14. joulukuuta 2023

Ilmaiset runot


     



Tekoäly - miten teennäinen nimitys. John Brockmanin “Possible Minds: 24 ways of Looking at AI” on parin vuoden takainen. Siksi se niin miellyttää. Asiantuntevin media sanoo, että tekoälyssä muuttui kaikki, aivan kaikki, vuosi ja kuukausi sitten. Se on totta.


Silloin tuli OpenAI, ja jopa Google ja Microsoft hätkähtivät rajusti. Luen itseni niihin, joiden mielestä muutos on raju kuin transistori ja tai siis Internet, mutta korostan, että tässä yhteydessä Internet kytkeytyy mielessäni älypuhelimiin. Se Arpanetin jälkeläinen, jota itse aloin käyttää vasta 1989, on eri asia. Ja tietysti nyt tekoälyksi nimitetty kielimalleineen on ollut olemassa kauan, kuten Brockmanin kirja osoittaa.


Mutta koska hän oli kirja-agentti, hän tunsi kaikki ja sai kenet tahansa mukaan keskustelemaan kokonaiseksi illaksi, tai päiväksi. Paitsi Feynman sairastui juuri ja joutui peruuttamaan.


Olin mielissäni hänen kirjansa nimestä ja erikoisen hyvilläni siitä, että hän mainitsee lähteen tarkoin - runoilija (ja lakimies ja vakuutusjohtaja) Wallace Stevens oli T.S. Eliotia parempi runoilija eli USA:n vuosisadan paras - mutta kieltämättä aika vaikea. Suomensin valikoiman “Tämän ilmaston runot” (WSOY 1991). Ninen valitseminen oli helppoa. Kuvan kirja oli Harold Bloomin ensimmäisiä, ja Bloom on ollut sukupolvensa näkyvin kirjallisuuden tutkija ja yksi niitä harvoja, joka osasi sanoa jo puoli vuosisataa sitten, miksi tekoäly ei riitä. Siitä näet puuttuu tekotunne. Kaivakaa nyt kuitenkin esiin “Lukemisen ylistys” (2001). Ja antakaa hänelle anteeksi, että hän pitää John Miltonia suurena runoilijana.


Tämä “ilmasto” tarkoittaa ilmanalaa eli hallitsevaa, tyypillistä säätä. Yksi kauan tiedossamme ollut ilmastonmuutos oli jääkauden viimeisen vaiheen “Nuorempi dryaskausi”, noin 10 000 vuotta sitten. Sitä kesti runsaat tuhat vuotta. Wikipedian artikkeli on vanhentunut. Nykyisten hapen isotooppeihin ja siementen DNA:han perustuvien tutkimusten mukaan esimerkiksi kesän keskilämpö Skandinaviassa putosi parissa vuodessa yli 10 astetta.


Tuleeko nyt nähtävä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos kahdessa vai 20 vuodessa, sitä en osaa arvioida.


Frankopanin eilen esiin ottamani uutuuskirja ymmärrettiin ainakin joissakin kommenteissa heti väärin. Ilmasto on vain yksi ympäristötekijä, jonka hän nostaa hyvin mielenkiintoisesti monien historiallisten mullistusten aiheuttajien joukkoon - siis sellaisten kuin kaupunkikulttuurien synty, hinku löytää “Intia” eli siis löytöretket jne.


Halusin kiirehtiä siteeraamaan tässä: oman aikamme imperiumit (hän tarkoittaa USA:ta, Kiinaa ja henkitoreissaan kouristelevaa Venäjää) ovat unohtaneet, että maailmanvaltoja on ollut aina ja aina ne ovat kaatuneet. Romahdus on ollut useimmiten nopea ja ruma.


Esimerkiksi Amerikan suurvaltojen, kuten inkojen ja atsteekkien täydellinen tuho ei johtunut oleellisesti espanjalaisten tuomasta tuhkarokosta, kuten meillä on tapana väittää. Maailmanvallan ylläpito vaatii yhä kiivaampaa ihmisten ja ympäristön kiristämistä ja jossain vaiheessa mennään liian pitkälle. Voittamaton valtakunta murentuu tuhansiksi sirpaleiksi, kuten Sargonin pojanpojan Akkadi viisi tuhatta vuotta sitten ja seuraavaksi Sumeri, ennen pitkää Egypti ja monta, monta muuta.


Nyt ero tuoho aikaisempaan on se, että olemme itse teipattuamme ikkunanraot panneet päämme uuniin ja kääntäneet kaasun päälle.



61 kommenttia:

  1. Kumma kuitenkin, että tuon "henkitoreissaan kouristelevan Venäjän" nyt kovasti pelätään, jos "länsimaisen kulttuurin suojamuuri" sattuisi häviämään sodan, hyökkäävän Nato-maihin (sellaistahan ei per definitionem pitänyt koskaan tapahtua) ja sen jälkeen kukaties valloittavan koko maailman. Ihmeiden aika ei todellakaan ole ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ihmeiden aika ei todellakaan ole ohi."

      Se, että Putinin annettiin nielaista Krim ilman, että asiaan puututtiin muutoin kuin kovin pontevilla, mutta täysin tyhjillä julkilausumilla, kannusti Venjäjää yrittämään saman tien nielaista koko Ukraina. No, tuo oli vähän liian iso pala keralla purtavaksi, mutta aimo siivun Ukrainasta Venäjä on jo saanut totaalisesti tuhotuksi, kuten sillä tapana on.

      Tätä taustaa vasten on loogista ajatella, että jos länsi nyt osoittaa totaalisen selkärangattomuutensa ja saamattomuutensa lopettamalla Ukrainan tuen tai ajamalla sen kohtuuttoman alas, se on insentiivi sekä Venäjälle että myös Kiinalle koventaa otteitaan niin Ukrainassa, muussa Itä-Euroopassa Suomi mukaan lukien, Taiwanilla, jne.

      Tämä ei ole meidän etumme eikä se ole muidenkaan EU-maiden etu missään tulkinnassa.

      Joten hieman on vaikea yhtyä yllä olevan anonyymin kovin huolettomaan kantaan. Ennenkin näitä "armeijaa ei enää tarvita" -puheita on kuultu ja kuinka väärässä ne ovat olleetkaan. Joskun mietityttää, että mistäköhän ilmansuunnasta nekin puheet mahtavat olla tulossa.

      Uusi München Putlerin kanssa olisi - niin, se olisi uusi München.

      Poista
    2. Et tainnut oikein ymmärtää. Ihmettelin, enkä ole lajissani todellakaan ainoa, vain sitä, että a) Venäjä siis todistettavasti tai ainakin väitetysti "kouristelee henkitoreissaan" ja b) samaan aikaan sen pelätään hyökkäävän Nato-maihin niin, että koko Eurooppa joutuu uhatuksi. Tässä se ristiriita on; ei sen päättelemiseen mitään "ilmansuuntaa" tarvitse luulotella, paitsi ehkä kaltaistesi ilmeisen sakean joukon mielikuvituksessa.

      Olen joskus lukenut, että entisajan marxilaiset saattoivat todeta seuraavasti, kun olivat näkevinään jonkin ilmiö kohdalla "antiteesia" tuuppaavan esiin: "Toverit, tässä on ristiriita!" Nykyään ristiriitaa aiheuttavat itse vallan toisenlaiset "toverit" ns. asiantuntijalausuntoineen. Olen edelleen sitä mieltä, että olemme jo pitkään täällä koto-Suomessakin eläneet useinkin irrationaalisen puolelle horjahtavan propagandan levityksen kulta-aikaa ja samalla länsimaisen tiedonvälityksen syvää, häpeällistä alennustilaa.

      Poista
    3. Venäjä ei vielä koskaan ole hyökännyt Nato-maahan. Piste.

      Sen sijaan Venäjä on hyökkäillyt naapurimaihinsa tuon tuosta, myös Suomeen.

      Heti kun Venäjä uskaltautuu hyökkäämään Nato-maahan, veri punnitaan. Sitä varten USA tuo nyt sotakalustoaan Suomeenkin, varmuuden vuoksi.

      Poista
    4. Joo, Matias, mikä ettei. Natolla vaan ei v.2014 niin kuin ei nytkään ole halua suoraan konfliktiin Venäjän kanssa ja tuolloin vielä Ukraina ei ollut itse kykenevä panemaan kunnolla hanttiin edes avustettuna.

      Poista
    5. "... mikä ettei..."

      No lähinnä sitä mietin ja tarkoitin, että varsin lepsu on EU:n reaktio Krimin valtaukseen pontevat puheet ja "vahvat " julkilausumat poislukien.

      Niin tiukasti EU:n johtomaat ja miksei Suomikin olivat Venäjän taskussa mm. energiariippuvuuden ja Venäjälle tehtyjen investointien suhteen. Saksa tässä suhteessa aivan omassa luokassaan.

      Ainakin näin jälkiviisauden tasolla on helppo nähdä, että jo tuolloin olisi pitänyt tehdä "arvopohjaista ulkopolitiikkaa" ja panna Venäjä maksamaan ryöstösään myös taloudellisesti ja paljon. Mutta ei, koska se olisi kirpaissut Saksaa ja muita niin pahasti. Pantiin simmut kiinni ja toivottiin, että paha menee ohi.

      No, kirpaisu tuli sitten vasta 2022, mutta paljon kovempana. Tyypilinen juttu.

      Onko opittu tästä mitään?

      Poista
    6. Ukraina ei ollut Nato-maa. Nato ei ole hyökkäystä varten, vaan se puolustaa vain jäseniään, siinä sen idea.

      Poista
    7. > "Nato ei ole hyökkäystä varten, vaan se puolustaa vain jäseniään, siinä sen idea."

      Et kai tosissasi noin naiivia? Keijo Korhonen totesi jossain kirjassaan, että suurvaltojen kiistoissa on ideologiaa (< "idea") tasan yhtä paljon kuin kahden jätkän tappelussa viinapullosta. - Kokoomusulkoministerimme muuten totesi vastikään DCA-sopimusta solmittaessa, että "se on myös Yhdysvaltain intressissä". Niin varmaan onkin: hivuttautua Suomen Lappiin strategisesti monin tavoin hyvin aran ja tärkeän arktisen alueen kulmalle. Siinä sen "intressi". Aivan kuin AOK Norwegen aikoinaan.

      Poista
  2. Akkadin romahdus on liitetty ns. 4,2 kilovuoden tapahtumaan, kun ilmastossa tapahtui jotain hyvin ikävää ja katovuosien sijaan tuli katovuosikymmeniä. Myös Egyptin vanha kuningaskunta romahti samoihin aikoihin. Yhden tämänhetkisen teorian mukaan uralilaisten kielten nousu yhdestä pikku heimokielestä kielikunnaksi liittyy samaan vaiheeseen, aron kuivimista pakenevat iranilaiset paimentolaiset kehittivät Seima-Turbinon metalliteollisuuskompleksin, ja uralilaiset pääsivät jotenkin siihen mukaan, rikastuivat ja aseistautuivat terävillä pronssiaseilla kivisten sijaan.

    VastaaPoista
  3. Nyt tuli kiekkoja enemmän kuin hetkeen. Koetan osua edes yhteen.

    Tekoäly kehittyy käsittämättömän rajulla nopeudella. Tunnettu professori Jordan Peterson käyttää sitä omissa projekteissaan testaten tekoälyn kyvykkyyksiä. Äskettäin hän oli tehnyt ajatuskokeen ChatGPT:n kanssa miten kirjoittaa Trumpia koskevaa tekstiä. Hän ilmeisesti hiukan onnistui jallittamaan sitä mutta hämmästyi sitä että ChatGPT teki aika lailla sen mitä hän pyysi juonikkaasti. Se osoittaa että se kykenee kerrostamaan älyllisiä toimiaan jo paremmin kuin ihminen. Youtubesta löytyy video jossa hän kertoo asiasta.

    Tekoälyn suurin ongelma onkin se että sen raaka äly on priorisoitu ylivoimaisesti tärkeimmäksi ominaisuudeksi tietomassojen hallinnan ohella. Arvelen että jos halua löytyy, tekotunne syntyy melkein heittämällä koneisiin. Jonkin verran siitä olisi jo indikaatiota joidenkin androidirobottien puheissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Äly". Vai sittenkin tietojenkäsittely, tilastolaskenta, ennakoiva kielimalli ja simulaatio?

      Poista
    2. Olen pyöritellyt tuota ChatGPT:tä, kun isompi pomo taannoin oli havahtunut että siinä on tulevaisuus ja että sillä kohta hoidetaan merkittävä osa meidän töistämme. Arvelin, että paras tapa perehtyä sen pätevyyteen on kysellä ohjelmistolta kaikkea sellaista, mihin itse jo tiedän vastauksen. Että löytyisikö sieltä konepuolelta jo asiantuntijuutta.

      Pyysin ChatGPT:tä kertomaan lapsuuteni kotikunnastani. Pätevältä vaikuttavaa tekstiä tuli parin kappaleen verran. Luetin saamani vastauksen kahvitunnilla muutamalla eri seuduilta kotoisin olevalla kollegalla, ja kaikille mielestä ihan uskottavalta vaikutti, sujuvaa suomea ja vakuuttavasti esitettynä. Olisi mennyt läpi heillä.

      Ongelma oli siinä, että Chat GPT:n tarjoamasta kahdeksasta tiedosta seitsemän oli väärin.

      Ohjelma väitti että kyseessä on kunta. Ei ole, on jo parin vuosikymmenen ajan kuulunut osana toiseen kaupunkiin.Tekstissä lueteltiin jokunen järvi ja muu maastonkohta joiden pitäisi löytyä paikkakunnalta. Eivät löydy. Myöskään merkittävimpiä ja tunnetuimpia seikkoja paikkakunnalta ei tekstistä löytynyt.

      Ainoa oikein esitetty fakta oli, että seudulla on kaunista järvimaisemaa.

      Yritin alkaa korjaamaan ohjelmalle, että esitetyt tiedot ovat väärin. Ei mennyt perille. Parissa sekunnissa tuli vastaus, jossa toistettiin virheellisiä tietoja. Kun jatkoin korjausyrityksiä, ennen pitkää ohjelmalta tuli vastaus, että tiedoissa voi olla virheellisyyksiä. Niitä virheellisiä tietoja ei silti korjattu.

      Nykyisessä kehitysvaiheessaan kyseinen ohjelma muistuttaa kapakkakeskustelun jankkaajaa, jonka kanssa ei kannata tuhlata aikaansa, se ei siitä viisastu.

      Täytynee palata myöhemmin asiaan, josko seuraava kehitysversio olisi fiksumpi.

      Poista
    3. Oppiva tekoälyjärjestelmä on erittäin joustava ja muokkaa itseään koko ajan. Se kerää itseensä tietoa jota käyttää heti analyyseissään. Sen voima on massiivisessa skaalautuvuudessa, joka tosin on toistaiseksi pienempi kuin ihmisellä, suuressa päättelynopeudessa ja pääsyssä suunnattomiin tietovarantoihin maailmassa. Näillä kyvyillä se on jo ohittanut ihmisen älyllisesti.

      Poista
    4. ChatGPT:n kiusallinen ominaisuus on se että jos e ei todellakaan tiedä jotakin, se alkaa satuilla.

      Poista
    5. Olen samaa mieltä, että kyseessä on ihmeellinen ja ihailtava keksintö, vaikka omien Chatbot GPT -kokeilujeni tuloksena on ollut toistaiseksi hölynpölyä jopa täysin eksakteista kysymyksistä (kuten tietojenkäsittelyjärjestelmien ominaisuuksista).

      Asiakaspalvelujärjestelmien chatbottien käyttö on ollut minulle tähän mennessä ajanhaaskausta.

      Ennen kaikkea nyt on kultainen hetki pohtia peruskäsitteitä. "Artificial intelligence" on kielikuva, sanaleikki ja vertauskuva, joka on harhaanjohtava jo englanniksikin. Alan ekspertit harmittelivat 1960-luvulla, että tuo käsite oli valittu. Suomen kielessä termeillä ei ole suoraa vastaavuutta. Voisiko "intelligence" tässä yhteydessä olla samankaltaisella merkitysalueella kuin "tiedustelutieto"? (Kuten CIA = Central Intelligence Agency).

      Kuulun niihin, jotka, ensimmäisen chatbotin rakentajan Joseph Weizenbaumin tavoin kyseenalaistavat sen, että kyseessä olisi "äly", englanniksi myös "intellect".

      Poista
    6. Suosikkejani Groucho Marx -sitaateista: "Military intelligence. Now, there's a contradiction in terms."

      Poista
  4. Ehkäpä Brittiläinen imperiumi on esimerkki maailmanvallasta, joka ”romahti” suhteellisen siististi. Siihenhän kuului neljäsosa maailman ihmisistä eli olisiko kautta aikain mahtavin imperiumi?

    Emämaa Iso-Britannia on edelleen merkittävä sotilasmahti. Onneksi olemme viimeinkin samalla puolella.

    PS. Sitä minä aina joskus itsekseni yön pimeydessä ihmettelen, mistä tietää kuka kulloinkin on maan tai peräti maailman paras runoilija?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyllä 1939 ja uudestaan keväällä 1941 halusimme olla samalla puolella Iso-Britannian, USA:n, Ranskan ja Ruotsin ym. kanssa mutta meille käännettiin selkä. Todellista apua ei tullutkaan.

      Poista
    2. Hyvin harva jaksaa muistaa syyn Lend-Lease -toimintaan Toisessa suuressa tilintarkastuksessa 1939 eteenpäin.

      Britannia ei ollut maksanut ensimmäisen maailmansodan velkojaankaan, ja USA kieltäytyi myymästä enää luotolla. Euroopan persaukiset, mm. Saksa, alkoivat järjestelemään saataviaan asevoimin. Saksa kävi hakemassa niitä naapurimaista.

      Lopputuloksena 1946 oli että Eurooppa oli USA:n kukkarossa. Se sai esittää talousihmettä. Kuten Japanikin. Ns. siirtomaat pantiin kiertoon.

      Poista
    3. > … keväällä 1941 halusimme olla samalla puolella Iso-Britannian, USA:n, Ranskan ja Ruotsin ym. kanssa mutta meille käännettiin selkä…

      No eihän se ihan noin mennyt: Churchill, 1943 Teheranin konferenssi:

      "Tunsin myötätuntoa suomalaisia kohtaan, kun vuonna 1939 syttyi sota Suomen ja Neuvostoliiton välille. Englannissa olivat sympatiat suomalaisten puolella. Kuitenkin kaikki Englannissa kääntyivät Suomea vastaan, kun suomalaiset liittyivät Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon. Minusta se oli alhaista käytöstä suomalaisten taholta."

      Poista
    4. Kaikki muistavat sen että Suomi maksoi velkojaan tunnontarkasti kerta toisensa jälkeen 1900-luvulla kun muut vatiot jättivät hoitamatta. Suomeen luotettiin siitä eteenpäin ja luottoa tuli kun sitä tarvittiin.

      USA teki suurteot sodan jälkeisenä 15 vuotena siinä että se auttoi Japanin ja Saksan kansoja ja niiden teollisuutta voimallisesti nousemaan tuhkasta. Tuloksena olivat teolliset voimanpesät vuosikymmeniksi eteenpäin. Nyt erityisesti Japani sekä Saksa ovat heikossa hapessa teollisuutensa osalta, omista syistään.

      Poista
    5. Stenlund: "uudestaan keväällä 1941 halusimme olla samalla puolella Iso-Britannian, USA:n, Ranskan ja Ruotsin ym. kanssa"

      Tuotapa en tiennytkään. Annas nyt kuitenkin varmemmaksi vakuudeksi jokin luotettava kirjallisuusviite. Olen ollut siinä luulossa Uptonit, Krosbyt ja Jokipiit mielestäni tarkkaan ja useampaan kertaan lukeneena, että kyseessä olikin vain ja ainoastaan mainitsemasi "ym." eli natsi-Saksa.

      Poista
    6. Tästä on olemassa merkittävä määrä dokumentteja jotka osoittavat että Suomi pyrki kaikin keinoin hankkimaan apua eri valtioista syksystä 1940 alkaen ja vielä pitkin kevättä 1941. Yksikään valtio ei suostunut Suomea auttamaan. Saksa/Hitler eivät suhtautuneet myötämielisesti Suomeen koska Stalin ja Hitler olivat tehneet paktin jolla Eurooppa jaettiin ja Suomi oli työnnetty Venäjän syliin. Hitleriä ei kiinnostanut Suomi vähääkään eikä hän halunnut suomalaisia auttaa lainkaan. Suomessa ei natsimielisyyttä ollut kuin marginaalisissa piireissä.

      Hitlerin suunnitelmat muuttuivat kevään 1941 aikana ja hän päätti lähteä hyökkäämään Neuvostoliiton kimppuun. Siinä yhteydessä Suomi sotkettiin mukaan suunnitelmiin.

      Poista
    7. ”… Suomi pyrki kaikin keinoin hankkimaan apua eri valtioista syksystä 1940 alkaen ja vielä pitkin kevättä 1941…” … ”Hitlerin suunnitelmat muuttuivat kevään 1941 aikana …”.

      Saksan suunnitelmat Venäjän hyökkäykseen olivat hyvässä vauhdissa jo syksyllä 1940. Tällöin Suomi sai ensimmäiset tiedot näistä aikeista ja Saksan toiveista Suomen liittymisestä mukaan. Vuoden 1941 alussa Suomi oli jo kelpo tiukasti nivottu näihin hyökkäyssuunnitelmiin.

      Ja niinpä Suomi lähti luomaan maastaan Suur-Suomea. Natsi-Saksa ja Suomi jakoivat Suomen kahtia suunnilleen Oulun tasolta. Pohjois-Suomi oli täysin Saksan sotajoukkojen hallinnassa, ja Suomen joukot siellä Siilasvuon johtamina alistettuna Saksalle.

      Itä-Karjala valloitettiin ja sen suomalaistaminen aloitettiin. Kuolan niemimaa piti saada Suomelle, ehdottipa Ryti Norjan Finnmarkin ottamista, koska se oli vanhaa suomalaisasutusta.

      Poista
    8. Vai oikein "dokumentteja" - jälleen kerran. Vastaaviin olemattomuuksiin olet vedonnut eri yhteyksissä aikaisemminkin kun olet puhunut itsesi pussiin.

      Suomen valtiojohdon pyrkimys natsi-Saksan liittolaiseksi elokuusta 1940 alkaen, jolloin saksalaisjoukoille avattiin tie Suomeen, on selvitetty perin pohjin niin monessa tutkimuksessa, että ne eivät todellakaan kaipaa enää tuekseen mitään runoiltuja "dokumentteja".

      Poista
    9. Pötyä. Suomessa ei tiedetty Saksan hyökkäyssuunnitelmista Neuvostoliittoon mitään syksyllä 1940, ei edes Hitler itse sitä tiennyt. Asia kypsyi hänellä vasta vuodenvaihteen tienoilla eikä sitä ensimmäisenä suomalaisille kerrottu koska emme olleet missään määrin liittolaisia Saksan kanssa.

      Poista
    10. On se totuuden nieleminen sitten vaikeaa näille valkopesijöille.

      Kirjoitin Suomen johdon pyrkimyksestä päästä natsi-Saksan liittolaiseksi syksyllä 1940. Tämä oli alku. Olin kerran paikalla esitelmätilaisuudessa, jossa Jokisipilä totesi, että elokuun 1940 periaatesopimus Ryti ja Mannerheim emissaari Veltjensille: "jaa") ja syyskuun 1940 kauttakulkusopimus saksalaisten päästämisestä Suomeen oli samalla "point of no return".

      Ja tämä: "ei edes Hitler itse sitä tiennyt"! Idän operaation suunnittelu käynnistyi 31. heinäkuuta 1940 pidetyssä suuressa sotaneuvottelussa (Jokipii). Tiedän erittäin hyvin neuvomattakin, että varsinainen Ohje nro 21 ("Fall Barbarossa") annettiin 18. joulukuuta 1940. Samaan aikaan Talvela "sattui" olemaan Mannerheimin asioilla Berliinissä. Siellä hän mm. totesi Halderille ja Göringille, että "Saksalla konfliktissa Venäjän kanssa tuskin [voisi] olla luonnollisempaa liittolaista kuin Suomi". Siis pyytämällä pyysi, tietenkin Mannerheimin toimeksiannosta.

      Liittolaisuuden "ratkaisevan askeleen" ajankohta oli tunnetusti tammi-helmikuun vaihde 1941, jolloin Heinrichs neuvotteli Berliinissä.


      Poista
    11. Hitler kylä halusi hyökätä NL:oon, en sitä kiistä ja suunnitelmia varmasti tehtiin pitkin vuosia. Se on eri asia kuin se että on tehty lopulliset hyökkäyslinjat ja on tehty lopullinen päätös hyökkäyksestä. Itse asiassa, Hitler ei vielä edes kesäkuussa 1941 tiennyt minä päivänä hyökkäys tapahtuu. Päivää siirreltiin yhä uudestaan.

      Aivan vastaavasti Hitler halusi valloittaa Englannin saaret ja teki suunnitelmia ajoissa mutta koskaan eivät hänen joukkonsa edes päässeet saarille niitä valloittamaan.

      Jokipiin jutut jätän omaan arvoonsa, en hänen kirjoituksiaan arvosta lainkaan.

      Poista
  5. Kemppinen voisi auttaa yleissivistyksessä ainakin minua. Miten väitöskirja voidaan päästää niin pitkälle, että vasta väitöstilaisuuden jälkeen se hylätään? Eikö aikaisemmin olisi voitu puuttua asiaan ja estää väitökseen pääseminen?

    Onhan tämä noloa eikä ainoastaan väittelijälle itselleen. Täytyyhän siellä taustalla olla melko pitkä lista nimiä, joiden olisi pitänyt olla hereillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos jos hän ei tätä aihetta eli kylttyyrin kakkanäytettä täällä pengo. Ei se ole näyte väitelleeltä vaan kylttyyriä itseään.

      Poista
    2. Törhönen on ajettu tuhoon yliopistomiesten typerän kikkailun kautta. Tämä ei totisesti ole ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu. Tämä on kertakaikkiaan tolkuttoman kohtuutonta Törhöselle. Nyt HS jo lyttää sekä miehen että väitöskirjansa aivan kuin olisi jotakin oikein pahaa tehnyt. Väitöskirjan ohjaaja on selvästi vetänyt maton jalkojen alta eikä ole tehnyt tehtäväänsä kuten kuuluu.

      Jos väitöskirja on yliopiston professorien ja tutkijoiden puolesta kertaalleen tarkstettu ja hyväksytty, siitä eteenpäin ei saisi olla enää mitään kuoppia ja esteitä vaan väitöstilaisuus ja homma on valmis.

      Poista
    3. Käytännössä melkein mikä tahansa menee nykyään läpi. Kytkös rahoitukseen merkitsee, että määrä ratkaisee, ei laatu. Ennen oli arvosana-asteikossa monta porrasta, kohta ei enää yhtään. Ensimmäinen tehtävä olisi katkaista kerralla väitösten yhteys yliopistojen rahoihin.

      Poista
    4. "Törhönen on ajettu tuhoon ...." Tämän tapauksen alussa väitöstä plarasi ja vastaanväittämässä oli vain yksi ikääntynyt punktohtori vain. Monikossa puhutaan vasta tässä vaiheessa kun opukseen tutustuivat muutkin aisantuntijat.

      Poista
    5. On syytä pitää mielessä että kyse oli taiteellisesta väitöskirjasta jolle asetetut tieteelliset kriteerit ovat aivan erilaiset ja merkittävästi suppeammat kuin tieteelliselle kohdistetut. Täytyisi silloin pitää maltti ulkopuolisten vaatimuksilla asiassa eikä edellyttää että taiteilija, joka ei ole saanut vähääkään tieteellistä koulutusta, kykenisi tieteellisen väitöskirjan laatimaan. On sitten eri asia onko mitään järkeä edes laatia taiteellisia väitöskirjoja. Mikä tarkoitus niillä on? Väitökirjan tehtävä on toimia yhtenä askeleena akateemisella uralla tutkijan tehtävässä.

      Väittelijät eivät yleisesti saa mitään yliopiston varoja työhönsä vaan joutuvat kaiken itse kustantamaan omalla työllään tai mahdollisilla säätiöiden apurahoilla joita nykyaikana on jo erittäin vaikeata saada. Säätiöt jakavat nykyään apurahaa etupäässä sukupuolentutkimukseen, inklusiivisuuteen yms. höpöpuuhaan.

      Poista
    6. Olisiko käynyt niin, että väärä eli negatiivinen julkisuus sai päättäjien pöksyt tutisemaan ja hätäpäissään hylkäämään jo tarkastetun väitöskirjan?

      Surullinen tapaus, sellaista on tieteellinen vapaus.

      Poista
    7. Törhösen ahdistelujutut taisivat olla kimmokkeena väitöskirjan laatimisessa, jotta pääsisi jälleen naamailemaan julkisuudessa, mutta reisille mäni sekin.

      Ihmetellä saanen vielä Esa Saarista Törhösen yhteydessä, ja että pokka piti sen sekundatekstin äärellä. Oliko ne kavereita? Sukulaisia? Sukulaissieluja?

      Poista
    8. Törhösen aihdistelujutut? Nyt alkaa lapanen taas irrota kädestäsi. Millä pysäkillä oikein jäit pois? Olisi syytä aika tarkkaan miettiä ennenkuin tuollaisia päästelee, raastuvan ovi jo narahtelee kohdallasi.

      Poista
    9. Raastuvan narisevia saranoita voit voidella vaikka tällä Hesarin rasvaisella jutulla (muitakin on kymmenittäin):

      https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005548446.html

      Otsikko jo aikasten raju: "Seksuaalista ahdistelua, epäasiallista käytöstä ja työpaikkakiusaamista – Lauri Törhösen käytöstä siedettiin hiljaa Taideteollisessa korkeakoulussa: ”Hän oli piru siinä koulussa”"

      Poista
    10. Ei ainakaan HS ole joutunut käräjille, kun uutisoi Törhösen ahdisteluista:

      https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005548446.html

      Poista
    11. Ei ole joutunut Törhönenkään käräjille, ei edes syytettä ole tullut. Kyse on enemmän taas WOKE-kulttuurin tuottamasta canceloinnista

      Poista
    12. Mikähän vaivaa ihmistä joka tänne levittelee huhuja ahdistelujutuista? Mistä moinen viha kumpuaa? Jos mitään rikosilmoituksia eikä edes yksityisiä haasteita ole tehty eikä tietenkään mitään tuomioita ole langetettu, ei mitään todellista ole takana. Olisi todella syytä mennä itseensä ja napittaa.

      Poista
    13. Mikäpä se vaivannee niin, mutta ei aina tarvitse tuomioita tullakaan:.

      STT:n Holopainen: "”Nimen julkaisu ei edellytä viranomaisen tutkintaa tai rikosepäilyä, mutta silloin näyttöjen pitää olla todella vahvat ja henkilön aseman riittävän korkea.”

      Ja Törhösen kohdallahan näin oli.

      Poista
  6. Harold Bloomia kannattaa lukea, jos on kiinnostunut korkeakirjallisuudesta, ja vaikkei olisikaan, niin hänen tutkimuksiaan lukiessaan saattaa kiinnostua. Näissä meidän kirjastoissamme on sekä "Lukemisen ylistys" että "Hur du ska läsa och varför". Ilmaisia runojakin löytyy samoista paikoista, sekä tuo Kemppisen kääntämä "Tämän ilmaston runot" että jokin valikoima ruotsiksi ja yksittäisiä runoja antologioissa. Eivät ne ihan helppoja ole. Lienee niistä tutkimuksiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos käyttää sanaa "korkeakirjallisuus", voi varautua siihen, että ketään ei taatusti kiinnosta! Osaa saattaa alkaa suorastaan ahdistaa.

      Harold Bloom käyttää neutraalisti termiä "kirjallisuus", joten emmeköhän mekin uskalla. Joka tapauksessa kulttuurinen dikotomia korkea - matala pantiin päreiksi viimeistään 1990-luvulla ja monessa suhteessa jo ennen sitä. Sitä paitsi sama teos voi eri aikoina seilata sujuvasti "taiteesta" "viihteseen" ja taas takaisin.

      Bloom kirjoitti teoksensa "Lukemisen ylistys" nimenomaan ns. suurelle yleisölle, joten ainakaan siinä ei ole mitään vaikeaa. Monografiansa ja muut kirjallisuustieteelliset opuksensa voivat sitten olla jo vähän toinen juttu. Ilman Bloomia Wallace Stevens ei ehkä olisi monellekaan tuttu runoilija (ja väitän rohkeasti, että kaikki ska teoksen ilmestymisestä on kulunut jo niin pitkä tovi, nykypolvi ei enää häntä tunne - sen paremmin kuin Harold Bloomiakaan).

      Poista
    2. Korkeakirjallisuus ammentaa taivaan tuulista, matalakirjallisuus mullasta maan. Kumpi olisi ravinteikkaampaa jos pottuja kasvattaneelta vaikka arviota kysyisi. Ja toisaalta eräältä Valtaojalta...

      Jon Fosse, norjalainen, sai viimeisimmän kirjallisuudennoobbelin joten lienee korkeakirjallisuutta kirjoittanut hän.

      Hesarin (10.12.23) kriitikkotorvisen mukaan Fossen viimeisin kirja on yhtäpötköä naputeltu, pisteetöt, pilkuilla tauotettu ajatuksenvirtajoki, ettäjottatuota niinköönpä tuota jaksaa kuka lukea muuta kuin hampsimalla palan sieltä, palan tiältä jotta suapi kehua lukeneensa kuin Knausgårdin taistelujensivut kansista kansiin kera Alastalon salin lankkulattioiden raot russakoineen päivineen jotka voideltu ovat Päätalon selkosjatustelujen 60 tuhatta kunnanjahuojen kuivahtaneen makuisilla sivuilla.

      Tarkoitus ei ole mollata ketään eikä mitään, mutta minkäs näppäimille nostetuille sormilleen mahtaa kun niillä taipumusta ajatuksenvirtaan kastautumiseen välillä pakottavana tarpeena ilmaantuu....

      Poista
    3. Suomeksi Fossea näkyy olevan vasta neljä näytelmää ja yksi novelli, mistä lienevät saatavilla. Ruotsiksi käännöksiä on kirjastoissa parisen kymmentä. Luin pienen kirjasen "Prosa 2, Noveller", ja se ainakin oli todella helppolukuinen, sivun tai puolen mittaisia tuokiokuvia elämän alkuvuosilta perheen parissa ja toisella kymmenellä ollessa kaverien ja jonkun tyttösenkin kanssa. Kieli yksinkertaista, mutta mukana aina jokin kirjoittajalle tärkeä havainto tai kokemus. Varsinaisia novelleja oli ehkä yksi, juoposta miehestä, joka kassi kilisten palaa pimeässä kotisaarelleen kauppamatkalta soutaen ja kuin ihmeen kaupalla onnistuukin pääsemään perille, ei elämä vielä loppunutkaan siihen. Ja vaimo oli laittanut myrskylyhdynkin valomerkiksi, odotti se. Ja oli vielä vaimon siskokin, lisävaimo, kun ei sillä ollut muuta paikkaa... Hyvin tiivistunnelmainen, mukana ehkä jotain tuntoja omalta juoppokaudelta, niin hyvin se siemaisu pullon suusta silloin tällöin oli kuvattu..

      Kirjat, joissa ei ole pisteitä eikä kappalejakoja, ovat kyllä rasittavia, silmillekin. Sellaiset ajatusjonot kestää siellä täällä, mutta koko kirja samalla tyylillä voisi olla liikaa.

      Poista
  7. August Strindberg vastusti ankarasti ikunanpokien ja -rakojen teippaamista, naurettavia naisia, nousukasmiehiä, oikeistoa ja orjuutusta. Ehkä hänestä syntyy kirjoitus tänne. Terävä yhteiskunnan kuvaaja, myyttien ja alitajuisen tajuaja ja elämän ja kuolemattomuuden unenomaisuuden kertoja on unohdettu kuten kaikki suuruudet. Toisekseen Harry Martinson Aniaroineen on ajankohtainen kun taas nyrkki silmään ei sitä ole.

    VastaaPoista
  8. Onko jokainen tässä blogissa tekaistu eli fiktiivinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri yhtä paljon kuin sinä.

      Poista
    2. Sinä ainakin.
      "Oletteko luonnollinen henkilö? Millä perusteella katsotte olevanne luonnollinen? (Olli)

      Poista
    3. Mie ainakin, ihan hävettää nimeensä työntää esiin.

      Poista
    4. Onko sinusta aina tuntunut siltä että olet luonnollinen ihminen? Miltä se tuntuu? Oletko ajatellut hankkia siihen jotakin hoitoa?

      Poista
  9. Suuren runouden tulisi olla ilmaista kuten maa ilma tuli vesi.

    VastaaPoista
  10. "Tuleeko nyt nähtävä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos kahdessa vai 20 vuodessa, sitä en osaa arvioida."

    Ilmastonmuutoksen arvioinnin (kehityksen) eteen ovat asialle paneutuneet, tuhannet tiedemiehet monipuolisine välineistöineen tehneet töitä jo vuosikymmeniä, ettei blogistin vaivautua tarvitsekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosikymmeniä tehty töitä torjumaan asiaa, joka tulee ihan kohta?

      Vuosituhannen alussa merenpinnan arvioitiin nousevan 7 metriä vuosisadassa. Sitten se korjattiin 7 sentiksi.

      Poista
    2. Seitsemän senttiselle: Muitako uutisia po. asiasta ei ole silmiisi sattunut?

      Poista
    3. On toki muitakin, mutta uskon vain faktoihin ja numeroihin. Nykyinen arvio merenpinnan nousulle vuoteen 2100 mennessä on 18-59 cm.

      PS. Merenpinta on noussut jääkaudesta lähtien metritolkulla. Luonnossa vallitsee kilpailu, toiset menestyvät, toiset eivät. Menneisyyteen on turha takertua.

      Poista
    4. 15 000 Tiedemiestä on yksi fakta ja numeroin ilmoitettu luku älykkäimmistä lajimme edustajista jotka ilmastomuutosta ovat tutkineet ja järisyttävän huolestuttaviin tutkimustuloksiin ja päätelmiin ovat tukeutuneet kun ovat ilmastokokouksille kantansa ilmaisseet.

      Seitsensenttinen: Riittävätkö rahkeesi oikeasti näin laajan, eri kansallisuuksia sisältävän tiedemies(-nais) joukon päättelyiden kumoamiseen?

      Jos, niin sinun täytyy viimeistään seuraavaan ilmastokokouksen mennessä laatia niin järisyttävää, kumoavaa faktaa sisältävä pamfletti, että maailma voi huokaista helpotuksesta, voidaan lopettaa kokoustamiset tykkänään ja jatketaan samalla elämisen mallilla kuin tähänkin saakka.

      Tilataan kuitenkin viulut ja haetarit varuilta tämän, jo kallellaan seilaavan "Titanicin" kannelle, jos tarinasi ei olekaan vettä pitävä.

      Poista
    5. 10 000 vuotta sitten tässä missä nyt olen, oli 2 kilometriä paksu jää - sen jälkeen koko historiamme on ollut merenpinnan nousua.

      Poista
    6. 150 vuotta sitten maailmassa oli pari hassua miljoonakaupunkia. Nyt on kymmeniä kymmenien miljoonien asukkaiden metropolialueita merten rantaviivoilla. Kaikki eivät ole kovin uusiakaan. Osaatteko kuvitella, mitä meren pinnan nousu puolella metrillä esimerkiksi Shanghaissa tai New Yorkissa aiheuttaisi koko maailman taloudelle?

      Poista
    7. 80 vuotta sitten riehui maailmansota, 80 vuoden kuluttua merenpinta on noussut puoli metriä. Välissä on ollut sota jos toinenkin, ehkä ydinsotakin.

      Mutta ihminen sopeutuu, ihminen siirtyy, ihminen rakentaa uudelleen, ihminen elää kuten ennenkin, ihminen pohtii ja kauhistuu ennusteita. Tosin silloin meistä ei taida enää kukaan olla asiaa ihmettelemässä.

      Poista