30. lokakuuta 2023

Dementiani



Joku sanoi, ettei noin surkeaa sanaa saisi käyttää. Voi olla. Tarkoitan nyt kuitenkin itseäni ja kunnianhimoa kirjoittaa julki toimintakyvyn ja kognitiivisten taitojen hiipuminen, siis omani. Olen joutuut seuraamaan läheltä, myös liian läheltä, pahaa dementiaa. Väkivaltaan taipuva, vainoamisharhainen versio on vaikea hoitajille ja hyvin tuskallinen katsoa.


Ja väärinkäsitysten välttämiseksi: omat lähisukulaiseni selvisivät erittäin korkeaan ikään mieleltään kirkkaina. Puhe ei ole heistä.


Mutta itse eksyin Espoossa. Otin Töölöstä taksin Isoon omenaan eli Länsiväylän eli Jorvaksen tien varteen. Olin tullut pimeällä runsaan parin tunnin matkan kaverin kyydistä. Taksimies oli mukava ja juttelimme nelivetoisista autoista ja nastarenkaista ja maksoin ja jäin autosta.


Katsoin ympärilleni. Missä hitossa minä olen? Ratiovaunu! Mistä lähtien Matinkylässä on ollut spora? Polvet kankeina kiipeilin portaissa ja luin kyltit. Sello. Siis Leppävaara. Ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin väärällä puolella. Ja kun osaan ulkoa jopa osan Leppävaaran kartanon maista aikoinaan mitattujen tonttien numeroista ja af Heurlinien sukutaulun pääpiirteet!


Taksimies muuten osoittautui ammattilaiseksi ja herrasmieheksi. Kun kotiin päästyä soiteltiin, hän pyysi kauhistuneena anteeksi ja lupasi heti lähettää rahat takaisin, korkojen kanssa.


Siirryin eilen treenaamaan jäljellä olevia aivojani. Päätin pitää seinäkellon pysyvästi väärässä ajassa, kun talviaikaan siirtäminen ei sekään onnistunut ensimmäisellä yrityksellä. Niinpä on laskettava päässä vilkaistua, joko on sauna-aika… Nykyoloissa oikea aika, päivä ja vuosi ovat tietenkin vain käden ojentamisen päässä.


Jo menomatkalla ihastuin Pasilan asemalla, kun huomasin, että vieressäni monitorista oikeaa raidetta tähyilevä kansalainen otti kylmän rauhallisesti puhelimen kameralla kuvan monitorista ja katsoi sen raiteen kädestä kamerastaan. Nerokasta! Itse olen keksinyt s*aman vain tarvitessani jääkaapin tai modeemin koodi numeroa tai muuta lähes mahdotonta. Pari kaveriani ottaa valokuvan, kun olen heilutellut jotain kirjaa ja kehunut sitä kovasti. Ennen iskelmät, sinfoniat ja eeppiset runokokoelmat kirjoitettiin kynällä kassakuitteihin tai paragoniin tai kirjekuoreen, joka pantiin päiväksi takin oikeanpuoleiseen sivutaskuun ja siirrettiin lähemmin analysoitavaksi illalla kotona vasempaan sivutaskuun. Nykyisin ei käytetä pikkutakkeja, ainakaan kotona.


Kun kukaan ei tiennyt pöydässämme, jossa istui pelkkiä professoreita, mikä se on Kangasalla se sellainen Sarsa, otin selvää. Sarsanvirta ja nykyinen pitkänomainen lampi on perua mainiosta tapahtumasta, joka olisi ollut hauska nähdä. Kun harju murtui Pälkäneellä vuonna 1604, Längelmäveden pinta putosi pysyvästi yli kolme metriä Kangasalla.


Ole aina ihaillut Höytiäisen rantoja. Siellähän järven laskijat kai ratkesivat ryyppäämään, ja kesken tämän tärkeän toimituksen lasku-oja ryöstäytyi ja järven pinta aleni 7,5 metriä ja Savonlinnassa asti kaduilla kuljettin pari vuotta soutuveneillä. - Kuvana taksini nimi.


29 kommenttia:

  1. Puolestani olen kesäajan elänyt talviajan mukaan mutta pitänyt kelloni kesäajassa. Kroppaani ei ole tarvinnut siirrellä mihinkään aikaan ksoka koen sen hyvin epämiellyttäväksi ja hyödyttömäksi. Kesäaikaan/talviaikaan edestakaisin siirtely on todellista hölmöilyä..

    VastaaPoista
  2. Tuossa tapauksessa oli siis kyse taksikuskin "dementiasta" elikkä hajamielisyydestä.

    Täällä pikkukaupungissa on vissiin liian vähän takseja, tai ainakaan niitä ei saa jollekin kympin keikalle, kun heillä on tarpeeksi Kela- ja koululaisajoja. Eräs ystävä olikin huonosti voidessaan varmuuden vuoksi tilannut Kela-taksin puolen kilometrin terveyskeskuskäyntiä varten! Itse soitin eräänä perjantaipäivänä kolme kertaa yhteen taksifirmaan, ensin tilatakseni, sitten kysyäkseni eikö se jo ala tulla ja vielä sanoakseni: pitäkää taksinne (ikiajoiksi), yhteensä 12 euroa. Sitten piti soittaa ystävälle, että voitko tulla hakemaan. Nyt huomasin kaupungilla mainoksen, että tilatkaa tästä numerosta paikallinen taksi, tilaus ei maksa mitään. Täytyy kokeilla.

    VastaaPoista
  3. Otin eilen taksin iltahämärissä Espanjassa ja kun maksettuani lähdin kävelemään asuntoani kohti taksi ajoi vierelleni viittoillen minua pysähtymään. Maksoin matkan kympin setelillä mutta taksi kertoi sen olleenkin viisikymppinen ja halusi palauttaa ylimääräiset rahat. Sellaisia huijareita ne täällä etelässä ovat.

    VastaaPoista
  4. Niin, hienoa historiaa joista harva tietää. Aikoinani luin Tekno-Kekko vuodatus blogia jossa vieläkin on mielenkkintoisia vanhoja tarinoita. Sieltä muistan lukeneeni vastaavan järven kuivatuskatastrofin joka sittemmin osottautui siunaukseksi. Oliko se Ruotsissa vai missä ?, pohjoismaissa kuitenkin. Muös ikiaikainen kertomus Kärpästen herrasta on syöpynyt mieleeni.

    VastaaPoista
  5. Kangasalan Sarsa on tuttu nimi myös arkeologiasta: paikan mukaan on nimetty Suomen tekstiilikeramiikan läntinen osa, Sarsan keramiikka, jonka tullessa käyttöön katsotaan varhaismetallikauden alkaneen Suomen lounaisosassa.

    Järvenlaskuista, tarkoituksellisista tai tahattomista, kuulin kaiketi ensi kertaa Suomen historiallisen maantieteen luennoilla talvella anno dazumal. Sarsaa ei käsitelty. Sen sijaan yhtenä esimerkkinä oli saman seudun myöhempi luonnonmullistus, kun 1800-luvulla kaivettiin Kaivannon kanavaa Vehoniemen harjun läpi Längelmävedestä Roineeseen. Vuonna 1830 vesimassojen paine mursi harjun yöllä, jolloin Längelmävesi laski Roineen pinnan tasolle ja Iharin virta kuivui kokonaan. - Kansa oli jo vuoden 1604 mullistuksen jälkeen runoillut: "Ilkeä Iharinkoski saattoi Sarsan vaivaiseksi."

    Olen muuten vuosia sitten tällä palstalla kaipaillut teosta Suomen historiallista maantieteestä. Sain silloin vastauksen, että sellainen on jo olemassa, nimittäin muuan Suomen historian yleisesitys. Ei muuten ole, edelleenkään.

    Aikoinaan kansan innokkaasti ostamiin (ja nykyisin muiden kirjojen tapaan halveksittuihin) ns. suurteoksiin kuului mm. yhdeksänosainen Finlandia. Otavan iso maammekirja. Itse ostin sen aikoinaan sesongin mentyä jo ajat sitten ohi pilkkahinnalla suuren kirjakauppaketjun poistomyynnistä. Se on nähdäkseni runsaine, värikkäine kuvituksineen ja erityisartikkeleineen paras olemassaoleva "kevytversio" (vrt. 1900-luvun alun ja 1960-luvun Suomenmaa-sarjat) myös Suomen historiallisen maantieteen tietolähteenä, kunhan vain näkee etsimisen vaivan.

    VastaaPoista
  6. BMW:n keulan kuuluisat "munuaiset" (Nieren) ovat litistymässä sivuilta. Vuosikymmeniä ne olivat kaukana inhimillisestä esikuvastaan.

    VastaaPoista
  7. Liekö Bemarin maski menossa Aku Ankastakin tuttujen nelikulmaisten munien suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sekin jakso on jäänyt mieleeni. Siinä maassa oli suuri rikos muodostaa pyöreitä esineitä ja Tupu, Hupu sekä Lupu puhalsivat vahingossa purukumipalloja. Vapautuisivat vain jos osaisivat puhaltaa neliskulmaisia "palloja". Huijasivat ja kanat puseronsa sisällä ne lopulta puhalsivat ja tragedia peruntui.

      Poista
  8. Voi olla että blogi-isännänkin kognitiiviset kyvyt heikkenevät, mutta selvästi hitaammin kuin kommentaattoreilla. Takavuosina täällä oli poikkeuksellisen hyvää keskustelua ja välähdyksiä siitä näkee edelleenkin, mutta yleinen keskustelun taso laskee, valitettavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, toisaalta olen ymmärtänyt, -vaikkakin joskus hitaasti käsittänyt että tämä ei ole keskustelupalsta vaan moderoitu blogi. Blogisti heittää tekstin joka maniosti matkaansaattaa ajatuksia ja ajattelemisen aihetta itse kullekin. Näitä sitten pohdiskelen ja jopa siteeraan viisaammilleni, jotta fiksummalta vaikuttaisin kuin oikeasti olenkaan. Keskustelu pöydissä suullisesti on antoisaa jos se ei äidy kinaamiseksi tai inttämiseksi ja muutoinkin voi sitten vuosien päästä todeta josko joku muistaa minun jotain sanoneen: -en sitä oikeasti silloin niin tarkoittanut.

      Poista
  9. Blogi ja blogisti Kemppisessä parasta on, etteivät se ja hän pyri opettamaan, mestaroimaan, vänkäämään eivätkä käännyttämään. Se ja hän tietävät, että kukaan ei voi tietää toisen puolesta. Harvinaista, kun melkein kaikki vielä 2023 ovat jonkin uskonnon (mukaan lukien opit, ateismi, rationalismi, spiritualismi, suuntaukset, puolueet ja tieteet) ja erityisesti egonsa kahleissa. Hunajaan ei tule sivumakuja, jos mekšlane imee mettä monen lajin kukista. Ainoa missä Kemppinen ei ole vielä onnistunut on itsensä tekeminen tarpeettomaksi. Moni on onnistunut vain siinä.

    VastaaPoista
  10. "vaikea hoitajille ja hyvin tuskallinen katsoa" Entä potea? Sairaudessa tärkeitä ovat hoitajat, katsojat ja omaiset. Kirkossa tärkeitä ovat virkamiehet, penkinvaltaajat eli esim. lestadiolaiset ja käännyttäjät. Demokratiassa tärkeitä ovat päättäjät. Lukemisessa tärkeitä ovat vanhukset, ainoat jotka lukevat vaikka eivät oikein näkisi enää. Vanhuksissa tärkeää ei ole mikään muu kuin kuolinsiivous, testamentti ja perilliset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Penkinvaltaajista piittaamatta, ehdotan vihreiden jo esille tuomaa uutta huumekäytäntöä. Vanhukset ovat raskas taakka. Kun meistä päästäsiin mopeasti eroon, olisi kansantalous turvassa, kuolinsiivoista voi suositella kotilataousmeina kaikenikäisille.

      Poista
  11. Kemppinen ei ole asiantuntija, se on hänessä hyvää. Asioita ei pidä tuntea, ne ovat oivalluksen este. Ne eivät johda produktiivisuuteen saati että ne olisivat sitä, eivätkä ne kultaisena vasikkana anna muuta kuin uskonnon ja virkavaltaisuuden autoritaarisuutta, nekrofiliaa, nekrosofiaa ja harhaa. Elämä on sen sijaan tieto ja viisaus, polku, metsä ja meri, ihmiset. Elämä ei ole asia.

    VastaaPoista
  12. "Ilkeä Ihari saatti Sarsan vaivaiseksi"
    Syyllinen oli oikeastaan Kostianvirta, joka syntyi kesällä 1604 Pälkäneen Hykiänpuron paikalle. Sivutuotteena muodostui Iharinkoski, joka puolestaan tuli vaivaiseksi Kaivannon kanavan onnettomuudessa vuonna 1830.

    VastaaPoista
  13. Onhan noita järvenlaskuja ennen ollut useitakin. Kannaksen isäntien suurhankkeena oli Kiviniemen kannaksen puhkaiseminen ja Vuoksen suunnan muuttaminen Suvannon kautta Laatokkaan. Tapahtumaa oli seuraamassa tuhansia katsojia. Vuontisjärvellä lapinäijä kaivoi vuosikausia pientä ojaa hiekkakannakseen saadakseen kasteluvettä alaniitylleen. Puro alkoi liristä, sitten lorista ja seuraavaksi Vuontisjärvi syöksyi kannaksen halki ja edelleen Ounasjokeen ja sitten Kemijokeen. Nousemassa ollut lohi sai mutavedet silmilleen ja pakeni takaisin mereen. Kemijoen kalastajat uhkasivat kostaa lapinäijälle ja tämä joutui pakenemaan tunturiin.

    VastaaPoista
  14. Itse Sarsa-nimi on tutkimuksessa selvinnyt saamelaisperäiseksi (Sammallahti, Itkonen, Salo). Originaali tarkoittaa haarakkeista koskea, jollainen Sarsankoski oli ennen 1604. Saamelaislähtöisenä on pidetty myös läheistä Pohtiolampea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vaikea päätellä, että tuolla ylempänä mainittu Sarsan keramiikka oli saamelaista.

      Poista
    2. Uusimmaksi todetun Sarsan keramiikan ja varhaisimpien saamelaisiksi tai suomalaisiksi tunnistettavien jäänteiden välillä on monia satoja, ellei yli tuhat vuotta.

      Poista
  15. Jos fiksu professori toistelee potevansa dementiaa, eikö ole syytä uskoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisella on oikeus omaan dementiaan ja sen julkituontiin.

      Poista
    2. Ei ole syytä uskoa, kerrankos sitä ihmiset sanovat, että tämä on taas sitä minun dementiaani, kun unohtavat vaikkapa jonkin nimen hetkellisesti. Tietysti ihmisen fysiikka ja kognitiiviset taidot rappeutuvat, hiipuvat, haurastuvat ja aistit heikkenevät, ei kukaan ole yhdeksänkymppisenä samassa kunnossa kuin kuusikymppisenä, vaikka siinä on tietysti henkilökohtaisesti suuriakin eroja, "Äitee" esimerkiksi teki vielä heinää 90 täytettyään.

      Kekkosella sanottiin seitsemissä kymmenissä olevan nelikymppisen kunto mutta ei ollut, vaikka hän vielä saattoikin loikkia rappuja ylös näytösluontoisesti. Senioriyhdistyksen kanssa käytiin viime kesänä Tamminiemessä, ja silloin kävin etsimässä ne raput, joita ylös hän hypähteli lenkiltä koiran kanssa tultuaan. Äkkiä sitten tuli loppuheikennys, kun suonet ahtautuivat päätä myöten..

      Kerroin pojalleni, että olin keskustassa nähnyt ikkunassa paikallistaksin mainoksen, mutta en jaksanut painaa sitä numeroa mieleeni eikä ollut kynää mukana. Mikset ottanut kuvaa, hän sanoi. Niinpä tietysti, olinpa tyhmä, vastasin. Tällaisissa hoksaavuusasioissa sitä jää jälkeen nuoremmista koko ajan. Olisiko edes ymmärrys vähän kasvanut, voisi ainakin uskotella itselleen.

      Poista
    3. Herra Blogisti vain syötti kiekon meille jotta voisimme yrittää lyödä sen maaliin. Se ei näytä kaikilta onnistuvan.

      Poista
    4. Olen samaa ikäluokkaa Eija Geen kanssa, mutta oppinut ottamaan kuvan kaikista myöhemmemmin muistettavista asioista. Hienoa.

      Parin päivän päästä katselen sitten kännykuviani niskaani rapsutellen. Mitä tuosta pitikään muistaa, mikä helkkari tuo on, entäpä tämä…?

      Poista
  16. Nykyisin on eräs kelpo tapa mitata dementiaansa.

    Menee uusimaan ajokorttiaan tietyn iän (>65v) velvoittamana.

    Kunnon lääkäri (jonka tulee vastata lausunnostaan jos tulos on "susi" tai liikennekuolema tms) tekee tarkastuksen nykyohjeiden mukaan ja kas: dementtia jää kyllä haaviin.

    Toinen asia on, että merkittävä osa dementiaa lusivista ei sitä isommin huomaa saati siitä kärsi. Aika moni on onnellisen "tietämätön". Ja lisäksi osaa laulaa hyvin sävelessä pysyen, jopa itse pianolla säestäen ja sanat muistaen "Arvon mekin ansaitsemme".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeksi ajokorttia uusiessani lääkäri koetti selvästi jallittaa minua erehtymään useita kertoja, testaten tällä onko dementiaa liikkeellä tämän herran kohdalla. Osa kysymyksistä oli viattoman oloisia mutta hän toisti niitä useamman kerran muiden kysymysten lomassa. Hyvä näin.

      Poista
  17. Olin kerran pitkään noin vuoden ilman kahvia, ja pitkään ilman kofeiiniakin. Sitten menin kaupungilla huoltsikalle teen juontiin. Kun tulin ulos ja kävelin kadulla, eksyin täysin. Missä olen? Ilmansuunnatkin sekaisin.
    Näin kaukaa katujen välistä meren, aha. Hyvin hiljalleen mutta kovin pitkään kesti tajuta lopulta missä olen ja miten päin, vaikka olin kulkenut siitäkin läpi kävellen satoja kertoja, joten piti olla tuttu! Tilanne oli aika pelottava.

    Kofeiinipaukku on pahimmoilleen aivosumua tekevä huume kun sitä ei ole viikkoihin tai kuukausiin nauttinut.

    MMM...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko kyseessä kalliolainen teehuone?

      Poista
  18. Tietysti vanhuksia kuuluu sanoa tyhmiksi, taitamattomiksi ja yhteiskunnalle ja omaisille kalliiksi ja haitallisiksi dementikoiksi, aivovammaisiksi. Mutta jos jotakin muuta ryhmää (esim. lapsia, jotka ovat ovat vanhusten kaltaisia) niin nimittelisi, eikö saisi korkeimman neuvoston tuomion? Ei ketään muuta saa kohdella ryhmänä, vieläpä haitallisena epäihmisryhmänä. Ovatko vanhukset oikein ihmisiäkään enää? Siksipä kohtelu on kuin juutalaisilla ennen vanhaan.

    VastaaPoista