30. marraskuuta 2021

Lääkepatentit pois


 

 

Satunaisille lukijoille: tämä on varsinainen ammattialani, patenttioikeus. Viimeksi julkaisin englanniksi (Kluwer) varsin laajan tutkielman analogiamenetelmäpatenttien tulkinnasta (Doctrine of equivalents and the interpretation of the extent of protection conferred by a patent, Kluwer, 2015), yhdessä kahden muun tekijän kanssa.

Ongelma koski juuri lääkeaineissa patentin kiertämistä kemiallisesti suojatun kaltaisella mutta siitä poikkeavalla tavalla.

Nyt juuri lääketehtaat väittävät, ettei niiden patentoimiin rokotteisiin voi millään muotoa koskea. Toiset väittävät, että jos köyhien maiden väestöstä suuri osa jää rokottamatta, rikkaidenkin suoja jää käytännössä vajaaksi.

Harva on kyllin röyhkeä huomauttaakseen, että Covid-pandemia on ollut muutamille lääketehtaille tulevaisuutta turvaava jättivoitto. 

Lähes aina tällaisten keksintöjen tuotto jää yhtiöille, ei niiden toimesta ahkeroineille tutkijoille. Asialla on oikeudellinen nimi, työsuhdekeksintö.

Patenttien täyden hinnan eli lisenssimaksun puolustajien mielen pohjalla on ajatus omistusoikeudesta, vaikka se on eri asia. Patenttioikeus on eri asia. Se on määräaikainen, korkeintaan 20 vuotta. Omistusoikeus ei ole määräaikainen. Tuomioistuin voi kumota patentin, jos sen myöntämisen jälkeen käy ilmi, ettei keksintö ollutkaan uusi ja keksinnöllinen, kuten laki vaatisi. Omistusoikeus voidaan ”kumota” oikeastaan vain osoittamalla, että niin sanottu oikea omistaja on joku toinen; tapauksia esiintyy muun muassa konkurssin ja ulosoton yhteydessä. Takaisinsaantia koskevat säännökset merkitsevät sitä, että myös lailliset kaupat, jotka on tehty juuri ennen konkurssia, peräytyvät. Hankittu omaisuus palautuu siis konkurssipesään ja ostaja saa tyytyä pesästä kenties tulevaan jako-osaan.

Sata vuotta on ollut lainsäädäntöä, jonka turvin valtio voi ottaa korvausta vastaan itselleen maanpuolustuksen kannalta tärkeän keksinnön. Aseteknikko Aimo Lahti oli onnekas. Armeija ilmoitti 20-luvun lopussa, ettei Lahden keksimä Suomii-konepistooli vaikuta kiinnostavalta. Niinpä keksijä sitten perusti muutaman tuttavansa kanssa tehtaan Tikkakoskelle.

Myös kiinteää omaisuutta, esimerkiksi perinnöksi saatu maatila, voidaan lunastaa valtiolle korvausta vastaan, jos alue tarvitaan vaikkapa rautatien rakentamiseen. Menettely, jota sanottiin ennen pakkolunastamiseksi, on erittäin tavallinen. Suomen yhteiskuntarauha perustuu osittain siihen, että 1920-luvun alussa maanvuokraajille ja vuodesta 1945 evakoille ja monille rintamamiehille annettiin. Valtion, kuntien ja kirkon maat olivat ensimmäisinä, mutta kuten kaikki tietävät, yksityisiltä vietiin paljon maita myös. Korvaussummasta riideltiin viime kädessä korkeimmassa oikeudessa.

Eräiden rokotteiden patenttien ottaminen väkisin valtioille ei olisi mikään sosialistinen vallankumous, vaan kauan sitten vakiintunut menettelytapa. Laki ei tunnusta muita absoluutteja kuin osan ihmisoikeuksista. Omaisuuden suoja on ihmisoikeus, mutta paljon vahvempi on oikeus elämään, joka on siis oikeudellinen este kuolemanrangaistuksen käyttämiseen – ja myös pakolaisten jättämiseen hukkumaan. Ihmisoikeuden kannalta on samantekevää, onko hukkumassa oleva ihminen pakolainen vai toisten niskoille pyrkivä röyhkeä onnenonkija

Suomessa muuten hätätilan vallitessa poliisi voisi viedä lääkevalmisteet tehtaan tai lääketukun varastosta ja valtio voisi jäädä odottamaan korvausvaatimuksia.  Olisin valmis käymään neuvotteluja valtio puolesta kiistäen vaatimukset saamatta jääneestä voitosta ja myöntäen sen osan, joka olisi välitöntä vahinkoa eli aineet, palkat ja tavanomainen valmistajan osuus, esimerkiksi 25 % lisää.

Yksi perustelu olisi markkinoiden toimimattomuus tällaisessa tilanteessa. Kysyntä ja tarjonta eivät ohjaa hintoja, koska kysyntä on valtavaa ja tarjonta parin valmistajan käsissä eli oligopoli. Vihjaisin myös määräävän markkina-aseman käyttämisestä eli kilpailuoikeudesta, unohtamatta kartellikieltoa.

 

 

22 kommenttia:

  1. Tärkeä kirjoitus. Pieni lisähuomio yrityksen ja yhteiskunnan erilaisesta riskinäkökulmasta:

    Loppukeväästä 2020 oli eläinkokeiden perusteella useita lupaavia rokoteaihioita joiden ihmiskokeet olivat alkamassa. Asiantuntijat ennakoivat aivan oikein, että ensimmäiset rokotteet tulevat markkinoille loppuvuodesta, mutta oli mahdotonta sanoa, mitkä niistä lopulta toimivat.

    Yrityksen näkökulmasta olisi riski tehdä jätti-investointeja rokotteen valmistukseen, jollei ole varmuutta saako rokote viranomaisen hyväksynnän.

    Yhteiskunnan näkökulmasta olisi tarve saada rokotteita kansalaisille mahdollisimman nopeasti sitten kun tiedetään, mitkä rokotteet toimivat. Siksi olisi järkevää investoida rutkasti kaikkiin lupaaviin aihioihin ja tuottaa niitä varastoon jo ennen mitään lupia. Turha tehdas toimimattoman rokotteen valmistukseen tai muutama miljardi toimimatonta rokotetta olisi mitätön kustannus verrattuna saavutettuun säästöön, jos vaan kaikkia toimivia rokotteita saadaan nopeasti ja päästään pandemiasta eroon.

    Yhteiskunnan (EU, Yhdysvallat...) olisi ollut järkevää kantaa rokoteinfraan liittyvät riskit.

    Firmoille olisi voinut suunnitella järkevät kannustimet. Sosialisoidaan infranrakennukseen liittyvät riskit ja lisäbonus toimivasta rokotteesta. Firmojen kanssa voi käsittääkseni tehdä diilejä.

    Vuoden 2021 heikko rokotustahti niin meillä kuin kehitysmaissa on ollut järkyttävä epäonnistuminen. Pandemian nopeasta loppuunsaattamisesta olisi voinut maksaa hurjastikin. En kuitenkaan ole nähnyt tästä minkäänlaista pohdintaa mediassa.

    Mielestäni markkinaehtoinen rokotteiden tilaaminen on normaaliaikojen toimenpide, ei kriisijohtamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehitysmaiden rokotustilanne ei ole niinkään meidän vastuulla. Siellä ovat vallassa eriasteiset yksinvaltiaat jotka osaksi ovat rokotevastaisia tai koronavastaisia tai eivät lainkaan piittaa kansastaan. Esimerkkejä valtioista ei tarvinne luetella.

      Poista
    2. Rokotteiden tarjoaminen kehitysmaille ei olisi meiltä hyväntekeväisyyttä, vaan kannattava sijoitus itsemmekin kannalta.

      Olemme myös itse kärsineet heikosta rokotetuotannosta. Brittivariantin aalto olisi pitänyt estää rokotuksilla, ei rajoituksilla (mutta virhe tehtiin jo keväällä 2020). Jos huolehdimme riittävästä tuotannosta, voimme hyvällä omallatunnolla rokottaa EU-kansalaiset ripeästi. Rokotteisiin laitetaan aivan törkeän niukasti rahaa verrattuna pitkittyneen pandemian terveydellisiin ja taloudellisiin kustannuksiin.

      Rokotteiden kansainvälinen jakelu ei ole nollasummapeli, koska tuotantoon voi vaikuttaa. Siksi kiistely siitä kuka vie kenenkin rokotteet on typerää.

      Kemppisen teksti rokotetuotannon esteistä on toki tärkeä. Sen sijaan Stenlundin kommentti vie keskustelun sivupolulle, koska kyllä kehitysmaissa saisi rokotettua enemmän kuin sinne on niitä viety.

      Poista
    3. "Rokotteiden tarjoamine"
      Asia on niinkin kuten sanot. Mutta Afrikassa elää lähes miljardi ihmistä. Meidän muutama sata tuhatta ylimääräistä rokotetta ovat siinä mitätön lisä. On mitä suurimmassa määrin kunkin Afrikan valtion hallinnon velvoite pyrkiä asiallisin keinoin hankkimaan rokotteita kansoilleen. Nyt kuitenkin on osoittautunut hyvin monessa valtiossa että asia ei voisi vähempää kiinnostaa vaan vähätkin rahat käytetään vaikkapa uusien panssarivaunujen hankintaan jotta voidaan käydä ikävän naapurin niskaan tai rusikoida omaa kansaa.

      Poista
  2. Koronarokotteita on tällä hetkellä käytössä 26 ja viimeisen vaiheen kokeissa 25. Eli ihan oligopolista ei ole kysymys.

    VastaaPoista
  3. Jykevää tekstiä tällä kertaa. Odottelemme asiaankuuluvia toimenpiteitä suurella innolla.

    VastaaPoista
  4. Ajatteleemaan rahasta kykeneviä on vuosikymmeniä naurattanut miten olemassa olevaa keksintöä tai sen osaa voi patentoida. Esimerkiksi konepistooli oli jo keksitty kun Lahti viinanhimossaan alkoi kopioida Bergmannia. Aseissa on viimeiset 150 vuotta ollut piippu, laukaisukoneisto, tähtäimet, lukko ja patruuna. Näitä sitten on "keksitty" uudestaan ja tulos patentoitu. Eihän se noin voi mennä.

    Sama koskee rokotteita. Rokotus on ikivanha keksintö ja siinähän taudinaiheuttajaa istutetaan uhriin, joka mahdollisesti saa taudin lievässä muodossa, ei ollenkaan tai täysii ja samalla immuniteetin. Moni lääkeaine on luonnosta ja itsekseen kehittynyt kuten Flemingin keksimäkseen ottama penisilliini tai turkulaisittain penisliini. Officinalis-kasveissa aine on olemassa, ei sitä keksitä. Jalostaminen lääkkeeksi on taas tuotekehittelyä ja silti tuloksen voi patentoida. Viljelykasvien gm-patentit ovat naurettavia ja se siemen on olemassa itävänä ja siihen lisätään jotain toisen kasvin osaa ja tulos patentoidaan. Kysymyksessä ei ole olennaisesti uusi ominaisuus ja keksintö.

    Kummallista kyllä, ruokareseptejä ei voi patentoida. Kysymyksessä on kuitenkin lääkkeen keittämiseen verrattavissa oleva toimintaketju. Punnitaan, pilkotaan, keitetään, pyöritellään ja pakataan. Lääketoellisuudessa yhtä molekyyliä muutetaan ja taas on "uusi" tuote patentoitavaksi.

    Virsiä sanoitetaan ja pyhiä tekstejä käännetään uudestaan vain sen takia, jotta saadaan tekijänoikeus. Joskus tai useinkin menee pieleen kuten "En etsi valtaa, loistoa" -joululaulun uudessa suomennoksessa joka jäi kalkkiviivoille. Vanhassa vara parempi.

    Bab Dailan plagieerasi Nobel-puheensa ja monet sanoituksistaan ja sävellyksistään. Silti tuotanto on suojattu kymmeniksi vuosiksi ja mikkihiiri-lisällä. Irwin Goodmanin Viuhahdus-kappale on alkuperältään amerikkalainen. Samoin Rautavaaran Yölinja, Alatalon 11 virran maa jne.

    Kaiken kaikkiaan ns. luova luokka on täysin vailla moraalia ja "lainaamista" tapahtuu ihan kaikilla aloilla ja toivotaan, että ei jäädä kiinni. Kohta joku alkaa valmistaa patentoiduista esineistä "vasenkätistä" mallia ja toimii näin lääketeollisuuden "peilikuvamolekyyleihin" rinnastettavasti.

    Jos joku keksii, että polkupyörän nykyään pakolliseen valolaitteeseen integroida ns. trackerin eli jäljittimen varkauksien varalta, niin ilmoitan että keksintö on jo olemassa. Tuotteistaminen ja valmistus vielä on aloittamista vailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entäs jos Microsoft patentoisi aakkoset?

      Poista
    2. Jos vain täysin uuden voisi patentoida eli tekijänoikeudellistaa, vain uuden ufon keksiminen riittäisi, eli painovoiman kumoaminen. Tai vastaava. Muutoin uuden keksiminen on jatkuvaa tuotekehittelyä, kuten vaikkapa kirjallisuus. Se, Turusen sanoin, syö kirjallisuutta kuin sika limppua. Ja tuo on Turusen paranneltu versio truismista markkinoilla. Ymmärtääkseni merkittävyydestä kopioinnissa on kysymys. Mutta se, mistä on kyse, näkyy maataloudessa ja musiikkiteollisuudessa: sävelmän ja sanoituksen keksijälle tuodaan firmasta (levittäjä) se mitä pöydältä jää, ja isoimman kakun ottaa koneiston haltija. Moraalista ja puoluekannasta sitten riippuu, onko tämä väärin.

      Poista
    3. Taisi olla Matti Pulkkinen tuon sika-vertauksen isä.

      Poista
    4. Eikä se vertaustaan ihan noin mennyt, vaan pikemminkin päinvastoin.

      Poista
  5. Miksi esim. Afrikkaa rokotettu nihkeästi?

    Koronarokotteista täällä rikkaissa maissa saa kovemman hinnan ja tyrkytetään 3:ttakin kaikille.(Joo, muttei niin äkkiä, pitää olla Nohynekin tapaan malttia, yli 6kk ja keskittyä oleelliseen).

    Pfizerin pomolta suullisesti[1] on saatu epämiellyttävästi haiseva tekosyy että siellä (Afrikassa ym) he ovat muka vaikeasti saavutettavia (useimmat asuu kaupungeissa nykyään sielläkin) tai muka rokotevastaisia (vaikka se on vahvinta ehkä just USA:ssa). Eikä Modernan tehtailija ole sen eettisempi [2].

    [1] https://twitter.com/angie_rasmussen/status/1437376702741684227
    [2] https://twitter.com/angie_rasmussen/status/1439219837218213891
    (Rasmussen on USAn huippuvirologeja, USA:n "Vapalahti")

    USAN CDC:n ex-pomo Frieden haukkui Pfizerin ja Modernan pomoja lyttyyn: https://twitter.com/DrTomFrieden/status/1439017594376314880

    MMM...

    VastaaPoista
  6. Blogiteksti pienenee kuin pyy. Kolmesta viimeisestä blogista keskimmäisen teksti on ainakin minun ruudullani miellyttävintä ja taitaa olla se mihin muutenkin olemme tottuneet.

    VastaaPoista

  7. Johan valkeni. Meikää olikin vaivannut tuo blogin 21.11. koronavariantti että mitä ihmettä. Ja kun moneen vuorokauteen ei kukaan muu ollut hiiskahtanutkaan. Ja Kiuru vielä 27.11. lauantaina Deltalta huuteli oman vetonsa osumisesta ja muiden huteista. Kun hänelle viime viikkojen numerot tartuntaluvut nousivat tuhannen pintaan. Mistä lie tempaistu tuo tonninvakio ja mistä edelliskuukausien oliko joku 200 ilta illan jälkeen. ???

    Blogin lukijat olivat hieraisseet silmiään uudesta kauhusta 21.11. aamulla mutta nythän asia valkeni. Nuo patenttikaverit Kluwer olivat kertoneet -ja kai isotelleetkin uuden innostuksessa. Kiva kun Suomessa pikkuhiljaa tieteellisen yhteisön riveista rupeaa kuulumaan eripuraa.

    Meikälle kivintä on ollut katsoa pukulääkäreitä kun on mielessäni hakea työperäistä naulaajaa ja laatottajaa alkavalle Auroran Laakson miljardisairaalan työmaalle. Myöhästyin tuosta jo kaivussa olevasta Tammikiinteistöstä ja oliko Silta Parantamo kun juuri näkyy valmistuneen. Jos hankkisi kunnon puvun ja alkaisi lobata Lastenlinnaa, isovanhempiensa useasti mainitsemaa Ylppölää, niin asunnoiksi lastenlapsilleen. Rahoitus on jo. Se vaan että kun useallakin fyrkanvirkaajalla on jo omansa esillä.

    Kenetkä sitten ottanevat ?, riippuu alihankinta ja muista kumppanuusverkostoista kautta interbank ja kytkentäMoneyMutualFund liitoksista ja tutuista.

    Just kuulin kuinka eläkeyhtiöt ottavat velkaa pitääkseen puoliaan uudiskiinteistöjen nostattamisessa. Oli ymmärtääkseni Antti Rinteen Pro valtioneuvosto kun asian toimitti.

    Muistin oikeastaan itsekin sen uutisen, mutta en arvannut että oli kyse Espan ja Aleksin kertaus-taas-uusintamisesta, varallisuuden luomisessa.

    Olisi vaan varaa asioida. Sinne Vuittoniin on silti aamusta reppuselkäisiä jonossa. Tai oli. Tulleet Kiinasta saakka. Kohta magneettijunalla jos teknillisen akatemian meinaamisia kuuntelee. Ja bisneksen langenneita enkeleitä. Tuli vaan nämä taivaiset mieleen, tai kuumat paikat, kun otin puhkilukemani Between Debt and the Devil by Adair Turner (Princeton 2016) käsiin. Siinä kun on kuvakin. Faust and Mephisto. Asia on paperirahan kiusaus. Piirros vuodelta 1845. Siitä 20 vuotta eteenpäin ja Bismarck Faustina, onnaakin aluksi Reich kauden, kunnes Weimar 1920 jo lankeaa. Homma nousee taas jo seuraavalla vuosikymmenellä. Toivotan itselleni pitkää ikää kun tätä kiertoa on jänskää seurata. Saa tuttujakin. Nytkin Fedin Jerome Powell meinaa kiristää rahakraanaa eli kvalitifioi vaihteeksi. Kun kvantifioi ensin biljoonia. Siitä ne minunkin pelimarkat.

    Meikä kyllä painaisi täysillä. Oi Rehn Marin, minä pyydän. Ainakin kypsentäisin Lastenlinna projektini. Pliis. On oma lehmäkin ojassa. Että ihan omalla rahalla- sen pikkuruisen omapääoman osalta jolle voittoni ja kavereiden bonuspalkkiot tulevat. Siitä moninkertaisesta kikkavelasta, jota Ilmarinen Ålands meikätalentille järjestää. Olen olen ainakin kolmasti käynyt Savoyssa. Kerran Espan puolen terassilla joimme sieltä illan kaljavarastot tyhjiksi. Eivät ehdottaneet että varastokellarista kyllä löytyisi lisää.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun nyt Espa ja Rehn mainitaan, niin merkille pantavaa on, että Zagrebin Esplanade-loistohotellissa yöpyneiden merkittävien vieraiden listassa luetellaan valtava liuta kuninkaallisia, keisarillisia ja mm. Charles Lindbergh, Brezhnev, Elisabeth Taylor, Cristiano Ronaldo ja myös Oli Rehn.

      Poista
    2. Ai tuon Sjöstedtin alituisen nillittämisen takana onkin se, ettei hän ole itse ollut niissä kaikenlaisissa rakennushankkeissa mukana. Ei siis mitään moraalisia perusteita, vaan kunnon vanhanaikaista ahneutta.

      Alhaista, perin alhaista.

      Poista
  8. Samaa rakennetta kuin kuvan truutta on pallontäyttöpumppu mutta kokometallinen.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kirjoituksesta. Oikeus elämään ilmeisesti on hyvin vahva, absoluuttinen ihmisoikeus. Olen suurimman osan elämästäni ajatellut, että minulla ei tuota oikeutta ole. Olinhan vannonut sotilasvalan, jonka mukaan minun tulee verelläni ja hengelläni puolustaa isänmaatani. Tämän käsityksen vuoksi ihmisoikeudet yleensäkään eivät ole aivan arvohierarkiani huipulla: ne riippuvat muista asiantiloista. Pitäisikö tarkistaa käsitystäni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Englanti on valtaamassa Suomen, missä pyssykkäsi?

      Poista
    2. Ensimmäisenä hyökättävä Valittujen Palojen pääkonttoriin.

      Poista
    3. Ilmestyykö Valitut Palat muka vielä? Eikö se ollut joskus 1950- ja 60-luvuilla?

      Poista
    4. On Valitut Palat vielä olemassa, levikki pienentyneenä kuten kaikilla yleisaikakauslehdillä tosin. Nykyään jonkun suoramarkkinointiyrityksen omistuksessa.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Valitut_Palat

      Neuvostohenkinen kilpailija Maailma ja Me sen sijaan kuoli 1990-luvun alussa Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailma_ja_me

      Poista