27. helmikuuta 2023

Rosvot



Kommentoija huomauttaa Osmo Jussilan maininnasta Talvisodasta ryöstöretkenä. Tämä ajatus on hyvä mutta kehittelyn tarpeessa. Yllytän kiinnittämään siihen suuren huomion tutkimuksessa, joka tulee pakosta ajankohtaiseksi Ukrainan sodan takia. Mitä muita päämääriä sodan hyökkääjällä on kuin väitetty kunnia tai jokin menneisyyden väitetty vääryys?

Ojassani on oma lehmä. Olen itse esittänyt saman ajatuksen useita kertoja - Enson, Lahdenpohjan ja Läskelän selluloosatehtaat räjähteiden raaka-aineiden valmistukseen, ja kukaties myös Vuoksen sähkö. Tietämäni mukaan Neuvostoliitto ei kuitenkaan saanut noita tehtaita käyntiin sodan aikana eikä vuosiin sotien jälkeenkään.

Tutkimuksen olisi pian otettava kantaa kahteen sumuiseen käsitteeseen, maailmanvallankumous, oikeastaan imperialismi, ja omistusoikeus.

Oman käsitykseni mukaan marxismi-leninismi oli sairaiden aivojen tuote. Lieneekö kohtalon ivaa, että aatteistaan käytännössä kiireesti luopunut Lenin kuoli nimenomaan aivoverisuonten kalkkeutumiseen, jota Stalin joko käytännön toimin edisti tai sitten ei.

Komintern perustettiin edistämään maailmanvallankumousta, jota Trotski puolestaan ajoi ehkä tosissaan. Kommunismiksi kuvailtu ihmesatu oli toteutettava vaikka väkivalloin. Hanke ei menestynyt. Väkivalta menestyi.

Kansanhurskaus on ihmeellinen asia. Esimerkiksi Suomessa sadat tuhannet toistelivat, että ihmiset on pakotettava asein luomaan lopullinen, parempi maailma. Väitehän oli suoraan Raamatusta: nyt on tiukkaa, mutta lopulta ratkeaa.

Stalin käsitti selkeästi, että Neuvostoliitto jatkoi Englannin ja Ranskan 1919 romahtanutta imperialismia. Samaa sinänsä typerää alueiden hallintaan tähtäävää toimintaa ajaa tällä hetkellä toveri V. Putin.

Euroopan voittanut aate tai oikeammin sanoen praksis eli käytäntö oli sosiaalidemokratia, hiukan Bernsteinin hahmottelemassa mielessä. Kysymys oli eräänlaisesta osuustoiminta-aatteesta. Se onnistui niin hyvin, että se katosi Euroopasta. Tony Judt on kirjoittanut asiasta laajasti ja hyvin. Hän ei ehtinyt vetää yhteen, että “sosialismin” nykyinen muoto on EU, jota itse sanoisin federalismiksi.

Suomen menestynein kaupparyhmä on osuustoiminnallinen S-ryhmä eli Prisma ja kaikki muut. Laajassa mielessä osuustoiminnallinen on osuuspankkiryhmä. 

Oma “sosialideokraattinen puolueemme” on puhtaasti reformistinen eli väittää ajavansa epäkohtien poistamista ja erilaisia parannuksia. Noidan sammakkojuomaa eli ihmelääkettä ei ole tarjolla.

Omistusoikeuden ikiaikaisuus on suuri erehdys. Tähän kuoppaan lankesi jopa suuresti ihailemani Eino Jutikkala. “Pohjoismaisen talonpojan vapaus” on luulo, joka perustuu huonoon roomalaisen oikeuden ymmärtämiseen. Esimerkiksi Suomessa kuninkaat paiskoivat maata ja metsää miten sattui, kenelle vain, ja pahin oli ehkä Kaarle IX, ellei sitten Kaarle XI. Jo Kustaa Vaasa oli varastanut metsät muka “kruunun omaisuutena”. Mutta hän olikin koulutukseltaan varas. Koska kruunu varasti halutessaan niityt ja pellot, talonpojan turva oli suhteellisen pieni vaara joutua sotamieheksi, koska maanviljelyä kuitenkin tarvittiin. Sekin turva meni Kaarle XII:n sodissa, joiden loputtomuuden syy oli kuninkaan mielenvikaisuus. Hän aivan totta luuli olevansa jonkinlainen Jumalan ruoska ja kaikkien vääryyksien kostaja.

Roomalainen oikeus ei tuntenut käytännössä 1900-luvun omistusoikeutta muistuttavaa järjestelmää, eikä keskiajalla ollut sellaiselle mitään käyttöä. Rooma oli orjatalous ja monin ajoin sotilasdiktatuuri. Orjuus tarkoitti tietysti ihmisten täydellistä oikeudettomuutta.

Maanomistus ei langennut “vapaille miehille”, vaan perheenisälle eli klaanin johtajalle (paterfamilias). Isän eläessä pojillakaan ei ollut suurempaa oikeuskelpoisuutta. Käytäntöä muutti Bysantti eli Itä-Rooma eli Justinianus. Kapitalismi eli yritystoiminta jäi lännessä odottamaan pienten ja ahneiden kaupunkivaltioiden nousua sydänkeskiajalla ja heti sen jälkeen: Genova ja Venetsia, sitten Brügge ja Amsterdam ja lisäksi Hansa-liitto. Ritarikunnat olivat suuria kauppiaita (kuten Temppeliherrat) ja kaikkien omistajien äiti oli yhteinen katolinen kirkko, joka keksi jopa arvonlisäveron (Pietarin penninki).

Esimerkiksi Suomessa oli 1800-luvun lopussa “itsenäisten talonpoikien” sijasta yhä hälyttävämpi tilaton väestö, joka purkautui ensin siirtolaisuuteen Pietariin ja Amerikkaan, sitten sosialistiseen sotaan. Ajan termi oili “maaseudun suhteellinen liikaväestö”.

Takapajuisen Suomen juridiikan kirjoissa selitettiin vielä minun opiskellessani, että omistus on “periaatteessa rajoittamaton valta määrätä esineestä”. Myös kiinteistö on ‘esine’. Ruotsissa ja Tanskassa lakimiehet olivat alkaneet epäillä tätä ajatusta. Suomessa siviilioikeus ei ollut aluksi tietääkseenkään maailmanhistoriallisesta operaatiosta, jolla valtio ryösti maat asutettaville 1945-1948 - ja oikein teki.

Eräs tuttavani kertoi tunnustaneensa Aatos Erkolle hakeutuessaan Sanoma Oy:n palkkalistoille, että hän on sosialidemokraatti. Kertojani väitti Atskin vastanneen: kaikkihan me olemme sosialidemokraatteja.




66 kommenttia:

  1. Putinin motiiveista en tiedä, mutta itse epäilen ns. Kremlin eliitin halunneen haltuunsa Ukrainen maatalouden. Kun näköpiirissä on fossiilisten polttoaineiden jonkinlainen alasajo, tai ainakin yritys siihen suuntaan, niin niiden arvo kauppatavaroina (ja kiristysaseena) laskee.
    Korruptoituneessa yhteiskunnassa ei reipas ja vapaa yritystalous toimi kovinkaan tehokkaasti, mutta öljyn, maakaasun ja maatalouden tyyppinen suurivolyyminen bulkkituotanto onnistuu.

    VastaaPoista
  2. Mainio analyysi.

    Itse olen jo pitkään tiedostanut sen, että EU on sosiaalidemokraattinen hanke. Jakotaloutta.

    Toki sosiaalidemokratialla on merkittävät ansionsa, mutta ne ovat menneisyydessä. Forssan ohjelma on jo aikaa sitten saatu toimeenpannuksi. Aina vain lisää samaa lääkettä johtaa helposti yliannostukseen ja joskus hyvinkin vakaviin ongelmiin.

    Aikanaan Margaret Thatcher, joka pelasti Britannian konkurssilta, tiivisti jakotalouden haasteet mainiosti:

    “The problem with socialism is that, eventually, you run out of other people's money.”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän pelastaisi Britannian tältä nykymenolta? Brexitisteillä aatteen palo samaa luokkaa kuin 70-luvun kommunisteilla. Retoriikkakin samanlaista: järjestelmä on vain paria pientä säätöä vaille täydellinen. Ja että vaikka juuri nyt mikään ei toimi, tulevaisuus on tuova kaikkea hyvää kaikille. Aatteen puhdasoppisuus on vain jalostettava 100-prosenttiseksi.

      Poista
    2. Aikanaan brexitin taustoista tullaan tekemään perusteellisia tutkimuksia. Silloin myös paljastuvat Maxin ja Moritzin, eli Putinin ja Trumpin, juonet Euroopan hajoittamiseksi.

      Poista
  3. ”…Mitä muita päämääriä sodan hyökkääjällä on kuin väitetty kunnia tai jokin menneisyyden väitetty vääryys?...”

    Lieneeköhän tämä retorinen kysymys? Ei kai tätä oikeasti haluta kysyä talvisodan tai Ukrainan sodan kohdalla.

    ”… Enson, Lahdenpohjan ja Läskelän…” Tähän voinee yhtyä. Kun on sodittu ja voitettu, niin ryöstetään kipurahat.

    Kiitos kirjoituksesta, mielenkiintoisia näkökohtia ja mieleen palautuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimittaja Arvo Tuominen julkaisi syksyllä kirjan nimeltä Venäjä - kirjoituksia Venäjästä ja Putinista. Kirjamessuilla lavan ohi kulkiessani kuulin, kun Tuomiselta kysyttiin miksi Venäjä hänen mielestään hyökkäsi Ukrainaaan. Tuominen ajatteli asiaa ääneen ja lausahti sitten follow the money. Tapahtuneiden murhatekojen ja hävityksen jälkeen on vaikea uskoa aineellista intressiä sodan syyksi. Putinin messiaaninen hulluus ja länsiviha ja pelko tuntuvat uskottavammilta selityksiltä.

      Poista
    2. >…Putinin messiaaninen hulluus ja länsiviha ja pelko tuntuvat uskottavammilta selityksiltä…”

      Hyvä kun kerroit! Vaikka totuus saattaa tuntua karmealta, on aina hyvä seistä tukevalla, luotettavalla perustalla ja ponnistaa siitä eteenpäin.

      Poista
  4. Minulle jäi edelleen epäselväksi tuon Osmo Jussilan "talvisota ryöstöretkenä" -maininnan lähde, koskapa tuon "hyvän ajatuksen" esittänyt kommentoija ei jostain syystä suostunutkaan sitä pyynnöstä huolimatta kertomaan.

    Ehkäpä siis Professori itse haluaisi sen kertoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aina ajatellut sotien perimmäisenä tarkoituksena olevan nimenomaan resurssien tavoittelu ja muuden, ns. ylevämpien perustelujen olevan lähinnä kuorrutusta ja retoriikkaa.

      Eiköhän vaan Antony Beevorkin ohimennen mainitse Stalinin havitelleen Suomen puolelta sitä kaikkea kivaa, jota oli huomannut rajan takana olleen. Puheet "rajojen turvaamisesta" yms. eivät tainneet vakuuttaa edes aikalaisia - saati myöhempiä historiantutkijoita.

      Poista
    2. Antony Beevor ei vain satu olemaan alkuperäislähteitä käyttävä historiantutkija - ei ainakaan Suomen historian osalta - vaan populaarihistorioitsija. Tässä siis oli puhe professori Osmo Jussilasta; häntähän väite koski.

      "Puheet "rajojen turvaamisesta" yms. eivät tainneet vakuuttaa edes aikalaisia - saati myöhempiä historiantutkijoita."

      Loka-marraskuun 1939 neuvottelujen aikana Suomen johtomiesten suljetuissa kokouksissa ei ainoastaan Paasikivi vaan myös Mannerheim, Tanner ja Moskovan-lähettiläs Yrjö-Koskinen puhuivat täydellä todella "Neuvostoliiton legitiimeistä puolustusintresseistä" ja niiden huomioon ottamisen välttämättömyydestä - kirjaimellisesti, juuri siteeraamiani sanoja käyttäen. Tämän voit tarkistaa esimerkiksi Polvisen Paasikivestä kirjoittaman elämäkerran kolmannesta osasta. Mitä "myöhempiin historioitsijoihin" tulee, heidän näkemyksensä hajoavat suuresti, joten tältäkin osin väitteesi osoittaa huonoa perehtyneisyyttä. "Ryöstösotateoriaa" talvisodan aloittamisen motiivina olen huomannut lanseeraavan vain yhden suomalaisen historiankirjoittajan, ja hänen kannanottojaan en itse pidä lainkaan luotettavina Suomen ja Venäjän (Neuvostoliiton) suhteiden historiaa koskevissa kysymyksissä - siitä on karkeita näyttöjä mm. isonvihan osalta.

      Poista
  5. Ruotsin 1300 luvun mahtimiehestä Bo Joninpoika Gripistä sanottiin, että laki on hänen keihäänsä kärjessä. Toteamus pätee mahteihin tänäkin päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. “…laki on hänen keihäänsä kärjessä. Toteamus pätee mahteihin tänäkin päivänä…”

      Eilen, tänään, huomenna! Ei Yhdysvaltoja ja sen johtajia tuomittu siitä, että Hiroshiman ja Nagasakin siviilit kärvennettiin ydinaseilla.

      Poista
    2. Japanilaiset jatkoivat hirmutöitään ja kieltäytyivät antautumasta vielä ensimmäisen pommin jälkeen

      Poista
  6. En tiedä miten tämä liittyy mihinkään, jotenkin kai, mutta luin Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämänkerran. Mieleen jäi mm. tämä:

    Kun Einarille oli myönnetty vuonna 1985 valtakunnallinen yrittäjäpalkinto, oli hän mennyt palkinnonjakotilaisuudessa juttusille teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroosin kanssa. - Einarin sanoin:

    "Minä katoin, jotta siinä se Valruusi seisoskelloo voileipäpöyvän eessä itekseen. Mänin siihen ja sanoin, jotta päevee, minä oon se äsken palkittu Einari Vidgren. Se kahto minua ja sano, että oo vuan. Sitten läks poekkeen."

    Einaria hieman (= aika paljon) kyrsi tämä tapaus. Mutta myöhemmin tunnusti, että "se mahto loppuin lopuks olla keskiveroo rehellisempi herra."

    VastaaPoista
  7. Kiitos tästä aivan mahtavasta ajatus rakennelmastasi, se antoi itselleni paljon rakennusaineita omien ajatusten muuntotyöhön.

    VastaaPoista
  8. Minua hämmästyttää tämä omistusoikeuden suhteellinen lyhytikäisyys.

    Olin kuvitellut että menneinä aikoina, jos milloin, asuintalon ja peltotilkun omistaminen olisivat jotenkin itsestään selvyyksiä. Luulin myös että esimerkiksi henkilökohtaisen aseen ja työkalujen, kuten kirves ja lapio, olisivat automaattisesti sen henkilön joka on ne itselleen hankkinut tai takonut. Sen voin hyvin ymmärtää että laajojen alueiden omistaminen oli enemmän tai vähemmän haihtuva saavutus. Vai oliko kyse nimenomaan suurten omaisuuserien omistuksesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talonpoikaisen perintömaan juridinen asema oli Ruotsin valtakunnassa tärkeä poliittinen kysymys noin vuodesta 1520 vuoteen 1789. Periaatteessa oikeustila oli juuri niin kuin Jukka kertoo: kuninkaalla oli yliomistusoikeus ja vain aatelisella oli täysi omistusoikeus rälssimaahansa. Tilanne muuttui vasta vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjassa, jossa talonpoikaissäädyn omistusoikeus veromaahan vahvistettiin ja taattiin oikeus lunastaa kruununtilat perinnöksi.

      Käytännössä tilanne oli kuitenkin aika monimutkainen, sillä Ruotsin kruunu oli riippuvainen tilallissääädyn yhteistyöhalusta. Maaseudulla talonpojat pitivät perintöoikeuttaan tilaan omistusoikeutena, eikä se kyllä tosiasiassa eronnut siitä mitenkään, kunhan verot maksettiin. Näin oli myös silloin, kun kruunu antoi maita lahjoituksina aatelisille. Perintötalo oli perintötalo myös aatelin alaisena ja kruunu saattoi lahjoittaa aatelile vain kruununverojen kanto-oikeuden. (Toisaalta aatelikin joutui maksamaan kruununverot, jos omisti rälssimaata säterin eli asuintilan ulkopuolelta, joten rälssimaan tärkein ominaisuus oli sen huonompi menekki pakkohuutokaupassa. Kaupungin porvari ei voinut ostaa rälssimaata.) Juristit kyllä pitivät kovaa meteliä maanluontojen erosta, mutta kyse oli teoriasta. Yritys alkaa toteuttaa kruunun yliomistusoikeutta perinnäisestä eroavalla tavalla olisi johtanut sisällissotaan eikä kukaan sitä koskaan yrittänyt. Silti kyseessä oli talonpoikaissäädyn kannalta vaarallinen teoria, joka olisi saattanut muuttua valistusajan rationaalisen juristerian puitteissa ongelmaksi. Yhdistys- ja vakuuskirjan merkitystä ei siis pidä väheksyä.

      Poista
    2. Mitä me, käypäläiset, mitään kykenemme omistamaan? Lainaa kaikki vain ja hoidamme senkin yhtä kehnosti niin kuin vaikka kaverilta lainaksi saadun mopon.

      Poista
    3. Mutta oikeudet maahan periytyvät, ja etuudet siirtyvät polvelta toiselle.

      Poista
    4. Mitkä ihmeen "oikeudet"? Kuka/mikä ne lajillemme yksin on luovuttanut?

      "Etuudet" ovat vain ryöstettyä, Maa-planeetan kyljiltä louhittua/raastettua materiaa jota kaatopaikoillekin rahdataan. Loput saasteilla kyllästetään.

      "Kun siis Washingtonin Suuri Päällikkö lähettää meille sanan, että hän haluaa ostaa maamme, hän vaatii meiltä todella paljon. – –
      Punainen mies on aina joutunut väistymään etenevän valkoisen miehen tieltä kuin usva häipyy vuorilta aamuauringon noustessa. Mutta meidän isiemme tuhka on pyhä. Heidän hautansa on pyhä tanner ja niin ovat nämä kunnaat, nämä puut, tämän maan kolkka on pyhitetty meille. Me tiedämme, ettei valkoinen mies voi ymmärtää meidän teitämme. Hänelle yksi paikka on yhtä hyvä kuin toinenkin, sillä hän on kuin muukalainen, joka tulee yöllä ja ottaa maasta mitä tarvitsee. Maa ei ole hänelle veli vaan vihollinen, ja kun hän on voittanut sen, hän jatkaa matkaansa. – –

      Ei ole hiljaista paikkaa valkoisen miehen kaupungeissa. Ei yhtään paikkaa, jossa voi kuulla silmujen puhkeavan keväisin tai hyönteisen siipien havinan. Mutta ehkä kaikki johtuu siitä, että olen villi enkä ymmärrä. Melu vain loukkaa korvia. Ja mitä on elämä, ellei voi kuulla kehrääjän yksinäistä huutoa tai sammakoiden kinastelua yöllä lammen ympärillä. Minä olen punainen mies, enkä ymmärrä sitä. Intiaani kaipaa lammen kasvojen yli suhahtavan tuulen pehmeää ääntä ja metsän havujen tuoksua tuulessa
      sateen jälkeen." Intiaanipäällikkö Seatle

      Poista
  9. Omistusoikeus on kovin suhteellinen käsite. Ajatus siitä, että kuningas Kustaa olisi "varastanut" talonpoikaisen veromaan itselleen, on puhdas juridinen fiktio. Eihän kuninkaan yliomistusoikeudella ollut mitään todellista merkitystä: tilallisella oli tilaansa perintöoikeus, eikä sitä uskaltanut kukaan Ruotsin valtakunnassa kys

    VastaaPoista
  10. -- eikä sitä kukaan uskaltanut Ruotsin valtakunnassa kyseenalaistaa. (Anteeksi, painoin "julkaise"-painiketta etuajassa.) Sukuoikeuden saattoi menettää, jos verot jäivät maksamatta ja tilasta tuli veroautio, mutta niinhän käy nykyäänkin, eikä kukaan yritä konstruoida sen perusteella valtiollista yliomistusoikeutta. Se, minkä kuningas Kustaa Eerikinpoika yritti ilmaista omistusoikeuden käsitteellä, me ymmärrämme julkisoikeudellisena oikeussuhteena.

    Voisimmehan toki yrittää. Periaatteessa hyvän lähtökohdan antaisivat kaavoitusoikeus ja lumastuslait. Näiden perusteella saisimme valtiolle yliomistusoikeuden, joka ilmenisi oikeutena myöntää lunastuslupia, oikeutena lunastaa puolustustarkoituksiin, oikeutena ympäristö- ja kaivoslupien myöntöön sekä etuosto-oikeutena kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Tämän alapuolella olisi kunnan alempi yliomistusoikeus, joka ilmenisi etuosto-oikeutena ja maankäytöllisen suunnittelun, vähäisempien ympäristölupien sekä rakennuslainsäädännön mukaisten lupien myöntöoikeutena. Kiinteistöveron ymmärtäisimme oikeastaan vuokrana, jota peritään näitä alempien omistusoikeuksien harjoittamisesta. Asemakaavoitettu, yleiskaavoitettu ja maakuntakaavoitettu maa olisivat puolestaan maanluontoja.

    Normaali omistusoikeus tulisi sitten kolmannen tason omistusoikeutena, joka olisi näille ylemmille omistusoikeuksille alisteinen.

    Kyllä kiinteistö-, ympäristö- ja maankäyttölainsäädännöstä saisi näinkin ymmärrettynä ihan loogisen järjestelmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, tuo verotukseen, säätyyn, armeijaan, aatelointiin ja papistoon kytketty jaettu omistusoikeus (yli- ja aliomistusoikeus) on leimannut melkein koko historiaamme. Kun historiaa ei tunneta, väärät mielikuvat talonpoikaisesta omistuksesta vallitsevat. Järjestelmä itsessään oli erittäin monimutkainen rälssi-, vero- ja kruununtiloineen ja niiden alalalajeineen, aatelin erivapauksineen ja jatkuvine rukkaamisineen. Osapuolet eivät itsekään aina olleet tarkasta asemastaan perillä, ja esimerkiksi rälssin rajapiiritilallisen, rälssitilan varsinaisen talonpojan, lampuodin ja torpparin väliset rajatkin olivat pitkään liukuvia. Muodollisesti vapain oli verotalollinen, mutta sellaisten maalle lähes koko verotaakka lankesi. Etelä-Suomessa oli pitäjiä, joissa talonpoikaisväestö oli lähes kokonaan muita kuin verotilallisia.

      Poista
    2. Erotukseksi keskiaikaisesta läänitysfeodalismista 1600-luvulla, siis varhaismodernilla ajalla, Ruotsin valtakunnan viranomaiset ja eliitit kyllä omaksuivat maanomistusta koskevia mannermaisia feodaalisia käsityksiä, joiden mukaan perintötilaa hallitsevilla talonpojillakin (bördsrätt) olisi ollut tilaansa vain käyttöoikeus ("dominium utile"), kun taas yliomistusoikeus ("dominium directum") olisi ollut kruunulla. Näiden käsitysten käsitysten alkulähde oli roomalainen Corpus iuris. - Jutikkalahan näistä aikoinaan teki perusteellista selkoa "Talonpojan historiassa" ja vielä 2000-luvullakin "Suomen maatalouden historian" ensiosassa.

      Erityistä käytännön merkitystä näillä teorioilla ei kuitenkaan liene saaneet, joten kyseessä oli, kuten edellinen kommentoija kiteytti, pikemminkin "puhdas juridinen fiktio".

      Poista
    3. "Etelä-Suomessa oli pitäjiä, joissa talonpoikaisväestö oli lähes kokonaan muita kuin verotilallisia."

      Ihan niin kuin nykyäänkin. Muutaman kymmentä vuotta on ihmetelty, että onpas tuo kuntatalous kriisissä.

      Poista
    4. Ihminen mieltää maanomistuksen herkästi siten että puolen hehtaarin palsta on tosiasiassa kiilan muotoinen kappale jonka tilavuus on noin 16 miljardia kuutiometriä ja kärki maan keskipisteessä.

      Poista
    5. "onpas tuo kuntatalous kriisissä". Itse asiassa koko julkinen talous. Ja verovapaa rälssikin meiltä yhä löytyy, vähän eri nimillä vain kuin ennen. Rälssin etuoikeuksia vaaleissa aina vaan kannattavat ne, jitka eivät niistä hyödy. Äänestäjien ajatukset kanavoidaan johonkin ihmeen identeetti- ja sukupuoliasioihin, joilla ei ole mitään tekemistä talouden olennaisuuksien kanssa.

      Poista
    6. Tässä anonyymi, joka pohtii verotilallisten ja kunnallistalouden yhteyttä, ei varmaan ole ihan ymmärtänyt edellisen kommentoijan junua: verotilan omistaja oli maaseudun ylempää keskiluokkaa. Hän oli niitä, joiden sanalla oli väliä ja jotka saattoivat osallistua esimerkiksi kirkon- ja myöhemmin kunnankokouksiin. Toisaalta he maksoivat myös suurimman osan veroista, koska verot maksettiin tilan manttaalilta, ei tuloista.

      Etelä-Suomen kartanopitäjissä oli tyypillistä, että lähes koko väestö oli torpareita, lampuoteja, mäkitupalaisia, renkejä, piikoja tai muita palkollisia. Joka kymmenes mies oli ruotusotilas. Näillä tilattomilla ei ollut suoraa verovelvollisuutta kuin henkirahasta (sotilailla ei edes siitä). Poikkeuksena olivat lampuodit ja torpparit, jotka saattoivat joutua maksamaan joitain kunnallisia maksuja. Eli verotilojen vähyys ei tarkoittanut välttämättä vähäisiä verotuloja vaan väestön valtaosan kurjuutta ja syrjäytymistä.

      Maaseudun "kuntatalous" oli muutem mielettömän monimutkaista. Joka ainut erillinen itsehallinnollinen hanke, johon ryhdyttiin, rahoitettiin tätä nimenomaista tarkoitusta varten kerätyllä maksulla, jonka maksajien piiri ja suuruus määriteltiin aina erikseen. (Esimerkiksi: joka tilalta neljä hirttä uuteen kirkkoon, joka torpalta ja tilalta kolme mies- ja kaksi hevostyöpäivää omin eväin ja lisäksi kuusi killinkiä kuparirahaa kahdeksasosamanttaalia kohti, lukuunottamatta kappeliseurakuntalaisia, joilta suoritukset neljänneksen kevennettyinä. Kartano kustantaa maalit, puolet rakennusmestarin palkasta ja alttaritaulun sekä -kaiteen.) Lisäksi sitten tästä asiasta päätettäessä pidettiin sitten yleensä osallistumisoikeutettuina vain juuri kyseiseen maksuun osallistuneita.

      Poista
    7. Tahallani ymmärsin "väärin". Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja kurjistaa työntekijöiden palkkausta ja samalla kuntaveroa.

      Lisäksi osa kuntalaisista haluaa (tai joutuu) tienata pääomatuloja, joiden verot menevät valtiolle. Ja sitten kun niitä pitäisi palauttaa kunnille, alkavat stadilaiset nettomaksajat ulisemaan heidän rahojensa varastamisesta.

      Poista
  11. "Aikanaan Margaret Thatcher, joka pelasti Britannian konkurssilta, tiivisti jakotalouden haasteet mainiosti:

    “The problem with socialism is that, eventually, you run out of other people's money.” "

    Tämähän on sillee jännää, että Maggie kuten muutkin pääministerit ja virkamiehet saavat palkkionsa sosialisoidusta yksityisestä rahasta eli veroista. Nehän ovat ilmiselviä sosialisteja. Kerrotaan sellaistakin, että vittuuntunut vuorineuvos oli jollekin virkailialle tokaissut, että "mä maksan sun liksan, sivukulut, verot ja eläkkeen, joten pidäpä poika sitä suuta soukemmalla".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikuisten oikeasti Thatcherin puheet olivat pelkkiä puheita. Britannian julkiset menot nousivat hänen hallituskaudellaan ihan niin kuin edellisten ja seuraavienkin pääministerien. Painotukset muuttuivat. Britannia otti edelleen velkaa mutta jakoi rahat rikkaille eikä köyhille, karrikoiden.

      Poista
    2. Jos tuo on sosialismia ja jos sellaiseksi kutsuttavasta ei tykätä, pitää tietysti lopettaa armeija, poliisi, oikeudet, vankilat, koulut, rajavartiostot, tienpito ja niin edelleen.

      Sosialismiksi muuten jostain syystä harvoin enää kutsutaan mitään sellaista, mitä Parta-Kalle ja kumppanit itse aikanaan kehittelivät.

      Poista
    3. Jos verotus on sosialismia, kaikki maailman tähänastiset valtiot ovat olleet sosialistisia.

      Poista
  12. "Tämähän on sillee jännää, että Maggie kuten muutkin pääministerit ja virkamiehet saavat palkkionsa sosialisoidusta yksityisestä rahasta eli veroista."

    Tämä pitää ilman muuta paikkansa.

    Maggie vain piti huolta siitä, että se "other people's money" ei sossujen hillittömän jakopolitiikan ja holtittoman velkaantumishimon takia pääse heti loppumaan.

    Mitä brexitiin tulee, vasta aika näytää, mikä sen merkitys Britannialle oli.

    Vähän vaikea on nähdä brittejä tämän sosialistisen EU:n yhteiskassojen maksajana ja alisteisena Ranska - Saksa - Italia -akselin "solidaarisuus"-päätöksille - siis päätöksille, jotka jakavat muiden rahaa noille maille itselleen parhaaseen sosiaalidemokraattiseen tapaan.

    Noita päätöksiähän mekin olemme jo päässeet makselemaan. Ja lisää niitä tulee, seuraavat ovat jo putkessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltko käynyt vaa'alla? Elikä näkyykö väitteesi holtittomuudesta vyötärölläsi tai kukkarollasi jotenkin hoikentavasti?

      Poista
    2. Thatcher-ihailullesi ei ole perusteita. Hänen aikanaan Britannian julkiset menot kasvoivat ihan samaa tahtia kuin ennen häntä ja hänen jälkeensä. Hän vain jakoi rahat rikkaille köyhien sijaan.

      Poista
    3. Thatcheriin voidaan muuten parin mutkan kautta juontaa myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion rappeuttaminen. Thatcheria ihaileva Reagan siinä täälläkin vähän avitti. Britanniakin muuten oli aika lähellä pohjoismaista mallia ennen Thatcheria. Kuvaan kuului kaiken mahdollisen ideologinen yksityistäminen. Myös luonnolliset monopolit kuten vesilaitokset ja jätevesien hoitaminen. Siitä asti ovat sitten siinä kärvistelleet.

      Poista
    4. Minua kiinnostaisi ns. aikuisten oikeasti tietää, mitä se paljon meilläkin hoettu hillitön jakopolitiikka on täällä ollut. En keksi mitään erityistä.

      Poista
    5. Työskentelin parikymmentä vuotta sitten EU-projektissa, jossa oli mukana myös South Yorkshire. Yksi britti, joka oli mukana projektin hallinnossa, kiinnitti silloin erityistä huomiotani, sillä joka kerta kun hän sanoi Thatcher, hän sylkäisi perään. Yritin seurata oliko hän johdonmukainen tässä ja kyllä hän oli.

      Poista
    6. Thatcherin vastustus 1980-luvulla oli voimakasta mutta kyllä hän sai kaikenlaista hyvääkin aikaan. Siitä eivät vastustajat halua puhua koska se toisi esille heidän yksisilmäisyytensä.

      Poista
    7. Puhu sinä siitä hyvästä, jos kerran tiedät!

      Poista
    8. No niin, aamun uutisissa kerrotaan, että ruoka-avun tarve on Britanniassa räjähtänyt käsiin. Ajattelukykyiset tajusivat tämän jo brexiteerien huijauksen keskellä.

      Poista
  13. Iso-Britannialla on sellainen etu puolellaan, että maalla on oma kelluva valuutansa ja oma keskuspankkinsa. Raha- ja finanssipolitiikka on täysin omissa käsissä. Kun taas eurojärjestelmä on täysin epäonnistunut. Vuodesta toiseen mennään kriisistä toiseen. Iso-Britannian keskuspankista eivät rahat lopu ikinä - tämä on satavarma tieto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieppä nyt sittä näkyville (luetteloi) kaikki ne kriisistä kriisiin menemiset ja tulemiset ja mitä kustakin niin hirveää on aiheutunut joista EU ei olisi juuri yhtenäisyytensä ansiosta kohtuudella selvinnyt.

      Mieti myös omaa elämääsi (jos sellaisen omaat), etteikö yksinäänkin kriisejä synny ja kuinka hankalaa niistä yksin on myös selvitä. Kuten Britannialla nyt, kun se ei jatkanut kumppanuutta maiden maiden kanssa.

      Ja Huom!: paskat niistä mualiman rahoista, eivät ne koskaan ole kauaa olleet "omia" missään, kellään.

      Poista
    2. Ilmeisesti melkoinen joukko äänestäjistä ei ole ikinä edes kuulleetkaan saati ymmärtäneet sitä, että eurojärjestelmä on ollut kaatumassa monta kertaa. EKP:n silloinen pääjohtaja Mario Dragi pelasti euron klassiseksi muodostuneella sanonnallaan ..."what ever it takes"... 26.7.2012. Sen jälkeen on jopa vuosittain tuettu monia ylivelkaantuneita euromaita, jotta pysyisivät pystyssä. Eurojärjestelmä sinänsä on mahdollistanut liian monen euromaan ylivelkaantumisen. Viimeksi eduskuntamme enemmistö antoi noin 6,6 miljardia euroa yhteiseen pottiin tukemaan eteläisiä euromaita talousahdingossaan. Eurojärjestelmän olisi pitänyt kaatua jo monta vuotta sitten, mutta kepulikonsteilla on onnistuttu jatkamaan mm siten, että kaikki keskeiset "pyhät" säännöt on heitetty roskikseen. Lisää tietoa löytyy menetelmällä KVG.

      Poista
    3. Mitä enemmän sitä omaa rahaa tekee, sitä vähemmän sillä voi ostaa. Tämä on riittävän monella kokeella jo todettu.

      Poista
    4. Britannialle brexit on ollut tuhoisa. Vientikauppa on kärsinyt pahasti, asiantuntijat ovat muuttaneet muihin maihin, tuontihinnat ovat kohonneet, pankit alkavat siirtyillä muualle. Ilmeisesti yksikään brexitin mainostettu etu ei ole toteutunut. Pelkkä vapaus päättää omat asiat kokonaan ei ole se joka tuo valuuttaa maahan ja ratkaisee kaikki vientikaupan pulmat.

      EU:n sisällä vientikauppa on nykyisin todella helppoa ja mutkatonta. Asiapaperien määrä on vähäinen ja verotuskäsittelyt ovat erästä detaljia lukuunottamatta suhteellisen vähäiset. Aivan erityisen kehun ansaitsee eräiden valtioiden ahkerasti ylläpitämä protektionismi joka karsiutui hyvin nopeasti pois 1990-luvulla.

      Sen sijaan kun myydään tavaraa EU:n ulkopuolelle, alkaa paperisota. Erityisen hankalaksi menee jos kauppaa tehdään tiettyihin valtioihin joiden kaupanteko on jäänyt 1950-luvun alkeellisen manuaalisen käsittelyn tasolle. Paperin määrä on silmitön ja joka leima ja allekirjoitus ja dokumenttien nimikkeet ja lukumäärät on täsmättävä just eikä melkein.

      Poista
    5. Keskuspankin tehtävä on ennen kaikkea psykologinen, luoda mielikuva vakaudesta ja jatkuvuudesta.

      Keskuspankilla on hyvin vähän vaikutusta olieaan talouteen.

      Ainoa vaikutus ovat lyhyen pään korot ja 'velkapaperit' näille lyhyille koroille.

      Lyhytaikainen velka on markkinoilla kaikkein likvideintä.

      Draghin puhe oli psykologiaa, oikeasti mitään ei tapahtunut EKP:n toimesta.

      Eikä olisi voinut tapahtua, koska vainnjokunen prosentti noin 3 - 5 % valuutasta luodaan keskuspankissa.

      Eli markkinoiden on jollakin tavalla pelastettava itse itsensä.

      Usein operaation toteuttavat vakuutusyhtiöt jotka ostoillaan pyrkivät vakauttamaan markkinaa.

      Poista
    6. Mitenhän toimii sellainen brexitin etu, jota ei liene paljon mainostettu, nimittäin mahdollisuus palvella vaivattomammin EUn ulkopuolisia pääomapiirejä ja muita rahanpesijöitä? Asuntokauppa on ainakin tainnut hyytyä niin kuin muuallakin.

      Poista
    7. Jo sokea Reetta aikanaan näki, että brexitin päätavoitteisiin kuului vapautuminen rahanpesua, veronkiertoa, kähmintää ja muuta sellaista koskevista EU:n säännöistä.

      Poista
    8. Kulkaas, brexit oli Putinin aikaansaama juoni. Hän pääsi siinäkin tavoitteeseensa.

      Poista
    9. Kovasti tuntuu Britannian irtiotto EU-kolhoosista anonyymejä ahdistavan, vaikka se ei heille lainkaan kuuluu. "Get ovet it!"

      Britit ovat valitettavasti vielä sen verran vapaa demokratia, että saavat meidän paremmin tietävien estämättä tehdä, aivan mitä haluavat.

      EU:ssa sensijaan lieka kiristyy, yhteisvelat paisuvat ja Scholz/Macron teettävät meillä muilla aivan mitä vain, mitä Saksan ja Ranskan kulloinenkin etu vaatii. Tuo ei käynyt briteille.

      Poista
    10. Niin, brexit-Britannia on tukenut Ukrainan sodankäyntiä hyökkääjää vastaan suuremmalla panoksella kuin koko munaton Scholz-Macron-EU yhteensä.

      Siitä vähän miehenmallia (hyvä Boris).

      Poista
    11. Brittien demokratia petti pahasti brexitin kohdalla. Kansalaisia jymäytettiin 10-0 kovalla valhepropagandalla. Nyt brexitin kannattajia on kovin vähän koska koko Britannian kansa kärsii seurauksista monin tavoin. Ne jotka jymäyttivät ovat asian myöntäneet.

      Poista
    12. Boris ei kyllä siellä enää ole vallassa.

      Poista
    13. Annetaan nyt brittien itse päättää menikö brexit perseelleen vai ei ja mitä sitten. Itsehän ne sen päätöksensä tekivät ja itse voivat tehdä uusiakin päätöksiä - vaikkapa anoa takaisin EUhun.

      Epäilen kyllä, että siihen menee aikaa. Sitä ennen Ukrainakin anoo takaisin venäläiseen maailmanyhteisöön.

      Poista
    14. Annetaan brittien mädäntyä saarelleen ja amerikkalaisten mantereelleen ja käännetään katseemme Eurooppaan ja sivistyskieliin.

      Poista
  14. Eduskunnan puhujapöntöstä poliitikko tänään tämmöistä: "On todennäköistä, että jo nyt tapahtuneiden asioiden vuoksi itänaapurimme joutuu jo oman turvallisuutensa vuoksi miehittämään Suomen. Hyvät kollegat, mitä veikkaatte, kuinka pian se tulee tapahtumaan?" Pöytäkirjasitaatti on sanatarkka.

    Arvatkaa kuka. No, persuna sinne valittu Turtiainen tietysti. Joukkio kyllä voisi vaihtaa nimekseen Venäjän johto ensin.

    VastaaPoista
  15. Näinä ryöstö- ym. sotaisina aikoina sopinee panna merkille, että Suomen turvallisuuspoliittinen johto on toimeenpanovallan kenttätyötä tekeviä virkanyrkkejä myöten heittänyt valtioedun (paasikiviläisittäin: "Staatsräson") turvaamiseksi kaikki keinot peliin mm. katsomalla niinsanotun sympateettisen magian harjoittamisen täyttävän rikoksen tunnusmerkit. Lauri Honko aikoinaan antoi esimerkin tuon uskontotieteen oppitermin tarkoitteesta: "esimerkiksi vihamiehestä tehdyn kuvan tai nuken tuhoaminen".

    Niin että ollos huoleton, poikas valveill on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perustuslakivaliokuntakin taisi "uhrata" lampaiden lammasoikeudet salliessaan uskonnonvapauden nimissä rituaaliteurastuksen.

      Poista
    2. Se oli viisas päätös. Jeesustellaan sananvapaudesta taas sitten, kun ollaan Natossa. Ruotsin tie johti umpikujaan.

      Poista
    3. Ehkäpä Yle voisi teettää työryhmällä Tervo & Vilkko tästäkin heinäkuussa 2022 alkaneesta farssidraamasta pienet dokumenttirainat?

      Poista
  16. Putinin puheet kannattaa ottaa kirjaimellisesti. The New Atlas Brian siteeraa Putinin puhetta, jonka hän piti ennen operaation alkua. Tavoitteena ovat olleet Ukrainan demilitarisointi ja ja denatsifisointi ei maan valtaus. Näin on myös tapahtunut. Viimeisen luvun, jonka näin - mukaan kaatuneita on yli 200 000. Samaan aikaan Venäjä on perääntynyt valtaamiltaan alueilta. Ei Venäjä halua riesakseen rettelöiviä kansoja. The New Atlas - Ukraine A Year Later, US DoD & State Department Officials Retreat into Delusion

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukraina ilmoittaa kaatuneita olevan vähintään 151 000 ja lisäksi tulevat haavoittuneet jotka tyypillisesti on jätetty kentille kuolemaan. Kaikki eivät sunkaan saa hoitoa haavoihinsa ja irti revenneisiin raajoihinsa.

      Putin valehtelee aina, silloinkin kun ei valehtele. Hän nimittäin väliin esittää asioita jotka pitävät paikkansa mutta kukaan ei enää usko. Kun Putin sanoo että kaikki sodassa menee koko ajan hänen suunnitelmiensa mukaan, kaikki nauravat. Faktaksi jää se että kaikki menee juuri kuten hän on suunnitellut ja kuinka hän hetki hetkeltä käytännössä ohjailee tapahtumia. Hän heittää sotilaansa julmalla tavalla suoraan kuolemaan rintamalla ja ne jotka vielä ovat hengissä saavat rikollisen huonoa kohtelua mennen tullen. Se tekee koko sodan psykologisesti hirvittävän kovaksi ja ra'aksi kaikille jotka siellä ovat. Se onkin suunnitelman ydin.

      Toiseksi, kaikki jotka sotaan ovat vuoden aikana joutuneet, ovat joko siellä kuolleet tai joutuneet sinne uudestaan. Vain ne ovat onnekkaita jotka ovat haavoittuneet niin pahasti että pääsivät kotiinsa tai Ukrainaan sotavangeiksi, kieltäytyen palaamasta Venäjälle. Kaikki muut pakotetaan uudestaan rintamalle.

      Poista