16. heinäkuuta 2022

Älykkyystesti


 


 

Jostain syystä sähköpostiini tippuu jatkuvasti Quora-nimisen palstan juttuja, joista jotkut ovat yleisesti kiinnostavia, kuten uskottavat yhteenvedot Ukrainassa nyt käytetyistä ohjuksista ja tankeista. Jotkut ovat nolostuttavan yksinkertaisia kysymyksiä tieteestä, kuten että miksi valon nopeutta ei voi ylittää. Omaa ja kai maksullista palstaansa pitävä normaali professori sitten vastaa käsitettävästi.

 

Kun palsta on amerikkalainen, sen nuoria ja luultavasti lapsellisia kysyjiä askarruttaa loputtomasti ÄO eli IQ eli älykkyysosamäärä. Jotkut kysyvät, onko toivoa päästä tiedekuntaan, kun ÄO on vain 118.

 

Olisi mukavaa, jos älykkyysosamäärän voisi mitata verinäytteestä sormenpäästä ja tulos osoittaisi sitten koulutustien tai ammatin. Aku Ankassa esiintyi kerran kallontutkija, joka selvitti, että tutkittavan ihanneammatti olisi käärmeenlumooja; siinä oli tosin mutkia matkassa.

 

Kerroin eilen illan viileässä ystävälleni, miten Einstein ja Gödel kävelivät harva se aamu Princetonin yliopiston ympärillä ja yrittivät ymmärtää, mikä heidän fysiikan ja matematiikan käänteen tekevissä oivalluksissaan klikkasi.  Sehän ei selvinnyt eikä ole tiedossa vieläkään. (Kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria eivät täysin sovi toisiinsa, vaikka molemmat ovat ”oikeita” eli takana on jättiläismäärä kokeita ja todisteita.)

 

Noita kahta ja J. von Neumania kolmantena on usein sanottu vuosisadan fiksuimmiksi miehiksi, ja se on varmasti oikein sanottu. Silti kognitiotieteen suuresta miehestä Tverskystä on johdettu TQ eli Tversky-kerroin. Ihmistä voi arvioida siitä, kuinka monta sekuntia häneltä kesti aloitettuaan keskustelun Tverskyn kanssa suksi hevon helvettiin. Keskustelukumppanin älyllinen ylivoimaisuus oli niin murskaava. Parhailta meni vain pari sekuntia. Muoti-intellektuellejaeli näitä ”hengen jättiläisiä” – jollaisia olen herra paratkoon tuntenut – oli turha mitata. Hehän eivät kuuntele koskaan, vaan panevat levyn pyörimään aina ja kaikkialla. Heillä voi olla oma televisio-ohjelma tai he julkaisevat kirjan toisensa jälkeen.

 

Asia jäi mietityttämään, kun kaavailin ääneen, miten opettaisin ihmisiä lukemaan, jos ihmiset vielä lukisivat. Kuten tunnettua, lukemaan oppimisessa varhaisvuosina omaksutut virheet eivät yleensä korjaudu koskaan. Sama muuten koskee elokuvan katsomista ja tietokonepelin pelaamista, mutta niistä toiste.

 

Opettaisin ensin pintapuolista lukemista. Tässä on sinulle kirja, 300 sivua, Suomen oikeus ja yhteiskuntajärjestys (tai mitä vain). Aikaa yksi tunti. Tentti iltapäivällä. Jos aihe olisi koehenkilölle jokseenkin outo, voisin järjestää näin pääsykokeet Oikeustieteelliseen ja saisin parempia opiskelijoita kuin nykyvalinnoilla saadaan.

 

Tuon tyyppisen kirjan ymmärtäminen tai omaksuminen yhdessä tunnissa ei ole mahdollista. Umpimähkäinen selailu, niin kuin kustantaja tai kriitikko, ei tuo tulosta, koska siten saa selvän vain siitä, onko teksti pelkkää pötyä vai enimmäkseen pötyä.

 

Mielestäni kolmannes tai puolet ajasta kannattaisi käyttää sisällysluettelon tarkkaan lukemiseen ja miettimiseen erehtymättä itse tekstiin. Henkilö- ja asiahakemistoon kannattaisi käyttää puolet jäljellä olevasta ajasta. Loppuaika olisi ajateltava, jos siis osaa. Ehkä minuutin voisi käyttää itse tekstiin, jotta näkisi, millaista fonttia on käytetty ja mikä on riviväli. Onhan se mielenkiintoista.

 

Ellei nuori ihminen ole tuossa vaiheessa suunnilleen selvillä siitä, mitä tarkoittaa valtio, kunta, vero tai velka, hänestä voi silti kehkeytyä hyvä kottikärryjen kuljettaja, mikä on ehkä hyödyllisempi taito kuiin jurismi.

17 kommenttia:

  1. Niin, hyvä keskustelu ja ajatustenvaihto on aina paikallaan. Somessa se menee usein jänkkäämiseksi. Vaikka Sokrates ja Platon elivät tuhansia vuosia sitten heidät vieläkin muistetaan positiivisesti. Kukahan nykyajan nettitrolleista muistetaan parintuhannen vuoden päästä aikamme Sokrates :sena tai 2000 jkr Platon :-ina?

    VastaaPoista
  2. Aikanaan Yrjö Ahmavaara tutki 60-luvulla ilmiötä, johon nyt viitattaisiin kirjainparilla AI. Hän ennusti että automaatio korvaa kaikki rutiinityöt ja jäljelle jää vain vain niin vaativia tehtäviä, että harvat niihin kykenevät. Asiaan liittynyt ennustus taisi olla, että vuonna 2015 vain 5 prosentilla ihmisiä on riittävät resurssit osallistua palkkatyöhön.

    Ahmavaaran ennustus oli selvästi pielessä. Mutta ei varmaankaan kokonaan. Se ainakin selittäisi, miksi suhdanteista riippumatta maassa vallitsee aina tosiasiallinen massatyöttömyys samaan aikaan kun työpaikkoja on avoinna kymmenin tuhansin.




    VastaaPoista
  3. Malminko se nyt oli kirjastosta kun löytyi poisheitettävien paikoista valmiiksi alleviivailtu Sopimusoikeus, useamman koetellut kappale.

    Kätevä olla.

    Eikö alun alkaen intelligence quota luotu Korean sodan aikaan tarpeeseen saada mustat miehet todistettua rintamakelpoisiksi, eräänä ryhmänä - joka tahdottiin hyödyntää sotakoneen käyttöön?

    Meillä on jotain samantapaista, P-arvo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kun 1. maailmansodan aikana alkoi testaus kun piti nopeasti saada selville upseereiksi kelpaavat. Siitä saakka USA:n asevoimat on testannut jokaisen rekryytin. Huomioitavaa on, että McNamaran ollessa puolustusministerinä 60-luvulla, hän sai aikaan vaatimuksista tinkimisen. Project 100000 tai McNamara's Follies oli surkea tapaus (Katso Viitsiessäsi Googlesta) ja mm. Forrest Gump -elokuva perustuu tuollaiseen sotilaaseen. Lyhyesti sanottuna luku- ja kirjoitustaidottomia ja motorisesti heikkoja otettiin riviin. Tunnettu nyrkkeilijä Cassius Clay, jonka iq oli 78 kutsuttiin myös palvelukseen. Hän kieltäytyi ja tuomittiin rikoksesta. Nykyisin USA:n asevoimilla on vähimmäis-iq 83, jonka alle jääneitä ei voida värvätä mihinkään nykyiseen tehtävään asevoimissa.

      Poista
    2. Kiitokset täsmätiedosta.

      Hoksnokkaa tarvittaessa ei siis järjen käyttö ole ensimmäinen kriteeri, testejä luotaessa. Tarve testeille on se selvä seikka. Kuten on ilmaista ja selvää eivät kaikki voi olla yhtä mieltä paitsi jos olisi sota. Sellainen vähän viileämpikin riittää näköjään, tai sen uhka.

      Reviirikäyttäytyminen. Farley Mowat tutkiskeli susia. Virtsaili sitten itselleen alueen ja ja joi teetä, paljon. Tämä oli vaikeaa. Tarkemmin tutkittuaan havaitsi etteivät urossudet tyhjentäneet rakkoaan kokonaan jokaiseen kohtaan... Ei ollut koiraihmisiä.

      Poista
    3. Muistaakseni varusmiehet testattiin meilläkin ainakin vielä 70-luvulla. Saisikohan sen testin tuloksia mistään?

      En muista testin laajuutta tai sisältöä, mutta kai siinä vähän älyäkin testattiin. Olen yleensä pärjäillyt erilaisissa testeissä aika hyvin, mutta ei minua silti RUKiin lähetetty.

      Toki komppanianpäällikkö kysyi halukkuuttani lähteä, mutta tavalla jonka saattoi tulkita vain torjuvaksi. Niinpä myönnyin siihen etten halua lähteä. Myöhemmin olen todennut, että hän oli oikeassa - olen täysin eksperttityyppiä, johtajaominaisuuksia tai halua johtaa minulla ei ole pätkääkään.

      Poista
    4. Meillä Suomessa varusmiehet testataan kahdella P-kokeella. Toinen on älykkyystesti ja toinen on ymmärtääkseni persoonallisuustesti, jossa Minnesotan monifaasitesti on yhdistetty kotimaassa kehitettyihin lisäkysymyksiin. Näistä pitää saada tietyt minimipisteet, jotta kelpaisi johtajakoulutukseen. Johtajavalintojen kannalta pistetyksessä kuitenkin suunnilleen yhtä tärkeitä ovat henkilöarvostelut ja koulutustulokset. Näitä ja tulosten ennustavuutta on tutkittu paljon. Paras julkinen lähde lienee Kai Nymanin tutkimus aiheesta.. Sieltä löytyy mm. todennäköisesti paras julkinen kuvaus siitä, mitä peruskokeilla mitataan.

      Poista
    5. Kuten on jo tavallista ja kuuluu blogikamarin tapettienkin aiheisiin kertoo E. A. jälleen kuivan ja lämpimän pukkaritotuuden josta kiitokset ja saunakalja ovat ansaitut, ellei eriäviä näkökantoja viitsitä kuunnella kuten on tapa.

      Poista
    6. EAn vastaus pohdintaani oli hyvä ja tyhjentävä, kiitos.

      Poista
  4. Entisessä kielenkäytössä "piiri" oli B-mielisairaala ja "lääni" lääninsairaala. Kysyttiin ihmisistä, jotka olivat joutunet sairaalaan: piirille vai läänlle.

    VastaaPoista
  5. "kuten että miksi valon nopeutta ei voi ylittää" - naurunaihe, lähinnä koska meillä on pinttymä kolmiulotteisen avaruuden äärettömästä jatkumosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - ja vaikka tiedämme, ettei 3-ulotteinen avaruus vastaa todellisuutta, emme osaa kuvitella sen muotoa.

      Poista
    2. Elämme kuitenkin neliulotteisessa avaruudessa. Aika on se neljäs ulottuvuus jonka jokainen voi havaita.

      Poista
    3. Mutta mitä on "aika"?

      Sehän ei ole tunneli, joka alkaa menneisyydestä ja jota pitkin kaikkeus etenee tulevaisuuteen, vaan jokaisella ja joka paikalla on omansa.

      Oletko varma, että "aikaa" on edes olemassa? Ehkä kyse on jostakin muusta?

      Poista
  6. Tuota sisällysluettelo-tekniikkaa käytin silloin, kun määrätyn lukiopaikan saadakseni suoritin, työn ja ison perheen ohessa, toisen laudaturin lopputenttiä. Aikaa oli helatorstaista maanantaihin ja luettavana kymmenen kirjaa. Kahdeksan ehdin lukaista, kahdesta vain sisällysluettelot. Hyvät tiedot tuli, vähän harmittavasti, mutta sehän riitti. Nuorena sitä laittoi itsensä kaikenlaisiin pakkorakoihin. Aviomies toimi kyllä kiitettävästi ja hoiti perheen niinä päivinä.

    Nykyisin elämässä on parasta, ettei ole minkäänlaista pakkoa, tai, no, on ainakin pakko pitää itsensä liikkeellä. Ja ehkä jotain muutakin... syödä terveellisesti... lukea 150 kirjaa vuodessa... ja... ei sitten muuta?

    VastaaPoista
  7. Menetelmälläsi ei saada valittua parempia opiskelijoita, vaan parempia huijareita. Kyky huijata korreloi joustavan älykkyyden kanssa.

    VastaaPoista
  8. Blogissani tänään käsittelin Kiinaa ja sen muodostamia uhkia. Linkkasin erään sivuston kokoamia näkemyksiä, joista yksi oli tällainen: "Maan (siis Kiinana) väitetään myös aseistavan bioteknologiaa ja kehittävän ”aivohallinta-aseita” ("brain-control weaponry") mahdollista hyökkäyskäyttöä varten, Yhdysvaltain vastatiedusteluviranomaisten mukaan." -

    VastaaPoista