16. huhtikuuta 2019

Eliittiä vastaan



On syytä täsmentää eilistä. Eliittiä vastustava liikehdintä lähtee käytännössä aina eliitistä. Eliittiin kuuluminen näkyy nykymaailmassa tutkinnoista tai muuten havaitusta poikkeuksellisesta kyvykkyydestä.

Esimerkiksi 1700-luvun ja 1800-luvun vallankumouksissa olivat kärkenä kirjoitustaitoiset kiihkoilijat, kuten esimerkiksi lehtimiehet, ja alkuvaiheessa mukana oli joitakin arvovaltaisia hahmoja, jotka tietenkin tapettiin ensimmäisinä, kun vallankumous alkoi syödä lapsiaan.

Suomi säästyi sotien jälkeen paljolta, koska meillä ei ollut eteviä tai taitavia kommunisteja. Nyt johtavia eliitin edustajiamme ovat Li Anderson, joka osaa puhua kuin mies miehelle, ja Pekka Haavisto. Jos perustettaisiin Eduskunnan eliittikerho, sen puheenjohtajaksi olisi ylivoimainen ehdokas, Erkki Tuomioja. Jos joku uumoilee tässä piruilua, hän uumoilee väärin.

Halla-ahon taustan otin ihmeellisyytenä esiin siksi, että hänen tohtorintaustansa herättää minussa kunnioitusta. Olen tietävinäni, että tie oli kivinen mutta tulos mainio. Väitöskirjan arvosana oli eximia ja aihe hyvin vaikea.

Pienemmässä seurassa myönnän arvostavani väitelleitä tohtoreita, koska heillä on näyttö harvinaisen pitkän ja pitkästyttävän työn toteuttamisesta. Suoranaista lahjakkuutta väitöskirja ei vaadi, vaan kykyä omaksua menettely- ja tutkimustavat ja pitää niistä johdonmukaisesti kiinni. Minulle opponentit ja tiedekunta sanoivat, että hyväksytty väitös on ajokortti tieteeseen. Joillekin – usein poliitikoille – se on koreilun väline.

Olen jo kirjoittanut muistelmiini, joista näyttää tulevan hyvin kummalliset, huomioita ja havaintoja oman väitöskirjani ajalta eli 1990-luvun alusta. Siirryin korkeimmasta oikeudesta hovioikeuteen hyvässä yhteisymmärryksessä, eli ainakin korkein oikeus oli tyytyväinen.

Samalla vein mahdollisuuden jatkaa instituutiohistorian tutkimista. Olen ja kukaties tulen olemaan ainoa ihminen maassa, joka on tutkinut tuomioistuimen ensisijaislähteet. Niistä nimittäin kiinnostavimmat eli käsin kirjoitetut muistiot ja konseptien marginaaleihin kirjoitetut maininnat ovat salaisia. Joskus välissä oli myös hovioikeuden Ei Julkinen -kansio. Myös täysistuntojen niin sanottuun koeäänestykseen vieneet muistiinpanot olivat ilahduttavassa määrin tallella. Niissä pohdittiin esimerkiksi jonkin nimeltä mainitun hakijan ”sopivasuutta”.

Tietenkin luin myös nimikirjat eli tiedot jäsenistä ja esittelystä, ja sen kassakaapillisen, jossa säilytettiin salaisiksi julistettuja asiakirjoja. Kassakaappi näkyi unohtuneen usein auki. Ehkä se oli hankala avata lukosta?

Tässä ei ole uutisaineistoa. Mutta ainoa tapa selvittää juuri tuomioistuimen toiminta on käydä läpi kaikki aineisto diaareista liikkeelle lähtien. Sen jälkeen tietää, mitä on tehty ja miten, ja lisäksi, mitä ei ole tehty.

Koska esimerkki on vaaraton, mainitse että Kempin ja Bäckmanin oikeusjuttu Viipurin menettämisestä kesäkuussa 1944 on mielenkiintoinen. Asiassa on myöhemmin selvitetty, että kaupungin puolustamisen romahtaminen johtui muista syistä, eikä se ole rikosjutun aiheeksi riittävä, että henkilökohtaisten syiden takia kumpaakaan syytetyistä ei olisi lainkaan pitänyt määrätä noin vaativaan paikkaan. Tavanomaisen todisteiden punninnan puuttuminen viittaa vahvasti siihen, että korkeampi taho (Mannerheim) halusi tätä. Niin… Valtionarkistosta varmaan löytyisivät vuoden 1918 erikoistuomioistuinten paperit. Sangen moni lakimies on vaiennut huolellisesti osuudestaan tuohon toimintaan; minulle se on nurinkurisen ajatuksen nurinkurinen toteutus.


18 kommenttia:

  1. Esitykseni jäseneksi Eduskunnan Eliittiin on Ben Zyskowicz.

    Punarintaa kuullut Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  2. Näitä eilisessä blogissa mainittuja tohtoreita, joita on vaikea erottaa peräkammarin pojista.
    Poimintoja eräästä julkaisusta, jossa hänestä kerrotaan. Käytän hänestä nimeä Nomen Nescio eli NN:
    ”Kuka ihmeen Nomen Nescio?”, ihmetteli moni sunnuntai-iltana vaalituloksen selvittyä. Näin siitä huolimatta, että Pirkanmaalta uutena kansanedustajana eduskuntaan nousevaa Nomen Nescioa on pidetty valtiosihteeri MM:n (kok.) ohella yhtenä vaikutusvaltaisimmista pirkanmaalaisista taustahahmoista valtakunnan politiikassa.
    Nomen Nescio näkee, että hänen taustansa on vaikuttanut siihen, että politiikassa valtaa on tullut ensin kulissien takana.
    – Olen väitellyt tohtoriksi ja minulla on useiden vuosien kansainvälinen kokemus. Se on antanut edellytykset toimia politiikan taustavaikuttajana jo ennen kuin olen edes ehtinyt hankkia julkisuutta. Olen pystynyt tarjoamaan sellaista osaamista, jolle on ollut kysyntää, Nomen Nescio arvioi.
    Nomen Nescio on jo valmistellut vastauksia kysymyspatteristoihin, joita hallitustunnustelijalta lähiaikoina odotellaan tulevaksi. Hallitusneuvotteluihin mahdollisesti osallistuvaa ryhmää ei ole päätetty.
    – Uskoisin, että itselläni on neuvotteluissa keskeinen rooli, koska kokemusta on tullut aika paljon, Nomen Nescio arvioi.
    Nomen Nescio syntyi Tampereella ja asui lapsena myös Ylöjärvellä. Vuonna 1998 hän muutti Tampereelta Englantiin saatuaan opiskelupaikan Cambridgen yliopistosta. Siellä kului kuusi vuotta, ja Nomen Nescio teki tutkinnot aina väitöskirjaan saakka. Hän väitteli vuonna 2004.
    Nomen Nescion väitöskirjaohjaaja oli professori Sir David King, joka toimi pääministeri Tony Blairin tieteellisenä neuvonantajana. Silloin Nomen Nescio näki, mikä rooli tieteellä voi olla politiikassa.
    – Tieteellisestä ja kriittisestä ajattelusta on paljon hyötyä politiikassa, ihan jo siksikin, että sitä on siellä aika vähän. Kun tulee sellaisella taustalla, pääsee vaikuttamaan asioihin, Nomen Nescio sanoo.
    Outo sattuma vei Nomen Nescion Englannista Kiinaan töihin pariksi vuodeksi. Matkatoimiston virheen takia Nomen Nescio joutui lykkäämään lentoaan kahdella päivällä. Kun Aasiasta kiinnostunut Nomen Nescio sitten istui lentokoneessa ja luki kiinalaista South China Morning Postia, viereisellä penkillä istuva henkilö luki samaa lehteä ja samaa artikkelia. Miehet alkoivat keskustella.
    – Hän oli varakkaan kiinalaissuvun jäsen. Juttelimme koko matkan, ja vaihdoimme käyntikortteja. Seuraavalla viikolla, kun olin palauttanut väitöskirjan, hän kutsui minut Kiinaan töihin. Se oli aika käsittämätöntä.
    Parin vuoden kuluttua Nomen Nescio palasi Suomeen ja työskenteli yksityisellä sektorilla sekä tutkijana ennen kuin politiikka vei mukanaan.
    ”Uskon, että jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen elämään sekä yhtäläinen oikeus toteuttaa itseään yhteiskunnallisesti sekä aatteellisesti rodusta, uskonnosta tai sukupuolesta riippumatta.”
    ”Osallistunut maailmankuulun fyysikon Stephen Hawkingin syntymäpäiville. Hawking toimi Lucas-professorina Cambridgen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksella Nomen Nescion opiskellessa siellä, joten he tapasivat silloin tällöin laitoksella ja seminaareissa. 60-vuotispäivien ohjelmassa oli alan huippujen tieteellisiä esitelmiä ja illallistilaisuus.”

    Kyseinen aviisi ei hänestä juurikaan kertoillut ennen vaaleja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivän annos pakkoenglantia ja sen ihanuutta.

      Poista
    2. Yhteiskuntarauhan kannalta on toki tärkeää, että 39 edustajan ryhmässä on joitakin lukutaitoisia, joista yhden, Sakari Puiston, ajatuksissa ei ehkä ole ensi sijalla oma menestys. Ehkä Puisto korvaisi Terhon jossakin yhteydessä. Mutta: Ano Turtiainen, Juha Mäenpää, Teuvo Hakkarainen, Mika Niikko, Sebastian Tynkkynen...

      Poista
    3. Entäs jos näinikään: olen keskirehellinen opportunistinen konformisti ja tahdon lujan läjän ääniä koska pidän palkka/etutasosta jonka kansanedustajana saa. Mitään en lupaa ja sen pidän. Käviskö rehellisyydestä? Ei? No, entäs jos avustajan pestiltä, jo pitäis riittää...

      Politiikka, sanoi pikkutyttö kun pissa tuli pöksyihin.

      Poista
  3. Kansallisarkisto on muuten tehnyt aikamoisen suurtyön digitoidessaan valtiorikosoikeuksien aktit. Ne löytyvät osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=237852.KA&amnimeke=Valtiorikosylioikeus%20ja%20valtiorikosoikeudet

    Kaikkein mielenkiintoisin yksittäinen paperi on aktien hakemisto, joka olisi vielä 50 vuotta sitten ollut jokaisen juoruakan kirjahyllyn tärkein koristus.

    Se täytyy noita VRO:n akteja lukiessa sanoa, että valtiorikosoikeutta on moitittu pitkälti aiheetta. Se pyrki mitä ilmeisimmin mitä selvimmin sellaiseen oikeudenkäyttöön, joka takasi syytettyjen muodollisen oikeusturvan sellaisena kuin se 1900-luvun alussa ymmärrettiin. Joka ainoasta rivimiehestä on tehty hyvin perusteellinen akti, jossa on papintodistus ja joukko lausuntoja kotipitäjästä. Sikäli kuin on ollut punakaartin sotasaalisasiakirjoja, niitten otteista on asianmukaiset merkinnät. Eli kun syytetty on saapunut oikeussaliin, hänen juttunsa on ollut olennaisesti ottaen selvä eikä kirjallista todistusaineistoa vastaan ole paljoa voinut pullikoida.

    Sitten eri asia on se, onko tuommoinen oikeudenkäyttö ollut moraalisesti oikeaa tai poliittisesti mielekästä. Sitähän se ei ollut. Helpommalla olisi päästy, kun rivimiehet olisi armahdettu suoraan, ja punavankileirien katastrofi olisi vältetty.

    VastaaPoista
  4. Erikoistuomioistuimista tutkituimipia lienee sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Kun haluan nähdä kunnollisen tv-ohjelman, palaan Yle-Areenan Lauantaisaunaan 80-luvulta, jossa Jukka Tarkka, Mauno Jokipii, Erkki Susi ja Erkki Tuomioja keskustelevat Rytistä. Historiantutkimus on toki sen jälkeen tuonut tarkennuksia tapahtumiin. Mutta jos samaan vielä joskus päästäisiin vaikka sisällissodan oikeudenkäytön pohtimisessa, niin jopa olisi tv-maksulle katetta.

    VastaaPoista
  5. Liberaali valemedia jota professori Kemppinen kehuu, ennusti että persut kärsivät murskatappion, koska puolue hajosi kahteen.

    Persut sen sijaan lisäsi kannatustaan ja Halla-aho, jota naiset pitävät vaatemielisenä hahmona, sai eniten ääniä koko maassa.

    Ja nyt meidän pitäisi uskoa liberaalin median ja professori Kemppisen tietävän miksi persuja äänestettiin, vaikka heidän ennustuksensa on mennyt niin pahasti pieleen.

    Tämän kirjoituksen kaltainen valehtelu persuja äänestäneiden motiiveista ja heidän moraalivajeestaan on se voima jolla Halla-aho siivitettiin tähän ja myös tuleviin vielä isompiin vaalivoittoihin.

    Suurkiitoa siis Kemppiselle ja teille kaikille liberaaleille Halla-ahon puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Persut, nuo itsepetoksen ja -säälin mestarit.

      Poista
    2. Eihän meidän pidä uskoa Halla-ahoakaan ja porukoitansa.
      Koska hänkin ja laumansa yllättyi itkuun asti.

      MM

      Poista
    3. Ei tule pahoittaa mieltänsä vaikka todellisuus ei tottelisi parasta ymmärrystänsä.

      Poista
  6. "...osaa puhua kuin mies miehelle", ehkäpä siksi, että Li Andersson on kasvanut paljolti isänsä Jan-Erik Anderssonin kanssa, joka on kuvataiteen tohtori ja työskenteli enimmäkseen kotona, kun Li oli pieni. Eron jälkeen 5-vuotias oli vuoroviikoin kummallakin vanhemmallaan, mutta pyrki viikonlopuiksi mieluiten isälle, jonka luona oli vapaampaa, ei tarvinnut esimerkiksi aina syödä kaikkea, riitti kun maistoi. Isä kohteli tyttöä kuin ketä tahansa ihmistä, ei kuin vain lasta. Li oli ilmeisesti perinyt enemmän toimittaja-äitinsä asiallisuutta ja joutui usein ojentamaan taiteellisen boheemia isäänsä. 8-vuotiaana hän studioyleisön riemuksi korjasi tämän lausumia FST:n isänpäivän ohjelmassa ja sanoi ennen lähetystä, kun isä halusi maalata kasvonsa auringoksi: "Pitääkö sinun aina olla niin outo?" Näyttelynpystyttämismatkat olivat olleet hauskoja, kun nukuttiin isän autoon nikkaroimissa sängyissä, ja muutenkin isä puuhaili paljon tytön kanssa, rakensi tälle kaikenlaista, Barbitornin, prinsessasängyn ym. kompensoidakseen sitä, että tällä oli vähän erilainen isä, jota sai lapsena joskus nolostella ja että talous oli usein tiukilla, tulot epäsäännöllisiä. Tytön itsetuntoa isä koetti aina vahvistaa, kun naisilla on aina vaikeampaa miesten maailmassa. Tietokoneen virransäästönäytöllä oli teksti "Li on paras". Niinhän sitä sanotaan, että isän ihailemat ja arvostamat tytöt pääsevät elämässä pitkälle.

    Kuulostaa aika ihanalta lapsuudelta, varsinkin kun isä erottuaan lakkasi kokonaan juomasta. Li Anderssonia monet ihailevat yli puoluerajojen hänen luonnollisuutensa ja asioiden suvereenin hallinnan vuoksi. Energisiä, osaavia ja ilmaisukykyisiä nuoria naisia on nyt tulossa politiikkaan enemmältikin.

    Nämä tiedot sain netistä naistenlehdistä, mutta onhan tämä vähän erilainen kasvutarina samoin kuin Halla-aholla, jota tausta ei tukenut ja omien voimien löytäminen vei siksi aikansa. Li Anderssonin kasvua vauhditti vielä Katedralskolanin lukio, jossa kaikki halusivat parantaa maailmaa, ja kaverien kanssa asioista keskusteltiin innostuneesti. Eija G

    VastaaPoista
  7. Nuo valtiorikosoikeudet ovat mielenkiintoinen juttu. Käytännössä kaikki tuon ajan lakimiehet olivat niiden jäseniä. Lakimiesmatrikkelista näkee että monet olivat 1920-luvulla alkaneet ujostella jäsenyyksiään ja jättivät sen ilmoittamatta. 30-luvulla tuulen käännettyä matrikkelitietoja oli edellistä kymmenkukua enemmän ja sodan jälkeen ei käytännössä lainkaan vaikka oikeuksien jäseniä oli edelleen töissä. Niin se ansioiden ilmoittaminen on suhdanteista kiinni.

    VastaaPoista
  8. Li Andersson johtaa aivan väärää puoluetta. Ehkäpä siksi Li'n puhetapa vaikuttaa todella kyllästyneeltä ja monotoniselta - elämänilo puuttuu kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarmokkaana ja terävänä naisena hän johtaa täysin oikeaa puoluetta.
      TkT Kemppinen

      Poista

  9. Otsikointia "Ikuinen opiskelija" myöten Petri Sajari onnistuu Bengt Holmströmin 70-vuotislahjan toimittamisessa lukijoille, paketti oli Hesariin käärittynä eteisen lattialla tänä aamuna.

    Pikkuerhe. Yleishyödyllinen on suomeksi kovin ulottuvaa ja tässä sopimus- ja kannustekontekstissa se olisi pikemminkin yhteishyödyllistä. Mukaanlähteneiden, -otettujen kesken. Kuten quant uhkarahaston roolituksessa.

    Voi olla laajakin tai ainakin imee orastavaan onnistumiseensa lisää porukkaa rahoineen.

    Valokuvasta H. liitutaululla ja kuvatekstistä "Velan arvo vakuusarvon funktiona piirrettynä taululle." , tekisi mieli sanoa ensin että sinne tulee piirretyksi keskiaikaisperäisisä militaareja ja kreivikuntiensa maanraivauttajasukuja. Niitä geenejäänkin jalostaneita joita nimitysvaliokunnat suosivat. Ihan kaunistuksiksi ennen kuin Thatcherin Big Bang kaivoi dynypötköt Cityn muurien alle. Siitä alkoi ilotulitutus.

    Nyt tuossa H:n taululla on luotonlaajennuksen tekijöitä pankinomistajia muitakin, työläisiäkin. Tai kun derivaatat (joka MBA funktionäärin komperomentoijat), niin velan (=saamisarvo -ja muutakin oli vanhastaan) kasvu on ihan uutta sorttia, rakettimainen syöksy stratosfäärisiin numeroihin. Ja duunareita siis ydinreaktion sulamisvaihetta pelkäämässä myös globaalijättirahastojen osarahastoina eläkeVarmoja ja Ilmareita ja yksilöitä omine eläkesäästö neuvojaorganisaatioineen.

    Voi hyvin jäädä H:lta kuvasta pois privaatit rahat kuten erityiset kiertävät GE Jack Welsh rahat, ja dollariksi Keskinäisistä FIX rate eli korkorahastoista. Arvo kasvaa kun korkotuotto laskee tuolla painovoimakentän ulottumattomissa. M2M. Onko sitä äärettömyysaritmetiikkaa laajenevassa avaruudessa. Tai puhkeavassa kuplassa kuten 2008 ajolähtöjen ja kunnarijuoksujen mestareiden ruvetessa silmäilemään toisiaan, varoen rikskejä. Ja juuri siitä varuilleen heräämisestähän se Kriisipaniikki generoituikin. Hieno artikkeli ulottuvuuksineen, syvyydessään.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  10. Niin kyllähän asia varmaan on niin että kaikesta liikkeellä olevasta tiedosta jota innolla uutisoidaan on silkkaa valhetta ainakin toinen puoli. Joo eihän poliisi voi tehdä rikoksia eikä tuomari. Näinhän on opetettu uskomaan. Hanhikiven surullinen voimalahanke saanut ”puhtaat paperit” korkealta oikeudelta. Olisiko ollut varaa vastustaa. Maan rähmällään olo on kuvottavaa ja media ”varjelee” ettei vastaväitteet tule kuuloonkaan. Surkean säälittävää on mediasota ja tavalliset taavit ovat onnellisia kun ei ole ajattelemista. Pkoreaa muistuttavaa touhua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea kanssa! Kuinka niin muistuttaa muka! Siellä on totalitarismi rehellistä, avointa.

      Tämä maa on myyty. Rääppiäisiä viettäen...

      Poista