13. toukokuuta 2022

Ammattilaiset


 

Venäjä on tehnyt viisi kertaa peräkkäin pahimman mahdollisen virheen. Ja taas poliittinen johtaja johtaa sotatoimia. 

 

Tällä hetkellä edes Venäjän media ei kiellä, että strategia ja siis joukkojen ryhmittäminen ja painopisteiden luominen epäonnistui Ukrainassa täydellisesti. Maallikolle käy niin varmasti. Ellei lopu polttoaine, sitten loppuvat panoset tai tieura, ihan kesken kaiken. Edellisessä maailmansodassa Venäjältä petti logistiikka, ja kulkuneuvoja ja moottoreita tuotiin yli miljoona Murmanskin ja Persian kautta. Niissä luki ”Ford” tai ”General Motors”.

 

Ylimmän poliittisen päättäjän sekaantuminen sotilasasioihin sekä strategian tasolla että operatiivisesti oli koitua Stalinin vuoksi maan kohtaloksi 1941, ja juuri se aiheutti tsaari Nikolai II:n, hänen perheensä ja valtakunnan hirvittävän lopun. Päälliköiksi kärrättiin myös lähinnä kuohujuomiin keskittyneitäruhtinaita Monte Carlon kasinolta.

 

Hitler oli mainio poliitikko, mutta ristiriita huippusotilaiden kanssa ja ulkopolitiikan jättäminen taitamattomille harrastelijoille (Ribbentrop) olivat kohtaloksi. Ranskan voittaminen oli suurenmoinen savutus 1940, Sen suunnittelija ja toteuttaja oli Manstein, jonka alaisen Rommelin nimi painettiin lehtiin. Sekasortoinen ja väärin ajoitettu Barbarossa-hyökkäys oli sitten Hitlerin oma työnäyte. ”Fritz, wo bist du”, huudeltiin paitsi Kiestingin soilla, myös Ukrainan aroilla kenttäpuhelimeen.

 

Stalin oli hiukan viisaampi. Vuoden 1941 katastrofin jälkeen hän todella alkoi ajoittain uskoa ammattisotilaitaan, joista kaksi tai kolme oli maailmansodan parhaita. Stalingradista toteutettu kaksipuolinen saarrostus oli näyte.

 

Suomen Natoon liittyminen sinetöitiin Tilsitissä keskelle jokea ankkuroidulla lautalla 1807. Kuvan esittämät keisarit, Napoleon ja Aleksanteri I, päättivät pakottaa Ruotsin sotaan. Kysymyksessä oli vivutus ja vipuna oli Ruotsin vähän tunnettu itäinen maakunta, joka erinäisten vaiheiden jälkeen jäi Venäjän niskoille, vaikkei Venäjä sillä mitään tehnyt.

 

Saksassa oli kuitenkin kehittynyt poliittinen vallankäyttö niin että Bismarck pystyi pitämään hallitushuoneen kurissa samalla tavalla, jota Englannissa harrastivat lukuisat etevät pääministerit työntämällä aatelin kulisseihin ja nimittämällä keskeisiin tehtäviin kokeneita liikemiehiä. Saksan erikoinen kikka, jonka Ruotsi ja Suomi kopioivat, oli nopeasti kehittyvä koulutus. Venäjällä sekin jäi kesken, vaikka heillä jo oli esimerkiksi sangen hyvä lääketiede jo varhain ja neuvostoaikana erinomaiset luonnontieteet.

 

Nikolai II raukka yritti integroida meitä itään ja olisi voinut onnistuakin, mutta hän ei uskonut poliitikkojaan, joista Wittellä ja myös Speranskilla olisi ollut johdonmukaisuutta ja taitoa.

 

Nyt samaa itäistä reittiä, jota viikingit kulkivat ja joka tuli Kaarle XII: tuhoksi Ukrainan Poltavassa, etsii vakoilijana kai hyväkin Putin, jolta puuttuu sotilaallinen tietämys. Näyttäisi että on sama taito kaverilla. Venäjän klassinen ongelma eli ye-upseerien puute on kostautunut. Sodan ratkaisevat everstit ja majurit.

 

Suomi selviytyi kuin ihmeen kaupalla 1919-1939 ulko- ja turvallisuuspoliittisesta osaamattomuudestaan. Ainoat osaavat diplomaattimme olivat Venäjän perua, ja Holsti olisi ollut hyvä, mutta hänen luonteensa ei ollut hyvä. Neljä perättäistä tasavallan presidenttiä oli ulkopoliittisesti ummikkoja, ja ulkoministeriö oli pitkiä aikoja eräänlainen vekkula.

 

Meillä Tanner olisi ollut erinomainen hyvin laajan kielitaitonsa ja valmiiden suhteittensa ansiosta. Hänhän johti osuustoimintapuolella kansainvälisiä kongresseja viidellä kielellä. Hänen sijaansa kysymystä ulkovalloista hoitamaan pantiin mm. T.M. Kivimäki, jonka osaaminen loppui suunnilleen Tampereen ja Teiskon rajalla.

 

Entä Mannerheim? Yksi aikakauden harvoista vaativiin tehtäviin koulutetuista sotilasvakoilijoista, jolla oli myös erittäin toimivat suhteet länsimaiden sotilasjohtoon.

48 kommenttia:

  1. Kiestingin tapahtumista aikanaan luettuani minua huvitti suuresti juuri saksalaisen joukko-osaston saapuminen Kiestingin alueelle. Se ei mennyt aivan käsikirjoituksen mukaan vaan porukka eksyi läheiseen metsään. Ilmeisesti joukon sotilaisiin ei kuulunut yhtään suunnistustaitoista tai edes metsässä kulkemiseen tottunutta. Suomalaisten piti aika paljon opettaa heille jotta olisivat pärjänneet, kaupunkilaispoikia kun olivat. Suomalaiset sotilaat olivat ryysyisen näköisiä parrakkaita rehjuja ja herättivät naurua saksalaisissa. Mutta kun sotiminen alkoi, saksalaisten hymy hyytyi, tappiot olivat suuria. Suomalaiset taas olivat karuihin oloihin tottuneet ja osasivat kaivautua puolustukseen mitä saksalaiset eivät osanneet. Heille oli opetettu suurten tasankojen leveitä rintamahyökkäyksiä, ei metsissä ja soilla sotimista. Suomalaiset saivat aika nopeasti suuren arvostuksen heidän silmissään, etenkin kun suomalaiset etenivät venäläisiä vastaan, saksalaiset eivät.

    Sinänsä koko Kiestingin piknik olisi saanut jäädä tekemättä. Suomalaistenkin tappiot alkoivat olla merkittäviä kun huolto ei toiminut kunnolla ja tykistön tukea ei ollut. Lopulta ei oikeastaan mitään koko projektilla saavutettu ja pisteenä iin päälle oli Ison-Britannian sodanjulistus Suomelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiestingistä antaa omakohtaisen kuvauksen Päätalon Kalle kirjassaan Liekkejä laulumailla. Ja olihan siellä isänikin Jänkäjääkärinä.

      Poista
  2. Kuka Speranski? Solmio-Stolypin?

    VastaaPoista
  3. Kohta taas joku valittaa, että aina vaan näitä sotajuttuja.

    Ei voi mitään, koska ihmisen elo on pelkkää taitelua ja sotimista vuosikymmenistä toisiin. Ihmisten tappovälineet ovat entistä kehittyneempiä, parempia ja tsämällisempiä. Näillä mennään ainakin seuraavat sata vuotta.

    Pasifismi Suomessa pelaa vain ja ainoastaan Putin'in ja kaltaistensa pussiin. Kuten myös pelkkä surkuttelu ja voivottelu. Sodankäynnin vehkeet pitää olla aina sillä tasolla, että niillä pystytään puolustautumaan tehokkaasti.

    VastaaPoista
  4. Ja ehkä nyt muistamme, kuinka Putin ennen hyökkäystä vittuili Naryshkinille ja nöyryytti tätä. Väärä kortti, Vladimir.

    Naryshkin on ulkomaantiedustelun päällikkö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Putin on nyt laittanut sekä 150 FSB:n virkailijaa että ison joukon korkeinta upseeristoa vankilaan ja kotiarestiin. Syypää epäonnistumiseen pitää löytää. Putinhan ei voi koskaan olla väärässä ja hänen kasvonsa on säilyttävä vaikka omia sotilaita on kuollut tuhansia sen takia, ukrainalaisista puhumattakaan.

      Poista
  5. "Neljä perättäistä tasavallan presidenttiä oli ulkopoliittisesti ummikkoja." Tuotapa en ollut noin tullut ajatelleeksi, mutta niinhän se tosiaan ennen Rytiä oli. Silloin tosin ei ollut kai tapana ajatella tai korostaa, että presidentin ensisijainen tehtävä on ulkopolitiikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta Relanderia haukuttiin Reissu-Lassiksi, kun hän kierteli ulkomailla muiden mielestä liikaa. Svinhuvudilla taas oli kokemusosaamista Venäjän kaukaisista karkoituspaikoista.

      Poista
    2. Suomen poliittisella johdolla oli sokea luottamus puolueettomuuteen ja heikkoihin asevoimiin. Koko kansakunnan turvallisuus nojasi keppiin joka upposi suohon.

      Poista
    3. Se sokea luottamus oli myös kansalla. Venettä ei haluttu keikuttaa tyynellä säällä, mutta heti kun idästä nousivat tummat pilvet, tuli kiire natorantaan.

      Toisaalta asevoimamme eivät ole heikot. Ne on suunniteltu tuhoamaan tieuria pitkin hyökkäävät viholliskolonnat. Ei korpeen tulla kuin arolle.

      Poista
    4. Armeijastamme on "salaa" tehty niin NATO yhteensopiva, ettei siitä ole enää alkuperäiseen tehtäväänsä, Suomen puolustamiseen.

      Poista
    5. "Armeijastamme on "salaa" tehty niin NATO yhteensopiva, ettei siitä ole enää alkuperäiseen tehtäväänsä, Suomen puolustamiseen."

      Pakko todeta, että kovasti on ihmeellistä logiikkaa tämä. Ellei suoraastaan jo hieman epätoivoista.

      Poista
    6. Totuus sattuu?
      Miksi muutoin meillä oli niin karmea kiire NATOon?

      Poista
    7. Intin käymisestä alkaa olla 50 vuotta. Armeija oli silloin pikemminkin Varsova-kuin NATO-yhteensopiva, Kaikki sen jälkeen tapahtunut muutos lienee parantanut sen mahdollisuuksia Suomen puolustamiseen.

      Poista
    8. NATO byrokratia ja vaatimukset heikentää Suomen puolustuskykyä.

      Poista
    9. "NATO"
      Perustelut? Heitto ei minulle riitä.

      Poista
    10. Jaahas, taas vanha heitä linkki kikka.

      Poista
    11. No mieti nyt aluksi mitä yhteensopivuus tarkoittaa. Miten se todetaan ja mitä se vaikuttaa valinta mahdollisuuksiin.

      Poista
  6. Heittääkö blogisti näitä juttuja ihan tosissaan ?

    Pari esimerkkiä lopusta.
    "Meillä Tanner olisi ollut erinomainen hyvin laajan kielitaitonsa ja valmiiden suhteittensa ansiosta. Hänhän johti osuustoimintapuolella kansainvälisiä kongresseja viidellä kielellä."
    "Entä Mannerheim? Yksi aikakauden harvoista vaativiin tehtäviin koulutetuista sotilasvakoilijoista, jolla oli myös erittäin toimivat suhteet länsimaiden sotilasjohtoon."

    Väitteet perustuvat mihin ? Siis osuustoimintakonferenssien vetäminen viidellä kielellä pätevöittää ulkopolitiikkaan ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diplomatia on olennaisesti ottaen neuvottelutaitoa. Tannerin kokemus siitä, miten yhteensovitetaan eri maista ja kulttuureista tulevien delegaattien näkemykset ja pidetään kovin itsetietoisten osuustoimintajohtajien lauma työkykyisenä, oli suoraan ulkopoliittiseen työhön pätevöittävää. Eihän koko maassa ollut 1920-luvulla oikein ketään ammattidiplomaatteja - paitsi ehkä kenraali Enckell, joka oli ollut Venäjän sotilasasiamiehenä Roomassa (ja luonut siellä oikein pätevän vakoiluverkoston).

      Mannerheim puolestaan oli sotilastiedustelija. Hänen työnsä tsaarin hovitallimestarina antoi mahdollisuudet matkustella pitkin Eurooppaa tutustumassa hevossiittoloihin, ratsuväkivaruskuntiin ja niiden henkilöstöön. Ura jatkui tiedustelutehtävissä sotnian päällikkönä Japanin sodassa ja tämän jälkeen kahden vuoden Aasian ratsastuksella. Yleisesti ottaen kyse oli siis kenttätyöstä. Aasian ratsastuksen jälkeen Mannerheimin kasvot olivat niin kuluneet, että hänet siirrettiin takaisin kaartinjoukkojen upseerin uralle, rykmentin ja sittemmin divisioonan komentajaksi. Varsinainen tiedustelun johto ja analyysi kuuluivat sota-akatemian käyneille yleisesikuntaupseereille, joiden joukkoon Mannerheim ei kyennyt pääsemään.

      Poista
    2. Tietämätön tai muuten vaan ala-arvoinen kommentti seitsenkertaisesta ministeristä, joka oli pääministerinäkin jo 1926 ja ulkoministerinä Venäjän hyökättyä 1939 (huom. ei ennen) sekä kolmesti valtionvarainministerinäkin.

      Pätevyyttä, rohkeutta, luonteen lujuutta ja koeteltua kansalaiskuntoa löytyi vähän enemmän kuin nykypoliitikoilta, katkerista kommentoijista puhumattakaan.


      Poista
  7. Olikohan 1800-luvun fennomania jonkinlainen Venäjään kohdistettu lännestä masinoitu kyberoperaatio? Kiitosta vuan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei silloin ollut vielä mitään "länttä", joka olisi jotain operoinut.

      Poista
    2. Ei muuten ollut, päin vastoin. Fennomania oli enempi "idästä" masinoitu operaatio jonka tarkoituksena oli repiä rakoa Ruotsiin leveämmäksi. Suomen kielen edistäminen tähtäsi juuri tähän.

      Poista
    3. Eikös niitä englantilaisia tykinkuulia lie operoitu Ahvenanmaalle ja idemmäksikin Venäjälle.

      Poista
    4. Fennomania oli suomalaisuuskehitystä ja se oli peräisin pelkästään meistä suomalaisista eli meidän esi-isistämme, joilla olivat suomalaiset juuret ja puhuivat suomea. Mukaan tulivat myös ruotsinkieliset sivistyneet ihmiset jotka käsittivät mistä oli kysymys. Suomen kansa oli satoja vuosia elänyt ensin Ruotsin vallan alla joka oli meille tuhoisaa ja sitten Venäjän vallan alla joka ei sekään mitään auvoa ollut. Molemmat suurvallat ottivat suomalaisia nuoria miehiä sotimaan hulluja sotiaan. Molemmat suurvallat painostivat raskaasti kaikessa estäen maamme kehityksen ja estäen suomen kielen vapaan käytön. Venäläistämiskehitys 1800-luvun lopulta alkaen oli todella raskas vaihe ja suomalaiset alkoivat voimallisesti vastustaa sitä rauhanomaisin keinoin.

      Itsenäinen valtio oli monen mielessä kymmeniä vuosia ja se toteutui yhtäkkiä 1917 kun tsaarinvalta kaatui ja saavutimme itsenäisyyden rauhanomaisesti, mitään kapinaa ei tarvittu.

      Poista
  8. Menneisyyden arvioinnissa pitäisi ainakin periaatteessa olla sallittuja erilaiset tarkastelukulmat (en suostu sanomaan "narratiivit"), vaikkapa vain ihan kokeeksi. En odotakaan että ne, joilla asioista on oikea tietoisuus, nytkään malttaisivat olla aloittamatta tavanomaista kirjuntaansa nimittelyineen. Silti seuraavaa:

    Mikäli lukemastani muistan, Ruotsin itäistä valtakunnanosaa Suomea ei edes mainittu siellä Niemenjoen keskelle ankkuroidulla lautalla heinäkuussa 1807.

    Mitäpä Aleksanteri Suomella, tuolla "luonnon surullisella poikapuolella", olisi tehnytkään, kuten edelläkin todettiin. Mutta jo Pohjan sodan jälkeen (tai aikana?) Pietari I oli heristellyt "Suomelle" Neptunuksen kolmikärkeä: "Ecce Finnia tridentem!", kun sinne Nevan suistoon oli perustettu muuan kaupunki.

    18. vuosisadan mittaan tuo keisarikaupunki sitten alkoi nousta täyteen mahtiinsa, ja samalla sataluvulla "Finnian" rannikon saarille mahtava linnoitus, Viaporiksi kansan suussa kutsuttu. Ruotsi oli jo 1741 aloittanut revanssisodan, joka tyssäsi alkuunsa Lappeenrannan katastrofiin. Uuden yrityksen aloitti Kustaa-kuningas 1788, ja silloin hyökkäyksen olennaisena osana jo "armeijan laivasto" ja sen tyyssija Viapori.

    Mikäli Klingeä on uskominen (enkä näe mitään syytä olla uskomatta), Susisaarten linnoittamisen yksi merkittävä motiivi olikin juuri hyökkäysbaasiksen luominen (vaikka "ei näykään lähteissä", kuten opponoidaan).

    Koettu uhka eliminoitui van Suchtelenin ja Cronstedtin neuvonpidossa Lonnan kallioilla huhtikuussa 1808. Kolmas kerta toden sanoi, eikä "takamaatakaan" aina Tornionjokea (Kalixkin oli ehdolla) enää annettu takaisin.

    Koettiinko sitten myös 1930-luvun lopulla itänaapurissa (siis sielläkin) aitoa "turvallisuusuhkaa". Mahdollisti, jopa ilmeisesti tuoreimman suomalaisenkin tutkimuksen mukaan. Esimerkiksi: Neuvostolaivasto oli suljettu "Suomenlahden lätäkköön". Kapeikossa oli kyllä muutakin kuin puhelintapsi merenpohjassa: järeimmillään 305-milliset putket Porkkalan Mäkiluodossa ja vast. Naissaarella ja Aegnalla, siis "oikeastaan strategisen luokan ase Neuvostoliittoa vastaan" sanoo prof. Martti Turtola, vaikka vastaaninttäjiä kommenttipalstoilla ym. riittääkin. (Sivumennen sanoen Suomen sotia edeltäneessä "tiukassa skandinaavisessa puolueettomuuslinjassa" à la "Genevestä Tukholmaan" riittäisi mielestäni yhä runsain mitoin kaivelemista. Viro oli ulkopoliittisesti erittäin lähellä Hitlerin Saksaa, kuten mm. Osmo Hyytiä, viime vuonna kuollut ansiotunut tutkija, aikoinaan toi esille. En väitä että Suomi oli.)

    Nyt monien suulla toistellaan: Mitä Suomi tekee, ei ole keneltäkään pois. Voi olla. Ehkä kuitenkin jotain merkitsee sekin, että Luoteis-Venäjän "harmaa aukko" nyt suljetaan. Siellä, suurvaltaintressien kannalta erittäin herkällä alueella, on Venäjän Pohjoinen sotilaspiiri Pohjoisine laivastoineen, Severomorskin päätukikohtineen ja ydinaseineen. Miten sitten tällä kerralla mahtanevatkaan asian kokea, jää nähtäväksi.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Suomenlahti ollut venäläisiltä suljettu 1930-luvulla. Kyllä he matkasivat sieltä minne halusivat. Heillä oli laivoissaan todella järeitä tykkejä joilla pystyi ampumaan ainakin 30 km päähän. Kronstadtissa oli vastaavasti tykkejä joilla kykeni ampumaan Karjalan Kannakselle. Tämä tuli ikävästi suomalaisten havaittavaksi sekä talvisodassa että jatkosodassa.

      Poista
    2. Klingen väittämistä ei kovin tarvitse välittää, Venäjä on hyvä ja muut eivät sitä ymmärrä. Siksi hän keksi Suomenlinna-juttunsakin. Mutta joko Klingen kanta Suomen Nato-hankkeeseen tiedetään?

      Poista
    3. Asìaa Anonyymiltä
      Miehemme Pärekylässä

      Poista
    4. Anonyymin väittämistä ei tarvitse välittää, Venäjä on aina paha jne.

      Poista
    5. "Ei Suomenlahti ollut venäläisiltä suljettu 1930-luvulla. Kyllä he matkasivat sieltä minne halusivat."

      Juuri näin! Minunkin isäukkoni palveli nuorena miehenä 30-luvun loppuvuosina psl Väinämöisellä. Valokuva-albumikin on minulla perintönä tallella pienine mv-kuvineen Englannin-vierailuineen kaikkineen. Eräässäkin otoksessa Väinämöisen ohi kyntää viistosti Itämeren aaltoja ("ilkeyttä" jo silloin?!) taistelulaiva Marat'n (keisarillisen laivaston Petropavlovsk) ahteri . Toisessa kuvassa näkyy kauempana toinen rumilus, tstl Oktjabrskaja revoljutsija (ent. Gangut).

      Täyttä panettelua siis, että Mäkiluoto & Naissaari - Aegna olisivat muka heti upottaneet kolmenollavitosen putkien ristitulella. Eipä ihme, että Jari Leskisen väitöskirjaa on suomalaisessa tutkimuksessa kartettu kuin tulikuumaa perunaa!

      Poista
  9. Sedät taas mielipuuhassaan käymässä menneitä sotia nojatuoleissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sotaistoria on erittäin kiinnostavaa. Kyse ei ole sotahulluudesta kuten jotkut väittävät, päinvastoin.

      Poista
    2. Täti taas mielipuuhassaan nalkuttamassa sedille.

      Poista
    3. "Sedät taas mielipuuhassaan"

      Juu, setänä sitä tuppaa innostumaan . . heh . . nyt vähän nolottaakin, kun sanoit.

      Saako muuten kysyä, minkälainen sinun "kontribuutiosi" on tällä kommenttipalstalla?

      Poista
    4. Asiantuntijoita ainakin piisaa.

      Vanha sutkaus "mitä usiampi kokki, sitä sakiampi soppa" pätee mainiosti ylitsekuohahtelevan kenttäkeittiön ympärillekin.

      Poista
    5. Sedillä on huono kritiikin sietokyky. No se piski älähti, johon ....

      Poista
    6. Täti pysyy vaan ompeluseurassaan ja antaa setien olla rauhassa.

      Poista
    7. Setä ei ole vain tyhmä, vaan myös pahasti ennakkoluulojensa vanki.

      Poista
    8. "Setä ei.:"
      Tässä taas keskenkasvuinen räkii palstalle pahaa oloansa.

      Poista
    9. Se setä älähtää johon Kalinka kalahtaa.

      Poista
    10. "NATO byrokratia ja vaatimukset heikentää Suomen puolustuskykyä."
      "Setä ei ole vain tyhmä, vaan myös pahasti ennakkoluulojensa vanki."
      "Englanti on paska kieli"
      Minun pika-analyysini mukaan näitä kirjoittelee yksi ja sama henkilö.

      Poista
    11. Noihin kommentteihin tosiaan paljoa vaadita, riittää kun osaa muutaman sanan kirjoittaa ja koettaa vielä loukata muita kirjoittajia minkä kerkiää.

      Poista
    12. Setiä pitää herätellä ajattelemaan...

      Poista
    13. SETI ei ole enää muotia.

      Onko maapallon ulkopuolista älyllistä elämää olemassa? On ja ei, ISS on mutta siellä on ihmisiä.

      Poista
  10. Olipa Niinistöltä tosi hieno valtiomiehen ele ilmoittaa naapurille meneillään olevasta hankkeestamme. Hattu päästä!

    Taas liputtamassa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  11. Kuvassa on arveluttavan likeistä eurooppalaisuutta noin 200 vuoden takaa.

    Onneksi valitsemalla oikeat huonekalut voi vähentää iholle tunkevien määrää.

    Huonekalujen valinnassa on siis luotettava muuhunkin kuin pettäviin tunteisiin.

    VastaaPoista