15. joulukuuta 2023

Kaarle Suuri ja Muhametti





Kuvan kirja vaikutti suuresti moniin, myös minuun, joka synnyin vasta pari vuotta myöhemmin. Näin pääsi käymään, vaikka kirja ilmestyi tekijänsä kuoleman jälkeen. Ellei belgialainen Pirenne olisi kuollut, hänestä olisi varmaan tullut samanlainen isänmaan ystävä kuin maanmiehistään Hergéstä (Tintti) ja Simenon (Maigret). Saksan armeijalla, vakoilulla, salaisella poliisilla ja erikoisyksiköillä ei ollut heistä pahaa sanottavaa.


Pirennen mielestä romahduksen ja pimeän keskiajan aiheuttivat arabit eli siis islam, eivät kansainvaellukset. Ajatus on kiintoisa. Hyökkäävän islamin eteneminen keskeytyi Ranskaan toursin - Poitiers’n taisteluun, jossa etenevät umayyadit tulivat nykyisestä Espanjasta ja frankkeja johti Kaarle Martel, keisariksi kruunatun Kaarlen isoisä.


Frankopanin kirja antoi vastauksen kysyykseen, joka on askarruttanut minua kovin vuosikymmenien ajan. Miten hyvin pieni puolipaimentolaisten joukko Muhammed-nimisen kauppiaan johdolla sai aikaan liikkeen, joka hallitsi pian valtavia alueita ja myös kehitti tiedettä ja taidetta?


Vastaus on vastuksen puute. Suurvallat olivat hajallaan,


Tunnustuksellinen, määräävä uskonto on politiikkaa, eikä mieleeni tule tapausta, jossa uskonnolla olisi ollut todellista vaikutusta ihmisryhmien elämään ja kuolemaan. Se on eri asia, että aivan aikojen alusta oma uskonto eli käsitettävät ja käsittämättömät ajatukset näkymättömästä ja kuulumattomasta, rakkaudesta ja kuolemasta, ovat merkinneet suuria.  Mutta kirkko on saman kirouksen kohde kuin imperiumit. Jos se onnistuu, se menettää merkityksensä. Jos se epäonnistuu, se menettää rahansa.


Menestyneissä imperiumeissa, kuten Kiinassa sen eri vaiheissa, mogulien Intiassa, Persiassa, atsteekkien Meksikossa ja inkojen Perussa sekä Britanniassa jumalia vaihdettiin tarvittaessa. Roomassa useimpien keisareiden nimeen lisättiin “jumala”. Tällä hetkellä uskonnollisesti suhtautuvat itseensä Trump ja Putin,elämän ja kuoleman herroja kummatkin.


Frankopanin vastaus ei ole ilmasto, vaan 500-luvun lopun merkillinen tulivuorenpurkausten sarja ympäri maapallon, Kamtsatkalla, Alaskassa, Väli-Amerikassa ja luultavasti Tyynellämerellä veden alla. 


Frankopanin mieleenpainuvan ajatuksen mukaan nälänhätä johtuu aina hallitsijan tai hallitsijoiden epäonnistumisesta. Ja hallitsijaa vahvempi on aina mikrobi.


Hunneiksi alettiin nimittää noin sataa ratsastavaa heimoa, jotka pystyttivät jurttiaan yleensä johonkin Himalajan taakse ja valloittivat Kiinan 11 kertaa. Tuollaisen ratsastavan paimentolaisjoukon vahvuus on resilienssi. Sana tarkoittaa samaa kuin sisu, vastustuskyky, mutta siihen liittyy myös suuri sopeutumiskyky. 


Jos koko imperiumi on miljoonan asukkaan kaupungin hallitsema, jollaisia olivat Rooma ja Kiinan Chan’ang joka lienee ollut Tang-kaudella maailman suurin kaupunki ja jokseenkin yleisen mielipiteen mukaan kulttuurisesti runsain. Esimerkiksi minulle roomalainen Catullus ja kiinalainen Li Bao (tai ehkä Du Fu) ovat ihmeidentekijöitä-


Luurankojen kalistelu on mennyt niin pitkälle, että paimentolaisten luun kappaleista päätellään lantion ja reisien lihaksiston poikkeuksellinen vahvuus; kysymys on luultavasti kollageenin jäänteistä. Vastaavasti vakiintuneita ajatuksia sukupuolirooleista järkyttää tieto, että vielä kivikaudella naisen hartioista ja muista yläruumiin lihaksista käy päätteleminen, että he olisivat vaivattomasti päihittäneet tämän hetken olympiatason naisurheilijat - lajissa kuin lajissa.


Paimentolaisten resilienssi oli sitä, että he tarpeen vaatiessa siirsivät suuret leirinsä kuormastoineen vaikka tuhannen kilometrin päähän, koska kaikki oli liikuteltavaa, toisin kuin imperiumien kaupungeissa, joissa kaikki oli kiinteää. Jotkut kärjistävät: hunnit (ja avaarit ja madjaarit jne.) eivät ratsastaneet valloittamaan Europpaa, vaan ryöstämään. Heitä ei voitettu, koska heidän geeniensä haploryhmiä on edelleen löydettävissä.


Olen aina ymmärtänyt väärin sanan “metsä”. Olen luullut, että se on paikka, jossa on puita. Catulluksen Gardajärvi ja Li Baon vihreät vuoret olivat ihmisen muokkaamia kulttuurimaisemia. Oikeastaan metsä on paikka, josta ei pääse edes jalkamies läpi, koska joka paikka on täynnä kaatuneita puita ja pensaita.


Vasta nyt muistan, että jos alkoi Euroopasta loppua metsä 1500-luvulla, Suomessa professori Keltikangas oli läkähtyä löydettyään ennen sotia Petsamosta (tosiasiassa Neuvostoliiton puolelta) läikän metsää, jossa kulo ei ollut käynyt tuhanteen vuoteen. Suomessa sellaista ei ollut. Siis luonnontilaista metsää.


Viehätyin kun luin, että cremonalainen kasvatti ja vaali yhtä vaahteraa vuorilla ja aikanaan uitti sen - yhden rungon - kotiin. Cremonalainen teki soittimia. Nimi oli Stradivarius.


52 kommenttia:

  1. Kolmas kolmonen ja puoluetoveri Sale, mihin hän unohtui tästäkin kristillisten oikeistomilitanttien
    pikku listasta?

    VastaaPoista
  2. Nykyajan luonnontilainen metsä, jollaisia löytyy vielä Kuusamon seudulta sekä Lapista pieninä tilkkuina, on yleensä erittäin helppokulkuinen ja todella miellyttävä paikka. Keloja on pystyssä ja jotkut ovat kaatuneet ja sammalten peitossa. Ryteikköjä ei ole, vain kohtuullisella tiheydellä kasvavia puita.

    Inarilla on eräs saari jossa kasvaa käkkäräisiä mäntyjä. Saaren sisällä piilossa on suuri määrä kaatuneita keloja jotka edustavat jättimäisiä petäjiä joiden kasvuikä on satoja vuosia ja keloina ovat olleet kenties satakunta vuotta. Sellaisia ei saarella enää kasva. Nautin suuresti tällaisiin metsiin päästessäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Padasjoelta löytyy Vesijako ja sieltä ikimetsä jonne ei saa kuin luvan kanssa mennä: https://dynamic.hs.fi/2019/kielletty_metsa/

      Poista
  3. Valtteri Keltikangas vietti seitsemän tuntia suojaisessa tunturilaaksossa, täydellisessä erämaassa juuri ennen sotia. Hän metsäntutkijana, jos kuka, tiesi millaisia erämaita maassamme oli. Kuitenkaan hän ei kelpuuttanut oikeaksi erämaaksi, muuta kuin tämän pienen sirkaman. Sieltäkin hän sentään löysi ihmistoiminnan jäljen, Huhti-Heikiltä jääneen raakkukasan. Nythän haluttaisiin taas olla yhtä kranttuja luonnontilaisten metsien suhteen, niin että voitaisiin vedota siihen, että olemme jo suojelleet kaikki luonnontilaiset metsämme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on hyväksytty suojelun piiriin myös talousmetsiä. Niin hyvin on näitä talousmetsiä käsitelty.

      Poista
    2. Löytyy joskus onneksi tosiaan paremmin hakkuilta säästyneitä talousmetsiä. Toisaalta kaikki suojeluun otettavat metsät ovat tietysti aina ennen sitä talousmetsiä. Jonkin verran myös varmaan olisi syytä ennallistaakin talousmetsiä, jolloin voisi suunnitella suojelualueverkostoa toimivammaksi.

      Poista
    3. tai niin huonosti että piti suojella...

      Poista
  4. Hallitus ruotii eli ruoduttaa kirjailijat, heidän tutkijansa ja heistä opettavat. Kirjailijoita ei ole valittu demokraattisesti. Heidän ja tarinan valta on hävytöntä ja vaarallista. Myytit ovat aikansa eläneitä. Kiitos hallitus.

    VastaaPoista
  5. Näissä kirjoitelmissa kannattaa katsoa, miten asiat liittyvät tai pikemminkin pannaan liittymään toisiinsa. Silmänkääntöä, toden vääntöä vai hyvää ja totta, en sano.

    VastaaPoista
  6. En pikaisella haulla löytänyt Areenasta enää sitä pitkää dokumenttia italialaisesta viulunrakentajasta joka halusi tehdä soittimen tietylle henkilölle ja etsi kanssa aluksi sopivaa vuorivaahteraa vuosia.

    VastaaPoista
  7. Suomi luovuttaa nyt DCA-sopimuksen myötä alueita USA:n käyttöön.
    Tapahtuiko vastaavaa edes YYA-sopimuksen aikoina? Ei.
    Miettikääpä mitä tässä maassa tapahtuu.

    t-. Putinin Venäjän vastustaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo tietyllä tavalla periaatteellinen juttu - siis se, että sallitaan toisen valtion sotaväen käyttää tiettyjä osia omasta sotilaallisesta infrastruktuuristamme yhteistoiminnassa kanssamme.

      Toisaalta yksi ero tässä YYA-aikaan nähden on nyt se, että emme koskaan olleet Varsovan liiton jäsen. Ja jo silloin kaikki me tiesimme, että jos Suomea jokin sotilaallinen uhka joskus kohtaa, se tulee idästä - siis siitä Varsovan liiton johtomaasta. Paha oli siis sinnepäin paljon oikeuksia antaa.

      DCA-sopimus taas tehdään Naton johtomaan kanssa. Naton, jonka suojaa olemme hakeneet Ukrainan sodan myötä konkretisoitunutta idän uhkaa vastaan. Jotta tuolla suojalla olisi jokin konkreettinen merkitys, on materiaalin varastonti tänne etukäteen pahan päivän varalle ja harjoittelu yhdessä varsin looginen veto mielestäni.

      Poista
    2. Vaikka kannatan Natoon liittymistä ja DCAta, minunkin mieleeni nousi outoja ajatuksia, esim. sellainen, että oliko edes kauttakulkusopimus Saksan kanssa tämän veroinen?

      YYA-soppari oli tietysti oikeasti ihan eri asia - sillä pidettiin Suomi kurissa ja herran nuhteessa, omien nilkkien avustuksella toki.

      Poista
    3. Miksi olet huolissasi? On parempi etää maassamme on sekä oma armeijamme ja ystävällismielisen maan armeija valmiudessa vihamielisen naapurimaan armeijan sijaan. Tätä eivät monetkaan vielä käsitä mutta Putinin suunnitelma oli astua myös Suomen kamaralle. Käsitätte kyllä mitä se olisi tarkoittanut.

      Poista
    4. Vieras armeija on vieras armeija.

      Poista
    5. Ajattelen että NATO-jäsenyys ja oma vahva armeija ja puolustustahto olisivat riittäneet kyllä riittäneet Venäjän armeijan pysäyttämään, jos sellainen skenaario olisi ajankohtainen.
      Käsitän yllä USA:n armeijan läsnäolon ystävällismieliseksi meille, mutta suurvalta on aina suurvalta. Onko USA täysin luotettava pitkässä juoksussa? Toivotaan. Uskotaan niin.
      Ja on totta että ajattelen tässä nyt vanhaan malliin. Parasta olisi jos tässä maassa ei olisi muuta armeijaa kuin omamme. Ei varsinkaan Venäjän, mutta ei myöskään jenkkien tai muiden.
      Natoon piti ja kannatti tässä vaiheessa kylläkin mennä.
      Nyt sitten vain uutta omakuvaa vapautuneesti luomaan: meillä on 1000 km etulinjaa tuossa idässä iloksemme. Vrt. Ranska, Espanja, Italia tai lähes kaikki muut NATO-maat.
      Maantiede on kohdallamme aika paska.
      Suojelkoon nyt sitten USA meitä.
      Silti, samalla, tuntuu jotekin pelkurilta tuo ajatus toisen sylissä olemisesta.

      t. Putinin vastustaja ja ilmatorjuntamies

      Poista
    6. Ukrainan sota on osoittanut että Suomi olisi joutunut hirvittävän tuhon kohteeksi jos tänne olisivat hyökänneet. Ukrainassa on 40 miljoonaa ihmistä ja maan pinta-ala on suuri ja heillä on resursseja puolusta itseään. Silti kokonaisia kaupunkeja on murskattu maan tasalle ja satojatuhansia ihmisiä on murhattu. Suomalaiset olisivat kyllä tehokkaasti kyenneet aikansa puolustamaan maata mutta hintana olisi ollut kaikkien kaupunkien pommitus maan tasalle. Teollisuus ja infra olisivat lakanneet olemasta. Tämä on vakava kysymys ja siksi asiassa on toimittava vastuullisesti ja tarmokkaasti. Emme voi jättäytyä Putinin armoille koska sillä miehellä ei ole tuntoa eikä armoa vaan hän arvostaa ainoastaan voimaa.

      Poista
    7. Vieras armeija on aina miehittäjä, varsinkin suurvallan. Viesti jonka maastopukuiset jenkkisotilaat kylän huoltoasemalla antavat on selvä: me päätämme ja määräämme. Olette meidän alamaisia.
      Suomalainen luo katseensa maahan ja väistää kiltisti.
      Historioitsijat ehkä tulevaisuudessa kertovat mikä sai harvan suomaispäättäjien joukon myymään maansa.

      Poista
    8. "Vieras armeija on aina miehittäjä, varsinkin suurvallan. Viesti jonka maastopukuiset jenkkisotilaat kylän huoltoasemalla antavat on selvä: me päätämme ja määräämme. Olette meidän alamaisia."

      Tämä alkaa kyllä olla nyt jo melko epätoivoista tuubaa, jos sallitte. Eikö nyt muuta enää löydy?

      Komppania tai pari harjoittelemassa silloin tällöin ja pitämässä varastoitua materiaalia kunnossa - sekö moisen kauhun laukaisee? Että määräävät saman tien menon koko valtakunnassa?

      Jotain rajaa, jos saa pyytää.

      Poista
    9. Jos olisivat hyökänneet, iso JOS. Miksi meitä hallitaan pelolla?
      Missä se huippuarmeija ja vahva maanpuolustustahto kun NATOon mentiin löysät housuissa ensimmäisestä risahduksesta?

      Poista
    10. Huoltoasemien ovelle on asetettava kyltti: ”Maastopukuisilta jenkkisotilailta pääsy kielletty!” Ja yrmy portsari ovelle vahtimaan.

      Poista
    11. "Vieras armeija on ...". Kirjoitin provosoivasti. Mutta vieras armeija ja asepuvut ovat erittäin vahva psykologinen viesti jonka uskon suomalaisten tajuavan vasta kun he itse näkevät.
      Toinen käytännön fakta on Suomen suvereniteetti omalla alueellaan. Josta Suomi on luopunut vapaaehtoisesti.

      Poista
    12. Kun USA:lla oli tukikohta Islannissa, sotilaat eivät saaneet kävellä Reykjavikin kaduilla univormupukuisina eivätkä ryhmissä, korkeintaan kaksi rinnakkain. He eivät saaneet erottua katukuvassa. Sama lienee muuallakin.

      Poista
    13. Ydinaseella uhkaaminen taas kerran Ukrainan sodan alettua oli se viimeinen risahdus. Ei meidän pidä alistua Putinin uhkailuihin vaan meillä on oikeus järjestää maamme puolustus haluamallamme tavalla. Eihä putinkaan tule meiltä kysymään miten hänen pitäisi tehdä omassa maassaan.

      Poista
    14. Vain hullu bisnesmies pitäisi tuollaista kylttiä. Tosin bensaostoksessa ei ole edes ihmismyyjää mukana. Ehkä nämä venäjämieliset kustantavat sitten autimaatin,

      Poista
    15. ...automaatin, joka tunnistaa ammatin ja kansallisuuden, siviilipuvussakin.

      Poista
  8. Wikipedian mukaan Viktor Orbánin hallitus on ottanut hunneista polveutumisen osaksi kansallista imagopolitiikkaa. Vuonna 2019 perustetun Unkarilaisuuden tutkimusinstituutin (unk. Magyarságkutató Intézet) alaisena toimii arkeogenetiikan tutkimuskeskus, jonka johtaja Endre Neparáczki on väitöskirjassaan arvellut unkarilaisia yhdeksi hunnien haaraksi ja lehtihaastattelussa kertonut aikovansa selvittää unkarilaisten hunnilaisen alkuperän genetiikan avulla. Sillä lailla! Mitään perinteisen kielitieteen mukaista yhteyttä suomalaisiin Unkarin diktaattori ei halua kuullakaan, kun on parempaa keksinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hunnejahan mekin olemme väittäneet olevamme.

      Mitä muuten unkarilaisiin tulee, niin he ovat nyt samassa sielullisessa tilassa kuin me suomettumisen aikana.

      Poista
    2. Onhan se toisaalta hyvä että selvittävät. Toivottavasti tekevät sen rehellisesti ja julkaiset tutkimukset vaikka eivät tukisikaan alkuperäistä odotusta.

      Poista
    3. Me olemme samassa sielullisessa tilassa kuin olimme suomettumisen aikana, kumartamisen kohde vain on eri ja naama on lähempänä maata.

      Poista
    4. Kuten kaikki tietävät, yliopistossa annettiin Suomen kirjallisuuden resursseja hungarologialle, jossa tuli liukuhihnalta tutkimuksia Unkarin oikeisto"kulttuurista". Kyllä siivoojat on selvillä siitä mitä talossa tapahtuu.

      Poista
    5. Kuka meitä muka on hunneiksi väittänyt?

      Poista
    6. Ei hunnialkuperää voi geneettisesti selvittää, kun ei edes ole yksimielisyyttä siitä, keitä (tai: keitä kaikkia) hunneiksi kutsutut olivat.

      Poista
  9. Vain kerran kävin Neukuissa. Koivikko rajan takana etelässä häkellytti luontojaan. Jos alue olisi ollut meidän, se olisi tuhottu jo aikapäiviä. Venäjällä asustaa sivistys ja valo. Ex oriente sumus, nos & lux.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos olisit nostanut katsettasi käydessäsi, olisit havainnut että alueen talot olivat vielä siinä maalissa jonka suomalaiset olivat niihin sivelleet 1930-luvulla ja seinät olivat lahoja.

      Venäjä on tarkasti pitänyt huolen että 50 - 100 km rajalta pidetään koskemattomana eikä aluetta ylläpidetä juuri lainkaan. Se on varattu armeijan käyttöön.

      Poista
    2. Hyvin toimittu Venäjältä. Meidänkin tulisi suojautua natolta. Siltä suunnalta ei meille ole ikinö tullut mitään hyvää kuten ei Saksastakaan. Toisin kuin idästä.

      Poista
    3. Paljonhan sieltä idästä on tullut kaikenmoista.

      Anekdootin mukaan kenraali Adof Ehrnroothilta joku ulkomainen kollega kysyi heti sodan jälkeen: "Paljoko teillä on nyt neuvostoliitolaisia joukkoja maassanne?"
      "Noin 200 000", vastasi Ehrnrooth.
      "Missä ne ovat", jatkoi kysyjä.
      "Pari metriä maan alla", vastasi Ehrnrooth.

      No, onhan sieltä idästä toki muutakin tullut, kuin aina vain pelkkää pahaa, mutta juuri nyt en olisi sinnepäin liittotumassa.

      Poista
    4. Meidänkin pitäisi lukita raja-alue esim- 10 km syvyyteen siten ettei sinne ole mitään pääsyä ja jokainen joka siellä liikkuu, ammutaan tai vangitaan, kuten Venäjällä on vuosikymmeniä tehty.

      Poista
    5. "... 10 km syvyyteen.." on siinä kaevamista.

      Pannaan samalla samaan lukitusojaan sähkömagneettikisko koko matkalle jonka voipi hipaista vetovoimaiseksi kun rautaa alakaa rajan takaa pihoillemme rullata.

      Poista
  10. Loistostarina jossa yhdistyvät maailmanhistoria, maailmankirjallisuus, tieteet taiteet ajat ajattomuus suuri pieni.

    Taidatko paremmin kuin äijä. Äijä on meillä tietäjiä, tervehen parantajia vaan taidatko takoa sammon niin kuin äijä?

    Ja se kietoo sen niin taitavin sanakääntein ja kielimuodoin että näin heittää kanveesiin kokeneimmatkin lukijat. Tainnuttavaa.

    Lukijan se peittoaa mettänpeittoon alle vanhan pihlaipuun ja mehtälehmusten honkain ja mäntyjen puhumatta koivuista

    VastaaPoista
  11. He toivoi aikaa armaampaa Putin Rump Sale ja sota syttyikin ja oikeiston voittaessa hävisi oikeus maan rakoon.

    VastaaPoista
  12. "Tunnustuksellinen, määräävä uskonto on politiikkaa, eikä mieleeni tule tapausta, jossa uskonnolla olisi ollut todellista vaikutusta ihmisryhmien elämään ja kuolemaan"

    Tuohon Kemppisen ajatukseen suhtaudun epäilyksellä, sekä sillä perusteella mitä historiaa tunnen, että omakohtaisista kokemuksistani.

    Voimakkailla uskonnollisilla liikkeillä on suurta vaikutusta sekä ihmisryhmiin, kansoihin että yksilöihin. Esimerkkinä Euroopastakin uskonpuhdistus ja sen voimalliset sananjulistajat, Luther, Kalvin, Huss tunnetuimpina. Toki kyse oli politiikasta, mutta muutosten voimatekijänä oli nimenomaan uskonnolliset ja maailmankatsomukselliset näkemykset.

    Ruotsista on perustellusti vallalla tulkinta, että uskonpuhdistuksessa oli kyse siitä, että maallinen hallitsija kaappasi kirkon varat haltuunsa, ja Englannissa Henrik VIII:n naisasioiden hoitamisesta. Kuinka tahansa, kyseisillä uskonnollisen ajattelun muutoksilla oli suuri merkitys suurten ihmisjoukkojen elämään, kolmikymmenvuotisine sotineen ja seuraavina vuosisatoina eri puolilla Eurooppaa tapahtuneine uskonnollisten ryhmien vainoineen.

    Omakohtaisista kokemuksista taas, lapsuuteni hyvin tiukkasääntöisen uskonnollisen yhteisön vaikutuspiirissä eläneenä: kyllä uskonnolla voi olla hyvin suuri vaikutus ihmiseen, niin pahassa kuin hyvässäkin. Vaikutus koko elämään ja kuolemaankin, traagisimmillaan. Politiikkaa siinä on, ainakaan yksilötasolla hyvin vaikea nähdä. Valtajärjestelmä kyllä hyvinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistutamme faktasta. Kuningas Kustaan Ruotsissa oli kaikkien kuuluttava luterilaiseen kirkkoon ja mentävä kerran viikossa kirkkorakennukseen kuulemaan kuka käski ja mitä kuuluu.

      Rangaistuksen uhalla. Katolisuudesta teloitettiin.

      Sellaiset vapaat pohjoismaiset talon pojat.

      Poista
    2. Joskus olen miettinyt että pelättiinkö tuolloin sivistyneissä arabimaissa protestanttifundamentalisteja...

      Poista
    3. Nykyisin telotaan ajattelusta. Sakki on tehohivuttaja ja tappaja.

      Poista
  13. Pieni tarkennus ihmistieteen puolelta (neuropsykiatria): ihmisen resilienssi on luettavissa hänen ilmeistään ja motoriikastaan (praksia, apraksia).

    Se kuvaa ihmisen keskushermoston muovautumis-kykyä ja -vahvuutta ( = resilienssi on siis järjestelmän muovautumiskyky).

    Sitä voi lukea kasvoista silmänseudusta, johon tulee aivojen sisämaailmasta 8/12 aivohermoa, mutta myös hänen tavastaan käyttää käsiä (esim Bidenin ja Niinistön tapa kätellä).

    Apaxian tulkinta auttaa havaitsemaan mm alkavan demenssin ja erottelemaan tuon oireen taustalta toisistaan alzheimerin taudin mm frontotemporaalidemenssiasta.

    Asialla on vissiä merkitystä kuntoutusprosessin suunnittelussa ja sisällössä.

    Ergo: jos haluat vaikuttaa resilientiltä katso silmiin, jos taas kätkeä "kykysi", katso "sivuun" ja "alas".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi me muut arvostamme ihmistä, emme neuvo häntä kameljontiksi emmekä komeljantiksi. Mieti missä asennossa haluat olla kuollut äläkä yritä tehdä sellaisiksi toisia.

      Poista
    2. Reippaasti ylös katse ja käsi, se on Hitleriä ja Stalinia.

      Poista
  14. Tuosta Poitier's taistelun maininnasta ei (taaskaan) käynyt selville, tarkoitettiinko pelkästään Pirennen ja muiden entisajan historioitsijoiden näkemystä vai esittikö blogisti sen myös käypänä nykynäkemyksenä.

    Mantere-Sarvan oppikirjassa 1960-luvulla asia kyllä kerrottiin "elämää suurempana tapahtumana" Euroopan historiassa. Sittemmin on jo pitkään asiallisissa lehdissä näkynyt mainintoja, että kyseessä on vain menneisyyden "myytti" - yksi monista. Lieneekö Edward Gibbon aikoinaan antanut käsitykselle siivet? Islamin historian spesialisti Kaj Öhrnberg on kirjoittanut, että kyseessä muslimien kannalta oli "lähes merkityksetön kahakka, jossa ryöstöretkellä oleva berberijoukkio lyötiin kaukana al-Andalusin tukialueestaan". Suunnilleen sama nykynäkemys on luettavissa Wikipediastakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka tapauksessa uusia yrityksiä ei tullut ja aikaa myöten muslimit työnnettiin Andalusiasta takaisin Afrikkaan.

      Poista
  15. Hyviä kuin elämä nämä jutut. Joskus on välissä lepsumpia, mutta yleensä nämä ovat nokankoputtamattomiin valmiita ja täysiä, ylitsevuotavia. Turhaan olen miettinyt näitten salaisuutta, en pysty siitä sanomaan. Näyttäisi olevan sitä parempi juttu mitä parempi aihe. Mutta vielä ei ole nähty linkkiä josta avautuisi hänen tuotantonsa mahdollisine selityksineen. Kumma kun sitä vaan jaksaa odottaa. Onhan mahdottomampiakin maailmassa nähty.


    Ihmiset ovat tulleet juttuun aika kauan ilman nykyisenlaista mediaa, tieteitä, lääketiedettä ja tietokonetta. Mutta ihminen tuskin on pärjännyt ilman myyttejä, tarinoita ja taidetta. On vaikea edes kuvitella että olisi ja jos, niin hän ei kai olisi ihminen. Lopetan ennen kuin sanon jotakin mitä sitten kadun. Esim. että hyvien tarinoiden ja siis taiteen kohtaamisen jälkeen sitä kuin olisi enemmän ihminen tai olemassa enemmän. Mitäpä ihminen muuta on kuin asioitten läpäisemä ja tuulten virtailema, siis tuulikannel. Elämä on maisemat ympärillä ja meissä. Lukiessa ne näkee. Sori en osaa sanoa sitä. Täytyisi joskus yrittää. Vai täytyisikö vaan mennä sinne, vuorille, ja jäädä sinne. Tai tekstin metsään. Hyvä elämäntapa. Kumma että tietokoneelta löytyy hyvääkin, tätä blogin vuoripuhetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä ihminen ja maailma peilaavat toistaan kuten siinä vanhassa maalauksessa jota tulkittiin kuukausia sitten. Se oli tämän blogin mise en abyme.

      Poista