22. toukokuuta 2023

DeepL



Olen järkyttynyt. Heti rahaa maksulliseen versioon, runsaat 20 euroa kuussa! Tämä on Free Trial. Pojanpoika neuvoi. Alla olevat kolme kappaletta ovat, mitään muuttamatta, koneen englannista suomentamia. Valitsin tämän tekstin The Economistista, koska tunnen käsitellyn asian.

Tähän en ollut varautunut. Teksi on vaikea ja sisältää useita knoppeja. Virheitä on vain muutama. Irlanti on suomessa “Vihreä saari”, ei niinkään Smaragdisaari.

“Toistaiseksi eu:n sääntelyvallan symboli tekniikan alalla on ollut yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, gdpr). Tässä yksityisyyden suojaa koskevassa laissa edellytetään muun muassa, että yksityishenkilöt antavat nimenomaisen suostumuksen ennen kuin heidän tietojaan voidaan käsitellä. Toukokuusta 2018 lähtien voimaan tullut laki on valloittanut maailman. Graham Greenleaf Uuden Etelä-Walesin yliopistosta sanoo, että lähes 160 maata on hyväksynyt lainsäädäntöä, johon se on "vaikuttanut merkittävästi". Pari muuta lakia, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuun alussa, tulevat kuitenkin todennäköisesti kilpailemaan sen kanssa: digitaalisia palveluja koskeva laki ja digitaalisia markkinoita koskeva laki, jotka alkavat tulla voimaan ensi vuonna. dsa käsittelee muun muassa vihapuhetta, laittomia tavaroita ja mainontaa. dma:ssa määritellään uusi luokka määräävässä asemassa olevia "portinvartija-alustoja", joita useimmiten johtavat amerikkalaiset teknologiajätit, ja kielletään niitä harjoittamasta kilpailukyvyttömiksi katsottuja käytäntöjä, kuten suosimasta omia palveluitaan tai estämästä pikaviestipalvelujaan toimimasta yhteistyössä kilpailijoiden kanssa.


Gdpr on kuitenkin jo osoittanut, miten vaikeaa tällaisten digitaalisten sääntöjen noudattaminen on. Täytäntöönpano on ollut hidasta, ainakin sakkoina mitattuna. Vuodesta 2018 lähtien rangaistukset ovat lakiasiaintoimisto cms:n mukaan olleet lähes 1,7 miljardia euroa (1,7 miljardia dollaria) noin 1 200 tapauksessa. Vaikka asetuksen pääkohteille, amerikkalaisille teknologiajätille - Alphabetille, Amazonille, Applelle, Metalle ja Microsoftille - langetetut kumulatiiviset sakot olivat yhteensä 1,3 miljardia euroa, se on alle tuhannesosa siitä, mitä ne yhdessä tekivät liikevaihtoa viime vuonna.


Tärkein syy tähän suhteelliseen lempeyteen on tapa, jolla eu on järjestänyt täytäntöönpanon valvonnan. Rajat ylittäviä tapauksia käsittelee sen maan tietosuojaviranomainen, jossa yritys sijaitsee. Tämän pitäisi tehdä Irlannin tietosuojakomissiosta eu:n tehokkain yksityisyyden suojaa valvova viranomainen: kaikki suurten teknologiayritysten eurooppalaiset pääkonttorit Amazonia lukuun ottamatta sijaitsevat Smaragdisaarella. Yksityisyyden suojan puolustajien tyrmistykseksi maa on kuitenkin osoittautunut pullonkaulaksi. Sillä ei ole riittävästi resursseja, eikä se ole varma, kuinka aggressiivisesti sen pitäisi tavoitella yrityksiä, jotka tarjoavat paljon paikallisia työpaikkoja ja verotuloja. Välttääkseen saman sääntelyn jumittumisen uuden dma:n ja dsa:n kanssa komissio on nyt antanut itselleen valvojan roolin. Se on jo alkanut rakentaa uutta alan vahtikoiraa. Sen palveluksessa on lopulta noin 220 virkamiestä, sopimussuhteista työntekijää ja kansallista asiantuntijaa. Sillä on oma rahoitus, joka perustuu sen sääntelemiltä yrityksiltä perittävään maksuun, ja se saa räätälöidyn ohjelmistoalustan, jolla se voi seurata tapauksia.”


Translated with www.DeepL.com/Translator (free version)

So far the symbol of the eu’s rulemaking power in tech has been the General Data Protection Regulation, or gdpr. This privacy law requires, among many other things, that individuals give explicit consent before their data can be processed. Enforceable since May 2018, it has taken the world by storm. Graham Greenleaf of the University of New South Wales says nearly 160 countries have adopted legislation “influenced substantially” by it. A pair of other laws, however, which the European Parliament passed in early July, are likely to rival it: the Digital Services Act and the Digital Markets Act, which will start entering into force next year. The dsa deals with such issues as hate speech, illegal goods and advertising. The dma defines a new category of dominant “gatekeeper” platforms mostly run by America’s tech titans—and prohibits them from engaging in practices deemed uncompetitive, such as giving preference to their own services or blocking their instant-messaging services from interoperating with rivals.

Yet the gdpr has already shown how difficult it is to make such digital rules stick. Enforcement has been slow, at least when measured in fines. Since 2018 penalties have amounted to nearly €1.7bn ($1.7bn) in about 1,200 cases, according to cms, a law firm. Although the cumulative fines meted out to the regulation’s main targets, America’s tech titans—Alphabet, Amazon, Apple, Meta and Microsoft—reached a hefty €1.3bn, this is less than a thousandth of what they collectively made in sales last year.

The main reason for this relative leniency is the way the eu has set up enforcement. Cases that cross borders are handled by the data-protection authority in the country in which a firm is based. This should make Ireland’s Data Protection Commission the eu’s most powerful privacy watchdog: all of big tech’s European headquarters bar Amazon’s are based in the Emerald Isle. Yet to the dismay of privacy advocates, the country has proved to be a bottleneck. It does not have enough resources and is unsure how aggressively it should go after firms which provide a lot of local jobs and tax revenues. To avoid the same regulatory logjam with the new dma and dsa, the commission has now given itself the role of enforcer. It has already started building what will amount to a new industry watchdog. It will eventually boast some 220 civil servants, contract workers and national experts. It will have its own financing, through a levy on the firms it regulates, and a bespoke software platform to keep track of cases.

(The Economist, 22.5.3023, The World in Brief - excerpt)



85 kommenttia:

  1. Olemme kielimuurin raunioilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka. Silti korkea tieto- ja osaamismuuri taivaisiin asti.

      Poista
    2. Joo, ja moraalimuuri.

      Poista
  2. Häkellyttävän pätevä kääntäjä.

    Sallittakoon sivuihmettely: Miksi Economist käyttää erisnimien lyhenteissä pieniä kirjaimia tuolla tavalla: gdpr:n, dsa:n ja dma:n jotenkin ymmärrän, mutta eu ja cms?

    VastaaPoista
  3. Mitenkäs tuo kääntää sivistyskielistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilin ranskaa ja tuntui ihan Proustilta itseltään suomeksi sujuvan.

      Poista
    2. Ei sivistyskieliä ole olemassa. Joka kielellä voi puhua yhtä rumasti. Eikä niille ole mitään virallista arvojärjestystä.

      Poista
    3. Englanti ei ole enää sivistyskieli.

      Poista
    4. Ei-sivistyskieli kai on sellainen, jolla ei ole tuotettu kirjallisuutta ja tiedettä. Ero on toki usein suhteellinen ja tulkinnanvarainen.

      Poista
    5. "Englanti ei ole enää sivistyskieli." Höpö höpö. Todista.

      Poista
    6. Avaa kaupallinen radio.

      Poista
    7. Avasin. Siellä puhuttiin suomea. Suomi ei ole enää sivistyskieli.

      Poista
    8. "Englanti ei ole enää sivistyskieli." Sivistymätön ja rasistinen lausunto. Kiihotusta kansanryhmää vastaan.

      Poista
    9. Mitä kansanryhmää? Englanninkielisiä brittejä vai jenkkejä?

      Poista
  4. Ei taida kannattaa enää opiskella kielenkääntäjäksi. Suuri joukko ammatteja putoaa pois tarpeettomina. Ja ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Suuri joukko ammatteja putoaa pois tarpeettomina. Ja ihmisiä."

      Näinpä siinä saattaa käydä. Eikä yksin kääntäjien kohdalla, vaan koulutetun valkokaulustyön kohdalla laajasti. Vaikkapa jurstit yhtenä esimerkkinä. Harkittua ja perusteltua tuomiolauselmaa pukkaa koneesta 0,68 sekunnin "miettimisajalla". :)

      Jos tekoäly tekee sen, mitä se nyt lupaa, puheet työvoimapulasta kääntyvät päälaelleen. Meillä onkin yhtäkkiä liikaa porukkaa täällä.

      Poista
    2. Sitten kai bisnesjohtaminenkin tulee tarpeettomaksi, jos tekoäly hoitaa valinnat liiketoimissa. Mutta entä jos keskenään kilpailevilla firmoilla on kullakin on maksimaalisen hyvät tekoälysovellukset? Mitä taloudelle tapahtuu?

      Poista
    3. Itse olen pyytänyt Tekoälyä tekemään ammattimaisen suomennetun / tai englanninkielisen lyhennelmän/tiivistelmän yli 10 sivuisista artikkeleista, säännöstöistä ja väitöskirjoista ja jopa lain esivalmisteluista. Helpottaa suuresti elämää

      Poista
    4. "Haen lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta" on tuon tekoälyn mukaan englanniksi "I'll get the varnish from the harbour when the varnish from the harbour". Tekoäly, vrt. tekonauru.

      Siinä vaiheessa voidaan alkaa odottaa kääntäjän ammatin häviämistä, kun kone edes tunnistaa polysemian ja homonymian. Ja siinä vaiheessa se ammatti voidaan sitten katsoa hävinneeksi, kun kone osaa omin sanoin selittää esimerkiksi, miksi tietty sanaleikki muuttuu sanasta sanaan käännettynä käsittämättömäksi; osaa esittää tämän ongelman kiertämiseksi useita erilaisia vaihtoehtoja; sekä osaa tuoda kustakin vaihtoehdosta esiin niiden hyödyt ja haitat.

      (Tai kun kone huomaa, että sen käännökseen on vaarassa tulla tahaton sanaleikki, joka muodostaa tyylirikon, ja osaa välttää sen käyttämällä toisenlaista käännöstä.)

      En myöskään ymmärrä, miten tuo Economistin teksti "on vaikea ja sisältää useita knoppeja". Tavanomaista yksinkertaista taloussivujen uutiskieltä. Economistissa ei edes voitaisi julkaista kovin vaikeaa tekstiä, koska se on maailmanlaajuiselle yleisölle suunnattu lehti, jonka lukijakunnasta vain pienehkö osa puhuu äidinkielenään englantia. Sillä on epäilemättä avustajilleen tyyliopas, joka huomioi tämän, ja vaikka se jäisikin huomioimatta, viimeistään editointivaiheessa teksti muokataan aina riittävän yksinkertaiseksi.

      Poista
    5. Kokeilin Louis Pergaud:n romaanin "La Guerre des boutons" esipuhetta ja alkua tuolla ilmaisella DeepÄllällä (ranska => suomi) ja ei tuo vielä ammattikääntäjää korvannut, mutta tuotti kyllä ihan pätevää raakakäännöstä.

      Kääntäjää siis tarvitaan vielä, ainakin tarkistamaan ja korjaamaan tulos, jottei tulkusta tule härkälintua tai kalkkikiviluolasta naimakaupunkia.

      "—D’abord, qu’est-ce que c’est t’y que ça, des couilles molles, fit Tintin?
      La Crique réfléchissait."

      "-Ensin, mitä se on, pehmopalloja, sanoi Tintti?
      Lahdessa mietittiin."

      Poista
    6. Erityisesti matalapalkka-aloilla tulee kyllä olemaan työvoimapulaa jatkossakin, hoivatyössä, ruoanlaitossa, teollisuudessa, maataloudessa ym. tarvitaan ihmisiä. Kahteen ensin mainittuun tekijöitä saadaan tällä hetkellä vain Euroopan ulkopuolelta. Monille kirjoittaville ihmisille tekoälystä näyttää olevan paljon apua.

      Erään pankkihuijaustapauksen yhteydessä puhuttiin täällä meillä siitä kauheasta mahdollisuudesta, mitä voi tapahtua, jos tekoäly oppii puhumaan jonkun määrätyn ihmisen lailla uskottavasti. Mihin sitten voi enää uskoa?

      Poista
    7. Eija G

      Mahtaakohan tämä "uuskolonialismi" tai "piikatalous" toimia myös käytännössä? Onko niin, että muualta tulleet todellakin palvelevat meitä valkoisia matalapalkka-aloilla jonkinmoisena kiitollisena kuli-porukkana?

      Vai käykö niin, että kun on päästy Suomen etuuksien piiriin, huomataan se sama kuin kantaväestökin: Miksi tehdä matalapalkkatöitä, kun saman saa tekemättäkin?

      En nimittäin usko, että nuo tulijat sen tyhmempiä olisivat kuin muutkaan.

      Ja omia työttömiä/ vajaatyöllistettyjä meillä on jo entuudestaan 300 000/ 500 000.

      Jospa se ongelma ja sen ratkaisu ovatkin jossakin muualla ??

      Poista
    8. Matalapalkka-aloilla on työvoimapula siksi, että niillä maksetaan matalaa palkkaa. Markkinataloudessa tämän pulan pitäisi johtaa palkkatason nousuun.

      Näin ei tapahdu, koska kehitysmaista tulevan kouluttamattoman väen palkan pienuutta kompensoidaan sosiaalituilla. Tulijat huomaavat äkkiä, että samaan ansiotasoon pääsee jättäytymällä kokonaan tukien varaan.

      Ainoastaan byrokratiamme estää ulkomaisen ammattiväen tulon meille töihin. Pätevää väkeä ei saada vaatimalla heiltä turvapaikka-anomus.

      Sen ymmärtämiseen ei tarvita tekoälyä.

      Poista
    9. Ei hätää, hoiva-alalla on huutava työvoimapula ja sinne voi mennä tuottamaan toimeliaisuutta työmarkkinaan.

      Poista
    10. "Harkittua ja perusteltua tuomiolauselmaa pukkaa koneesta 0,68 sekunnin "miettimisajalla"." No voi olla "harkittua" ja perustelujakin voi löytyä. Mutta entäs kun esimerkiksi tänään toinen ylimmistä tuomioistuimistamme oli näennäisen yksinkertaisesta joko-tai-kysymyksestä kahta päinvastaista mieltä äänin 15-8! Pitäisikö tekoälyn myös äänestää itseään vastaan? Ja voiko tekoälyn kerran luoma tulkinta ja prejudikaatti koskaan myöhemmin enää muuttua? Ehkä, jos sinne syötetään tietynlainen oikeuslähdeoppi.

      Poista
    11. Matias K, työperäisesti maahan muuttaneet ovat yleensä ahkeraa ja eteenpäin pyrkivää väkeä, jotka käyttävät hyväkseen maamme hyviä koulutusmahdollisuuksia. Itse tunnen tästä esimerkkinä yhden hoivakodin, jossa tummaihoiset hoitajat, avustajat ja mitä olivatkin, toimivat miellyttävästi ja tehokkaasti ja alimman koulutustason saavutettuaan hakivat ylemmälle. Osastonhoitaja, kaunis, sydämellinen nainen, oli alun perin Keniasta.

      Robottejakin tietysti voitaisiin käyttää joissain tehtävissä, mutta eivät ne ihmistä voi korvata vanhusten ja sairaiden hoidossa tai päiväkodeissa. Hoitoalan palkkoja pitäisi tietysti pystyä nostamaan ja satsata enemmän myös ilmaisiin keinoihin, työilmapiiriin ja johtamiseen. Jostain niitä hoitajia on saatava lisää.

      Poista
    12. Totta on, että EU:n ulkopuolelta tulleita on aivan ansiokkaasti töissä mm. hoitoalalla. Myös esim. Vietnamista tulevat ja yleensä Itä-Aasian porukat ovat noin tilastollisesti ja keskimäärin työlle ahneita.

      Ja huom. he täyttävät helposti myös minimipalkkakriteerit.

      Juuri nyt hallitusnevotteluissa yritetään luoda maahantulon kriteerejä niin, että oikeasti työhön tulevat voidaan erotella sosiaaliperäisistä shoppailijoista, joita niitäkin on meille ryöpsähdellyt useamman kymmenentuhannen ryppäissä ja myös muka "työperäisinä".

      Mutta asetetaan kysymys toisin: Miksi Suomen maahanmuttopolitiikan pitäisi olla sen leväperäisempää kuin muiden Pohjoismaiden, Tanskan ja Ruotsin nyt uusittava politiikka?

      Eivät ne kauheat persutkaan ymmärtääkseni yhtään sen enempää pyydä. Vai olenko väärässä?

      Poista
    13. Eija G

      Noinkin on.

      Kyse on vain siitä, kuinka avoin pääsy Suomen sosiaaliturvan varaan tarjotaan kaikille maailmassa asiasta kiinnostuneille ja itsensä "työperäisiksi" ilmoittaville. Jokin kriteeristö pitää olla.

      Kuten joku viisas on todennut: "Avoin maahanmuuttopolitiikka yhdessä hyvinvointivaltion kanssa on pidemmän päälle mahdoton yhtälö."

      Naiivi tässä ei pidä olla. Mm. Ruotsi on sen nyt oppinut kovan kautta. Tanska jo aiemmin.

      Poista
    14. Ehkä tulevaisuus lyhyellä tähtäimellä onkin siinä että työntekijä kouluttautuu chatgpt-osaajaksi jolloin hän on ylivertainen

      Poista
    15. Nimettömälle Tintin käännöksestä. Eri tekoälyt kääntävät lauseet eri tavoin. GPT4 kääntää täydelleen oikein ja antaa kaksi vaihtoehtoa.
      Tässä kolmosen käännös:
      "Ensin, mitä se on, että se on pehmeitä munia, sanoi Tintin? La Crique mietti."
      Tekoälyltä voi pyytää kolmekin eri vaihtoehtoa käännökseen.

      Poista
    16. Parempi, mutta virheellinen edelleen. Tosin, jos käännätit vain tuon otteen, niin konekääntäjällä ei ehkä ole riittävästi kontekstia toimia oikein.

      "Pehmeät pallit" (~pelkurit) on haukkuma, jota naapurikylän pojat käyttivät sankareistamme, joten suomentajan pitäisi kehittää tilalle vastaava käsite. Criquet on lempinimi, joten sen voisi myös kääntää, samoin muistaakseni Tintin.

      Ilmainen Deepl rajoittaa tekstin pituuden 3000 merkkiin, tulos voisi ehkä olla parempi jos sille antaisi kerrallaan koko teoksen pureskeltavaksi.

      Poista
    17. Lisähuomiona voisi todeta että (kone)kääntäjä "jumiutuu" tässä yhteen sanaan seuratessaan liian uskollisesti alkuperäistekstiä, suomentaja taas voisi pistää nuo 8-12 vuotiaat pojat ihmettelemään ihan jotain muuta haukkumasanaa naapurikylän poikien huutelusta.

      Poista
  5. Tottapa siellä jossain ohjelman uumenissa on Kalevala joten turhaa kait luulla että yllätyksiä tulisi kun se luultavasti etsisi sen käännöksen. Ihminen sen ohjelman on ideoinut ja mallintaa itsensä toimintaa.
    Osaisikohan tuo kääntää räppiä?

    VastaaPoista
  6. Kumpi vaarallista, äly vailla sydämen hyvyyttä vai tekoäly?

    VastaaPoista
  7. Vaikuttavaa. Mutta vaikka käytämme termejä artificial intelligence / tekoäly, kyse ei ole älystä. Edelleen kyseessä on computer, computer programming / tietokone. Joskin häkellyttävän hyvä. Large language model / suuri kielimalli. Ennustan filosofian suurinta renessanssia antiikin Kreikan jälkeen. Kieleni rajat ovat maailmani rajat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se jo puuhailee omiaan, ei vain ennalta määrättyjä ohjelmoituja tekoja.

      Poista
    2. ”…kyse ei ole älystä. Edelleen kyseessä on computer, computer programming / tietokone…”.

      Ehkäpä näin. Mutta semantiikka sikseen; määrittelepä ihmisen aivot, miten ne edustavat älyä? Jumalaton määrä sähköjohtoja eli hermosoluja, joissa pirusti linkkejä keskenään. Siis miten määrittelet eron ihmisaivojen hermoverkon ja tietokoneen sähköverkon välillä?

      Poista
    3. Olen samaa mieltä. AI-rakentajien puheiden mukaan kyse on pääosin tekstiä ennakoivasta järjestelmästä. Itse en täysin ymmärrä miksi sellaista nimitystä käyttävät. Ehkä kyse on hämäyksestä.

      OpenAI piti olla avoimen lähdekoodin järjestelmä johon kaikki kehittäjät voisivat osallistua. Pian kävi niin että kehittävä taho havaitsi järjestelmän kyvykkyydet sekä taloudelliset potentiaalit ja suljettiin ulkopuolisilta.

      Olen kevään aikana tutustunut hiukan olemassaoleviin tekoälyjärjestelmiin, melko pinnallisella tasolla tietenkin. Olen yllättynyt joidenkin tavattoman kehittyneistä vahvuuksista. Jotkin osaavat tyrmistyttävän hyvin imitoida ihmistä mutta puutteet tulevat sitten muilla osa-alueilla. Jotkut taas ovat kökköjä ihmisen imitoinnissa mutta vahvoja muissa asioissa. Minusta tehdään melkoinen virhe siinä että pyritään AI-robotit laatimaan ihmisen kaltaisiksi. Vaikka se onnistuisi se ei voi olla itsetarkoitus. No, onhan nähtävissä tiettyjä erityissovelluksia joissa ihmisen kaltainen hahmo olisi eduksi mutta...

      Kehittyneimmät robotit osaavat jo heittää jotain vitsin tynkää joka kertoo jo aika paljon tasosta. Itse pidin tätä jonkinlaisena kynnyksenä älyllisyydelle ja kenties tietoisuudelle. Jotkut näitä roboteista väittävät olevansa tietoisia. Vielä suhtaudun epäillen siihen.

      Poista
    4. Vastaan alempana eri postauksessa.

      Poista
    5. Pälkähti mieleen että pitäisikö tekoälyn sijaan puhua pikemminkin tekointuitiosta?

      Poista
    6. Monet ihmisetkin väittävät olevansa tietoisia vaikka arvio siitä jää täysin vastapuolelle.

      Poista
  8. Pyysin Tekoälyä suomentamaan tuon ensimmäisen kappaleen ja tekemään siitä lyhyen ja ammattimaisen yhteenvedon. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Viikolla pyysin Tekoälyä suomentamaan ja tekemään yhteenvedon suomalaisesta väitöskirjasta. Olin lentää selälleni.
    Tässä tulos:
    "Euroopan unioni on ollut teknologian sääntelyn edelläkävijä maailmassa. Sen tunnetuin laki on yleinen tietosuoja-asetus (gdpr), joka vaatii muun muassa, että henkilöt antavat nimenomaisen suostumuksensa ennen kuin heidän tietojaan voidaan käsitellä. Vuonna 2018 voimaan tullut gdpr on vaikuttanut lähes 160 maan lainsäädäntöön. Kaksi muuta lakia, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuun alussa, ovat todennäköisesti yhtä merkittäviä: digitaalisten palvelujen laki (dsa) ja digitaalisten markkinoiden laki (dma), jotka alkavat astua voimaan ensi vuonna. Dsa käsittelee esimerkiksi vihapuhetta, laittomia tavaroita ja mainontaa. Dma määrittelee uuden kategorian hallitsevista "portinvartija" alustoista, joita pääasiassa Amerikan teknologiajätit pyörittävät - ja kieltää niitä harjoittamasta kilpailua rajoittavia käytäntöjä, kuten omien palvelujensa suosimista tai viestintäpalvelujensa estämistä yhteensopimasta kilpailijoiden kanssa."

    VastaaPoista
  9. Tekoäly korvaa professorit ja opiskelijat. Hyvä niin, sellaiseksi touhu on mennyt. Gradun ohjaajat valittavat, että gradustaja ei osaa kunnon suomea. Osaakohan ohjaaja, onhan suomen kielen tarkastus ollut jo pitkään tutkimuksille välttämätön.

    VastaaPoista
  10. Henrik Stenlund 24.5.2023 ja Anonyymi keskiviikkona, 24 toukokuuta, 2023: ”…kyse ei ole älystä. Edelleen kyseessä on computer, computer programming / tietokone…”.
    Ehkäpä näin. Mutta semantiikka sikseen; määrittelepä ihmisen aivot, miten ne edustavat älyä? Jumalaton määrä sähköjohtoja eli hermosoluja, joissa pirusti linkkejä keskenään. Siis miten määrittelet eron ihmisaivojen hermoverkon ja tietokoneen sähköverkon välillä?
    ...
    Tämä juuri on se kysymys, jonka vuoksi ennustan filosofian suurinta renessanssia antiikin Kreikan jälkeen. Monet käsitteet pitää täsmentää, ehkä uudelleenmääritellä, ehkä jäsentää uuteen kokonaisuuteen, jossa suuri kielimalli on välttämätöntä huomioida.

    Olen miettinyt tätä vähän. Ensimmäinen keskusteluteema voisi olla Descartesin "je pense, donc je suis" / "cogito, ergo sum" / "ajattelen, siis olen olemassa".

    Toinen keskusteluteema voisi olla metodinen epäily.

    Mielestäni tällaiset kysymykset kuuluvat älyn olemukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. >… ennustan filosofian suurinta renessanssia antiikin Kreikan jälkeen…”.

      Siihen voisi olla tarvetta!

      Kolme ongelmaa: 1) Mitä älyllä tarkoitetaan, 2) Missä orgaaneissa äly sijaitsee, 3) Kuka / mikä loi nämä orgaanit?

      Otan esimerkin. Kameran objektiivi on monimutkainen järjestelmä: siinä on runsaasti linssejä, jotka ovat taittovoimaltaan erilaisia, ne sijaitsevat vaihtelevien etäisyyksien päässä toisistaan, linssejä voidaan yhdistää. Tällaisen laitteen valmistaminen – optimointi – edellyttää älyä ja vaativaa laskentaa. Apina ei sitä tee; vaaditaan älykäs ihminen, ehkäpä peräti insinööri.

      Eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä on samalla tavalla vaativaa optimointia. Meille on opetettu, että evoluutio – sattuma – hoiti homman. Tai Jumala. Tarkastellaan ensimmäistä vaihtoehtoa.

      Kyse ei ole sattumasta. Geneettistä järjestelmää voidaan perustellusti kutsua tietokoneeksi. Meidän soluissamme toimiva järjestelmä on toiminut yhtäjaksoisesti määrättömän kauan, se on perintöä vanhemmiltamme ja heidän esivanhemmiltaan. Monisoluiset eliöt syntyivät niukka miljardi vuotta sitten.

      Geneettinen tietokone optimoi paljon vaikeampia tehtäviä kuin optiikan rakentaminen. Rakenteensa se perii kahdelta edeltäjältään, informaation se hienosäätää rekombinaation avulla ja lisää vaihtelua mutaatioiden avulla. Lopputulos on sama kuin objektiivilla: paras mahdollinen aikaansaannos – sopeutuminen tiettyyn ympäristöön. Oiva tietokone!

      Ja tässä paras: muun muassa optiikan valmistajat käyttävät tätä geneettisen tietokoneen esittelemää menetelmää, joka on monipuolinen, tehokas – ja helppo: geneettiset algoritmit. Ei tarvitse derivoida.

      Huomatkaa myös: periaate tässä on sama kuin ihmisaivoissa: lapsen aivot oppivat kokeilemalla ja hylkäämällä ja hyväksymällä. Samoin siis kuin myös tekoäly.

      Poista
    2. Puolestani pidän aivoja huimasti mutkikkaampina kuin mihin ihminen koneillaan vielä pitkään aikaan kykenee. Toiseksi, hermosolut ovat toiminnoiltaan mutkikkaampia kuin loogiset piirit omaten myös suunnattoman määrän kytkentöjä keskenään. Niillä on myös kyky uusiutua ja muokata itseään joka on oppimisenkin seuraus. Loogiset piirit ei ainakaan nykyisin ole tehty sellaisiksi vaan oppiminen tapahtuu pelkästään loogisten signaalien tasolla. Jos koneesta silloin katkaistaan virta ilman että se ehtii tallettaa aineistoaan se on yhtä tyhmä kuin toissapäivänä. Ihminen taas oppii koko ajan jotakin ja se säilyy joskus pitkänkin ajan koska hermosolut ovat pysyvän luonteisesti muokkaantuneet.

      Olen kevään aikana ollut melko hämmästynyt AI:n kehityksen tasosta ja nopeudesta. Kyse on mitä suurimmassa määrin uudesta kultaryntäyksestä jossa vauhtisokeus on jo iskenyt kehittäviin tahoihin. Pitäisi väliin vetää henkeä ja katsoa minne ollaan menossa ja mitä vaaroja voi esiintyä. Hyvin pian (jo nyt) koneet ovat merkittävästi älykkäämpiä kuin me ja kun ne kytketään täydellä kaistaleveydellä internettiin, niillä on hallussaan käsittämätön määrä tietoa josta osa on puppua. Se muodostaa odottamattomia vaaroja jo itsessään mutta erityisesti jos jokin taho pääsee luvattomasti sorkkimaan järjestelmiä.

      TIetoisuus on muutakin kuin älyä. Koirat ja apinat osoittavat kokeissa ilmiselvää tietoisuutta vaikka eivät osaa matematiikkaa tai juridiikkaa alkeita enempää. AI-koneet väittävät monet olevansa tietoisia mutta myöntävät että heillä ei ole tunteita. Olemme melkoisen tiedollisen AI-vedenjakajan rannalla. Emme edes käsitä millaisia koneita olemme kehittäneet ja mihin ne kykenevät jo nyt.

      Toisaalta, kun tutkii koneiden tekemiä "luovia" teoksia, havaitsee että ne osaavat lahjakkaasti kopioida olemassaolevia taideteoksia ja yhdistellä niitä sekä ottaa mukaan kuvia elävistä olennoista ja hahmotella jotakin uutta. Olen edelleen sitä mieltä että koneet eivät kykene todelliseen luovaan toimintaan nykyisellään. Se tarkoittaisi tyhjästä nyhjäisemistä jota ihminen luovimmillaan tekee.

      Myös jos pitäisi ratkaista jokin haastava matemaattinen teoreettinen ongelma, se todennäköisesti jää koneelta vielä tekemättä. Kyse on usein siitä että tutkijan pitää ajatella "out of the box" eli siirtyä aivan toiseen avaruuteen ajatuksiensa kanssa ja lähestyä ongelmaa täysin uudesta kulmasta. Ongelmaksi tulee se että heti kun em. ongelmien ratkaisupolkuja alkaa kartoittaa, käsittää että niiden määrä on astronominen. Jos lähtee yhtä polkua 1000:sta havaitsee että heti on tehtävä valinta uudesta joukosta jossa voi olla satoja vaihtoehtoja jne. Ihminen pääsee siitä viidakosta läpi luovuudellaan, kone vain sinnikkäällä yrityksellä tehden suunnatonta työtä turhien kanssa. Ihmisen intuitio palvelee tässä ja heti tietää että useimpiin polkuihin ei kannata astua lainkaan, ne ovat umpikujia. Tätä on matematiikan tutkimus.

      Poista
    3. Pari kommenttia:

      Monisoluistuminen tapahtui evoluutiossa useamman kerran. Ei siis ollut vain yksi keksintö tehtynä yhdellä tavalla.

      Toinen kommentti: Evoluution aikana on periaatteessa voinut tapahtua vaikka kuinka epätodennäköisiä hyppyjä. Tämä seuraa minusta antrooppisesta periaatteesta, eli että voimme pohtia näitä kysymyksiä ainoastaan siellä missä evoluutio on tuottanut näin hienon ja fiksun olennon kuin me. Meillä ei ole mitään realististista käsitystä montako kertaa maailmoita on perustettu ja evluutioita käynnistynyt. Sanottakoon että "on perustettu" on jo epäilyttävä termi koska viittaa aikaan, että olisi jokin yhteinen aika kaikkeuksissa. Itse veikkaisin, että kaikkeuksiakin on enemmän kuin meidän omamme. Tähän astiset maailmankuvan laajentumiset ovat viitanneet siihen, että olemme yhä vähemmän missään keskiössä, me, planeettamme, aurinkokuntamme jne. .

      Käsittääkseni nykyfysikankin tulokset viitaavat siihen että maailmankaikkeutemme on vahvasti valikoitu.

      Poista
    4. Henrik: ”… hermosolut… Niillä on myös kyky uusiutua…”

      Perinteisen tiedon mukaan näin ei ole. Joitain tutkimuksia on, että tällaista voisi tapahtua, mutta ymmärtääkseni varmuutta siitä ei ole.

      ”… hermosolut ovat toiminnoiltaan mutkikkaampia kuin loogiset piirit…”

      Hermosolut ovat hyvin yksinkertaisi toiminnoltaan. Ne välittävät impulsseja ja herkistyvät niiden välittämiseen, jos sama impulssi toistuu tiheään. Kyse on siis tarkkaan ottaen hermosolun synapsista eli liittymästä, hermosolu sinällään on vain ”sähköjohto”…”.

      ”… ja muokata itseään joka on oppimisenkin seuraus…”.

      Aivan, siis kyse on synapsin – hermosolun liitännän ominaisuudesta, siis ”säätöreleestä”.

      ”… Jos koneesta silloin katkaistaan virta ilman että se ehtii tallettaa aineistoaan se on yhtä tyhmä kuin toissapäivänä…”.

      Jos ihmisen aivoista katkaistaan virta, ihminen on kuollut.

      ”… vauhtisokeus on jo iskenyt kehittäviin tahoihin…”.

      Totta haastat!

      ”… TIetoisuus on muutakin kuin älyä…”…

      Näin on. Minä en tiedä, onko juttukaverillani tietoisuutta; minulla ei ole mitään konstia sen selvittämiseen. Minä oletan niin, perustuen omaan itseeni.

      ”… koneet eivät kykene todelliseen luovaan toimintaan nykyisellään…”.

      Näin voi olla. Mutta selvää on, että ne voivat yhdistellä dataa ja luoda siitä uusia yhteenvetoja. Sitä tavataan nimittää luovuudeksi.

      ”… jos pitäisi ratkaista jokin haastava matemaattinen teoreettinen ongelma, se todennäköisesti jää koneelta vielä tekemättä…”

      Näin ei ole. Kyse on siitä, että informaatio pystyy käsittelemään itse itseään. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, tästä on olemassa jo käytännön sovellutuksia. Ilman mitään erikseen annettuja sääntöjä systeemi – informaatio itse – pystyy löytämään informaatiosta selkeät aineistoon liittyvät säännöllisyydet ja kokonaisuudet.

      ”… Se tarkoittaisi tyhjästä nyhjäisemistä jota ihminen luovimmillaan tekee…”.

      Väittäisin, että tyhjästä ei voi nyhjäistä. Epämääräisestä ja sotkuisesta informaatiosta pystyy nyhjäisemään sekä kone että ihminen.

      ”… kone vain sinnikkäällä yrityksellä tehden suunnatonta työtä turhien kanssa…”.

      Näin ei ole. Jo 1970- ja 1980-luvulla sovellettiin ekologiassa tietokoneohjelmia, joissa informaatio itse analysoi itseään. Ja tavattoman tuloksellisesti ja pohjattoman yksinkertaisesti.

      Kiitos kommenteistasi, Henrik.

      Poista
    5. Tuntuu että Henrik katselee asioita hieman liian matalalta tasolta. Tekoäly on ohjelma, joten sen sisäisten kytkentöjen monimutkaisuutta, määrää ja logiikkatasoja rajoittaa oikeastaan vain keskusmuistin koko.

      Poista
    6. Hermosolujen uusiutuminen on nykyisin fakta. Myös oppiminen on sitä että syntyy uusia kytkentöjä niiden välille. Se edellyttää kasvua ja uusiutumista.

      On tutkimuksissa havaittu että melko iäkkäillä aivojen jotkut osa-alueet ovat lähteneet kasvamaan koska ovat ryhtyneet opettelemaan jotakin uutta taitoa. Tunnettu seikka on myös se että aivovauriotapauksissa korjaantumista on havaittu.

      Taiteilija voi nyhjäistä tyhjästä ilman että ryhtyy ponnistelemaan ja ajattelemaan. Joillakin parhaat teokset ovat syntyneet ottamalla sivellin tai palettiveitsi kouraan ja ryhtyneet tekemään, ei siinä mallia kaivata tai netin selausta. Tuloksena voi olla abstrakti teos, värimaailmaa tai vaikkapa fiktiivinen muotokuva.

      Näistä seikosita varmasti vielä keskustellaan monta kertaa, on tämä aikamoinen mullistus.

      Poista
    7. Matemaattiset ja fysikaaliset teoriat ovat luonteeltaan sellaisia että nykyinen tekoäly ei niitä kykene käsittelemään juuri lainkaan. Tätä on testailtu ja osaaminen on heikompaa kuin aloittelevalla opiskelijalla.

      Otetaan esimerkiksi Riemannin zeta-funktion nollakohdat. Riemann esitti asiaan kuuluvan väitteen/teoreeman jota on sen jälkeen yritetty todistaa noin 160 vuotta. Joitakin vakuuttavan oloisia todistuksia on esitetty mutta niitä ei olla toistaiseksi hyväksytty yhteisössä.

      Fysiikassa on lukuisa joukko äärimmäisen vaikeita ratkaisemattomia ongelmia liittyen esim. gravitaatioon ja kvanttimekaniikkaan.

      Näiden ratkaiseminen varmasti helpottuu myöhemmin tekoälyn avulla mutta nykyiset järjestelmät eivät ole siihen tarkoitettuja ja ovat täysin kädettömiä.

      Poista
    8. “…Myös oppiminen on sitä että syntyy uusia kytkentöjä niiden välille. Se edellyttää kasvua ja uusiutumista…

      On erotettava uusien hermosolujen synty, ja toisaalta hermosolujen synapsien uusien kytkentöjen synty. Hermosolut eivät pääsääntöisesti jakaannu uusiksi hermosoluiksi.

      ”… Matemaattiset ja fysikaaliset teoriat ovat luonteeltaan sellaisia että nykyinen tekoäly ei niitä kykene käsittelemään juuri lainkaan…”.

      Tässä väittämässä ollaan pahasti hakoteillä. Tekoäly – laajasti tulkiten – ratkaisee ongelmia paljon tehokkaammin kuin perinteiset matemaattiset teoriat ja menetelmät. Katsotaan paria aivan yksinkertaista tilannetta.

      Esimerkiksi sinällään kohtuu yksinkertainen populaation kasvufunktio on sellainen, jota vielä parikymmentä vuotta sitten ratkaistiin yliopistotasolla piirtämällä logaritmipaperille aineisto ja ratkaisemalla parametrit silmämääräisesti. Kun ei ollut käytettävissä tehokasta matemaattista menetelmää.

      Koneäly ja sen yksinkertaisimmat ilmentymät ratkaisevat tuloksen halutulla tarkkuudella parissa sekunnissa. Samoin aikaisemmin käytetyt pääkompponettianalyysin kaltaiset matemaattiset menetelmät ovat useimmiten ekologiassa käyttökelvottomia, kun taas tekoälysovellutukset ratkaisevat tällaiset ongelmat helposti, ja löytävät materiaalista ekologiset säännönmukaisuudet ja niihin liittyvät tekijät.

      Asia voidaan tiivistää näin: Onko viisasta kääntää suomesta englantiin ja sitten takaisin suomeen? Siinä vain hukataan ja vääristetään informaatiota. Edellisessä esimerkissä oli siis kyse ekologisen ongelman kääntämisestä ensin matemaattiseen malliin ja siitä takaisin pohjalla olevaan ekologiseen ongelmaan. Virhettä syntyy.

      Poista
    9. ”… Matemaattiset ja fysikaaliset teoriat ovat luonteeltaan sellaisia että nykyinen tekoäly ei niitä kykene käsittelemään juuri lainkaan.”..

      En malta olla vielä palaamatta tähän Henrikin kiinnostavaan väittämään. Mennään oikein reteesti pohjalle asti: maailmankaikkeuden syntyyn.

      Väittämä: Einsteinin esittämä käsitys painovoimasta, eli siis se, että ”painovoimaa” – siis voimaa – ei ole olemassa. On olemassa dualismi: toisaalta massan (energian) aiheuttama koordinaatiston muutos, ja toisaalta koordinaatiston muutoksen aiheuttama massan sijainnin muutos. Siis asia oikein karkeasti ilmaistuna.

      Toteennäytetty väittämä on tämä: Dualismi antaa mahdollisuuden ”tekoälyn” soveltamiseen. Tällä perusteella voidaan ”tekoälyn” avulla ratkaista laaja-alaisesti erilaisia käytännön ongelmia.

      Periaate toimii näin: Sijoitetaan analysoitava aineisto yhteen pisteeseen, singulariteettiin. Edellä kuvatun dualismin perustella aluksi ”pilvimäinen” aineisto laajenee ja muodostaa hetken perästä informaatiosta selkeästi erillisiä yksiköitä, jotka erkanevat toisistaan; systeemi laajenee.

      Tietyssä vaiheessa laajenemista tapahtuu aivan päinvastainen ilmiö: datayksiköt alkavatkin vetää toisiaan puolensa ja muodostavat uusia, kiinteitä komplekseja. Tällä tavoin voidaan analysoida annettua materiaalia ja niiden ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita ja riippuvuuksia. Ja tämä kaikki ”painovoimateorian” perusteella.

      Saattaa myös olla mielenkiintoista huomata, että käsitteet laajeneminen ja vetovoima ovat yhden ja saman ”voiman” kääntöpuolet.

      Oli asiasta ja periaatteista mitä mieltä tahansa, yksi fakta on selvä: aineiston analysointi on erittäin tehokasta.

      Poista
    10. Jäi täysin epäselväksi miten ai olisi ratkaisemassa gravitaation ongelmia tai oletettua alkuräjähdystä. Einsteinin gravitaatioteoria ei oletettavasti päde räjähdyksen alkuaikoina.

      Myös oletettu pistemäinen singulariteetti on mieletön koska infinitesimaalisen pienessä pisteessä pitäisi sijaita kaikki universumin tunnettu energia ja mahdollinen aine. Sellaista tilannetta ei tunneta. Voisi paremminkin olettaa että sellaisen energiamäärän survominen pisteeksi edellyttäisi äärettömän suurta työmäärää. Silloin pitäisi räjähdyksen jälkeen olla universumissa todella ääretön energiatiheys kaikkialla loputtomiin.

      Fakta on että fysiikka ei tunne todellisuudessa havaittuja singulariteetteja vaikka niistä puhutaan.

      Ai ei pitkään aikaan kykene ratkaisemaan tällaisia ongelmia koska kyse ei ole alkuarvo-ongelmasta, ei tiedon louhinnasta tai semanttisesta päättelystä. on oltava todellisia luonnonlakeja jotka pitävät yhtä havaintojen kanssa.

      Poista
    11. “…Jäi täysin epäselväksi miten ai olisi ratkaisemassa gravitaation ongelmia…

      Taisin sanoa epäselvästi. Ei ollut kyse siitä, että ai ratkaisisi gravitaation ongelmia, vaan siitä, että ai käyttää hyväkseen Einsteinin dualistista gravitaatiomallia (ei siis ”painoVOIMAA”). Siis: massa (energia) muuttaa avaruuden kaarevuutta (koordinaatistoa) ja tämä muutos puolestaan vaikuttaa massojen asemaan. Siis tätä vuorovaikutuksen periaatetta hyödynnetään.

      Menetelmä on siis jossain määrin samansuuntainen kuin reciprocal averaging -menetelmän (RA, correspondence analysis ) vastavuoroisuus. Tällä menetelmällä ratkaistaan ongelmia paremmin kuin esimerkiksi pääkomponenttimenetelmällä, jonka perustana on matemaattinen malli ja liian tiukat oletukset aineistolle.

      Vastavuoroisuus tarkoittaa siis samasta aineistosta vuorovaikutteisesti ja iteroimalla eroteltavaa informaatiota, ”louhintaan”, jos tällaista sanaa halutaan käyttää.

      ”… Myös oletettu pistemäinen singulariteetti…”.

      Siis tuossa Einsteinin mallin – sovelletussa – käytössä on kyse laskennallisesta toiminnasta, jossa alun keskipisteenä on vain yksi piste (0, 0). Tarkastelun pohjana on esimerkiksi kaksiulotteinen pinta, mutta voi se olla useampiulotteinenkin, riippuu siitä, millainen aineisto on ja mitä siitä selvitellään. Kyllä tässä tapauksessa tutkittava aineisto voidaan projisoida yhteen aloituspisteeseen. Josta se lähtee omatoimisesti laajenemaan.

      ”… Ai ei pitkään aikaan kykene ratkaisemaan tällaisia ongelmia…”.

      Ai ratkaisee aivan mainiosti tällaisia ongelmia. Kyse on siitä, että ai pystyy kaivamaan aineistosta esiin informaation ilman annettua matemaattista mallia. Lisäksi informaatio itse järjestää informaatioon sisältyvät säännöllisyydet merkittävyyden mukaan. Jos käytettäisiin mallia, sidottaisiin lopputulos mallinnukseen ja alkuoletuksiin.

      Ja huomaa: geneettinen informaatio (DNA) on älykkäällä iteroinnilla rakentanut ihmisen ja sen aivot. Ei ihan huono tulos.

      Poista
    12. Käsityksesi on kovin idealistinen. siksi minun on jyrkästi torjuttava kommenttisi.

      Jotta ai kykenisi fysiikan teorioita viemään eteenpäin on sillä oltava kattava tausta. Siihen kuuluvat klassinen mekaniikka, kvanttimekaniikka, suppea ja yleinen suhteellisuusteoria, statistinen ja kvanttistatistinen fysiikka, supranesteet, suprajohteet, kiinteän ja kaasumaisen olomuodon fysiikka, elektrodynamiikka ja Maxwellin yhtälöt, plasmafysiikka, alkeishiukkasfysiikka, elektroniikka, indusoitu emissio ja laserit, jne jättäen vielä useita mainitsematta.

      Tämä ei mitenkään riitä vaan kaiken pohjana on oltava kattava matematiikan koneisto sisältäen mm. kompleksianalyysin, moniulotteiset integroinnit, numeeriset approksimoinnit jne mainitsematta lukemattomia teoreettisempia matematiikan alueita joita on useita satoja varovasti arvioiden. Kaikkea yllä lueteltua tarvitaan jotta luonnonlakeja voitaisiin nykyisistä kehittää eteenpäin, myös gravitaation lait.

      Tämän hetken ai kykenee vaivoin suorittamaan alkeellisia laskutoimituksia tehden välillä virheitä esim. kertolaskussa ja yhteenlaskussa. chatgpt ja muut ovat olleet tutkijoiden käytettävissä yli puoli vuotta mutta jo alkeellisetkin testit osoittavat että ei niistä mihinkään ole. Muutoin olisimme jo todistaneet suuria ratkaisuja ja avauksia näillä rintamilla tehdyn.


      Poista
    13. Henrik: ”…siksi minun on jyrkästi torjuttava kommenttisi…”.

      No torjupa nyt sitten. Ja sitten katsotaan, kunhan perustelet.

      ”… kaiken pohjana on oltava kattava matematiikan koneisto sisältäen…”.

      No sitten ei muuta kuin selität, miten evoluutio toimii. Mikä on evoluution matemaattinen koneisto. Miten se toteuttaa ja rakentaa ensin ihmisälyn ja siitä tekoälyn. Äläkä höpötä turhia, vaan pysy asiassa.

      Siis mitkä olivatkaan ne ”klassinen mekaniikka, kvanttimekaniikka” ja miten ne toimivat evolutiikassa ja tekoälyssä.

      Kerro tarkasti ja esimerkein, miten tekoäly soveltaa näitä ”kvanttistatistinen fysiikka, supranesteet, suprajohteet, kiinteän ja kaasumaisen olomuodon fysiikka, elektrodynamiikka ja Maxwellin yhtälöt, plasmafysiikka, alkeishiukkasfysiikka, elektroniikka, indusoitu emissio ja laserit”.

      Jos et pysty esittämään perusteita yllä mainituille esimerkeille tekoälyyn liittyen, niin ota huikka ja relaa.

      ”chatgpt ja muut ovat olleet tutkijoiden käytettävissä yli puoli vuotta mutta jo alkeellisetkin testit osoittavat että ei niistä mihinkään ole.”

      Jaaha, että näin. Että ei niistä siis mihinkään ole. Eikä sinulla ole tarvetta perustella. Olipa kovasti tieteellinen kannanotto.

      Nuku hyvin yösi, uudet asiat joskus kovasti rassaavat.

      Poista
    14. Ryhdyt jo puhumaan muista asioista. en ole g-sanaa käyttänyt tässä eikä se ollut puheenaihe.

      Kuinka ajattelit ain tekevän päättelyitä vaikkapa universumin kehityksestä jos sillä ei ole vankkaa perustietoa sekä matemaattista ongelmanratkaisukykyä juuri niihin seikkoihin?

      Näitä tietoja ei löydy. netistä vaan ne ovat kirjoissa ja ongelman ratkaisut on jokainen menetelmä opittava erikseen.

      Einstein oli pätevä juuri siksi että hänellä olivat kaikki osaaminen hallussaan sekä valtava intuitio. Niiden avulla hän ja myös aikalaisensa kumppanit kehittivät suhteellisuusteoriaa ja kvanttimekaniikkaa sekä muita aloja. Monien alojen kehitys on lähes pysähtynyt näiden nerojen väistyttyä. chatgpt ym. eivät ole tällä tasolla pitkään aikaan. Pääsyynä on se että niitä ei ole suunniteltu siihen vaan nimenomaan tekstipohjaiseen päättelyyn.

      Poista
    15. Henrik: “…Kuinka ajattelit ain tekevän päättelyitä…”.

      Tekoälyssä ja evoluutiossa ei tarvita mitään olemassa olevaa (matemaattista) mallia, sillä informaatio mallista sisältyy piilevänä itse lähdemateriaaliin. Ja tässä pointti: käsillä olevan materiaalinhan täytyy olla lopputulos systeemissä vaikuttaviin tekijöihin. Näiden tekijöiden ja tämän mallin esiin kaivaminen on evoluutiota tai tekoälyä.

      Tekoälyn perusta on sama, kuin evoluutiossa: oppiminen, eli parhaan ratkaisun etsiminen (optimoiminen). Evoluutio taas perustuu kahteen seikkaan: kokeiluun ja parhaan ratkaisun valitsemiseen jatkoa varten – ja muiden ratkaisujen tappaminen. Ja tehokkuus on ilmeinen, katsokaamme vaikka peiliin, näkyykö siellä alkuameeba? Tähän samaan periaatteeseen perustuu myös tekoäly.

      Tekoäly – tai verrannolliset menetelmät – tarvitsevat siis samaan asiaan kohdistuvaa kahta eri menetelmää, joista kummankin lopputuloksesta voidaan laskea toinen. Siis vastavuoroisesti, eli resiprokaalisesti.

      Otan esimerkin virtaveden pohjaeläintutkimuksesta: Eliöstön esiintymisen määräävät monet tekijät: virran voimakkuus, pohjan ravinteisuus, vuodenaika, ym. ym. Miten lähestyä tämä ongelmaa, kun perustiedot lajien käyttäytymisestä ja ympäristön parametreista ja niiden merkityksestä ovat olemattomat: meiltä siis puutuu matemaattinen malli, jota itse asiassa tavoittelemme lopputuloksena.

      Vaaditut kaksi vastavuoroista menetelmää tässä tapauksessa ovat: oletetuista lajien optimipaikoista jollakin tuntemattomalla gradienteilla voidaan laskea näytteenottopisteiden paikka samalla gradientilla. Ja näistä näytteenottopaikoista voidaan taas laskea näytteenottopaikkojen sijainti tällä gradientilla. Siis iteroimalla.

      Kun meillä ei ole aavistustakaan taustalla olevista gradienteista, eikä lajien ja paikkojen sijainneista niillä, valitsemme aivan satunnaisesti nämä paikat gradienteilla.

      Siis informaatio itse ratkaisee materiaalissa piilevän mallin peruslaskutoimituksilla. On se ihmeellistä! Tätä (matemaattista) mallia onkin sitten mukava soveltaa matemaattisiin tehtäviin.

      Poista
    16. Virhe:

      Ja näistä näytteenottopaikoista voidaan taas laskea näytteenottopaikkojen sijainti tällä gradientilla.

      Piti olla:

      Ja näistä näytteenottopaikoista voidaan taas laskea lajien sijainti tällä gradientilla.

      Poista
  11. Lauseet 'tämä lause on olemassa' ja 'tämä lause ei ole olemassa' ovat ontologiaa koskevia väitteitä, joista ensimmäinen on tosi ja jälkimmäinen epätosi. Väitteet ontologisista ulko- tai sisäolennoista ovat mielettömiä, jos edellytetään abstraktion ja avaruudellisen materian rajaa. Sellaista ei ole. Maailmalla ei ole ulkopuolta. Kielellä on ulkopuoli ja sinne voi mielekkäästi viitata.

    Tietokoneohjelman kielenkäyttö on lähes moitteetonta. Se voi jo nyt uskottavasti kuvailla läheisen hautajaisia ja perheen yhteistä saunareissua. Siihen ei puhdas logiikka pysty. Toisaalta en tiedä millainen tietokoneellinen peltiheikki olisi mukavaa seuraa tunturivaelluksella.

    Olen varma siitä, että ihmisen korkeakulttuurin kielellinen apparaatti elämän oleellisimpana muotona kaipaa ehkä uudelleenarviointia. Oppimattomana kuvittelen, että väitöskirjan tekemisessä suurin ja merkityksellisin työ on tehty ennen sen kirjoittamista.

    Käytännössähän valtaosa ihmisistä on siirtymässä kielellisistä ilmaisuista merkkeihin. Semantiikasta semiotiikkaan. Vitsi, vitsi ja hymiö perään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se että kirjoitetaan paperille lause joka on epätosi ei tee siitä absurdia tai paradoksia eikä edes mieletöntä. Lause vain on epätosi vaikka siinä kuulostaisi olevan jotakin mystistä kun sisäinen ristiriita on niin voimakas. Näitä epätosia väittämiä on lukuisia ja niitä on melko helppoa keksiä lisää.

      Poista
    2. Aivan.
      Halusin niitä verrattavan aiemmin esittämääni lausepariin 'tämä lause on tosi' ja 'tämä lause on epätosi'. Siinä molemmat lauseet ovat samalla tavalla mielettömiä. Vertailu paljastaa ontologian ensisijaisuuden, sillä niin kuin kirjoitit, lauseen olomassaolo on kiistaton sen totuudellisuudesta riippumatta. Tästä voi myös päätellä, että tietoteoreettinen totuudenkantaja on aina itse totuutta ilmoittavan lauseen ulkopuolella.

      Väitän että maailma on joukkojen joukko ja että kieli on yksi sen osajoukoista. Niillä ei ole rajaa keskenään. Jäin rajan olemusta pohtimaan vuonna 1964, kun matematiikan opettajamme sanoi jäähyväispuheessaan: "Muistakaa limes!" Logiikassa ei tällaista mahdollisuutta ole.

      Poista
  12. Miksi tämä hetkauttaa? Eihän vanhusten hoidattaminen roboteilla, kirjan korvaaminen kouluissa tietsikalla ja kännykällä, suurtyöttömyys ja oman hyvinvoinnin maksatus palkkiottomalla omaishoitaja- ja muulla orjatyöllä hetkauta. Eliitti löytää kyllä tekoälymaailmassakin tiensä toisten hartioille ja huipulle.

    VastaaPoista
  13. Matias K kirjoittaa tuolla yläpuolella: ..."Jos tekoäly tekee sen, mitä se nyt lupaa, puheet työvoimapulasta kääntyvät päälaelleen. Meillä onkin yhtäkkiä liikaa porukkaa täällä."

    Kysytään tekoälyltä ehdotuksia siitä, mitä tehdään ylimääräisen porukan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. “… Kysytään tekoälyltä ehdotuksia siitä, mitä tehdään ylimääräisen porukan kanssa…”.

      Kas tässä tekoälyn (ChatGPT) vastaus:

      Dealing with unemployment is a complex issue that requires a multi-faceted approach. Here are several strategies that can be implemented to help address unemployment and support unemployed individuals:

      1) Job Training and Skills Development: Provide training programs and resources to help unemployed individuals acquire new skills or enhance existing ones. This can include vocational training, apprenticeships, online courses, or workshops tailored to the needs of different industries.

      2) Education and Upskilling: Support educational opportunities, such as scholarships or grants, to enable unemployed individuals to pursue higher education or gain specialized knowledge in fields with high job demand.

      3) Job Placement Services: Establish or enhance job placement services that connect unemployed individuals with potential employers. This can involve partnering with local businesses, conducting job fairs, or creating online job portals to match job seekers with available positions.

      4) Entrepreneurship and Small Business Support: Encourage entrepreneurship by providing resources and support for individuals interested in starting their own businesses. This can include access to business loans, mentorship programs, and training in entrepreneurship skills.

      5) Government Support Programs: Implement unemployment benefits and social safety nets to provide temporary financial assistance to unemployed individuals while they search for new employment. These programs can include unemployment insurance, job search allowances, and subsidies for basic needs.

      6) Collaboration with the Private Sector: Foster partnerships with private companies to create job opportunities and internships for unemployed individuals. This can involve initiatives like tax incentives for hiring unemployed workers or public-private collaborations for workforce development.

      7) Community Support and Networking: Establish community-based programs that provide support, networking opportunities, and mentorship to unemployed individuals. This can help them stay motivated, build connections, and access resources within their local communities.

      8) Reevaluate Labor Market Policies: Continuously assess labor market policies to ensure they are adaptive and responsive to changing economic conditions. Regularly monitor and update employment laws, regulations, and industry standards to facilitate job creation and reduce barriers to employment.

      It's important to note that the specific strategies and programs implemented may vary depending on the economic context and the needs of the local community. A comprehensive approach involving a combination of these strategies can contribute to reducing unemployment and supporting individuals in finding meaningful employment.

      Poista
    2. Olipa kattava vastaus! Kuitenkin ainoastaan kohta 4. on se jolla syntyy uusia työpaikkoja. Jos työpaikkoja ei ennestään ole, on niitä luotava. Suuret yritykset eivät välttämättä ole ratkaisu tulevaisuudessakaan siihen. Niillä on myös taipumus heitellä työvoimaansa suhdanteiden mukaan ottamatta suuremmin vastuuta ihmisistä. Ihmisen kokoinen yritys on parempi.

      Poista
    3. Käännä tällä:
      DeepL Translator

      Poista
    4. "...Suomeksi, kiitos...

      Googlen tekoälykääntäjä:

      Työttömyyden käsitteleminen on monimutkainen asia, joka vaatii monipuolista lähestymistapaa. Tässä on useita strategioita, joita voidaan toteuttaa työttömyyden torjumiseksi ja työttömien tukemiseksi:

      1) Työkoulutus ja taitojen kehittäminen: Tarjoa koulutusohjelmia ja resursseja auttaakseen työttömiä hankkimaan uusia taitoja tai parantamaan olemassa olevia taitoja. Tämä voi sisältää ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta, verkkokursseja tai eri toimialojen tarpeisiin räätälöityjä työpajoja.

      2) Koulutus ja ammattitaito: Tuetaan koulutusmahdollisuuksia, kuten stipendejä tai apurahoja, jotta työttömät voivat hankkia korkea-asteen koulutuksen tai hankkia erikoisosaamista aloilla, joilla on suuri työtarve.

      3) Työnvälityspalvelut: perustaa tai tehostaa työnvälityspalveluita, jotka yhdistävät työttömät potentiaaliset työnantajat. Tähän voi sisältyä kumppanuus paikallisten yritysten kanssa, työpaikkamessujen järjestäminen tai online-työportaalien luominen työnhakijoille ja tarjolla oleville työpaikoille.

      4) Yrittäjyyden ja pienyritysten tuki: rohkaise yrittäjyyttä tarjoamalla resursseja ja tukea yksityisille, jotka ovat kiinnostuneita oman yrityksen perustamisesta. Tämä voi sisältää pääsyn yrityslainoihin, mentorointiohjelmiin ja yrittäjyystaitojen koulutukseen.

      5) Valtion tukiohjelmat: Otetaan käyttöön työttömyysetuuksia ja sosiaaliturvaverkkoja tilapäisen taloudellisen tuen tarjoamiseksi työttömille heidän etsiessään uutta työtä. Näihin ohjelmiin voi sisältyä työttömyysvakuutus, työnhakuavustus ja tuki perustarpeisiin.

      6) Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa: Edistetään kumppanuuksia yksityisten yritysten kanssa työmahdollisuuksien ja harjoittelupaikkojen luomiseksi työttömille. Tämä voi sisältää aloitteita, kuten verokannustimia työttömien työntekijöiden palkkaamiseksi tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä työvoiman kehittämiseksi.

      7) Yhteisön tuki ja verkostoituminen: Perustetaan yhteisöpohjaisia ohjelmia, jotka tarjoavat tukea, verkostoitumismahdollisuuksia ja mentorointia työttömille henkilöille. Tämä voi auttaa heitä pysymään motivoituneina, rakentamaan yhteyksiä ja käyttämään resursseja paikallisissa yhteisöissään.

      8) Arvioi työmarkkinapolitiikka uudelleen: Arvioi jatkuvasti työmarkkinapolitiikkaa varmistaaksesi, että ne ovat mukautuvia ja reagoivat muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin. Seuraa ja päivitä säännöllisesti työlakeja, määräyksiä ja alan standardeja helpottaaksesi työpaikkojen luomista ja vähentääksesi työllistymisen esteitä.

      On tärkeää huomata, että toteutetut erityisstrategiat ja ohjelmat voivat vaihdella taloudellisen tilanteen ja paikallisyhteisön tarpeiden mukaan. Kattava lähestymistapa, johon sisältyy näiden strategioiden yhdistelmä, voi osaltaan vähentää työttömyyttä ja tukea yksilöitä mielekkään työn löytämisessä.

      Poista
    5. "Kas tässä tekoälyn (ChatGPT) vastaus ..."

      On se kova. Pelottava suorastaan. 😳

      Tavallisen poliitikon puhegeneraattori ja kapasiteetti ei enää tuohonkaan tasoon pysty.

      Poista
    6. Tosiaankin, miten voi luottaa Mahtavaan Älyyn, joka ei osaa eikä opi edes niin selkeää kieltä kuin suomi? 2-vuotiaatkin oppivat sitä vaivatta, mutta ei suuri ja mahtava Teköäly?

      Tekoälyllä on tekemistä, että se kehittyisi tekokädestä edes tekohampaiden tasalle.

      Poista
    7. Tekoälyn käyttö on vakava paikka journalismissa. Financial Times julkaisi juuri kantansa siihen, miten se käyttää tekoälyä renkinä. Isäntä on lehden toimitus ja Financial Timesin jutut kirjoittaa ihminen eikä ennustuskone (prediction engine). Sehän on vain kierrätysväline, joka toistelee menneitä luomatta uutta. Jos ja kun Financial Times käyttää tekoälyä infografiikassa, lehti kertoo tämän lukijoille.

      Poista
    8. "...Tosiaankin, miten voi luottaa Mahtavaan Älyyn, joka ei osaa eikä opi edes niin selkeää kieltä kuin suomi?...".

      Kysymys ChatGPT:lle: "ChatGPT, osaatko puhua suomea. Eräs tekoälyn kommentoija arveli, että et osaa?".

      ChatGPT: "Kyllä, osaan puhua suomea. Voit esittää kysymyksiä tai keskustella aiheista suomeksi kanssani."

      Poista
    9. Tekoäly ehdottaa työllisyyden lisäämiseksi sitä, mitä ekonomistit, virkamiehet, yrittäjien edunvalvojat ja monet muut ovat esittäneet vuosikymmeniä. Mistäpä se uutta keksisi. Uskon, että kestävät yritykset eivät synny ohjailu- ja tukipolitiikan kautta, vaan yksilön oivalluksen ja aloitteellisuuden kautta. Tällainen yrittäjä näkee tarpeen, jota tyydyttämällä voi syntyä tuottava yritys. Yrittävältä y ksilöltä tämä vaatii raivohullun asennetta, joka ei lannistu esteistä. Tällaista väkeä ei ole paljon. Kotipuolestani näin, miten yrittäjä kunnan ynseydestä ja typerästä suhtautumisesta huolimatta loi menestyvän hiihtokeskuksen.

      Poista
    10. On työpaikkapula eikä halpatyövoimapula, jota täytettäisiin afroaasialaisilla kultamunilla.

      Poista
    11. Sanoi kantasuomalainen tuhkamuna?

      Poista
  14. Scientia potentia est: tieto on valtaa. Tämä pätee myös tietokoneeseen.
    Sapienta est potentia: viisaus on valtaa. Tämä menee tietokoneen pätevyysalueen ulkopuolelle.

    Äly on tiedon käsittelyä ja siltä osin tietokone voi olla ylivoimainen. Mutta äly on myös muuta: arvostelukykyä, luovuutta ongelmanratkaisussa ja kykyä vaihtoehtojen tarkasteluun. On myös tunneälyä, joka voi olla aivan ratkaisevaa, ei vain ihmissuhteissa vaan kaikessa ihmisyhteisön toiminnassa, myös politiikassa ja jopa maailmanpolitiikassa. (Obaman suurin virhe oli se, että hän kutsui Venäjää julkisesti termillä "local power". Se on totta mutta juuri siksi se oli virhe.)

    Sitten on jotakin kaikkein suurinta ja arvoituksellisinta, ihmisyyden salaisuuden ydintä. Kant sanoi, että ihmisjärjen kohtalo on asettaa itselleen tehtäviä, jotka ylittävät sen rajat.

    Jos syyttäjäksi, puolustusasianajajaksi ja tuomariksi nimitettäisiin tietokoneita, mitä siitä voisi seurata ja mitä voitaisiin oppia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alanen: “… Mutta äly on myös muuta: arvostelukykyä, luovuutta ongelmanratkaisussa ja kykyä vaihtoehtojen tarkasteluun…”.

      Näinhän se on. Mutta missä määrin tekoäly pystyy näihin toimiin, vai pystyykö laisinkaan?

      Luovuus ongelmanratkaisussa tarkoittanee sitä, että pystyy näkemään annetussa materiaalissa tai tilanteessa erilaisia ratkaisuja ja arvostelemaan näiden vaihtoehtojen tehokkuutta. Tähän tekoäly pystyy jo nyt – ja hyvin.

      Tämähän ei ole sinällään kummallista, samanhan tekee myös ns. luonnonvalinta DNA-molekyylien avulla. Jos väitetään, että eihän tässä evoluutioprosessia ole mitään ”tietoista” valintaa, niin eihän sitä ole ihmisen aivoissakaan. Ratkaisuja tekee hermosoluissa kulkeva sähkövirta, ei jokin ihmisen sielu tai henki. ”Hengen” tehtävä on sitten kokea annettu ratkaisu.

      Poista
    2. Hyviä ajatuksia. Filosofialla on nyt kuningashetki uudelleenarvioida peruskäsitteitä, samoin psykologialla.

      Tietojenkäsittely on älyn keskeinen ominaisuus, mutta äly on myös paljon muuta.

      Suuri kielimalli pystyy toimintaan, joka muistuttaa luovuutta mutta on ehkä pikemminkin simulaatiota.

      Suuri kielimalli perustuu jäljittelyyn, ja niin perustuu ihmisenkin oppiminen. Aristoteles ajatteli, että ihminen on mimeettisin olento. Mutta jäljittely jo pienellä lapsella yhdistyy "minä itse" -kokemukseen: löydämme itsemme jäljittelemällä muita ja päädymme sitä kautta "omaan juttuumme".

      Suuren kielimallin luovuutta muistuttava ominaisuus haastaa määrittelemään uudelleen mitä luovuus kaiken kaikkiaan on.

      Poista
  15. Olisiko joku ystävällinen ja teettäisi ohjelmalla laajahkon tutkielman Kemppisen tuotannosta, tai edes artikkelin.

    Hänen kirjoissaan on joitakin kiinnostavia. Ehkä ohjelma voisi käyttää niitä aineistona. Ihmisen on vaikea tai mahdoton päästä lukemaan niitä.

    VastaaPoista
  16. Kun silmäilee tässä blogissa ja sen kommenteissa viime aikoina esitettyjä fiinejä kirjoituksia tekoälystä, "DeepL:stä" ja mitä heitä nyt on, meikäläinen puustapudonneena menee aivan sanattomaksi osaamatta sanoa yhtään mitään.

    Lehteä tänään lukiessani tuli kuitenkin mieleen, että tuo "tekoäly" saattaa sittenkin olla suomalaisen yhteiskunnan pelastus. Suomalaiset yliopisto-opiskelijatkaan eivät nimittäin enää "jaksa" (lue: tuskin edes osaa) lukea kokonaista kirjaa. Näin kertoi siis artikkelissa mm. Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Pitää kuulemma järjestää tuleville maistereille ym. harjaantumisopetusta ja erityisiä lukupiirejä. Suomen parhaimpiin kuuluvan lukion äidinkielenopettaja puolestaan kertoi, että kun koulukkaiden pitää lukea kahden sivun artikkeli, niin he tulevat anomaan opettajalta kuin Lutherukselta ikään: Opettaja kertoo nyt, mitä siinä seisoo. Näin siis "diginatiivit".

    Oliko se muuten kokoomusjohtoinen Opetushallitus, joka taannoin hoki toistuvasti parolliaan: "Suomi tietoyhteiskunnaksi!"

    VastaaPoista
  17. Jukka Kemppinen, Ph.D., writer, born 1944, retired. Leading researcher, professor, court of appeals advisor, Supreme Court presenter, lawyer. Poetry collections, non-fiction books, translations, thousands of articles, radio programs. etc. The blog has at least 3,000 readers every day, more than 120,000 per month, more than 10 million since 2005. Awards; Finnish Cultural Foundation's Eminentia grant 2017 for work related to scientific and artistic life work. /Google Translator.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mutta tarvitaan 300 sivun kirjallisuustutkimus. Jos kerran kaikkia julkaisuja ei saa verkkoon sana sanalta. Myös metsäaiheista koulaislukemistoa.

      Poista
  18. 10 milj lukijaa voisi maksaa kimpassa kuukausittain sen 20 euroo. Ei tee paljoo per lärvi.

    VastaaPoista