26. marraskuuta 2021

Oivallus



Käsitin viimein yhteyden. Volter Kilven suurromaanin ”Alastalon salissa” piipun valinta kokouksen alkaessa muistetaan. Härkänemi seisoo valikoimassa piippua itselleen. Tuohon aikaan, 1800-luvun lopulla, mahtavasti koristeltu ja silattu letkuvartinen piippu kertoi talossa kävijälle kaiken tarpeellisen isäntäväestä, heidän varallisuudestaan ja siitä käsityksestä, joka heillä oli itsestään.

Ja puheena on parkkilaivan rakentaminen. Siltikin pienessä pitäjässä hanke oli tavaton, mutta onnistumaan tuomittu. Turun ja Porin väliltä purjehdittiin rahtia Englantiin, Biskajan lahdelle ja tiettävästi jopa Australiaan. Sitten tulivat metallirunkoiset laivat ja pian koneet, ja tämä aikakausi oli ohi.

Sattuneesta syystä tuo piippu on mietityttänyt minua pitkään. Piippu on yhhtä henkilöjohtainen kuin hammasharja. Sen lainaaminen tai tarjoaminen vieraalle tuntuu ajatuksena yhtä kummalliselta kuin ”saat käyttää minun hammasharjaani”.

Parhaat omista piipuistani ovat kalliita. Sellaisesta saa pulittaa satasen, jostain Dunhillista kaksikin. Tapa on katoamassa ja tiettävästi valmistusaine eli katajan juurinystyrä briar on kohta katoamassa
.

Hopewellin ryhmä oli varsin erikoislaatuinen ilmiö nykyisen USA:n alueella lähes tuhat vuotta; se hajosi omia aikojaan ennen espanjalaisten tuloa. Jäljellä olevat vallirakenteet uhmaavat ymmärrystä. Käytännössä mudasta ja liejusta on rakennettu samankeskisiä valleja, jotka voivat olla  yli 10 metriä korkeita. Rakentamisen todellinen neronleimaus on murske ja soran tapainen, jota on kerroksina mudan seassa, ja tulos on siis kestänyt vuosisatoja.

Esikolombiaanisten asioiden tunteminen ei kuulu Euroopassa kenenkään yleissvistykseen ja Amerikassakin harvojen. Joitakin amerikkalaisia saattaa ujostuttaa kaikkien aikojen perinpohjaisin kansanmurha, joka oli osittain tahallinen. Suuri tappaja oli tietenkin tauti.

Tuo kulttuuripiirre poikkeaa jyrkästi Meksikon - Andien imperiumeista, joista me tiedämme vain loppuvaiheen hirmuvallan. Tämä oli käsittämättömän tasa-arvoista joukkoa, jonka suurilla miehillä ja naispäälliköillä ei ollut armeijaa eikä siis muuta valtaa kuin taito taivutella toisia.

Merkittävät kauppa- ja metsästysneuvottelut käytiin tupakoiden. Piippu, jollaisia on museot väärällään, saattoi olla pökerryttävä käsityötaidon näyte.

Tupakka on paikalllinen kasvi. Luultavasti sen seassa poltettiin hamppua ja kenties kaikenlaista sienistä saatua. Tarinat poppamiesten äkillisestä transsista ja merkillisistä unennäöistä tuovat väistämättä mieleen psykedeliset aineet.

Puheena oli monesti asioita, jotka olivat suurempia kuin parkkilaivan rakentaminen - kaupungin perustaminen tai entisen hylkääminen, joskus uuden heimon luominen, koska ”sukulaisuus” ei useinkaan ollut verisukulaisuutta.

En mitenkään kuvittele, että Volter Kilvellä olisi ollut aavistustakaann näistä asioista, niin kirjastonhoitaja kuin olikin. Silti tunnen oivaltaneeni yhteyden ja ajattelen testamentata parhaat piippuni Sauli Niinistön seuraajalle…


19 kommenttia:

  1. ”saat käyttää minun hammasharjaani”.
    ”saat käyttää minun kampaani”.
    ”saat soittaa minun kitaraani”.
    ”saat soitaaa minun huiluani”. [ei tarkoita ns. nahkahuilua]

    Kaikki noi menevät jotenkin identeetti- ja priva-alueelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puukot, taltat ja muut teroitettavat esineet ovat myös intiimialueeseen kuuluvia

      Poista
    2. Aikoinaan muuan tuttavani halusi sitoutua (sen hetkiseen) sydämensä valittuun luopumalla paitsi omasta sukunimestään myös omasta hammasharjastaan. Pariskunta jynssäsi siis purukalustojaan vuoron perään sillä yhdellä ja samalla harjalla.

      Nyttemmin takana on jo kolme avio- ja lukemattomia muita liittoja. Hammasharjasta jaetaan siipan kanssa enää pelkkä varsi: sähköhammasharjan ehdottomiin etuihin (ainakin suuhygieenikon mielestä) erilliset, omin värikoodein varustetut harjaosat.

      Poista
  2. Rauhanpiippua olisi tarpeen taas polttaa eri puolilla. Ihan mahdollista, että piipunvalinta ja -poltto Alastalon salissa oli symbolinen rituaali, olihan päästävä sopimukseen tärkeässä asiassa, luotava rauhallinen ja miellyttävä ilmapiiri. Kuinkahan paljon niitä piippuja olikaan kaiken kaikkiaan? Vieraspiippuja?

    60- ja 70-luvun vaihteessa vuokrasimme muutaman kesän ajan vakavaraisen maalaistalon vanhaa päärakennusta, ja siellä oli yhden kamarin seinällä pari kauniisti koristeltua pitkävartista piippua, jollaisia en ollut ennen nähnyt.

    VastaaPoista
  3. Mahtaisiko exellence Pohojanmaalta olla tyytyväinen testamentista.

    Perheellinen, valmiiksi kalju ja Kekkosen näköinen?

    Myin tänään 19 jäljellä olevaa sikariani 170€:lla, koska ostajalla oli asianmukainen sikari-kaappi.

    Olen vähän oudoksunut sitä, että joko Kempöpinen kryptaa liikaa tai minä dementoidun liian nopeasti.

    Voisikohan se liittyä tähän uuteen itte-piruun, OMICRON?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon on pakko olla kaikkien kirjoitusvirheiden äiti...

      Kaikkia se teettää.

      Poista
  4. https://en.wikipedia.org/wiki/Erica_arborea

    Ei tuo ole kataja eikä sen juurinysty. Tunnetaan kanervana.

    VastaaPoista
  5. JK: "Käsitin viimein yhteyden."

    Mikä se yhteys siis oli? Sekö, että tärkeissä neuvotteluissa on tupruteltu kautta aikain?

    Alastalon salin sijaan minulle tuli mieleen Jaltan konferenssi, jossa isot pojat päättivät isoista asioista. Ikonisessa kuvassa Churchillilla on sikari, Rooseveltilta savuke – mutta saatana, Stalinillapa ei ole piippuaan!?

    Kuva taisi taas kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ikonisessa kuvassa Churchillilla on sikari, Rooseveltilta savuke – mutta saatana, Stalinillapa ei ole piippuaan!?

      Kuva taisi taas kertoa enemmän kuin tuhat sanaa."


      "Mihin me enää todisteita tarvitsemme!" Kyllä sillä silloinkin varmana jokin perkeleellinen jäynä oli mielessä. "Die satanische bolschewistisch-demokratische Kumpanei" karjui Olavi Paavolaisen kertoman mukaan eräskin herra Berliinin Sportpalastissa sodan aikana.

      Poista
    2. "Näillä lakeuksilla ei jumalauta pilkata Isä Aurinkoista!" kähisi viimeinen taistolainen ja heristi sirppiä ja vasaraa. "Sellaiset sabotäärit julistetaan ulkovaltain agenteiksi!"

      Poista
  6. Kummunrakentajien kulttuuri katosi oman menestyksensä uhrina. maanviljelys, maissi tarkemmin sanottuna, tuhosi. Liian vähän valkuaista ja vitamiinejä, liikaa hiilareita.

    ITC-ukkeli

    VastaaPoista
  7. Tupakkaa "juotiin" monenlaisista piipuista (.. "ja piippu merenvahaa"..). Mm. Turun Ruotsin-ajan kulttuurikerrosten kaivausten ymmärtääkseni varsin yleisiä löytöjä ovat posliini- ja liitupiippujen (< pesä liitukivestä) katkelmat. Entisaikojen sanonta: "kalpea kuin kliitupiippu".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liitupiippu vastaa myöhempien aikojen tupakantumppia tai Työmies-imuketta. Se oli ensimmäisiä lähes kertakäyttötuotteita ja niitä kulutettiin valtavia määriä. Siksi niitä löytyy aina kun kaivetaan esisikarikautisia kerrostumia. Muistan Pietarsaaren museon (vanha kauppiastalo) piharakennuksen lattianalusta jossa piippuja oli n.30 cm paksu kerros kun paikalla oli ollut aikaisemminkin varasto joka oli palanut.

      Poista
    2. Kun liitupiiput olivat kuitenkin käsityötä, vaikka yksinkertaistakin, ja tekijälle piti maksaa edes ruokapalkan verran sekä hintaan lisää välikäsien voitot, eivät ne ihan kertakäyttötuotteita ole voineet olla. Ainakaan jos niitä ovat käyttäneet muutkin kuin yhteiskunnan rikkaimmat.

      Poista
  8. Pahoittelen, Kemppainen, saan jatkuvasti kommentteihini serveriltä vastauksen "Whoops, that's an error". Kyseessä on Google-tililtä postaus.

    Ja epäilen, ettei tämäkään lähde. Nyt lähetän tämän "nimettömänä".

    VastaaPoista
  9. Voitin kunnianarvoisan poikalyseoni opiskelijana matematiikkakilpailun ensimmäisen palkinnon 1960-luvun alussa.

    Sattumoisin voitin myös kaikkien osallistujien kesken arvotun lahjakortin paikallisen Osulan (Ympäristö) tavarataloon.

    Ostin palkinnoillani piipun ja piipputupakkaa.

    Lopetin 3 vuotta sitten (olen 75v).

    Nautin joka kerta, kun otan käteeni Risto Isomäen kirjat "Litium6" ja "Ydinvoima Fukushiman jälkeen".

    Pakolais-asiassa Isomäen "Viiden meren kansa" kertoo ainoan totuuden.

    Lääkärinä en jaksa sitä, että me professiona tarjoamme väestölle tietoa "ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta".

    A: Ehkäistä voi vain ennalta

    B: Ehkäisy onnistuu, jos syy on selvillä ja siihen voidaan vaikuttaa

    Italowesternit todistavat saman kuin alikersantti Lehdon tapaus.

    Kyse ei ole siitä, mitä ehdotetaan. Kypärän käyttö pyöräillessä on asia "an sich".

    Eikä Covid-19 (olipa mikä versio tahansa) ole hallittavissa niillä keinoilla, joita meille todistellaan.

    Uudella ajalla ihmiskuntaa on koetellut 13-14 eri "ruttoa".

    Niistä parhaat ovat se, joka matkaansaattoi Decameronen ja se, joka teetätti Camus´ella kirjan "Rutto".

    Näistä erillään on syytä mainita Jaan Krossin "Kolme katku vahell" (kolmen ruton välissä) eli Uppiniskaisuuden kronikka.

    Niinkuin Lasse Mårtenson lauloi:

    "Kaikki paitsi purjehtiminen on turhaa"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun Kemppinen kirjoittaa kryptisesti, se on usein kiinnostavaa. Kun kommentaattorit kopioivat Kemppistä, tulos on usein vaivaannuttava.

      Antti Liikkanen on pandemian aikana useaan otteeseen vihjannut hänellä olevan jotain salatietoa aiheesta, mutta sitä ei suinkaan voi suoraan paljastaa lukijoille. Nyt tein jopa niin että menin hänen omaan blogiinsa, jossa vihjailu jatkuu. Ilmeisesti kyseessä on hänen kykynsä laskea prosenttilaskuja. Vihjaan nyt ettei prosenttilaskulla pötkitä tässä aiheessa kovinkaan pitkälle. Jos pandemian matemaattinen puoli kiinnostaa, niin kehotan Liikkasta tutustumaan aluksi vaikka differentiaaliyhtälösysteemeihin ja jatkamaan dynaamisella optimoinnilla (esim. D. E. Kirk: Optimal Control Theory).

      Pandemia on niin poikkitieteellinen pohdiskelukohde, että asiaa usein aika suppeasta näkökulmasta katsovia asiantuntijoita on syytäkin haastaa, mutta aiheen tärkeyden vuoksi arvostaisin suoraa puhetta vihjailun sijaan.

      Myönnetään, ylempänä vihjailin itsekin. Kirjallisuusviitteen syy on että minusta julkinen keskustelu menee lähes aina harhaan kun puhutaan pandemian ennustamisesta. Ennustamisen sijaan pitäisi pyrkiä pandemian optimiohjaukseen. Me voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.

      Poista
  10. DDR:ssä 1970-luvun alussa nähtyä. Isossa valtion omistamassa lypsykarjanavetassa oli yövahtina iäkäs hampaaton pappa, joka poltti piippua. Pappa oli leikannut polkupyörän sisäkumista n. 1 cm:n levyisen lenkin ja kietonut sen piipun suuosan kärkeen monin kerroin, jolloin piipun kärkeen tuli hyvä paksunnos. Tämän ansiosta piippu ei luiskahtanut papan ikenistä, vaikka hän välillä nukahtelikin!

    VastaaPoista
  11. Kemppinen avasi maailmankuvaani tällä Hopewell-aiheella, joka oli jäänyt pimentoon, vaikka kivikauden jälkeistä historiaa olen koettanut laajasti harrastaa. Sen pääsen sanomaan, että sienet ja kaktukset eivät "toimi" poltettuna, vaan ne pitää uuttaa.

    VastaaPoista