12. huhtikuuta 2019

Automatiikka


Tänäänkin eksyin Akateemiseen, jossa kaikki hyllyt ja hyllynpäät olivat täynnä Roslingin kirjaa Factfulness, huokeana pokkarina. Kiistän että olisin jollain tavalla mukana salahankkeessa. Päinvastoin myyjä arveli, että kaikki lukivat tuon kirjan jo ennen joulua suomennoksena. Minä en asiasta tiennyt, koska Otavan tiedotus ei lähetä minulle edes sähköposteja. Kysymyksessä lienee henkilökohtainen loukkaus. 

Tiedossa ei ole, miksi antiikki ei välittänyt koneista, vaikka osaamista tunnetusti oli. Hiljan on löytynyt jopa hyvin monimutkainen ratas- ja vipukoneisto roomalaisajalta. Tämäkin päivänä roomalaista vesijohtoa (akveduktia) ei voi olla ihailematta: kallistus aivan kohdallaan ja muuraus on kestänyt jo kaksi tuhatta vuotta.

Klassinen ja siis luultavasti väärä vastaus on orjatalous. 

Sana ”robotti” on Karel Čapekin keksimä (näytelmä, 1920). 

Mikä lienee syy, että keisarillisen ja kuninkaallisen Itävallan alueella oli sellainen määrä yleisneroja, ja että profeetallisia ja tulevaisuuteen näkeviä yleisneroja oli monta, tämän salamanterisotijan lisäksi esimerkiksi Zweig ja sitten Kafka.

Vaikkei se kuulu robotiikkaan millään tavoin, en malta olla kirjoittamatta, kun näet pitelin joitakin päiviä sitten kädessäni Hašekin Švejkiä, sitä erinomaista uutta suomennosta, että sinä on teos, jonka reipashenkisen pinnan alla on piilossa arvaamattomia syvyyksiä ja samalla tietoja tulevaisuudesta, ja että vuosisadan paras muistelmateos puolestaan on Canettin suomennettu kolmiosainen sarja, se joka tuli Tammen keltaisina kirjoina.
”Digitaalinen” on niin kovin väärinkäytetty sana. Viestin ilmaiseminen numeroina – sanan ’digit’ viittaa sormeen, joita käytettiin yleisesti laskemiseen. Niinpä olojen historia on laiminlyöty.

Simon Winchester kertoo järkyttävästi, miten Franklin D. Roosevelt nousi valtaan edistämällä suuren pulakauden jälkeen maaseudun sähköistämistä. New Yorkin miljonäärit, jotka olivat kelmi Edisonin aloitteesta päättäneet, ettei köyhille vedetä sähköjä, vaikka maksaisivat, olivat tikahtua kiukkuun, kun Roosevelt yllytti ja onnistui tiristämään valtiolta luottoa sähköosuuskuntiin. Sodan ollessa ovella joka mökissä oli sitten sähkö, ja se näkyi heti emäntien terveydessä (pyykkääminen) ja lasten koulumenestyksessä (läksyjen lukeminen). Isännät olivat puolestaan joutuneet kantamaan viisikymmentä vuotavaa ämpäriä vettä elukoille joka aamu ja sitten talikoimaan tallit ja kaiken.

Ja näiden sorrettujen ja solvattujen tuotannosta Amerikka eli.

Polttomoottorin sanotaan muuttaneen maailman. Ehkä se ei ollut niin. Muutoksen toi robotiikka, siis sähkömoottori. Sellaiset taas toimivat hyvin Edisonin vastustamalla vaihtovirralla. Ja virrasta välittämättä lennätin ja varsin pian sen jälkeen tullut puhelin muuttivat maailmaa ehkä vielä enemmän kuin radio.

Näissä mietteissä ilmaisen jälleen kerran epäilyni, että akkujen eli siirrettävien virtalähteiden kehittämisen laiminlyönti lienee ollut tahallinen teko. Sen tiedän tarkasti Kalifornian historiasta, että junien ja raitiovaunujen päästäminen tuhoutumaan oli öljyteollisuuden tietoinen politiikka.

Ja kaiken kaikkiaan, energiaa on. Itse en ehkä ole sitä näkemässä, mutta lapset kyllä, kun kuukauden energia henkilö- tai kyläkohtaiseen raitiovaunuun tankataan noin kolmessa sekunnissa.

8 kommenttia:

  1. " ... ja muuraus on kestänyt jo kaksi tuhatta vuotta. ..."

    Nöösipoikana kun olin rakennuksilla töissä muurarin hanslankarina, oli välillä niin kauhee kiirus että fuskasin laastinteossa ja vähensin sementtiä. Sillain sen ns. ”jakkihärän paskan” sai nopeammin notkeaksi. Ja sit mä ihmettelin (kuin "viattomuus kadulta") sille muurarille että "kuinka kauan sää luulet että nää muuraukset pysyy pystyssä”? Se sanoi siihen että "kuule poika, laasti kovettuu ensimmäiset 1 000 vuotta. Sen jälkeen se rupee pikku hiljaa antaa periks...mutta vaa vähän." Vai niin, ajattelin.



    " ... tämän salamanterisotijan lisäksi esimerkiksi Zweig ja sitten Kafka. ..."

    Monen muun lisäksi ei pidä unohtaa Karl Krausia. Hän oli mentori yhdelle jos toisellekin myöhemmälle kuuluisuudelle, mm. Elias Canettille. (Suosittelen muistelmatrilogiaa: Pelastunut kieli, Soihtu korvassa ja Silmäpeli.)

    ¤¤¤¤¤¤¤ !!!!!!!!!! #########

    HUOM! Kirjoitin edelliset rivit ennen kun huomasin että olit ottanut jo puheeksi Canettin! Samperi kun säpsähdin! Siis mun tapana on kirjoittaa kommenttini heti, kesken lukemiseni, kesken virkkeen joka antaa mulle kimmokkeen alkaa pölistä jotain... sitten vasta jatkan lukemista ’että mitäs muuta Kemppinen tässä blogiesseessä sanoo'... (Siksi kommenttini usein onkin, tiedän hyvin sen itse, sekopäisiä. Ja sivuseikkoihin juuttuneita kuin Hitlerin kevätoffensiivit Venäjällä.) Muistan kun löysin tuon Canettin muistelmasarjan, se oli lukukokemus joka oli musiikkia sekä mun kielelle, mun korville ja silmilleni. Upea trilogia.



    Hašekin Švejkistä olen samaa mieltä mitä professori/eläkeläinen/hovioikeudenneuvos ym. ym. omasta mielestään myös on. Švejkin "sutkauksien" takana piilee toinen todellisuus, pelottavampi, vaikka vaikea on kuvitella miten maailma voi olla ”vielä pelottavampi” kun se on jo sortunut mielisairauteen? - Tosin tunnustan että en kovin hyvin muista enää tätä Sotamies Švejkiä. Täytyy tutustua uudestaan. Mutta teidänkin, rakkaat opossumit, kannattaa tutustua toiseen tsekkikirjailijaan jonka nimi on (sanon sen perusmuodossa kun en osaa taivutella sitä) Bohumil Hrabal. Jos pidätte Hašekista, pidätte myös hänestä. Siis ihminen joka pistää kirjansa nimeksi "Liian meluisa yksinäisyys" (Příliš hlučná samota), ei... ei voi olla oikeasti tylsä tyyppi!


    Ps. Anteeksi kamalasti että kommenttini on näin perkeleen pitkä. En ehdi pätkiä sitä paremmaksi, olen pahoillani.



    VastaaPoista
  2. Oikein tässä mieli virkistyy, kun tiedossa on, että sähkön sikakorkeista siirtohinnoista ollaan jossain vaiheessa pääsemässä lähes kokonaan eroon.

    VastaaPoista
  3. Galeotti kirjoittelee yleensä pehmeitä Venäjästä NATOn piikkiin, mutta muuttaessaan takaisin Lontooseen hän aivan oikein toteaa, että eroa julkisen liikenteen täsmällisyydessä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Idän metropoleissa asuntoa valitessa kriteerinä on matka metroasemalle. Auton tuntivuokraus kukoistaa ja paikallinen Uber-taksi tekee sen, että oman auton omistamisessa ei ole järkeä. Milloin vuokra-autot alkavat kulkea sähköllä, se on varmaan kustannuskysymys. Nyt vuokraajan murheena on vain ohjaaminen.

    VastaaPoista
  4. Ei se vanhakaan Svejk-suomennos ollut huono. Mukavaa, että on tullut uusi.

    VastaaPoista
  5. Henry Fordin vaimo Clara, hää lasetteli Detroit Electric -sähköbiilillä (myös Mummo-ankka ajeleikse semmoisella) koska ei tykännyt haisevasta ja rämisevästä T-Hopasta. Tosin hänen ittensä ei tarvinnut (varmaan) huolehtia akkujen latailusta ja semmoisesta. Eikä ollut rahasta kiinni ostaa sikakallista sähköautoa.

    VastaaPoista
  6. Minusta höyrykone alkoi maailman muuttamisen. Yhtäkkiä saatiin käyttövoimaa joka ylitti moninkertaisesti ihmisen ja hevosen ruumiinvoimat kohdistuneena työntekoon. Voitiin rakentaa sahalaitoksia, myllyjä ja monenlaisia voimaa tarvitsevia, nykymittapuun mukaan pieniä, teollisuuslaitoksia. Teollinen tuotanto alkoi silloin kasvuun koska päästiin monistamaan useita tuotteita ja saksalaiset olivat tietenkin nerokkaita mekaanisten laitteiden suunnittelussa, kuten puristimet ja metallituotteiden taivuttimet ja muokkaimet. Tehtaisiin ilmestyivät valta-akselit josta otettiin hihnoilla voimaa eri työpisteisiin hyvin yksinkertaisesti. Myös liikkuminen muuttui kun käyttöön tulivat höyryveturit ja lopulta höyryautot sekä maatalouteen höyrytraktorit. Kaivosteollisuus ei olisi päässyt samaan vauhtiin ilman höyryvoimaa. Höyryveturitkin olivat hyvin pitkään käytössä kaikkialla.

    Höyryvoima oli Suomessakin sitkeästi käytössä vaikka rinnalla olivat jo sähkömoottorit ja polttomoottorit. Monet sahalaitokset toimivat hyvin höyryn voimalla ja käyttö oli edullista koska polttoainetta tuli koko ajan lisää. Noin vuonna 1968 Isnäsin saha alkoi lopetella ja itsekin kävin sinä kesänä siellä puutavaraostoksilla. Nyttemmin se on erittäin mielenkiintoinen höyrykonemusoeo jossa käyntiä kesällä voi suositella. Heidän höyrykoneensa tuotti käsittääkseni myös ympäristön alueelle sähköt.

    Polttomoottorit jatkoivat kehitystä mutta on hyvä muistaa että siinä välissä ilmestyivät jo sähkömoottorit ajoneuvoihin 1890 - 1910-välisellä aikakaudella. Bensiinimoottorit syrjäyttivät ne eivätkä syyt olleet loogisia vaan se oli amerikkalaisten öljy-yhtiöiden voimannäyte. Sähköautot ja muut ajoneuvot piti saada pois jotteivät uhkaa öljyn pumppausta ja jalostusta jossa odottivat lukemattomat miljardit ottajaansa.


    Arvelen, että Edison oli tasavirtamies eikä piitannut napaisuuttaan vaihtavasta sähköstä kun ei ymmärtänyt sen suunnattomia etuja

    VastaaPoista
  7. Äänestin tänään, niin moni muukin teki, mielestäni Suomessa äänestämisellä on merkitys. Jotkut toiset (yltiödemokraatit?) saattavat ajatella toisella tavalla. Äänestyskopissa (= pieni huterajalkainen pahvikoppero) ajattelin yhtä semmosta sensortin demokraattia (jota ei saa kunnialoukata kun se loukkaantuu siitä), eli dosentti Johan Bäckmania. Mutta miksi häntä ajattelin, sitä en osaa sanoa. - Ehkä vaan hieman herpaannuin?

    (lainaa omaa kirjoitustaan Iines-blogista)


    Dosentti Johan Bäckman - joka on väitellyt valtiotieteen tohtori (ja joka väittelee muutenkin koko ajan), on sanonut ettei suomalaisiin vaaleihin voi luottaa: "Siellähän numero kirjoitetaan lyijykynällä. Kuka tahansa ns. vaalivirkailija voi pyyhkiä sen pyyhekumilla pois ja kirjoittaa tilalle toisen numeron. Meillä täällä Neuvost... Venäjällä siis, numerot kirjoitetaan kuulakärkikynällä. Näin niitä kukaan ei voi väärentää." - Joku kun häneltä taas kysyi (muistaakseni se olin minä) että "Miten joltain äänestysalueelta voi tulla enemmän ääniä kuin mitä sinne on rekisteröity äänestäjiä..." Niin Bäckmannin vastaus oli: "Se osoittaa vain kansalaisten aktiivisuutta."

    VastaaPoista
  8. Canettin trilogia oli lukunautinto, jonka voisi uusia, sen verran aikaa on jo kulunut edellisestä kerrasta. Hrabalin "Tarjoilin Englannin kuninkaalle" on hauska, kannattaa lukaista. EG

    VastaaPoista