16. toukokuuta 2022

Vapaus


 

Koska vastapuoli on tunnettava, olen hakenut tietoa venäläisyydestä. En näe, että sittenkään kovin paljon olisi muuttunut viimeksi kuluneiden 150 vuoden aikana.

 

Tshehov vietti kesiään ja muutenkin aikaa Ukrainassa. ”Arolla” -novellissa nuorta poikaa viedään kouluun Kiovaan.

 

Syntyisi hän oli Asovan meren rannasta Taganrogista, joka oli hänen mielestään viheliäinen paikka. Hänen sadoissa kertomuksissaan näyttäytyy jatkuvasti paikkoja ja maisemia, jotka ovat juuri nyt maailman uutisissa. Hän esittää useita hätkähdyttävän näköisiä luonnoksia Putinista, jonka henkilön ydin ei ole vakoilijakoulutus, vaan syyt, jotka johtivat hänet tuohon koulutukseen.

 

Sanoin että niitä juttuja on satoja. Olen kunnioittavasti eri mieltä kuin kaikki muut siinä, että Tshehovin muutaman liuskan kirjoitukset, joita hän pyöräytteli montakin päivässä pilalehtiin, ovat monin kohdin samaa huikeaa tasoa kuin ne noin 20 myöhäisvuosien novellia, joista hänet tunnetaan. Hän elätti perhettään ja itseään senttarina, kunnes itse Tolstoi ja maan rikkain kustantaja Suvorin hätkähtivät novellista ”Metsästäjä” ja ilmoittivat, että keskuudessamme on nero.

 

Kuvan kirja on jälleen uusi elämäkerta/kirjallinen tutkimus, jonka otsikkoon on otettu iskulause: väkivaltaa ja valhetta vastaan.

 

Tshehov vierasti aatteita ja käsitteellistä kieltä. Siksi panen suuren painon hänen kuvauksilleen Wienistä ja Venetsiasta, joihin kustantaja kuljetti häntä. Hän oli haltioitunut. Noissa kaupungeissa ei valhe ollut vallassa, mutta kauneutta harrastettiin ja kunnioitettiin. Roomasta hän ei niinkään välittänyt, mutta Pariisi oli hänestä hieno, etenkin laitakaupunkien surkoilematon surkeus.

 

Huvittavaa muuten, että hakuteoksissa Tshehovia sanotaan käytännössä kielitaidottomaksi. Ja mies oli lääkäri, jonka oppikirjoista puolet oli saksankielisiä. Vähäinenkin vertailu kertoo, että hänen käytännössä epäilemättä huono ranskansa oli tarpeeksi hyvää osoittamaan, miten hänen suuresti ihailemiensa Balzacin, Flaubertin ja etenkin Maupassantin lause menee. Jännittävästi hän ei mainitse Stendhalia. Ei ihme. Häntä kiehtoi akvarellin mieleen tuova tekniikka ja musiikki. Hän sanoi kirjeessään, että kummallisesti hänen kavereistaan sellaiset kuin Tshaikovski ja A. Rubinstein ymmärsivät hänen tekstiään nopeammin kuin kirjailijat.

 

Väkivalta ja valhe… Kirja Sahalinin vankileiristä kuvaa kuvernöörin, joka ilmoitti, että täällä ei rangaistuvankeja piinata, ja 300 metrin päässä hänen työhuoneestaan ruoskittiin samalla hetkellä kuoliaaksi erästä.

 

Tshehovin väitetty välinpitämättömyys tai persoonattomuus oli hyvin vahva ase sensuurin ja taantumuksen oloissa. Kirjeissään hän on välillä järkyttävän jyrkkä, oikeamielisyydestään tinkimättä.

 

Poliittinen analyysi on selkeä: ruoskittu kansa ruoskii. Se oli muuten hänen omakin kokemuksensa. Isä Pavel oli uskonnollinen kiihkoilija ja hirveä hakkaamaan lapsia. Sahalin oli Siperia nähtynä etukäteen.

 

Maaorjan pojanpoikana Tshehov kirjoitti suurimman omakehunsa näin: pisara pisaralta olen puristanut itsestäni orjan veren.

 

A propos – oman aikamme tshehovilaisin taiteilija oli elokuvaohjaaja Ingmar Bergman. Jo ”Mansikkapaikka” oli versio ”Ikävästä tarinasta”.

33 kommenttia:

  1. Entäpä A. Kaurismäki, onko hän liian humoristinen tshehovilaiseksi? Liian osoittelevakin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumala kirjoittaa tässä blogissa vain englanniksi. Kemppinen tulkaa sen. Tulevaisuus on Jumalan valitseman. St. Kemppisen siis. On välttämätöntä vihdoin uskoa Jumalan miestä, Jumalan ruoskaa.

      Poista
    2. Sallikaa kommentoijien tulla luokseni ei sanonut Jeesus.

      Poista
  2. Vladimir Lakshin kuvaa kirjassaan Tolstoi ja Tshehov Lev Nikolajevithin suhtautumisen toisin. "Metsästäjä" (Metsämies) julkaistiin 1885, vuonna 1886 julkaistusta "Agafjasta" ja/tai "Hämärissä" -kokoelmasta Tolstoi kirjoitti päiväkirjaansa 17. maaliskuuta 1889 "huonoa, mitätöntä", "somia pikkujuttuja", oli edellisenä päivänä sanonut lasten kotiopettajalle Ivakinille (joka kirjoitti muistiin) "odotan koko ajan että hän korjaa virheensä, mutta ei hän korjaa" jne. Vasta 1889 Tshehov esiintyi ensi kerran päiväkirjassa. "Metsästäjää" Lakshin ei maininne lainkaan. Arvostihan Tolstoi kovasti Tshehovia, mutta ilmeisesti vasta "Kullanmuru" (1899) teki hänen mielessään kuvatun kaltaisen läpimurron.
    Tulkintani saattaa olla vinoutunut ja saattaa Lakshinkin olla väärässä.


    VastaaPoista
  3. Hyvä, ellei paras paikka lukea Tsehovia on hidas jokilaiva, matkalla pois Moskovasta, kohti kanavia sulkuineen, monien luiden muistoineen, ja aron korvaa hitaan Volgan laajenemat, syvään uponneiden kirkkojen varjot, illanlaskun aikaan, hiljaisten kylien onkijoiden varjot lähelle tunkeutuneiden rantojen varjossa, ja jossain haukahtaa yksinäinen koira punertuvassa hämyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuska: Olipa upea kuvaus.

      Poista
    2. Mieleen nousi Juhani Peltonen!
      Lukumuistoinen Kunnaksen Ilkka

      Poista
    3. Ei kemppisellä ole muuta vastapuolta kuin hänen kirjoittamansa kommentit.hän on prof dos lis maistuu kand yo kansakoululainen!

      Poista
    4. Ei kemppisellä ole muuta vastapuolta kuin hänen kirjoittamansa kommentit.hän on prof dos lis maistuu kand yo kansakoululainen!

      Poista
  4. Uudestaanluen "Vanhempieni romaania" aivan sen kulttuurihistorian takia, mutta piti mennä noukkimaan kirjastosta -- samasta syystä -- myös Yrjänän ja Keskisarjan "Alexander Järnefelt". Meneillään oleva maailmanmuutos on saanut mut kaivamaan esiin sekä Iivana Julmaa että Pietari Suurtakin, sillä heistäkin olen tiennyt aivan liian vähän.

    Tähän kaikkeen liittyy sitten aivan erityisellä tavalla Suuriruhtinaskunnan kehitys Venäjän alaisuudessa ja kauppasuhteissa. Ne saattoivat maahan (jota ei vielä ollut) patruunoita, kulttuuria ja rikkauksia ja tuottivat erityisesti taiteilijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upean runollisesti sanottu, mutta kyllä maa oli, joidenkin mukaan itämaa, olipa monta maakuntaakin, sen sijaan valtiota ei ollut. Satoja vuosia, tuhansia jopa, oli maassa asunut suomalaisia, jotka puhuivat samaa kieltä, suomea.

      Poista
    2. Kannattaa aina ottaa huomioon mikä on yleistä kehitystä ja mikä hallitsijasta riippuvaa.
      Teollistumisen ja kansallisaatteen synty ja leviäminen nyt vain sattuivat venäläiskauteen (tai oikeastaan kaikilla oli sama lähtökohta, Ranskan vallankumous ja sitä seuranneet sodat).

      Poista
    3. Ei tarvi muita jumalia. Kemppinen korvaa heidät, kirjallisuuden ja tieteet Jumalan lahjana trumpille, Putinille ja jokaiselle. Hänessä olemme paratut.

      Poista
  5. Venäläisyyteen on ties mistä saakka sisältynyt myös oleellinen ilmiö, `ryssiminen`. Nyt esimerkiksi Ukrainan `erikoisoperaatiossa`, sielläkin joka suhteessa niin isoissa kuin pienissä asioissa.

    Lieneekö siis tuhoisa `omaan jalkaan ampuminen`, ryssiminen, yksi keskeinen venäläisyyteen kuuluva ja yhä toistuva ominaisuus? Selittääkö se myös maan 'ikuista' kehittymättömyyttä?

    Ukrainalaiset eivät ole ryssimisen sortuneet ja ovat taitavasti käyttäneet yhäti toistuvia venäläisten ryssimisiä hyväkseen tunnetuin tuloksin. Uutisia ryssimisistä näyttää jo tihkuvan sotasensuurin läpi ja Putinin sotaa suurempi huoli taatusti on, miten häviönsä kansalleen nyt esittää.
    SL

    VastaaPoista
  6. Tubinsa vuoksi Tshehov oleskeli myös Jaltalla, Krimillä, josta vaimo Olga Knipper koetti houkutella häntä Moskovaan katsomaan näytelmiään, joissa Olga esiintyi. Voimat vaan alkoivat olla lopussa, mutta Tshehov kirjoitteli paljon kirjeitä vaimolleen, kustantajalleen Suvorinille ja monille muille. Mielenkiintoista luettavaa.

    Tolstoi ylisti Tshehovia mutta moitti vähän siitä, ettei tällä ollut kunnollisia ihmisiä päähenkilöinä. Kyllähän minä, Tshehov oli sanonut, mutta mistä niitä ottaa, kun elämä Venäjällä on takapajuista ja köyhää ja kansa oppimatonta. Näytelmillään hän halusi osoittaa, kuinka huonosti ja ikävästi ihmiset elävät.

    Nyt Venäjän kansa on kyllä saanut sivistystä ja oppia, joskin usein vääristeltyä ainakin historian osalta, ja nykyisin valtio tekee taas parhaansa, että kansaa johdettaisiin harhaan. Tuntemani venäläiset, alle kymmenen, ovat tavallisia kunnon ihmisiä, ahkeria, siistejä ja kunnianhimoisia, ihan toisenlaisia kuin vanhemmassa kirjallisuudessa. Koululaitos on ymmärtääkseni ollut tehokas ja opetus vaativaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuta koulu kovempi kuten sinä, sitä oppi lujempi.

      Poista
  7. Kemppinen mainitsee Maupassant´n. Britti-psykiatrien julkaisemassa artikkelissa 291 World-famous men arvioidaan elämäkertatietojen jne perusteella kuulujen, kuolleiden taiteen, kulttuurin ja hallinnon edusmiesten mielenterveyttä.

    Suomesta joukossa on J. Sibelius.

    Joukossa on yksi, jonka työryhmä kuvaa mieleltään kaikin puolin tasapainoiseksi ja terveeksi. Maupassant.

    Artikkeli on mielestäni rajoituksineenkin hyvin ja miettien laadittu.

    Olen asian täällä "lettereissä" ennenkin maininnut:

    B.J.P. 165 22-34 (1994)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, mielettömiä joka sorkka paitsi Jumalasta seuraava ylös, maailman viisain, kemppisin.

      Poista
    2. Kemppinen on terve kuin pukki. Joka muuta väittää, on nepsy.

      Poista
    3. Eipä sitten olekaan kumma ettei Maupassant ole kiinnostanut, selväähän se.
      Mieluisampaa luettavaa ovat kirkonkirjat, iänkaiken vanhat käyttöohjeet, äitiyskortit ja vaikka sitten jumppahuiti makulatuurit taikka veroilmoitukset. Niissä sitä on kunnon hulluutta, sellaista joka kuitenkin perustuu edes hiukkasen toteen eikä pelkkään fiilistelyyn.

      Poista
  8. "Venäjän kansa on kyllä saanut sivistystä ja oppia, joskin usein vääristeltyä ainakin historian osalta"

    Kirjoittaja vaikuttaa olevan siinä mielessä onnellisessa asemassa, että lienee historian, siis menneisyyden tapahtumien ymmärtämisen ja tulkinnan vaikeassa taidossa niinsanoakseni valaistunut: osaa oitis tehdä eron "totuuden" ja sen vääristelyn välillä.

    Itsestäni en voi häpeäkseni sanoa mitään vastaavaa, olkoonkin että pitkään olen historian parissa eräässä mielessä askaroinut. Mieleni tekee muunnellen siteerata Blaise Pascalin erästä "Mietettä":

    [Totuus] "on kiistanalaista, voima on hyvin tunnettavissa eikä siedä vastaansanomista. - - Ja kun siis [totuutta] ei ole voitu saada voimakkaaksi, on voimasta tehty [totuus]"

    Edellinen sopii mielestäni verrattoman hyvin kuvaamaan päivänpolttavaa tilannetta nyky-Suomessakin - puhumattakaan osaa suomalaisesta historiankirjoituksesta aina näihin aikoihin asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suhteellistajat liikkeellä. Totuus on totuutta, vaikka historiantutkijoiden painotukset vaihtelevatkin. Totuus on sitä mikä voidaan näyttää toteen. Vain makuasioista voidaan kiistellä. Tai sitten voidaan valehdella.

      Poista
    2. Kemppinen on pyhä. Julistettakoon.

      Poista
    3. Kemppistä ei pidä pilkattaman.

      Poista
  9. En ole mikään historian asiantuntija tai edes harrastaja, joten minua saa ihan vapaasti pilkata siltä osin, mutta jotain Venäjän koulujen historian opetuksesta on tihkunut minunkin tietoisuuteeni. Pietarissa syntynyt miniäni esimerkiksi kertoi, ettei heille kyllä sellaista ollut opetettu Talvisodasta, mitä hän oli Suomessa saanut kuulla.

    Nyt on ollut tietoja siitä, että historian kirjoja ollaan taas kirjoittamassa uusiksi. Mikä lienee uusin totuus? Jokin aika sitten oli uutinen siitä, että itseoppinut historiantutkija Juri Dimitrejev, vanha mies, oli tuomittu 15 vuodeksi leirille Siperiaan, kun hän oli yhdessä Memorial-yhdistyksen kanssa paljastanut Stalinin vainojen teloitusuhrien joukkohaudat Karjalan Sandermohissa, joissa oli mukana paljon suomalaisiakin monien muiden kansallisuuksien lisäksi. Virallinen taho Venäjällä väittää tällä hetkellä, että uhrit ovat suomalaisten teloittamia venäläisiä.

    Oli miten oli, Stalin on taas kunniassaan eikä selaisia asioita saa edes tutkia. Aika historian uudelleen kirjoittamiselle.

    VastaaPoista
  10. On se kumma että joku juuttaan pupelo joka nurhää nörttinä ihmeen kummaa kelle vaan saadakseen leipänsä päälylähuulta enemmän saa, ja pärjää. Ei osannut edes kirvestä tahkota. Ei hitsata, takoa, veistää, välskäröidä, hyvä jos hiihtää tiesi ja uida taisi.

    Emminä tällä nyt blogiprofessoria tarkoita. No, en ainakaan tarkoittanut, nyt vähän voin tarkoittaa.

    Vaan. Seikka seuraava sellainen että. Ovat asiat, todet seikat seruraamuksineen olemassa vaikkei niitä kukaan ylöskirjaisi.

    Nälkeä ja unta, sanoi Setti Keränen Kekkoselle. Seppämestariksi hänet nimitettiinkin. Törkeä teko. Teki lujan määrän hyviä puukkoja, eikä niihin mitään taustamusiikkia mukaan tullut, ainakaan ei samaan hintaan, sikäli kuin tiedetään. Tässäpä on se taika, että kun seppä saa niin hyvän yhden jonkun kerran kumman keinolla aikaan että yllättää ittenski niin ettei sitä kehtaa merkitä omakseen niin..

    Tämä on se taika. Ei siitä saa sanalla kiinni.

    Pitäähän se ruoka ja suoja olla.

    Entinenkin akka sano että kuules ukkokulta kun mun niin sydämeni hyvä olla kun tuo meirän poika papiks lukemaan pääs, ei se olis kauaa torpan leivis hengis pysyny jos olis niis töis ittens elättään joutunu.

    Luen minä mieluusti kaikenlaista, kuhan niis on vähän tosia takana, viimeks luin Taivaanraapijat. On se semmonen tseehohvi se! Vieläki lueskelen sitä.

    VastaaPoista
  11. Vain kemppinen on tarjoava sinulle jumalallista apua ja lohdutusta, usko pois! Ulkonäön äl anna pettää, vaikka ei Jumalakaan ole minkään näköinen. Jos tahdot ikuistua usko kemppiseen ja palvo ja kommentein ylistä Häntä. Aamen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku on nyt tainnut pahoittaa mielensä. Voi voi.

      Poista
    2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Katatonia

      Poista
    3. Trollilla on paha olo. Kuka lohduttaisi nyytiä?

      Poista
  12. Jos tahdotaan tarkastella vaikkapa venäläisiä tutustumistarkoituksessa voi iskelmämusiikista olla apua. Kun kolkuttelee erään vidioottikanavan hauksi It's my Life (Russian version) saa nähdäkseen viiden vuoden takaisen mukaansa tempaavan teoksen jonka vain 16 miljoonaa ihmistä tai muuta olentoa on nähnyt. Yhtye on ukrainalainen, esiintyjät venäläisiä.

    Videota tehtäessä ei vahingoitettu yhtään votkapulloa, kiitokset myös siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkoenglanti rajoittaa tässäkin suomalaisten maailmankuvaa.

      Poista
    2. Jonkun maailmankuvaan ei mahdu mitään muuta kuin yhden kielen pahuuden hokeminan. On siinäkin elämäntehtävä. Hanki parempaa luettavaa.

      Poista