15. huhtikuuta 2022

Itä


 



 

Suomalaisten mieleen on junttautunut ”Aasia – Itä”.

 

Joka suhteessa suurenmoisessa elokuvassa ”Andrei Rublev” Tarkovski esitti julmurit tataareina. Rublevin kaltaisilla munkeilla oli 1400-luvulla ihmeteltävänään myös pelottavassa määrin suomalaisten näköisiä pakanoita, jotka juoksentelivat lepikossa harjoittamassa kummallisia tapojaan. Ja Rublev oli koko eurooppalaisen taiteen suurimpia nimiä. Eikä Tarkovski olisi saanut elokuvaansa helposti sensuurista läpi nytkään, koska silmin nähden kysymys oli uskollisuudesta omille näyille verrattuna sortoon ja väkivaltaan.

 

Mutta tuo loukkaavaksi tarkoitettu ”Aasia”, joka esiintyi usein jo tsaarin ajan kirjoituksissa, ei ole alkuunkaan ongelmaton.

 

Paavo Hohti, joka on kreikkalaisen kirjallisuuden dosentti ja teki pitkän päivätyön Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehenä, on julkaissut järkälemäisen kirjan Bysantin historiasta, joka alkoi noin vuonna 300 ja käytännössä loppui 1463 Konstantinopolin valloitukseen.

 

Bysanttia on pidetty jopa ylisivistyneenä kreikkalais-roomalaisen antiikin jatkajana, koska kristinuskokin, johon virallisesti käännyttin varhain, oli eri puolilla suurtavaltakuntaa, Persian rajoilta Gibraltarille, oli vähän sitä ja tätä.

 

Myös Itä-Roomaksi sanotun tuhatvuotisen valtakunnan asioista tiedetään Suomessa vähän. Aineistoa olisi, mutta mielenkiintoa ei ole. Poikkeus on Waltarin ”Johannes Angelos”, josta käy ilmi kirjoittajansa tyrmistyttävä taito löytää lähteille. Tietääkseni Mika ei osannut kreikkaa eikä ainakaan sitä usein aika koukeroista kieltä, joka poikkeaa jyrkästi Uuden testamentin ”kalastajien kielestä”, joka on enimmäkseen konkreettista ja meikäläiselle amatöörille suorastaan helppoa lukea. Haavikon Bysantti-kuvat puolestaan perustuvat jokseenkin johdonmukaiseen tietämättömyyteen. Muistan miten yritin kitistä vastaan hänen muotoilulleen ”valtiosta jossa ei ollut inflaatiota eikä runoutta”, että hauskasti sanottu, mutta kumpikaan luonnehdinta ei ole alkuunkaan tosi.

 

Bysantin varhainen jälkeläinen oli Kiova. Venäjää ajatellen Moskova on sangen myöhäisten aikojen keksintö ja Novgorod puolestaan oli suuntautunut Itämerelle. Pietarin rakentaminen aloitettiin vasta 1700-luvun alussa ”suomalaisten maille” eli soisille saarille joilla asua kituutti esi-isiämme, tietääkseni muun muassa minun sukuani, joka on ”vanhasta Suomesta” eli toidsen termin mukaan Karjalasta.

 

Bysantti-kirja tarjoaa hätkähdyttäviä rinnakkaisuuksia. Esimerkiksi heikkokin keisari tarvitsi ainakin yhden voiton tai valloituksen. 

 

Laajennusta kaipaisi läntisessä Euroopassa johdonmukaisesti unohdettu tosiasia. Edelleen kaiken juridiikan pohjana oleva roomalainen oikeus oli nimenomaan itä-roomalaista eli bysanttilaista oikeutta. Rooma ympäristöineen barbarisoitui barbaarien hyökkäyksissä samaan aikaan kun Bysantin lakikoulut Konstantinopolissa, Aleksandriassa ja Beirutissa pitivät yllä ja kehittivät korkeaa perinnettä, joka oli vanhojen roomalaisten juristien kirjoittaman ”tulkintaa” eli väärentämistä. Sama ilmiö kuin rakennuksissa. Kirkko eli basilika oli alun perin keisarikunnassa tavallisen ”kunnantalon” eli hallintorakennuksen nimitys. Ja niissä työskenteli eteviä asiantuntijoita ja usein vielä etevämpiä eunukkeja.

 

37 kommenttia:

  1. Barbara barbaribus barbabant barbara barbis.

    Rohkenen suositella kirjaa Edward J. Watts: The Eternal Decline and Fall of Rome: The History of a Dangerous Idea. Bysanttikaan ei ollut yksi ja ainoa lajiaan niin kuin ei mikään yli tuhatvuotinen voi olla.

    VastaaPoista
  2. Arvoisa Blogisticus, on todella hienoa, että kirjoitatte Tarkovskista ja hänen elokuvastaan ”Andrei Rublev”. Minä olen ollut elämässäni todella onnekas, sillä opiskellani ULB'ssä (Univrsité Libre de Bruxelle). Sain olla henkilkohtaisesi läsnä yhden pitkän kokonaisen illan, kun Tarkovski oli promoassa "Solaris" elokuvaansa. Ilta järjestettiin yliopiston venäjän kielen- ja kultturin professorin yksityisasunnossa, jossa sain vierailla usein jopa lastenhoitajana ihan vaan ruokapalkalla.

    Tuon illan päävieras oli Tarkovski, joka huonolla ranskallaan yritti kertoa kokemastaan ja tekemästään. Joskin illan isäntä avusti kääntäen vaikkeimmat kohdat.

    Koskaa ei mene tuo mielestäni, sillä tietenkin hänen elokvansa ”Andrei Rublev” oli ehdottomassa pääosassa illan keskusteluissa.

    Tämä oli paras kohtaamiseni venäläinen sivistyksen parissa ja olen siitä onnellinen.

    VastaaPoista
  3. Kirja alkaa mielenkiitoisella sitaatilla: kuinka vahva voikaan olla valtio, joka rappeutuu tuhat vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee mieleen tuhatvuotinen Venäjä - taidamme olla todistamassa kuolinkouristuksia.

      Poista
  4. 1453 kaiketi. Siis 500 vuotta ennen Stalinin kuolemaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "1453 kaiketi. Siis 500 vuotta ennen Stalinin kuolemaa."

      Niin, ajatella! Stalin maassa, Stalin puussa, Stalin istuu illansuussa.

      Poista
  5. Eräs mielenkiintoisuus "idän" (eos) historiassa on että kaupunkien köyhemmät osat ovat useimmiten idän puolella, sillä vallitsevat tuulet ovat länsituulet.

    Tästä löytynee semioottisia ja vertauskuvallisia ajatuksia.

    VastaaPoista
  6. Waltari Seitsemän tornin linnassa Istanbulissa vuoden 1947 lopulla:

    Ote on hänen mainiosta matkakirjastaan Lähdin Istanbuliin:

    "Kirjoituksen jälkeen oli joku onnettomuustoveri merkinnyt, että asianomainen oli karannut vuonna 1612. Tämä innosti minua suuresti, sillä vierailuni eräänä tarkoituksena oli tutkia, mitä karkaamismahdollisuuksia tästä synkästä linnasta ylipäänsä oli ollut. Oppaan kunnioitus minua kohtaan kasvoi huomattavasti, kun hän tajusi minun ymmärtävän latinaa. Kreikkalaiset kirjoitukset sivuutin sen sijaan välinpitämättömästi."

    -Täytynee hommata tuo Bysantti kirja ja katsoa pystynkö siihen. Näin siitä joskus aiemminkin maininnan, mutta katosi silmistäni.

    -Waltari käsittelee tuossa matkakirjassaan muutamassa kohdassa myös lyhyesti Bysantin, ja Rooman, perinnönsiirtotavoittelu asioita. Tulee mieleen tämä aika, mitä sieluissa voi olla sisällä.

    VastaaPoista
  7. Sen voi kyllä sanoa, että Bysantin kreikka on todellakin karmeaa, koska se on hoviretoriikkaa. Tyyliin kuuluu arkaaisten muotojen viljely, hirveän pitkät lauseenvastikkeet ja taito ilmaista yksinkertaiset asiat monimutkaisesti. On niiin kuin lukisi aiempia turvallisuuspoliittisia selontekojamme (ei tätä uusinta). Siihen verrattuna Markus ja Matteus ovat kuin kehitysvammaisille tarkoitettua selkotekstiä ja Luukas ja Johanneskin kielellisesti hyvän dekkarin tasolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki uskonnolliset tekstit ovat tarinasisällöiltään "kuin kehitysvammaisille tarkoitettuja" paitsi että kehitysvammaiset eivät niistä paljoa perustaisi jos korkeasti kouluja käyneet niitä ei heidän päihinsä yritäisi totuuksina tunkea...selkokielelläkään.

      Korkeasti koulutetut selkokielenkin ovat näihinkin tarinoihin vuovanneet, vaikka ilman niitä "jopa" kehitysvammaiset saisivat elää elämäänsä ilman joutavaa, uskonnollista propagandaa.

      Kehitysvammaisille(kin) riittää muiden lasten tavoin ihan perussadut mesikämmenista, punahilkoista ja Kyöpelinvuorten noidista.

      Poista
  8. Elokuussa 2006 oli Kemppilän puustellissa päivän epistolana Uuno Kailaan runo, jota vuosikymmeniä on pidetty nuhjuisena kaikuna 30-luvun äärioikeistolaisesta ajattelusta:

    "Raja railona aukeaa.
    Edessä Aasia, Itä.
    Takana Länttä ja Eurooppaa;
    varjelen, vartija, sitä.

    Takana kaunis isänmaa
    Kaupungein ja kylin.
    Sinua poikas puolustaa
    Maani, aarteista ylin.

    Öinen, ulvova tuuli tuo
    Rajan takaa lunta.
    — Isäni, äitini, Herra, suo
    Nukkua tyyntä unta!

    Anna jyviä hinkaloon,
    Anna karjojen siitä!
    Kätes peltoja siunatkoon!
    - Täällä suojelen niitä.

    Synkeä, kylmä on talviyö,
    Hyisenä henkii itä.
    Siell’ ovat orjuus ja pakkotyö;
    tähdet katsovat sitä.

    Kaukaa aroilta kohoaa
    Iivana Julman haamu.
    Turman henki, se ennustaa:
    verta on näkevä aamu."


    Nyt se haamu nousi taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta,Venäjä -vihan haamu on kaivettu haudastaan.

      Poista
    2. Ei Putler ikävä kyllä ole mikään haamu vaan kultaisessa bunkkerissaan piilotteleva ihan oikea ihminen joka tapattaa ihmisiä turhaan.

      Poista
    3. Joo, Putin itse kaivanut.

      Poista
    4. Kornia puhetta Venäjän tappaminen viattomien lasten ja raiskattujen naisten haudoilla.

      Poista
    5. Vastahan tuo runo oli jo kirjattuna tähän blogiin. Iivana Julma, niin raaka kuin olikin, ei juuri hyökännyt Suomen niemelle. Ruotsi sen sijaan hyökkäili itään ja laajensi valtakuntaa sinne päin. Ja ”verta näki monikin aamu”, kun karjalaiset ja täkäläiset sissit tekivät hirvittäviä tuhoretkiä toistensa alueille.

      Poista
    6. "...tulkoot hurttinat aroiltaan / mahtuvat multiin tänne..."

      Ollaan me tytöt (erittäinkin siellä hallituksessa) ja pojat vain rohkealla päällä. Ei meillä (taaskaan) peljätä!

      Poista
    7. Ei pelätä muka? Tähän asti on pelätty niin pirusti, ettei ole uskallettu Natoon liittyä, ja nyt pelätään niin perkeleesti, että on pakko uskaltaa hypätä turvaan Natoon.

      Nuo suuret isänmaalliset veisut kuuluvat isommille ja uljaimmille maille. Puristellaan me vain nyrkkiä taskussa, kuten tähänkin asti.

      Poista
  9. On kummallista, että slobot eivät vieläkään osaa käyttää latriineja vaan torttu väännetään niille sijoilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat siis vähän niin kuin suomalaiset mutta siistimpiä?

      Poista
    2. Abipojalle suosittelin Johannes Angelosta, kun hän oli juuri lukenut isänsä antaman Sinuhen ja piti siitä, mutta ei ole poika nyt lukemassa kirjoja, kun polkee vimmatusti kohti Roomaa, että ehtisi takaisin kevään juhliin. Yksin, kun ei kaverit uskaltaneetkaan lähteä mukaan. Teltta ja riippumatto kulkevat pikku peräkärryssä. Netistä voi seurata pojan etenemistä, ja joskus tulee kuvia. Maantiepyöräilijöiltä (tms) voi kuulemma saada neuvoja ja joskus yösijankin. Isoäitiä hirvittää silti. Pitäisiköhän lukea uudelleen tuo Johannes Angelos.

      Poista
    3. Aikalaistodistusta voi kysyä vaikkapa siitä, mihin kuntoon slobot jättivät hotelli Tornin kun sieltä poistuivat.

      Poista
    4. Oho, ajatukseni nyt täyttävä Juniorin nykymuotisen Grand Tourin hämmästely päätyi vähän väärään paikkaan, joten ihmetellään nyt sitten venäläisvalloittajien ja -miehittäjien primitiivistä pikkulapsivaiheen kakkafiksaatiota, josta jäi jälkiä myös niin Porkkalaan kuin Hankoonkin. Ja muuta mellastusta ja hävitystä.

      Poista
    5. Mitähän venäläiset löysivät suomalaisten jäljiltä, onko tästä kuulopuheita?

      Poista
    6. Venäläiset eivät löytäneet muuta kuin märän persauksen jäljen kiveltä. Suomalaiset veivät haavoittunnet ja kaatuneet mukanaan ja pitivät siivoa elämää verrattuna silloisiin ja nykyhetken venäläisiin. Uusimmat raportit Ukrainasta kertovat saman siivottomuuden jatkuvan kaikkialla minne venäläiset menevät.

      Poista
    7. Suomalaiset siivosivat, älä valehtele!

      Poista
  10. Kukapa kaipaisi vuosien 1713 -1714 tapahtumien toistuvan Suomessa - Johan Bäckman, ehkä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaukaapa pelottelusi kaivat.

      Poista
    2. Ei ajallisesti ollenkaan kaukaa, kun Ukrainassa koko ajan tekevät samaa. Ja paikan suhteen olivat silloin niin lähellä, ettei lähemmäs pääse.

      Poista
    3. Kaukaa? Ukraina on yllättävän lähellä meitä. Venäjä vielä lähempänä.

      Poista
    4. Kaukaa, kaukaa, ajallisesti. Tosin Kaarle XII riehui vähän aikaisemmin. Venäjällä ja Ukrainassa, joten noita voi pitää jopa oikeutettuna kostona.

      Poista
    5. Niin, ja hakeehan Putinkin teoilleen oikeutusta vielä kauempaa, 800 -luvulta.

      Poista
    6. Niin, mitä kaikkea 800-luvun jälkeisen historian valintatalo erilaisille diktaattoreille ja kansankiihoittajille tarjoaakaan. Täällä meilläkin, jos niin haluttaisiin.

      Mitä isoonvihaan tulee, niin samanlaista silmitöntä tavalliseen kansaan kohdistunutta terroria silloin tai sen jälkeen Euroopasta saa todella hakea. Toki putinistit ja vanhasta muistista erilaiset venäjämieliset kääntävät jokaisen kiven selittääkseen nykyisen terrorin parhain päin.

      Poista
    7. Hakeeko?
      Vai onko tuokin vain länsitrollien puhetta?

      Poista
    8. Aikana jota Putin haikailee, Moskova oli takamaa ja Kiova valtakunta. Pitäisikö Ukrainan vallata Venäjä takaisin?

      Poista
    9. "Hakeeko?" Mistä sitten? Oletko todella sitä mieltä että aggressiolle olisi jokin oikeutus jostakin? Vain paatunut putinisti voi ajatella sellaista. Mutta niidenkin tuotoksia tuntuu nyt olevan liikkeellä.

      Poista