10. huhtikuuta 2019

Päättämisen asiantuntijat



Saska Saarikosken kirjoitukset on syytä lukea, koska ne ovat hyviä. Nyt en tiedä hänen käyttämäänsä lähdettä, mutta taannoin hän kertoi jo menestyneen, nousevan yläluokan alkaneen epäillä demokratiaa, joka tuntuu heistä tarpeettomalta. Asiantuntijat voisivat päättää ja päästäisiin vaalien vaivasta. Eduskuntataloa voitaisiin vuokrata hotellina. Edullinen sijainti.

Eilistä juttua yksi kommentoi: ”Normaalielämässä tuolla tiedolla ei tee mitään.”

Viikonlopun vaalit ollaan voittamassa ”tiedoilla”, että liiallinen väestönkasvu on väistämätön tuho ja kaikki on muutenkin ulkomaalaisten syytä.

Tällä hetkellä koko maailmassa lapsia syntyy naista kohden keskimäärin hiukan alle 2,5. Määrä on puolittunut 50 vuodessa. Korkein se on kaikkein köyhimmissä maissa (Somalia, Tsad ja ne pari muuta). 

Rosling naureskelee, etteivät suurpankkiirit, joille hän luennoi usein, tienneet asiasta. Länsi lakkaa olemasta Länsi muutamassa vuosikymmenessä. Markkinoiden painopiste on siirtymässä pysyvästi Aasiaan. Maailman paras bisnes olisi rokotteiden ja eräiden lääkkeiden valmistaminen ja myynti. Yksi lapsimäärän vähenemisen syy on lapsityön tarpeen helpottaminen ja sen yksi syy on lapsikuolleisuuden romahtaminen ja sen keskeinen syy on rokottaminen yhdessä äitien valistumisen kanssa.

Rosling kertoo uskottavasti tunteistaan, kun hän useita vuosikymmeniä sitten käsitti suuressa intialaisessa kaupungissa, että lääketieteen ylioppilaat olivat reippaasti parempia kuin Karoliinisen instituutin hänen itsensä kaltaiset kandit. Intialaiset olivat lukeneet kolme kertaa paksummat kirjat kolme kertaa useammin ja ahkeroineet klinikoilla. Siksi he hallitsivat esimerkiksi syöpäsairaudet reippaasti paremmin kuin ruotsalaiset kollegansa.

Toinen kommentoija pilkkaa, että kaikki on siis hyvin. Haluaisin nähdä hänen nilkkansa. Siihen pilkka osui. Lainaan vielä Roslingiä, joka kertoo oppineensa vanhemmalta lähetystyössä kauan toimineelta maanmieheltään, että hyvä työ on avustustoiminnassa suuri synti ja paha virhe. On väärin askarrella tunti neulaa vastasyntyneen hentoon suoneen, jos lääkintäteltan ympärillä kuolee sata, joita olisi voinut auttaa. Yleensä kuolee. 

On muistettava aina resurssit, jotka eivät koskaan ole hyvät. Syvin taloustieteenkin sääntö on niukkuus: kaikille ei ole kaikkea. Syvä politiikan sääntö on taito jakaa niukkuutta. Ja demokratiasta – poliitikot ovat päättämisen asiantuntijoita. Tiedemiehet ja muut asiantuntijat eivät ole. 

Kehityslinjat, kuten Aasia aasialaisille, edellyttävät tietysti katastrofien välttämistä. Voi tulla rutto tai vastaava. Biologinen järjestelmä voi pettää.

Mutta kun on itse saanut elää maailmanhistorian väkivallattomimman kauden, sitä tietenkin miettii, kauanko tätä jatkuu.  Mutta ihmiselle, joka on valmis panemaan kiertoon omalakiset molekyylinsä, tieto on iso asia. Vääräkin tieto. Sana ”tieto” tarkoittaa, että se voi olla väärää. Tunne, esimerkiksi viha tai pelko, ei ole koskaan väärää, vaikka olisikin aiheetonta.

Rosling vei opiskelijoita myös pimeimpään Afrikkaan. Eräs täti oli auttanut synnytyksissä koko ikänsä, paikkana lähes aina savimaja ja maalattia ja vettä ei käytettävissä. Joku opiskelija oli kysynyt, miten lääketieteellistä apuvälinettä hän eniten kaipaa. ”Taskulamppua. Etenkin yöllä käärmeitä on niin vaikea huomata ajoissa näin vanhana. ” – Musta mamba on muuten erikoisen hankala tapaus.

15 kommenttia:

  1. Vaikka tässä estellään mahanmuuttoa, sopii tämä video hyvin aiheeseen.

    Immigration - Global humanitarian reasons for current U.S. immigration are tested in this updated version of immigration author and journalist Roy Beck's colorful presentation of data from the World Bank and U.S. Census Bureau.

    https://www.youtube.com/watch?v=LPjzfGChGlE

    VastaaPoista
  2. Vain yksi ja ainoa tehtävänsä on ihmiskunnalla ylitse muiden, huolehtia, että kaikenkin lainenkin elämänkin ilmentymä saisi säilyttää paikkansa tällä ainutlaatuisella planeetalla. Milloin politiikkalaiset ottavaisiaisisivat tämän ohjelmistoonsa?
    Tehtävää suorittamaan PSTUKAA!
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  3. Kiinnostava kuvaaja kuvituksena. Kertoo mm. sen, että Suomessa on saavutettu alhaisempi lapsikuolleisuus kuin esim. Norjassa ja Ruotsissa, vaikka täällä käytetään huomattavasti vähemmän rahaa terveydenhuoltoon. Suomen terveydenhuoltokulut olivat tuon mukaan n. 4000$/henkilö vuonna 2011.
    Viro näyttää vielä tehokkaammalta rahankäytöltään. USA on omassa luokassaan rahankäytössä, kuitenkin aika heikoin tuloksin verrattuna muihin länsimaihin.

    Asteikko on logaritminen, mikä täytyy huomioida diagrammia tarkasteltaessa.

    VastaaPoista
  4. Saska on lukenut Juha Ylisalon asennetutkimuksen Demokratia on ok, mutta muukin käy (2017).
    https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/06/eva_raportti_populismi_4_ylisalo.pdf

    VastaaPoista
  5. "Näin ne asiat koetaan" on somenatsien nykymantra jolla voidaan sivuuttaa kaikki tosiasiat ja levittää vaikka mitä valheita. Minäkin koen joka päivä miten aurinko kiertää maata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin koen, että on huhtikuu ja hyytävän kylmä, tuulee ja myrskyää, sataa lunta, vettä ja räntää...

      Mutta siitä huolimatta vouhkien ikimantra on, että meidän suomalaisten on uhrattava elintasomme, ettei ilmat tästä vaan lämpenisi.

      Poista
    2. Tätä minä tarkoitin. Tänään sataa, siispä ilmasto on kylmenemässä... Aikuisten oikeasti eli kun siis ihan mitataan ja monesta paikasta, lähes jokainen vuosi viime aikoina on kuulunut mittaushistorian lämpimimpiin. Mittaushistoriaa on 1700-luvulle asti.
      Ilmaston lämpeneminen ei tarkoita, että Suomessa paistaisi aina aurinko. Päin vastoin, se lisää pohjoisen Atlantin ja Jäämeren vaikutusta eli lisää tuulia ja sateita ja kun talvet ovat lämpimämpiä niin se on sitten räntää.

      Poista
    3. Lämmintä ilmaa ei voi syödä.
      Kaskinauris-satoni on tuhoutunut jo monesti nykyiseen liian lämpimään Suomeen. Paremmin onnistui viileänä keväänä ja kesänä.
      Kohta maapallolla tulee taas nälkä.

      Poista
  6. Suomesta ja saksankielestä löytyy suhteellisuudentaju, Realitätssin. Mutten tiedä löytyykö englanniksi (sanakirjasta en ole löytänyt).

    Jotkut pajattaa kuin papukaijat että kun "Suomen päästöt on yksi tuhannesosa maapallosta, niin meidän ei kannata tehdä mitään". Realitätssinnillään heidän pitäisi tulla siihen johtopäätökseen että kun heidän ääniosuutensa on vielä kolmastuhannesosa tuosta (eli 1:3 000 000) niin heidän ei kannata ottaa edes yhtä tossunaskelta vaalikoppeja kohti.

    Toiset pajattaa että turvapaikanhakijat syöksee valtiontalouden tuhoon. Mutta kun heitäkin on vain vajaat 3 kappaletta tuhatta suomalaista kohden. Siis 3 henkeä tulee 1000 asukkaan kylään tai pikkukuntaan ja talous romuttuu? Häh? Isoisäni ja -äitini majoitti 8 sotapakolaista yhteen taloon eikä mennyt talous romuksi. Realitätssinniä peliin.

    MM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MM-anonyymilla voi olla realitätssiniä, mutta realitätssin ilman verständsnisiä on kilisevä kulkunen. Päästömäärien ja äänestysprosentin vertaaminen on sama kuin vertaisi saksalaista hiilivoimalaa ja pajattavaa papukaijaa.

      Sitä paitsi koulutetut ja vanhemmat äänestävät kaikkein ahkerimmin - eli karkeammin ilmaistuna tyhmemmät ja nuoret hupakot vähemmän. Sehän on vain hyvä asia.

      Tuhat suomalaista elättää nyt siis kolme turvapaikkasurffaajaa, joten menee siinä kai se näljäskin, ja viideskin, ja kuudeskin jne... Kuulostaa kovasti hölmöläisen pöllikuorman lastaukselta.

      Poista
  7. "Realitätssin" - todella tärkeä pointti.

    Suomi on pudottanut päästöjään eniten EU:ssa jo tähän mennessä. Samaan aikaan suuret maat, kuten Puola, Espanja, Italia ja Ranska ovat lisänneet päästöjään. Saksassakin ruskohiili roihuaa roimasti ja kokonaisia kyliä siirretän pois ruskohiilikaivosten tieltä. Näin siksi, että "Energiewendellä" Saksa kääntyi vihreäksi ja ajaa nyt ydinvoimalansa alas.

    Onko siis pienen Suomen tehtävä kompensoida noiden muidenkin synnit omiensa lisäksi

    Lähde: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.250563

    Toiseen asiaan, maahanmuuttoon riittänee vain yksi suhteutus: Malmö.

    Sitäkö haluamme tänne? Ei niitä mätiä omenoita joukossa kovin paljon tarvitse olla, kun koko kori jo happanee. Ja kun tavara on huosuissa, siinä vaiheessa asiaan on kovin vaikea enää vaikutta. On toimittava proaktiivisesti.

    Niin että jonkinlainen Realitätssin on todella tarpeen "katsokaa kuinka hyvä minä olen" -paistattelun ja kevyen haihattelun sijaan.

    VastaaPoista
  8. Veronika Honkasalon Toivon politiikkaa ja Kemppisen 10.4. blogia lukiessa syttyi lähes kirjaimellisesti pään päällä lamppu ja saattoipa kellokin kilahtaa. Kemppinen: "...tieto on iso asia. Vääräkin tieto. Sana ”tieto” tarkoittaa, että se voi olla väärää. Tunne, esimerkiksi viha tai pelko, ei ole koskaan väärää, vaikka olisikin aiheetonta."

    Honkasalo mainitsee taas kerran Järki ja tunteet -vastakkainasettelun, jonka mukaan kylmillä faktoilla perusteltujen "uudistusten" vastustajat ovat tunteellisia hölmöjä, jotka vain pahoittavat mielensä turhasta. Esimerkiksi soten, maakuntauudistuksen ja sähköautoilun kannattajilla helposti havaittavia positiivisia tunteita (paratiisihaaveita) ei lasketa, koska ne ovat valmiiksi samansuuntaisia "tiedon" kanssa.

    Kun valehtelua on kuunnellut tarpeeksi kauan, mutta siihen liittyvät tunteet on kielletty, tarvitaan vielä joku messias tai muu suuri johtaja saarnaamaan, mitä pitää pelätä ja ketä vihata, niin siinä sitä sitten ollaan.

    VastaaPoista
  9. VH- & JK-kommentti liittyi oheiseen tekstiin:

    Isaac Asimov in 1940:
    There is a cult of ignorance in the United States, and there has always been. The strain of anti-intellectualism has been a constant thread winding its way through our political and cultural life, nurtured by the false notion that democracy means that 'my ignorance is just as good as your knowledge'.

    Jos ignorancen tilalle vaihtaa esim feelings tai sensibility ja goodin trueksi, sitaatti rimmaa 2.viimeisen kappaleen kanssa ja voisi myös selittää, mistä on kysymys vaikkapa 80-90-lukujen vaihteen jälkeisessä kehityksessä.

    VastaaPoista