi maailmalla ja pinemmät ja miksei suuremmat koirat ilmestyisivät katukuvaan kirjeputkiloineen mutta kansa varmaankin ainakin jonkin verran nauttisi sisäänpäin hymyillen ja alkaisi hamstrata vessapaperia ja hehkulamppuja ja villa-asusteita. Siis suomalainen kansa, venäläisillä on omat tapansa.
VastaaPoista"Olen kuullut että Kremlin sisäinen asiakirjaposti on tiukasti koneella käsinkirjoitetuiksi papereiksi rajattu."
PoistaMekaaninen kirjoituskone (ei sähköinen) on tietoturvallinen, kunhan käytetyt nauhat kerätään hävitettäviksi asianmukaisesti eikä heitetä sekajätteeseen. Elektroniikassa voi olla kaikenlaista jännää kätkettynä, kuten Israel äskettäin demonstroi.
"alkaisi hamstrata vessapaperia ja hehkulamppuja ja villa-asusteita. Siis suomalainen kansa, venäläisillä on omat tapansa"
Venäläiset hamstraavat suolaa (säilöntä), sokeria (kilju ja siitä tislattu pontikka, jonka arvo säilyy kriisissäkin) ja tulitikkuja (lämmitys ja ruoanlaitto).
Kas kun eivät kirjoittele mikroskoopin kans sätkäpaperille ja luettuansa polttele sitten niitä? Esihenkilö elikkä muu henkimölö tarjoo tulta ja sitten sitä tuprutellaan nurkan takana ja kaikilla keikkuu päät että tätä ei sovi kertoakkaan sitten kotosalla.. Arkistokin veis vähemmän tilaa.
PoistaTäällä on selitetty Kiveä yhtä nerollisesti ja loistokkaasti kuin äidinkielen opettajani keskikoulussa. Hän tappoi jokaiselta innon kirjallisuuteen etenemällä talven aikana pari sivua Kiven romaanista. Sitä hän kävi läpi sana sanalta, tavu tavulta lauseenjäsennyksen, verbimuotojen ja sanaluokkien kannalta. Hän oli kuulua leipuri- ja kauppiassukua, varakasta toki, ja liikkeitä on sillä kaupungissa yhäti. Oppilaista tuli hänen kaltaisiaan, minusta ei.
VastaaPoistaMinun opettajani ei käsitellyt Kiveä "nerollisesti" eikä paljon muutenkaan, mutta kuten sinunkin koulussasi, veljeksiä luettiin liian hitaasti, tunnillakin ääneen, mikä oli tietysti helppoa opettajalle. Siten kirjasta ei saanut oikein kokonaiskäsitystä eikä se herättänyt kiinnostusta. Joululomalla kävi sitten niin, että joululahjalukeminen oli loppunut ja kirjasto oli kaukana koulukaupungissa. Luenpa nyt tuon "Seitsemän veljestä" niin saan tietää mitä se oikein pitää sisällään, ajattelin. Kokemus oli riemastuttava ja luin kirjan heti uudelleen. Siitä lähtien olen ollut vannoutunut Kivi-fani ja veljekset olen lukenut aina noin kymmenen vuoden välein, pätkiä useamminkin. Sinullakin olisi siis elämäsi tilaisuus paikata se, mikä kerran rikkoontui ja muodostaa oma käsityksesi tuosta kaunokirjallisuutemme perusteoksesta! Sitähän siteerataankin melkein kuin Raamattua. Rintalankin talvisotakuvauksessa haavoittunut sotilas sopertaa: "Ja kuusi... ryskyen kaatuu."
PoistaLukupiirimme on toiminut 21 vuotta ja sielläkin "Seitsemää veljestä" on käsitelty, osana kotimaisia klassikkoja. Sitä varten luin kaikki löytämäni Kivi-elämäkerrat ja nehän ovat myös kiehtovia kertomuksia ajasta ja henkilöstä.
Kumma että juuri teille ikäluokkiensa itsenäisimmille ajattelijoille on aina jäänyt kouluajoista niin paljon hampaankoloon?
PoistaUnohda jo nyt ne tyhmät opettajat, emmehän me muutkaan heitä oikeasti uskoneet. Viisas vaan on usein vaiti.
Useimmat suuret modernistit ovat kuvanneet koulua erittäin rankkana ja karmeana laitoksena. Ei siitä ole heitä syyttäminen. Samalla tavalla useimmat heistä kuvasivat kirkkoa ja uskontoa non serviam -hengessä.
PoistaAinutlaatuinen demariprofessorini ja opettajani, joka on kuollut vuosikymmeniä sitten, kertoi unohtumattomasti eräästä laajasta unkarilaistutkimuksesta. Siinä oli lähdetty tulosta etukäteen tietämättä selvittämään, mikä kaikki on samaa suurmiesten, jotakin todella suurta aikaansaaneitten elämässä. Yllättäin ainoa heillä jokaisella toteutunut asia oli, että he olivat olleet kauhuoppilaita koulussa. Kriittisiä, opettajiaan ja koulutovereitaan fiksumpia, nerokkaampia ja oikeudentuntoisempia.
Demari-isäni vei minut tilaisuuteen, jossa Paavo Rintala esiintyi. Isä oli kymmenen kertaa nerokkaampi kuin oppikoulun opettajat.
PoistaViisas ei välitä vaientajistaan.
PoistaEi pidä provosoitua vaikka provosoidaan
PoistaOnko Suomella intellektuelli valtionvarainministerinä?
VastaaPoistaPurra alkaa käydä jo ylikierroksilla ja sortuu näpertelyyn, kun osaaminen ei riitä. Lapsilisien kokonaismäärä Suomessa on ollut 1,3 - 1,4 miljardin haarukassa. Tulee hallinnollisesti erittäin kalliksi alkaa näperrellä hyvätuloisten lapsilisillä ja niiden leikkauksilla. Onhan meillä keksitty marginaalivero, jolla voidaan periä hyvätuloisilta "liiat" rahat pois.
Ihan vaan noin lonkalta heitettynä pelkistyksenä, että kun hyvätuloisten perheisiin syntyy lapsia, niin heidän verotuksensa kovenee, vaikka lapsilisiä maksetaankin kaikille entiseen malliin.
Vähäinen syntymä ja vanhojen runsas kuolema on realistista arvopolitiikkaa ja hyväksi rikkaille. Raha ainut arvo.
PoistaPurran ehdotus taisi sisältää sen, että rikkaiden lapsilisät munnttaisiin verohelpotuksiksi.
PoistaTässä on minusta paljonkin ideaa. Työn verotusta alemmas - vastikkeetonta rahaa vähemmän holvaukseen.
Omaishoitajien palkattoman, palkkiottoman ja korvauksettoman työn verotusta on kiristettävä ankarasti. Nyt he maksavat veron vain terveydellään ja hengellään, mutta rahallakin täytyisi, koska heidän terveytensä ja henkensä eivät ole minkään arvoisia.
PoistaVaarallinen ehdotus. Aivan ilmeistä on, että "rikkaan" tulojen alaraja vedettäisiin niin alas, että suuri osa väestöstä menettäisi lapsilisänsä. Ja kenen tuloja siinä sitten mitattaisiin? Isän, äidin vai molempien, jos on kaksi? Tolkutonta turhaa byrokratiaa. Tosirikkaat kompensoisivat lapsilisät automaattisesti verotuksen progression kautta. Silkkaa populismia populistipuolueen puheenjohtajalta.
PoistaVoiko puoluetta, joka ajaa niinkin ryhdikästä talouspolitiikkaa ja Suomen velkoihin uppoamisen estämistä kuin Purran joukko, toisaan kutsua kansaa mielisteleväksi populistipuolueeksi?
PoistaEivätkö Marinin löysä mutta vastuuton velkarahanjako joka puolelle ja Antti Rinteen vappusataset pikemminkn ole sitä?
nimim. "termit kohdalleen"
Hienohelmanaiset ja -miehet ovat naurettavia. Siihen heitä tarvitaan, naurattajiksi.
VastaaPoistaKlinge oli aikansa suurimpia suomalaisia. Ei ole häpeäksi hänelle vaan tälle foorumille, että hän joutui pikkusielujen näykittäväksi. Se ei kerro mitään hänestä mutta kaiken heistä. Jokainen suuri ihminen arvostaa hyviä ja luottamuksellisia välejä eri tahoille. Vain kääpiöt ja hyypiöt eivät. Nero ja suurmies eivät ole puolueellisia, typerys ja puolituinen ovat. Suurmiehen elämäntyössä ihmisyys lisääntyy. Olen kuullut Klingen esitelmöivän ja nähnyt hänen esittelevän taidenäyttelynsä. Kukaan täällä ei yllä siihen mihin hän.
VastaaPoistaEivät täällä kaikki Klingeä vihaa ja arvostele, suurin osa meistä seuraa asiaa hiljaa sivusta. Olen kuunnellut pari Klingen esitelmää, lukenut muutaman kirjan ja käsitykseni hänestä on myönteinen.
PoistaOletan, että Klingessä närää aiheutti hänen oletettu arroganssinsa ja venäjämielisyytensä. Jälkimmäisessä hän ei todellakaan aikoinaan ollut yksin.
On täällä hänellä puolustajansa ja ihmisiä jotka kunnioittavat hänen elämäntyötään.
PoistaSiel on vanhan lysti olla tuonen herran vainiolla kaitsea tuonelan karjaa
VastaaPoistaNäinhän te tärkeät meistä vähäväkisistä ajattelette: toisen kuolema on toisen leipä. Vasta silloin voitte mieliksenne jatkaa ylitsemme kävelyä reippaina ja meistä päästyänne voimautuneina. Sen aseman meille vasiten valmistitte, olla leipänne.
Ole huoleti, meidät paremmatkin kyllä tuoni korjaa.
PoistaMiksi Anonyymi tuossa yllä niin katkerana kirjoittelee? Kyllä ne oikein ökyrikkaatkin kuolevat. Vaikka on se niin väärin, että miljoonaperinnöt jäävät jälkeläisten riideltäväksi ja tuhlattavaksi.
PoistaAleksis Kiven runosta lainaus siinä alussa sana "lapsen" muuttaen sanaksi "vanhan" on kömpelö muunnos. Nimittäin 1800-luvulla imeväiskuolleisuus oli lohdutonta Kiven elinaikaan. Keskimäärin joka viides lapsi kuoli ensimmäisen ikävuoden kuluessa.
Mmm... Voipi olla joo vaan miteppä sen sen leivän reiän kans on ettei vaan jotkut haukkais tyhjää?
PoistaKauraa tungetaan nyttemmin joka paikkaan, kai siitä tehdään kohta tulitikutkin. Kauraleipä eräältä nimeltään on kakko. Sen verran tietoo on että moni kakko päältä kaunis vaan on silkkoa sisältä. Usein kuulee sanottavan kakku mutta se on toinen ja sitä koskee muut viheliäisyydet kuten että se ei jakamalla kasva. Päätyvätten nollasummapeliin, nähdäkseni.
Maailmantalous on piiminyt. Se on sitä selviytymisen ansaintalogiikkaa joka on ihan jännää ja kivaa, jopa mielenkiintoista kun on jonkin pikku hetken verran aikaa olla huviksensa ajattelevinaan ja tahtoo tehdä viksun vaikutuksen että muutkin uskoisivat että ollaan me, ollaan kuitenkin kaikkiaan parempia ihmisiä ja kyllä meidän on otettava vastuu meitä heikommista ja höntimmistä etteivät sotke ja melskaa miten ja milloin lystäävät, mokomat mulkerot, epäsiistejäkin ovat eivätkä edes maksa olemisestaan kuten kunnollisten ihmisten tulee. On se kumma kun niitä resursseja ei ymmärretä olevan rajallinen määrä ja niitä on käytettävä taiten, kuuliako työ.
Kolme miljardia köyhää.
Kumma kun ei sana kuulu. Onko se otettava omaiset panttivangiksi!
Ilman I.Hoota pitäisin itseäni paljon paljon tyhmempänä kuin olenkaan.
PoistaReikä köyhille riittää, leipä rikkaalle.
PoistaVuosikymmeniä sitten uutisoitiin, että ruisleivän hinta nousee, muttei Elanto nosta leivän hintaa vaan suurentaa reikää.
PoistaIhmiskunta slummiutuu keskeltä kuten kaupunkien tiedetään tekevän. Onko maapallon kassassa ylijäämää jonka voisi vohkia ja vaurastua kaikkien muiden kustannuksella?
PoistaHelsingissä on nyt rakennettu viime ajat kiihkeästi, karkeasti hahmottaen kymmenisen vuotta ja viimeiset kolme - neljä vuotta ennenäkemätön määrä infrastruktuuria ja samaan aikaan kaupallisia kuluttajienlajittelurysiä.
Eräillä hyppii neula ja grammari veivaa samaa fraasia - valtionvelka veks - valtionvelka veks...
Toisten ihmisten rahat!
Kryptovaluutoissa itää ratkaisu. Kiinan oma ihana ja söpö kryptoyuan on jo saavuttanut n. 3 triljoonan massan. Huh.
Saksa on vahvasti kallellaan käteiseen päin.
Meillä vielä pyöritellään peukaloita peiton alla että miteppä sitä kehtaiskohan sitä käydä töissä kun se on niin tympeää ja raskasta se raataminen eikä siitä tunnu tulevan sen valmiimpaa.
Kaupungin kassa näyttää satojen miljoonien eurojen ylijäämää.
Etsi viisi virhettä ja voit voittaa ilmaisen vastauksen, palkintoja ei jaeta eikä voittoja lunasteta takaisin.
Pääruoka on reikäleivän reikää. Jälkiruuaksi on ohiammuttua jänistä, hyvää tuulta ja torvisoittoa.
Ai, että vanhukset eivät saisi ikinä kuolla? Hassunkurinen ajatus. Tulee tungos.
VastaaPoistaArvokasta, että joku välittää työn uuvuttamista ja sairastuttamista omaishoitajavanhuksista ja kannustaa heitä ja itsemurhaajavanhuksia kuolemaan. Harvoin näiden ryhmien psta noin kauniisti otetaan kantaa. Maahanpanijaisiin tosin ei tule kantajia, mutta perunkirjoitukseen hinkuvat nekin jotka eivät 30 vuoteen olleet yhteydessä. Vaikka paperit olisi lain nojalla laatinut kaupungin paras juristi, hällä väliä, epäluuloa ja skismaa on luvassa. Pääasia että kuollaan, on AiAi-kommentin hullunkuriton, rohkaiseva ja henkevä sanoma.
PoistaOoh, upea! Kirjoita lisää.
PoistaMistä ihmeestä olet löytänyt hyperbolan tyylisuunnan jonka luulin keränneeni talteen joka murusta myöden?
Huomaatko että äärimmäisellä hitaudella kirkkaasti ajateltu on vaikea pukea sanoiksi? Minä en, siihen en suostu. En ajattele enkä ole, kirjoittaessa tuntuu ajoittain kyllä että jokin häiritsee prosessia, ehkä se on omatunto, en tiedä enkä ole kovin kiinnostunut sen muljahteluista.
Kyllä ei ole hyvä että pitää kuolla varsinaisesti, olisi parempi olla siihen hommaan vaikka viransijainen, eiks vaan? Viranoamaisia ei voi ajatella, eihän? Voisi olla oikein sellaiset porukat erikseen jotka kuolevat, vaikka siivosti jossain muualla. Ulkomaita tässä lähinnä mietin, ja sotimispuuhia. Ei mene hyvin tämä täällä, muuten okei mutta selvästi on jotkut pahoittaneet mielensä nyt. Sellaista se väentungos teettää. Väki on rumaa, yleensäkin, vaikka väkivalta on ihan kivaa mutta kun se kestää vain niin vähähn aikaa kerrallaan.
Kuinkahan moni alle 60-vuotias on mokomasta Klingestä koskaan edes kuullutkaan?
VastaaPoistaTai sanotaan nyt varman päälle, että alle 50-vuotias.
Heti kun tulee asiakommentti, kymmenen mörköä istuu sen ja asian päälle. He pitävät huolen siitä, että jos keskustelua aikoo urjeta, se jäädytetään alkuunsa.
VastaaPoistaMitäs sitten tehdään kun tulee se yhdestoista?
PoistaTuoreessa Suomen Kuvalehdessä esittely sekä Ekholmin että Riikosen Klinge-kirjoista.
VastaaPoista