15. kesäkuuta 2022

Kenkäpuhelin


 

Luin väitteen, ettei scifin kirjoittajista nerokkainkaan aavistanut kännykkää. Erilaiset alienit arvattiin, puhuvat pilvet ja mustat monoliitit. Lentäviä autoja tuskailtiin vuonna 2020. 

 

Televisionhuvittavan ”Nyqvistin” kiittelijät eivät kai tiedä, että 1965-1970 televisiossa pyöri oikein hauska ”Salainen agentti 86” (Get Smart), jonka päähenkilö oli todella pölhö salainen agentti, ympärillään kauniita naisia ja vaarallisia miehiä sekä aika yksinkertaisia johtajia. 

 

Agentti Maxwell Smartilla oli nerokkaasti kenkään piilotettu puhelin, jolla soitettiin pyörittämällä kengänkoron alla olevaa numerolevyä. Siksi kännykkää eli matkapuhelinta sanottiin 1990-luvulla joskus kenkäpuhelimeksi. Kai Kairamo kulki Mikonkatua ulsterin liepeet heiluen ja puhua pulputti puhelimeen.

 

Muistan sarjan erinomaisesti, koska Mainos-TV:n toimittajana 1968 katsoin sekä pitkiä että lyhyitä filmejä joka päivä. Se oli työni. Liitin nyt  paksuun Mercantile-mappiin: Jukka: virheitä, erehdyksiä ja laiminlyöntejä muistiinpanoni, että olin kohteliaan päättäväisesti torjunut Pentti Hanskin ja Ilkka Jalamon tarjouksen jäädä juristina työhön heille. Sen sijaan menin työhön asianajotoimistoon ja aloin kasvattaa viiksiä, vaikkei se minua lainkaan vaatettanut.

 

Olen poiminut esiin vanhoja valokuviani. Suvun kuvia on nyt 100 vuoden ajalta. Skannasin kaikki käsiini saamani albumit ja siis myös kaikki isäni diat eli diapositiivit ja isoisäni lasilevyltä siirretyt kuvat. Niitä on yli kymmeen tuhatta. 

 

Aina välillä ihmettelen, miten valokuvat huonontuntuvat vähän väliä kuin näkymättömän käden eli puuttuvan parametrin ohjaamina. 

 

Pari päivää sitten panin tähän blogiin mustavalkoisen kuvan Possulasta 80-luvulta. Possulan kerhohuoneisto on loistohuvila Savossa. Edelleen siellä kuhisee Kemppisiä, jotka hyvinkin saattoivat rantautua Saimaan rannan kalliolle jo pronssikaudella. Meitä ei mainita Perttu Immosen suurenmoisessa tutkimuksessa ”Rahvaan historia”, jossa saman kylän Eroset ja Kinnuset eli Vesikansa kyllä saavat ansaitun osansa. Ja Immoset.  Mutta siitä on paperit, että olemme vähäpätöistä väkeä, jonka toimena oli pappien ja muiden herrojen pakoilu.

 

Tänään on kuvana sama kerhohuoneisto toisen henkilön pari päivää sitten ulkopuolelta kuvaamana.

 

Tuohon paikkaan vedettiin lankapuhelin 1984, ja kyllä oli kallis. Vaimoni sairauden aikaan käytin itse ensimmäisiä kertoja matkapuhelinta, joka oli kannon päälle asetettavaa mallia. Valokuvista muistan, että hänen kuollessaan digikameraa ei ollut. Olen merkinnyt tietokoneellani olevaan otokseen Korkeakoululta ”ensimmäinen digikuva, 2001”. Se esittää Martelan kirjoituspöytää. TKK:lla minulle järjestettiin myös Kommari eli Commodore, joka oli ensimmäinen älypuhelin. Sillä pääsi siis verkkoon.

 

Ajatukseni on, että kännykkä ja samoihin aikoihin käyttöön hiipinyt Internet olivat mullistavia muutoksia. Suomen ensimmäinen Internet-yhteys otettiin TKK:n pokkamontusta Delftiin. Professorit olivat selvillä siitä, että kysymyksessä oli teekkareiden ohi menevä hullutus.

 

Harva arvasi, että seurauksena oli lukutaidon nopea rapautuminen ja kyvyttömyyden korostuminen. Itsekin tunsin kovasti sukulaisuutta, kun ihmettelin vanhasta dokumenttielokuvasta Paasiselän saaren pirunkiviä. Samanlaisia meillä on huusin takana. Se on ollut kova paukku, kun meteoriitti synnytti tuo aavan jäljen. Mietin sitä ennen istuessani kuistilla katsomassa sääkiveäni, joka on vahva kvartsiittijuomu kalliossa. Se oli aina kylmempi, mutta sen nahkeus tiesi sadetta.

20 kommenttia:

  1. Niin, hyvä aina muistella menneitä koska ennen oli kaikki paremmin. Ensimmäisiä julkisessa puhelinverkossa (ISDN) suomessa värillisen kuvapuhelun soittamisia olin seuraamassa. Harri Holkeri soitti Vantaan Rotatorin toimipisteestä toisaalle. Sittemmin myös Pekka Vennamo sai oman puhelimensa ja soitteli sillä Korpelalle. Aika vaikea on oikeasti määritellä mikä oli ensimmäinen mistäkin kun kaikkia edeltää useita testisoittoja laboratorioissa sun muissa. Internettiä ei ollut ja ajateltiin että ISDN tulee olemaan uusi digitaalinen tiedon valtatie.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, suomalaisilla oli ennen hyvä lukutaito, luetun ymmärtämisessä taas emme ole loistaneet koskaan.

    VastaaPoista
  3. Muistan hyvin tuon sarjan alkuvuodet, olin lukioikäinen.

    Noihin aikoihin verraten tuntuu siltä, että Suomen huipulla on tätä nykyä useampiakin maxwellsmarteja. Kandeisko ottaa kenkäpuhelin kauniiseen kännyyn ja kilauttaa itse KAOSiin: Tässä mitään tarkotettu, leikisti me vaan.

    VastaaPoista
  4. Vuonna 1985 Nokia kyseli erilaisten ideoiden perään Suomessa. Erääseen toimistoon, muistaakseni Tampereella, piti lähetellä ideoitaan uusista tuotteista.

    Mielessäni oli kytenyt tablettitietokone jollaisia ei silloin vielä ollut. Se olisi ollut graafinen ja monilta osin kuin nykyiset pienet tablettikoneet. Laitoin kuvia luonnoksesta ja jonkinlaisen selityksen tuotteesta. Mitään palautetta en saanut eli meni kuin mustaan aukkoon. Sen jälkeen olen varonut ideoitani kertoilemasta. Joka ei usko tarinaani, joutuu pettymään kun kaivan alkuperäiset dokumentit.

    VastaaPoista
  5. Gorba vieraili Oulussa 1989 eikä meinannut uskoa että langan päässä oli oma puoliso. Matti Otala oli joitakin vuosia aikaisemin saanut päähänpinttymän saada puhelin mahtumaan povitaskuun, mitä pidettiin mahdottomana. Kun se Oulussa lopulta osattiin, Otalan mielestä kuitenkin vielä vaikeampaa oli ollut Sony Walkmanin kehittäminen: saada kasettinauhuri toimimaan vedättelemättä juoksevan ihmisen taskussa.

    VastaaPoista
  6. Maxwell Smartin ensimmäinen jakso on suorastaan profeetallinen. Kenkä alkaa soida kesken konsertin.

    VastaaPoista
  7. Höhöh. Jo 70-luvulla radioamatööreillä oli taskuun mahtuva VHF. Hemmo saattoi ottaa yhteyksiä myös yleisessä puhelinverkossa, jos joku toinen amatööri suoritti kytkennän. Ihmettelin miksei kaikilla ihmisillä ole tommosia ja miksei tuo kytkentä tapahtu automaattisesti.

    VastaaPoista
  8. Kun tuo sääkivi mainittiin, en voinut olla muistamatta edesmennyttä "sammakkorohvessoria" joka toimittajan kysellessä lehteensä kesän kynnyksellä luotettavaa sääennustetta lomakaudelle tokaisi luotettavuuden kanssa olevan niin ja näin koska "ennusteet vaikka osuvatkin oikein niin säätilat reistailevat".
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  9. Kyllä kyseessä oli Communicator -- Commodore oli kotitietokone niille joilla ei ollut varaa Macintoshiin.

    VastaaPoista
  10. "huonontuntuva" - hieno sana, heti käyttöön!

    VastaaPoista
  11. ”.. jossa saman kylän Eroset ja Kinnuset eli Vesikansa …”
    Näitä pikku korjauksia: Nuo eivät kuuluneet ’vesikansaan’ vaan ’maakansaan’. Vesikansa asusteli Haukiveden saariston sokkeloissa aikalailla virkavallan ulottumattomissa.
    - ar

    VastaaPoista
  12. Oululainen nimimerkki Visapää kirjoitti 1900-luvun koittaessa paikalliseen lehteen, miten Oulu juhlii vuotta 2000:
    ”.. Sen johdosta olivat polkupyörät, omnibukset, langattomat telefoonit, evävenheet ym. vilkkaassa liikkeessä. - - - Ihmisiä polkupyörineen, sähkö- ja ikiliikkujavaunuineen kihisi siis kaduilla ja toreilla.”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskasti oululainen nimerkki kirjoitti ja langattoman puhelimenkin osasi jo kuvitella sekä kaikenlaiset sähköllä käyvät härvelit. Kumma kun ei autoa maininnut. omnibussit vain.

      Sähkölaitteita "kihisee" kaduilla ja teillä nytkin. Eilen suhahti rannan kävelytiellä ohitseni sellainen sähköpotkulauta, päällä kaksi lasta, isompi ja pienempi. Eräs ystävä, pian kahdeksankymppinen hankki viime kesänä sähköpyörän ja on sillä onnellisena viiletellyt mäkeä ylöskin, mutta nytpä epäonnistui jotenkin startatessaan, ja raskas pyörä kaatui jalan päälle, seurauksena viikon sairaalareissu.

      Poista
  13. TV:n hulvaton Nyqvist tosiaan toisintaa tumpeloagentin lajityyppiä loistavasti. Blogissa mainittu Maxwel Smart taisi olla ensimmäinen lajiaan, ja jonkun pätkän suht äskettäinkin nähneenä sanoisin sen kestäneen myös aikaa mainiosti.

    Teknologian kehityksen ennustaminen vain on vaikeaa. Internetin laajeneminen yliopistojen merkkipohjaisesta maailmasta tavallisen kuluttajan palveluiksi edellytti nopeaa tiedonsiirtoa, laajakaistaa. Siitä oli pitkään pulaa. Saksalaisten ajaman ISDN:n piti olla se digitaalisen tiedosirron systeemiratkaisu, mutta sen kapasiteetti alkoi näyttää säälittävältä jo ennen sen leviämistä laajempaan käyttöön. 80-luvun lopun nopeat puhelinmodeemitkin (V.34), onnistuivat änkeämään 4 kHz luvallisen yleisen puhelinkaistan yli jopa yli 30 kbittiä/sekunnissa. Vaan yritäpä tehdä siinä sitten kuvapuhelinta noilla siirtokapasiteteilla. Ei mopolla mahottomia. Vanhemmat kansalaiset muistavat, miten netistä yhden valokuvan latautuminen ruudulle saattoi kestää minuuttiluokassa.
    Pikkuhiljaa kehittyvät laajakaistanopeudet totuttivat kuluttajat ja "sisällöntuottajat" uuteen some-vetoiseen maailmaan, mutta käyttäjän piti istua PC/Mac-koneineen kiltisti sen kiinteän laajakaistan äärellä. Netti tuli tutuksi kaikelle kansalle, kun Netscapen aloittamana graafinen selain ilmestyi joka kotiin, noin 1995. Sen jälkeen on tietokoneen käyttöön riittänyt, että osaa klikkailla hiirellä.
    Samaan aikaan, 90-luvulta alkaen matkapuhelimet (2G, eli meillä GSM) lyövät todella läpi kaikilla mantereilla. Puhe ja melko rajoitettu datansiirto (tekstiviestit) ilmestyvät. GSM-modeemin (puhelimen) datansiirtokapasiteetti on samaa luokkaa kuin aikanaan kiinteän puhelinverkon modeemien, eli hiukan yli 30 kb/s. Tämä on kova seinä, jonka läpi ei jo laveaksi paisunut nettilikkenne vain pääse. Lisäksi GSM:n tapa käsitellä dataa ei ole oikein yhteismitallinen netti-protokollien kanssa, muistelkaa vaikka WAP-"huumaa"...

    Vallankumous tulee 3G:n myötä. Uusilla 3G modeemeilla data liikkuu laajakaistanopeuksissa, aluksi vaikka 512 kbittiä/s. Ja vauhti kasvaa. Tämä se on jo jotakin, laajakaista taskuun! Tässä kohtaa kaikki vanhat valtiaat, Nokia, Ericsson ja Motorola jostain syystä putoavat kelkasta. Puhelin nyt on vain puhelin. Vaikka siinä olisi kamerakin. Ja näitähän myydään ihan tajuttomia määriä. Ei meitä mikään uhkaa. 3G:n todellisen merkityksen ymmärtävät Google ja Apple: kaikki nettisovellukset, kehittyvä some, Youtube, pelit ja kaikki kivat applikaatiot, joita ihmiskunta on jo oppinut innolla käyttämään PCillä, tuodaan nyt mobiiliksi! Toki tätä siirtymää ryydittää myös toinen huikea oivallus ja innovaatio, kosketusnäytöt. 3G:n jälkeen tuli nopeasti 4G ja nyt 5G ja kohta 6G. Datansiirtokapasiteettia siis on. Mihin se käytetään? No aina vain tarkemman ja realistisemman kuvan, siirtoon, "eläköön livestriimaajat". Älypuhelinhan ei olemukseltaan ole tässä viimeisen 15 vuoden aikana paljon muuttunut, mutta kamerat ovat häkellyttävän hyviä, ja niitä on monta. Samaan aikaan kehittynyt älypuhelimen prosessointivoima (MIPS) on lähes täysin valjastettu kuvankäsittelyyn. Mitä seuraavaksi? En minä tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä oli asiantunteva selvitys teknisestä kehityksestä eli noin minäkin sen suunnilleen muistan, ihan ISNDn erinomaisuutta ja silti nopeaa katoamista myöten. Samoin kosketusnäyttöjen tuloa seurasin paristakin syystä aika läheltä - enkä totta puhuakseni uskonut, että ne lyövät näin äkkiä ja suvereenisti läpi.

      Enkä tiedä minäkään mitä seuraavaksi. Varmaan jotain ällistyttävää, johon sitten tottuu parissa vuodessa.

      Poista
    2. Siis ISDN (Integrated Digital Services Netwok), joka, kuten muistetaan, vääntyi muotoon ”It still does nothing”. Taisi olla muitakin väännöksiä.
      - ar

      Poista
  14. Commodore 64 julkaistiin 1982, VIC jo sitä ennen. Macintosh tuli 1984.

    VastaaPoista
  15. Osmo Soininvaara käytti nokialaisesta nimitystä ”komukka” kirjassaan ”Fillarilla Nizzaan”

    VastaaPoista
  16. Menneellä viikolla simahti puhelimeni sim-kortti. Menin operaattorin puheille ja kortti vaihdettiin uuteen- veloituksetta. Olin niin hämmentynyt, etten osannut kuin kiittää. Mistä moinen ylenpalttinen anteliaisuus?

    Asioitsemassa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  17. Tarkoitit ehkä Nokian communicatoria se oli tietääkseni maailman ensimmäinen älypuhelin???

    VastaaPoista