11. syyskuuta 2019

Äly jätättää



Kuvan esittämä kirja sisältää sen tiedon. Kirjan nimi on tietysti älytön. 

Ennen käytettiin jopa sellaisia vihjaavia nimikkeitä kuin ”Tekoälystä”.

Ystäväni mainitsi, että sellaistakin sanaa kuin ”algoritmi” on alettu käyttää jopa opiskelijoiden ja ammattilaisten keskuudessa holtittomasti. 

Nyt joka tapauksessa Siukosen ja Neittaanmäen ihan tukeva kirja on väline ainakin kahteen tarkoitukseen. On ihmisiä – kuten minä – jotka haluavat Wikipediaa (engl.) selvästi seikkaperäisemmän esittelyn siitä, mitä pelottavaa tietotekniikassa on nyt tapahtumassa. Lukija voi olla valmis käyttämään 347 ison sivun lukemiseen menevän ajan ja miettimään asiaa. Minulle Neittaanmäen nimi oli riittävä perustelu. Hän on yksi niistä professoreista, joilla on erinomainen käsitys koko alasta. Professorin ammatissa spesialistit ovat eri joukko. Nimitys sisältää vihjeen, ettei asianomainen ole erityisemmin selvillä seikoista, jotka eivät ”kuulu omaan alaan”.

Kirjan tärkein osa on uusi tieto siitä, mitkä suomalaiset tai Suomessa toimivat yhtiöt ovat tosissaan mukana tässä kehityksessä, joka muuten on aika lähellä myös robotiikkaa, mutta on jo mullistanut muun muassa postin ja pankit.

Yhtä tärkeä on järkevä ja suppea selostus vaikeista uusista ilmiöistä, sellaisista kuin syväoppiminen, neuroverkko, koneoppiminen tai esimerkiksi IBM Watson.

Tätä kirjaa kiittelee ja suosittaa mielellään, koska tekijät eivät ole humpsahtaneet pohtimaan älyä tai älykkyyttä. Tiedemaailman yksihelmasynti on tehdä päätelmiä sanoista, jotka ovat joskus itse keksittyjä. Ainakin itse varon kirjoja ja kirjoittajia, jotka selvittävät sanaa ”tietoisuus”. Eipä sillä. Luin arvostelun Wittgensteinia, Carnapia ja kumppaneita esittelevästä kirjasta, jollainen kuuluu olevan suomeksikin. Jäin miettimään, mitä Wittgenstein olisi ollut mieltä tietotekniikan piirissä esitetystä ajatuksesta, että kielen kuvaus vaatii enemmän laskentatehoa kuin kuvattava kieli. Matematiikkaakaan ei voi kokonaan kuvata eikä todistaa matemaattisin keinoin. 

Tässä kirjassa ei mainita siitä, että Google Books  olisi ollut alkujaankin hanke tekoälyä, ei lukijoita varten. Ohjelmien ”opettamiseen” tarvitaan suunnattomasti aineistoa, kuten kirjallisuutta ja lehtiä.

Tekoälyllä eli ”tietokoneella” on toteutettu Shakespearen sonetti, joka ei ole Shakespearen. Kone on sen kirjoittanut, eivätkä harrastajat eivätkä asiantuntijat onnistu erottamaan sitä aidosta. Kone osaa kirjoittaa tuhat sonettia minuutissa ja verrata jokaista aitoihin ja aikalaisten kirjoittamiin ja viilata itse omia parametrejaan. Se on jo jotain. Koneen muotoilema uutinen vaikkapa urheilusuorituksesta lienee jo arkipäivää.

Samalla on keksitty paha ongelma. Tekijänoikeus perustuu omaperäisyyteen eli luovuuteen ja patenttioikeus ”keksinnölliseen ajatukseen”. Vaikka osakeyhtiö voi omistaa maata ja tavaraa, lainsäätäjän mielestä se ei voi kirjoittaa teoksena suojattavaa tekstiä eikä liioin tehdä patentoitavaa keksintöä.

Luultavasti lainsäätäjän (etenkin EU:n) reaktio on sama vanha – ei olla huomaavinaankaan tai keksitään jokin tuhoisa tilapäisratkaisu.

Ja oma pelkoni? Sopivasti viimeistelty tekoäly eli AI oppii sellaiseksi talousrikolliseksi ja veronkiertäjäksi, ettei viranomaisilla ole mitään mahdollisuuksia pysyä perässä.

14 kommenttia:

  1. "AXELROD: That’s an example of where we may have passed the tipping point. The corporations are now politically powerful enough to keep their tax rates low and not only that, but the billionaires are powerful enough to keep their tax rates low. Inheritance tax, for example.

    HILLIS: Bob’s point is this is a sense in which the rubber meets the road where taxing corporations, that window has passed. We’ve lost that. They now have more power than individuals do in influencing the political system. So, there’s an example of where the train has left the station. We’re now in a post-individual human world. We’re now in a world that is controlled by these emergent goals of the corporations. I don’t think there’s any turning back the clock on that. We are now in that world. Näin herrat keskustelevat Edge.orgissa.

    VastaaPoista
  2. Mitä ihmettä tossa kirjassa on 300 sivun verran? Neuroverkkoteoria on ollut ihan sama 40 vuotta, tietokoneet on vain parantuneet. Neuroverkko ei ole kuitenkaan sama kuin ihmisaivot, koska oppiminen edelleenkin mysteeri, ainakaan se ei ole neuroverkon back-propagation, jossa palataan takas ja vahvistetaan niitä neuroneita, jotka arvasivat oikean vastauksen.

    VastaaPoista
  3. Oikein mielenkiintoinen ratkaisu voisi olla se, että algoritmisesti tuotetulle aineistolle ei annettaisi tekijänoikeussuojaa ollenkaan. Tämä olisi tietyasä mielessä reilua. Koko homman juju on nimittäin se algoritmi. Jos se on kunnossa, on mahdollista syytää olennaisesti ottaen rajaton määrä aiempien omien tuotosten kanssa kilpailevaa materiaalia. Kopioija joutuu kilpailemaan jatkuvasti uuden, entistä kehittyneemmän tuotteen kanssa.

    Tämä ratkaisu pitäisi yllä tehokkaan kilpailuasetelman. Ongelmana on nimittäin nykyisten suurten mediakirjastojen aikana se, ettei uusi kulttuurituotanto joudu kilpailemaan vanhemman kanssa, sillä suuryhtiöt voivat rajoittaa vanhempien tuotteiden saatavuutta.

    Algoritmisen materiaalin suojaamattomuus pakottaisi tuottajat kilpailemaan olennaisesti ottaen itsensä kanssa, mikä pitäisi algoritmikehityksen hyvässä käynnissä.

    VastaaPoista
  4. Sen jälkeen kun Lauri Gröhn on selittänyt meille, miten neutronipommi toimii ilman nukleoneja, hän voisi kunnianhimoisesti yrittää kommentoida tekoälyä käyttämättä kertaakaan sanaa "höpöt".

    Joku voisi kertoa, miksei meillä, joilla on jälkikasvua, muka olisi hallussa ihmisen rakentamisen algoritmi.

    Shakissahan kohtalainenkin tekoäly voittaa minkä tahansa turnauksen ja pelaa minkä tahansa ottelun ainakin tasan. Sonetit ovat vähän avoimempi systeemi. Tekoäly saa aikaan erinomaisia, mutta ei sellaisia, joita asiantuntija luulisi Elisabetin tai Jaakon ajan runoilijan tekemiksi. Ainakin tarvittaisiin avuksi mentalisti, joka selittäisi, että tämä on juuri kaapin perältä löytynyt harjoitelma.

    Alustuksen viimeisessä kappaleessa futuuri "oppii" varmaan voidaan jo korvata perfektillä "on oppinut", mutta voihan viranomainenkin algoritmejään kehittää, edes hiukan.

    VastaaPoista

  5. 10.9. 2019 Hesari 50 v. sitten (sivu B 13)

    "Ydinvoimala maksetaan N-liitolle tavaroina

    NEUVOSTOLIITON tarjous atomivoimalan toimittamiseksi Suomeen on taloudellisesti parempi kuin muut aikaisemmin saadut tarjoukset sanoi Imatran Voiman toimitusjohtaja, vuorineuvos Heikki Lehtonen tiistaina esisopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa. – –

    Suomeen rakennettavan atomivoimalan hinta on noin 500 milj. markkaa ja Neuvostoliitosta tilattavien osien osuus on polttoaine mukaanluettuna noin 250 milj. markkaa.

    Neuvostoliitto sitoutuu toimittamaan ydinteknillisen osan apulaitteineen kiinteään hintaan sekä takaa omien toimitustensa osalta laitoksen.

    Reaktorilaitteiden rahoittamiseksi Neuvostoliitto antaa Suomelle 20 vuoden halpakorkoisen luoton, jonka Suomi voi maksaa tavaroina takaisin."

    Joo, yksi noista tavaroista oli pommiplutonium. Sellainen kierto, mekaniikka, malli tai kauniisti vain asioiden vuorovaikutus-kytkentöjen osaaminen kaikkien parhaaksi. Sosiaalinen algoritmi ? Kytketyt aivot sijaitsivat Königissä tai Savoyssa tai Palacessa. Teemu Keskisarja tulee näille melkein istumalämpöisille tuoleille viimeisen Serlachiuksen kronikassa, työnsä alla. Vuorineuvos Gustaf S. kuoli 2009. Tuo "vuorineuvos" tarkoitti että kansallisesta ylösrakennuksesta oli puhe Siltasaarellakin, tai Siltasaaressa täsmällisemmin, naistentansseissa. Pekka Herlin ja Jorma Ollila eivät tittelistä huolineet. Herlin kulki omia teitään ja mm. vastusti devalvaatioita ja Ollilan Nokiahan oli jo valmiiksi New Yorkin pörssissä sala tai osakejohdannaisten kautta, ei oltu hoksattu vartavasten kieltää tai edes kuvitella.

    Nyt kuitenkin historia sulkeutuu noiden miesten ja Rosenlew miesten upeiden tarinoiden kansiin. Lisää ei tule. UPM ryhtyy metsänvartijaksi ja hiilinielu arvokorotus+päästökauppa algoritmien matemaatikoksi ja kun sosiaalisesta on kyse, kalkyylipremissien lobbariksi. Ihan kuten rahankin osalta edelliset 150 vuotta sen jälkeen kun elinkeinovapaus päästi rymistelemään ihan kunnolla metsissä ja koskilla ja työn markkinoilla.

    Että markkinamenoa ihmisten ahkeruudella ja hevosten. Surma-aikojen täsmäiskujen osuttua otettiin (Englannista jälleen) uudet opit: kuntasosialismi tai fasismi miksi sitä tomppelit kokevat kutsua. Teollisen Suomen syntyloitsut loiskiehunnat ja poisfiksuilu ovat tarina vailla vertaa. Keskisarjassa jo. Valmistuu joskus kun Suomea ei enää ole, eikä meikää kirjoja kaipaamassa. Ei niistä lohtua saakaan, kiukkua vaan jos liikaviisas.

    Eilinen Antti Rinteen ostotarjous ei ollut Hakaniemen puolelta pöytää missä siis kiskoivat röökiä, pureksivat kynää asevelisosialistit vaan ihan oli tiedekunta publiikista. Raimo Kantola kiukutteli SAK:n hallituksen emergoituneen työlakien seminaariksi. Antti Rinne nosti itsensä Juttutuvassa jengin yläpuolelle -näiden tuskaillessa eläkevastuidensa hämäräsijoituksia että "etkö uskalla kysyä tivata sijoituskontaktiltasi?" tarkoittaen että hän uskaltaa ja vihjasi että osaa. Vaan eipä tullut Jouko Ahosen rinnalle kun tämä suositteli Ilmarisen sijoitusneuvojille isoja palkan- ja bonustenlisiä. Kai saadakseen päteviä, eikä vain ulkoistajia jotka antautuvat alihankkijoille Wall Sreetillä ja Cityssä.

    Ennen Rinnettä näytti jo Posti-Pekka kuinka uusSAKta viedään, hän hoiteli postiliiton puheenjohtajaksi ja liikelaitoistaja modernisoijaksi kaverin SAK:sta johon postikusti turvaa. Liekö Pekka maanpaossa siellä Portugalissa. Oikeasti ei kiinnosta, kaikki jo män.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä hitossa heitä kesken. Kunhan ensin päästään ahneimmista kasan päälle kipuavista apinoista eroon saadaan työrauhaa. Mitä heillä voi olla käyttöä? Varoittavana esimerkkinä, johonkin määrään. Ei juuri muuta. Pidä linja, älä hellitä.

      Poista
  6. Ihmiskunnalla on kaksi täpärää varantoa, juomakelpoinen vesi ja ravinto. Kaikki tulee olemaan näiden jakamisesta taistelua. Taistelun väkimäärää vähentävä vaikutus on olennaista ja tarpeen. Kutsuisin tätä alustavasti luonnolliseksi vaikka se on vain tosiasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinköhän sodat ovat historiassa ikinä missään hallitusti laskeneet väkimäärää? Jos sodassa ei yhteiskunta kokonaan romahda, lisääntyminen alkaa rauhan tultua ensistä suuremmalla innolla. Jos taas yhteiskuntarakenteet romahtavat täysin, sen jälkeen ei kenelläkään ole kivaa, ei ihmisillä, ei eläimillä eikä ympäristökään voi hyvin. Jäljellejääneet riistävät kaikki olemassaolevat resurssit. Silloin kommentointi, että "tää on olennaista ja tarpeen" kuulostaa mistään ymmärtämättömän sopertelulta.

      Poista
    2. Epämiellyttävä totuus vahvempien eloonjäämisestä, kutsutaan yleensä eloonjäämistaisteluksi. Miksipä sitä ei voisi kutsua viimeiseksi maailmansodaksi? Miltä se kuullostaa? Sotaa voidaan myydä ja ostaa, samoin on rauhan laita.

      Tosiasiaksi jää ettei tulevaa globaalia pula-aikaa saa selittämällä katoamaan vaikka aina löytyykin rajattuja etujaan puolustavia tahoja joiden viivästystä tavoitteleva hyödyllisyys on kyseenalaista, paitsi ns. idiootteina.


      Poista
  7. Viimeinen kommentti herra blogistilta oli hyvä. Nimittäin kun rikolliset mielet keksivät käyttää tietokoneita uusien rikosten kehittelyyn, olemme pulassa. Asia on nimittäin niin että sekä lainsäädäntömme että viranomaisten menettelyt sisältävät paljon rosvonmentäviä aukkoja joiden kautta voi hoitaa rahanpesua ja muuta rosvousta ilman että pitkään aikaan kukaan huomaa mitään.

    VastaaPoista
  8. Hohhoijaa Vuorela. Kyse on siitä, että ydinreaktioissa nukleonien (protonit/neutronit) määrää säilyy, energia tulee ydinten sidosenergioiden vapautuessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. En kuitenkaan tarkoittanut, että tekoälyn kommentoinnista pitäisi jättää pois kaikki muutkin sanat kuin "höpöt".

      Poista
  9. Kirjaa 2/3 luettua on pakko todeta, että kirja on täydellinen Siukosen senttarinflopi, ns. ammattilehdistä poimittua luettelointia siitä sun tästä ilman kritiikin häivää. Neittaanmäki hyi kun olet sotkeutunut kirjaan.

    Antti Merilehdon kirja on kertalukua parempi.

    VastaaPoista
  10. Tunnistaako tietokone itsensä peilistä?

    VastaaPoista